Transcript Anne Viinikka - Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Anne Viinikka
Päällikkö
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Vahvuutta
vanhemmuuteen –
perheryhmä
Tuloksia ja koettuja vaikutuksia
Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä
Tausta-ajatus
• Mentalisaatiokykyä eli kykyä pohtia omia ja muiden
ajatuksia, tunteita ja kokemuksia voi harjoitella ja
kehittää koko elämän ajan.
 mentalisaatiokykyä voivat harjoitella sekä
vanhemmat että lapsia, vanhempia tai perheitä
kohtaavat työntekijätkin
• Keskeiset taustateoriat: mentalisaatioteoria ja
kiintymyssuhdeteoria
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
2
VV –perheryhmä
•
•
•
•
•
•
On luonteeltaan sekä ennalta vahvistava (promotiivinen)
että ennaltaehkäisevä (preventiivinen)
Vahvistaa vanhempien kykyä pohtia sekä omia että lapsen
ajatuksia, tunnetta tai kokemusta.
Lisää vanhempien uteliaisuutta ja ymmärrystä lapsen
näkökulmaa ja hänen käytöksensä takana olevia tunteita ja
tarkoituksia kohtaan.
Auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin omia
reaktioitaan.
Tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden vertaistukeen sekä
kokemusten jakamiseen.
Edistää tasavertaista vanhemmuutta ja tukee parisuhdetta
perheen muutostilanteessa.
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
3
80 kuntakumppania vuosina 2010-2014
1/2
Häme
Hämeenlinna; Janakkala; Ylöjärvi; Pirkkala;
Hollola; Heinola, Hattula
Etelä-Savo
Mikkeli; Savonlinna; Pieksämäki
Keski-Suomi
Jyte-liikelaitos: Jyväskylä, Muurame, Uurainen,
Hankasalmi; Äänekoski
Lieksa; Liperi; Kontiolahti; Kitee
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo
Kainuu
Kymi
Kuopio; Varkaus; Lapinlahti; Siilinjärvi; Sisä-Savon
kuntayhtymä: Rautalampi, Suonenjoki, Ylä-Savon
Sote: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä
Seudut: 1: Kajaani; Paltamo; Ristijärvi; 2: Kuhmo;
Sotkamo ; 3: Hyrynsalmi; Puolanka; Suomussalmi
Imatra; Kotka; Lappeenranta
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
4
80 kuntakumppania vuosina 2010-2014
2/2
Lappi
Rovaniemi, Kittilä
Pohjanmaa
Lapua, Vaasa
PohjoisPohjanmaa
Suur-Oulu; Muhos, Selänne: Haapajärvi; Helmi:
Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva;
Satakunta
Rauma; Eura; Ke-Saku th.-kuntayhtymä: Nakkila;
Harjavalta; Kokemäki; PoSa: Kankaanpää;
Honkajoki; Jämijärvi; Karvia; Siikainen
Uusimaa
Helsinki; Espoo; Vantaa; Kirkkonummi; Kerava;
Järvenpää; Porvoo; Sipoo; Karkkila, Vihti
Turku; Laitila; Naantali; Raisio, Koski TL, Loimaan
kaupunki
Varsinais-Suomi
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
5
VV -perheryhmät 2010-2014
Ryhmiä
(lkm.)
Perheitä
350
1400
Henkilöitä
yhteensä
4000
joista äitejä 1400
joista isiä
1200
joista lapsia 1400
430 koulutettua perheryhmien ohjaajaa
- terveydenhoitajia
- perhetyöntekijöitä
- varhaiskasvatuksen ammattilaisia
- psykologeja / perheterapeutteja
- muita…
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
6
VV –perheryhmä käytännössä
• sisältää 12 teemallista kokoontumiskertaa
• on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille perheille
(koko perhe, myös vauvat ovat mukana ryhmässä)
• alkaa kun vauva on 3-4 kuukauden ikäinen
• kokoontuu joka toinen viikko ja tapaaminen kestää n. 2 h
sisältäen välipalatarjoilun.
• sopiva ryhmäkoko on 5-7 perhettä
• ryhmää ohjaa kaksi ohjaajakoulutuksen käynyttä työntekijää
• tapaamisen rakenne on aina sama: välipala, keskustelu
kotitehtävästä, alustus päivän teemaan, ryhmäkeskustelu
teemasta, kotitehtävän antaminen ja sen idean avaaminen
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
7
Perheryhmän 12 tapaamista
1.
2.
3.
4.
Olen oma vauvasi
Minä olen minä!
Onkohan meillä tänään kiva päivä?
Sinun ilosi ja surusi ovat myös minun
5.
6.
7.
8.
Joskus tunnen, että aivan pakahdun!
Arkeni muuttuu kun kasvan
Minä tarvitsen sinua
Minua harmittaa!
9.
10.
11.
12.
Ymmärrätkö mitä tarkoitan?
