Transcript *Onko se nyt yhdestä bentsosta kii - A

Antti Holopainen
Emeritusylilääkäri
A-klinikkasäätiö
Tre 24.10.13
Terveysneuvontapäivät






Bentsodiatsepiinien historiaa
Riippuvuushäiriön ilmaantuminen
Bentsosekakäyttö erityisesti suomalainen
ilmiö – pitkään alitiedostettu – onko se
korvautumassa ylireagoinnilla
Diagnostiikan haaste - moralismi
Viralliset linjaukset
Bentsohäiriö terveysneuvonnan haasteena





Otettiin kliiniseen käyttöön 1960-luvun
alussa turvallisina rauhoittavina lääkkeinä
Laajat käyttöindikaatiot - oirekontrolliajattelu
Yliannostuskuolleisuusriski alhainen
Uskottiin, että riippuvuus ei ole merkittävä
riski
Yleistyi nopeasti sekä yleislääketieteessä että
psykiatriassa







1972 Helsingin alkoholisteilla identifioitiin ja
bentsosekakäyttäjien ryhmä (Holopainen&Hemminki 1976)
1990-luvun alussa sekakäytön todettiin olevan yleistä
(Kettutie projektit)
Lääkintöhallituksen unilääketyöryhmä (bentsodiatsepiineja
nukahtamislääkkeinä ei tulisi käyttää kuukautta
pitempään)
Englannissa ja Ruotsissa bentsoriippuvaisten vieroituksen
tukiryhmiä – yrityksiä tuoda myös Suomeen muualla
hyväksi havaittuja vieroitusmalleja
Helena Vorman avovieroitustutkimus
www.benzo.org.uk
suomeksi:
http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitoma
nuaali.pdf



Laajasti mukana kaikissa päihderiippuvuuden
muodoissa
Pääosin sekundääririippuvuutena
Myös bentsohakuista riippuvuushäiriötä
olemassa
◦ Liittyy usein muihin mielenterveyshäiriöihin


Ongelman vakavuudesta edelleen ristiriitaisia
käsityksiä
Päihdehäiriöiden hoidossa kriittisyys
bentsojen hoidollista käyttöä kohtaan
lisääntynyt

Bentsohakuinen käyttäytyminen saattaa olla
päihdehäiriön yksi ilmenemismuoto:
◦ Haitallinen/väärinkäyttö/päihtymystilahakuinen
käyttäytyminen

Bentsojen pistäminen erityisesti osana
opioidiriippuvuushäiriötä
◦ Buprenorfiinin ja lyhytvaikutteisten bentsojen
yhteiskäyttö
◦ Johtaa kroonistuessaan myös riippuvuushäiriöön

Differentiaalidiagnostiikassa huomioitava
◦ Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
◦ Paniikkihäiriö ym
◦ Ongelmana se, että kroonistunut
bentsoriippvuushäiriö muistuttaa kliinisesti
paniikkihäiriökäyttäytymistä

Bentsoriippuvuuden yleistyminen vähenee, jos altistus
vähenee:
◦ Riippuvuushäiriöisille määrätyssä bentsohoidossa ryhdytään
kriittisemmäksi
 Hoito rajataan vain akuuttiin vieroitustilaan
 Pyritään varmistamaan vieroitushoito bentsoista myös
sekundääririippuvuustapauksissa
 Potilaiden tietoisuus tarpeesta vieroittautua/mahdollisuudesta päästä
irti bentsoista kasvanut

Toisaalta jo riippuvuushäiriöasteelle kroonistuneet
tarvitsevat erityistä paneutumista häiriön laatuun:
◦ Mahdollisuus saada apua ja tukea vieroitukselle
◦ Säännöllisen hoitokontaktin ulkopuolella yhä enemmän
kroonistuneesta bentsohäiriöstä kärsiviä, joiden pääsy hoidon
piiriin saattaa vaikeutua ”tiukentuneiden bentsolinjausten”
seurauksena
◦ Houkutteleva markkinakohde bentsojen mustan pörssin
kauppiaille



Bentsoja saa laillisesti vain reseptillä
Ongelman/riippuvuushäiriön tausta
iatrogeeninen, johon ilmiöön
terveyspalvelujärjestelmän/lääkäreiden vaikea
suhtautua
Ensin ongelmaa vähäteltiin, sitten ryhdytty
rajoittaviin toimenpiteisiin, kun
riippuvuusuuhäiriö levinnyt laajalle osana
sekakäyttöongelmaa
◦ Kroonistuneet riippuvuushäiriöiset potilaat osin
heitteillä



Englannissa ja Ruotsissa siinä onnistuttu paremmin jo
20 vuotta sitten
Terveysneuvontatoiminnalla mahdollisuudet lähestyä
ongelmaa arvoneutraalisti ja syyllistämättä sen
enempää potilaita kuin lääkäreitäkään
Bentsohäiriöillä vakavia komplikaatioita:
◦ Paitsi yliannostusriski myös hengenvaralliset vieroitusoireet
lääkkeiden äkillisen loppumisen yhteydessä
 Vieroituskouristukset delirium (muistuttavat alkoholin
vieroitusoireita) – potilaat tietävät, että bentsot lievittävät
nopeasti ja tehokkaasti hengenvaarallisia oireita