Hyvässä ja pahassa, sinä olet esikuvani
Maailmani laajenee
Muistele kanssani menneitä tapaamisia
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
8
Perheiden palautteet Vahvuutta
vanhemmuuteen -perheryhmistä
•
•
Palautteet on koottu lokakuussa 2014
•
•
Linkki kyselyyn lähetetään kummallekin vanhemmalle
Palautetta on kerätty perheryhmän päätyttyä Webropol itsearviointikyselyllä
Vastanneita lähes 500, joista 66 % äitejä ja 34 % isiä
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Vanhempien ikäjakauma
Isät
(N=164)
49%
34%
Äidit
(N=313)
35%
25%
15%
15%
8%
7%
9%
2%
alle 25
25-30 vuotta
31-35 vuotta
36-40 vuotta
41-45 vuotta
1% 1%
yli 45 vuotta
Vanhempien koulutustausta
40%
33%
37%
33%
28%
Isät
(N=164)
Äidit
(N=313)
24%
2% 2%
Peruskoulu
2% 0%
Ammatillinen tutkinto
Alempi
Ylempi
tai ylioppilas
korkeakoulututkinto korkeakoulututkinto
Muu
Ryhmään hakeutumisen syyt
Saadakseni keskustella muiden samassa
elämäntilanteessa olevien kanssa
72%
Jakaakseni kokemuksiani vauvaperheiden arjesta
muiden kanssa
53%
Saadakseni vinkkejä tai ohjeita vauva-arkeen
53%
Syventääkseni ymmärrystäni vauvan kanssa
elämisestä
70%
64%
54%
55%
Saadakseni tukea vanhemmuuteen
Saadakseni tukea parisuhteeseen
85%
39%
9%
10%
50%
Äidit
(N=310)
Isät
(N=163)
Hyödyllisimmäksi koetut keskusteluaiheet
Vanhemmuus
97%
96%
Arjen ilot
96%
94%
Lapsen ymmärtämiseen liittyvät keskustelut
95%
94%
Perhearki
95%
94%
Lapsen kehitys
95%
93%
Arjen vaikeat tilanteet
94%
93%
89%
84%
Oma jaksaminen
89%
91%
Kotitehtävät
80%
79%
Parisuhde
Äidit (n = 308)
Isät (n = 163)
Ryhmän vaikutus koettuun hyvinvointiin
% Äideistä (n=309)
Ryhmällä oli vaikutusta
omaan hyvinvointiini
Ryhmällä oli vaikutusta
puolisoni hyvinvointiin
Ryhmällä oli vaikutusta
perheeni hyvinvointiin
% Isistä (n=163)
74
49
37
77
66
65
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
14
Myönteinen mielikuva itsestä vanhempana vahvistui
% Äideistä (n=309)
% Isistä (n=163)
Ymmärrän paremmin vauvani tarpeita ja
tunteita
84
87
Sain vahvistusta vanhempana
toimimiseen
83
89
Itseluottamukseni vanhempana lisääntyi
80
81
Suhteeni vauvaan vahvistui
81
Sain lisää varmuutta lapsen hoitoon
74
71
70
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Merkkejä vanhemman mentalisaatiokyvyn
vahvistumisesta
Pohdin enemmän omaa käyttäytymistäni.
Pohdin enemmän, miten oma toimintani
vaikuttaa vauvaani.
Havainnoin enemmän vauvani
käyttäytymistä.
Pohdin enemmän, mitä vauvani
käyttäytymisen taustalla voisi olla.
Pohdin enemmän vauvani tarpeita ja
tunteita.
Ymmärrän paremmin vauvani tarpeita ja
tunteita
Äidit ( n= 308)
91%
67%
79%
74%
88%
85%
84%
79%
71%
83%
84%
87%
Isät (n = 163)
Parisuhde ja tasavertainen vanhemmuus
% Äideistä (n=309)
% Isistä ( n=163)
Ryhmässä heränneistä ajatuksista
keskusteltiin kotona
77
79
Minun on helpompi jakaa arjen iloja puolisoni
kanssa
51
Ryhmään osallistuminen edisti tasavertaista
vanhemmuutta perheessämme
48
Minun on helpompi puhua puolisoni kanssa
vaikeistakin asioista
Ryhmällä oli vaikutusta parisuhteeseeni
59
61
37
43
39
44
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Työntekijöiden palautteet
•
Palautteet on kerätty Webropol-kyselyllä ennen koulutusta sekä
koulutuksen ja perheryhmän ohjaamisen jälkeen
•
Lokakuuhun 2014 mennessä kyselyyn on vastannut 283 ohjaajaa
ennen koulutusta ja 134 koulutuksen jälkeen
•
Vastanneilla on keskimäärin 13,7 vuoden työkokemus lasten ja
perheiden kanssa työskentelystä
Tulosten analysoinnin apuna myös
Katariina Köykkä: Puheviestinnän pro gradu -tutkielma
Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto 2014
Reflektiivisen työotteen omaksuminen vahvuutta
vanhemmuuteen -perheryhmien ohjaajakoulutuksessa
Työtavan muutos
% Ennen
Oman alani asiakastyössä on tärkeää,
että työntekijä osaa aina neuvoa
asiakasta
Autan perheitä löytämään itse vastauksia
kysymyksiinsä
% Jälkeen
46
29
68
92
”Tyrmäys, torjunta ja minä olen oikeassa -asenne on vähentynyt. Tilalle
on tullut lempeys, kannustaminen ja yhdessä pohtiminen”
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
19
Lapsen kokemuksen ja tunteiden huomioiminen
86%
Havainnoin lapsen tapaa ilmaista itseään
98%
Havainnoin vanhemman ja lapsen välistä
vuorovaikutusta
91%
98%
Näytän lapselle, että haluan ymmärtää
hänen tunnekokemustaan
74%
94%
Keskustelen vanhempien kanssa lapsen
tavasta ilmaista itseään
Ennen
65%
85%
Jälkeen
Perheiden ja vanhempien kohtaaminen
% Ennen
% Jälkeen
92
95
Pystyn olemaan aidosti läsnä
kohdatessani perheen työssäni
Uskallan useimmiten johdatella
keskustelua syvemmälle
vanhempien kanssa
Perheiden esiin tuomat haastavat
tilanteet eivät jännitä minua
71
88
75
85
”Aikaisemmin on saattanut ottaa enemmän itseensä hankalassa tilanteessa,
eikä ole osannut miettiä mistä toisen reaktio johtui. ”
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
21
Vanhempien tunteiden kohtaaminen
% Ennen
Pohdin yhdessä vanhempien kanssa
heidän vanhemmuuteen liittyviä
tunteitaan
Näytän vanhemmalle, että haluan
ymmärtää hänen tunnekokemustaan
Minun on helppo keskustella
perheiden kanssa heidän
vanhemmuuteen liittyvistä
tuntemuksistaan
% Jälkeen
68
95
79
95
81
98
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
22
Eripituiset työurat ja reflektiivinen työote
1/2
Työntekijöiden itsearviointi ennen koulutusta
Työkokemusta yli 20 v:
•
arvio omasta toiminnasta positiivisempi kuin lyhempiä
työuria tehneillä
•
•
kokivat työotteensa vähemmän neuvoa antavaksi
ryhmänohjaajina pystyivät huomioimaan ryhmän eri
jäseniä paremmin
• reflektiivisen työotteen hyödyntäminen oli helpompaa
• kokivat omaavansa paremmat ryhmänohjaustaidot
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
23
Eripituiset työurat ja reflektiivinen työote
2/2
Koulutuksen ja perheryhmänohjaamisen jälkeen
• ohjaajien arvioissa tilastollisesti merkitseviä muutoksia
• eripituisia työuria lasten ja perheiden parissa tehneiden
välillä ei ilmennyt enää eroja
•
•
ryhmänohjaustaidot koettiin merkittävästi paremmiksi
ryhmänohjaustilanteet eivät jännittänet samoin kuin aiemmin
24
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Aiempi tutkimus vahvistaa
Onnistuneiden vuorovaikutuksen kehittämiseen
tähtäävät koulutukset
•
•
•
•
•
ovat intensiivisiä
toteutettu pitkällä aikavälillä
mahdollistavat harjoittelemisen ja palautteen
saamisen
tarjoavat roolimalleja
takana on institutionaalinen tuki
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
25
Kuntaesimiesten ja päättäjien näkökulma:
Innostus ja epävarmuus
•
1/2
esimiehillä on myönteinen suhtautuminen VV -toimintaan
ja hyvää tahtoa sen jatkolle
• perheryhmämalli on vastannut juuri sellaisten
vanhemmuuden tuen mallien kehittämiseen, johon
kunnissa on ollut tarvetta
•
perheryhmät nähtiin pitkällä tähtäimellä
kustannussäästöjä tuottavana ennaltaehkäisevänä
toimintamallina
•
Erityisen myönteisenä pidettiin reflektiivisen työotteen
siirtymistä laajemmin osaksi kaikkea asiakastyötä
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
26
Kuntaesimiesten ja päättäjien näkökulma 2/2
Haasteet
•
kuntien säästöpaineet ja resurssipula, joka lisää
epävarmuutta perheryhmätoiminnan jatkon suhteen
•
huoli työntekijöiden työajan riittävyydestä ja
työntekijöiden jaksamisesta
• jatkokehittelyssä mallin painopiste tulisi kohdistaa
lastensuojelu- tai syrjäytymisvaarassa oleville perheille
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
27
MLL:n uutuuskirja julkaistaan
21.10.2014
Mentalisaatio perheiden
kohtaamisessa
Kirja avaa mentalisaation teoriaa ja
kuvaa reflektiivisen työotteen
soveltamista perheryhmän
ohjauksessa ja muussa perheiden
parissa tehtävässä työssä.
Kirja on ensimmäinen suomenkielinen
teos aiheesta ja sen kirjoittajat ovat
alansa arvostettuja asiantuntijoita
Suomessa.
Hinta 30 €
Tilaukset: www.mll.fi/mentalisaatio
Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
28
Kiitos!