Kroonisesti riippuvuushäiriöinen potilas ja riskipotilas
tulisi kyetä kohtaamaan eri tavoin = huolellinen
diagnostiikka, joka ilmiön laadusta johtuen ei ole
kliinisesti helppoa


Neuvontatilanne otollinen ilmiön
moninaisuuden hahmottamiselle
Kun lääkkeitä ei määrätä, asiakkaat tohtivat
kertoa aidommin subjektiivisia
kokemuksiaan/näkemyksiään asioista
◦ Bentsojen pistäminen ja sen yleisyys
◦ Kombinaatiokäyttö/motivaatio tehdä kokteileja jne
◦ Ehkä myös huoli ongelmasta ja siitä eroon pääsyn
vaikeudesta saattaa välittyä

Vaikka bentsodiatsepiineilla on yhteisiä
ominaisuuksia, erojakin on:
◦ Lyhytvaikutteiset, keskipitkät ja pitkävaikutteiset lääkkeet
◦ Addiktoivimpia lyhytvaikutteiset (midatsolaami,
alpratsolaami)
◦ Maksametabolian hidastuminen vaikuttaa bentsojen
eliminoitumiseen
 Pitkävaikutteisia; klopoksidi, diatsepaami, klonatsepaami
 Oksatsepaamia suositaan nopeahkossa vieroituksessa sen
yksinkertaisen metabolian vuoksi
◦ Väsyttävyysvaikutuksessa myös eroja: nukahtamislääkkeet
◦ Paradoksaaliset vaikutukset: nukahtamislääkkeet saattavat
muuttua piristäviksi/tematsepaami
◦ Amnestiset vaikutukset: zolpidem (Stilnoct ®)






Bentsodiatsepiinihoidon ja unilääkityksen pitäisi olla
mahdollisimman lyhytkestoista ja kestää pääsääntöisesti korkeintaan
4 -12 viikkoa. Tähän aikaan sisältyy myös lääkehoidon asteittainen
lopettaminen.
Suurimmalle osalle potilaista, joille määrätään bentsodiatsepiineja,
ei kehity lääkeriippuvuutta. Koska näitä lääkkeitä saavia potilaita on
varsin paljon, riippuvuus- ja väärinkäyttöongelma on kuitenkin hyvin
suuri.
Bentsodiatsepiineja voidaan käyttää päihtymistarkoituksessa, ja niitä
kulkeutuu katukauppaan. Riippuvuuden kehittymisen riski kasvaa
annoksen suurentuessa ja hoitoajan pitkittyessä.
Fyysisen riippuvuuden kehityttyä hoidon äkillinen keskeyttäminen
aiheuttaa vieroitusoireita ja voi myös ohimenevästi pahentaa
ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä ja unettomuutta.
Vieroitusoireisiin voi kuulua jopa tajunnanhäiriöitä tai tajuttomuuskouristuskohtauksia. Tämän vuoksi annostusta on säännöllisen
käytön jälkeen pienennettävä vähitellen.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/bentsodiatsepiinienmaaraaminen

Objektiivinen tieto bentsojen terveyshaitoista
◦ Bentsodiatsepiinien pistäminen ja haitat
◦ yliannostuskuoleman vaara
yhteiskäytössä
(erityisesti
buprenorfiini/bentsodiatsepiinit
◦ kognitiiviset haittavaikutukset: muistihäriöt,
kielteiset
vaikutukset tunne-elämään
◦ Luottamuksellinen keskustelu
riippuvuudesta/riippuvuuriskistä
◦ Mahdollisuus levittää tietoa haitoista jobistien
välityksellä palvelujen ulkopuolella oleville


Bentsohäiriöistä käyttäytymistä ei tule
moralisoida yhtään enempää kuin muutakaan
päihdekäyttöä
Asiakkaan autonomiaa syytä kunnioittaa:
◦ Ainoastaan oma päätös ryhtyä muuttamaan
bentsohakuista käyttäytymistä vaikuttava
◦ Rohkaisu ja motivointi sallittua luottamuksellisessa
suhteessa
◦ Yleiset motivoivan haastattelun periaatteet
◦ Potilailla kokemusta bentsojen äkillisestä loppumisesta:
 Kokemusten käsittely ja vieroituspelkojen lieventäminen
 Tieto toimivan vieroituksen yleisistä periaatteista:
 Asteittain alenevin annoksin


Ilmeisesti aika harvoin primaariongelmana
terveysneuvontapotilailla
Omatoiminen bentsojen vähentäminen sekä
mahdollista että suositeltavaa
◦ Yliannostustilanteiden välttäminen
◦ Asteittaiset lääkevähennykset
◦ Nettipalvelut tukena (www.benzo.org.uk)

Bentso-ongelmaisten vertaisryhmät
◦ Yleisiä esim. Ruotsissa ja Englannissa
◦ Omaehtoisen vieroituksen tukiryhmiä – mahtaako
niitä olla nykyään Suomessa




Asian puheeksiottaminen
Informaation välittäminen valtakunnallista
bentsolinjauksista (THL/Valvira)
Alueellisten/paikallisten hoitolinjausten
selvittäminen ja niistä kertominen potilaille
Moralisoinnin välttäminen
◦ On olemassa aidosti ”monta totuutta” ja
todellisuutta rinnan

Asiakkaiden oma-aloitteisuuden tukeminen ja
vertaistuen kehittäminen