Syyttäjän näkökulma lapsiin kohdistuvista lähisuhderikoksista/ Väkivaltaforum 19.8.2014 Mikkeli

Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/Itä-Suomen syyttäjänvirasto

Asialistalla

• - Prosessi - Kohtaamisia

Tutkintapyyntö/ilmoitus poliisille

•

Esitiedot

•

Viranomaispalaveri

•

Tuki prosessin aikana

•

Jälkityöt - Asianosaisten avustaminen

- Lapsen/nuoren kohtaaminen - Toiveita lausunnoille, asiakirjoille tms. - Pahoinpitely-tunnusmerkistö - Vireillä…

Prosessi

1. Epäily mahdollisesta rikoksesta 2. Lastensuojeluilmoitus /ilmoitus poliisille 3. Tutkintapyyntö 4. Syytä epäillä rikosta - esitutkinta käynnistyy 5. Esitutkintalain mukainen ilmoitus syyttäjälle (poliisi tekee)

* erikseen määritelty jutut, joista poliisin ilmoitettava syyttäjälle (poliisin ja syyttäjälaitokset ohjeet) → lapseen kohdistuvat rikokset AINA ILMOITUS SYYTTÄJÄLLE

Prosessi

6. Esitutkinta ( esitutkinta rajoitetaan alkumetreillä, poliisi päättää jutun tai lähetetään syyttäjälle, kun se tutkittu): Lapsiin kohdistuvat rikosepäilyt; I poliisi kuulee lapsen/nuoren II Virka-apupyyntö (osaamiskeskus Hki, Turku, Tre, Kuopio ja Oulu), koko tutkimus sis. lapsen kuulemisen III kahden edellisen kombinaatio 7. Syyteharkinta -syyttämättäjättäminen; seuraamusluontoinen/prosessuaalinen, - syyte -rangaistusmääräys

Prosessi

• 

8. Tuomioistuinkäsittely (KO- HO- KKO) Alle 15 vuotiasta ei henkilökohtaisesti kuulla istunnossa (pääsääntö)

 

Tallenne (kuuleminen esitutkinnassa tallennettu) Esitutkintalaki ja Oikeudenkäymiskaari

•

Jos prosessin kuluessa täyttää 15, sitten pääsääntö, että henkilökohtaisesti OK:n todistelua koskevan luvun uudistaminen vireillä

1.

Ilmoit us poliisil le lapsee n kohdis unees ta rikos epäily stä

II Palaveri viranomaisy hteistyö,ko nsultointi 2. Aloitus palave ri (sjä, TJ ja tutkija ) TARKASTUSPISTEET MATKAN VARRELLA; esitutkintayhteistyö sjä-poliisi Tutkimusy ksikkö suorittaa tutkimukse n virka apupyynnö npereuste ella I Aikuisten haastattelut / kuulustelut Lapsen haastattelut / kuulustelut Somaattinen tutkimus Kokoava Lausun to viranomais Esitutkinta prosessi etenee/ päättyy Palaute tutkinnasta huoltajille Viranomais neuvottelu neuvottelu Lastensuojelun, terveydenhuollon ym. taustatiedon kokoaminen Poliisi kuulee lapsen Kriisihoid on tarpeen arviointi ja tarv. hoitoon ohjaamin Somaattinen tutkimus, jos tarve en Ei-kiireellisen hoidon tarpeen arviointi ja tarv. hoitoon ohjaaminen Hoidon tarpeen arviointi?

Palaute lasten suojelulle, tarv. lastensuojelu toimet Muu näyttö

Kohtaamisia

I tutkintapyyntö/ilmoitus poliisille (esitutkinnan käynnistys)



asian ilmitulo: mistä, miten



kenen kanssa puhuttu ja mitä



jos lasta puhutettu, kuka, missä ja milloin sekä miten



lapsen kertoma, ’suorat lainaukset’

  

suoritetut toimenpiteet kuka/ketkä työntekijät jos tiedossa henkilöitä, joilla havaintoja, mielellään ilmoitettava

Kohtaamisia

II Epäillyn taustoitus (esitutkinta aloitettu, aloittamista mietitään)

- Asiakirjat - Historia - Mahdollinen kuuleminen todistajana

III Viranomaispalaveri (esitutkinta aloitettu)

- Yleensä aina sosiaalitoimen edustus - Tarvittaessa myös muualta: opettaja, lastentarhasta,

jos hoitokontakti – esim. lasten

- Hypoteesien laadinta: puolesta ja vastaan

rikosepäilyn

Kohtaamisia

IV Oikeudenkäynti

- Mahdollinen kuuleminen todistajana (jos

esim. 1. henkilö, jolle lapsi kertonut jotain rikosepäilystä)

- Asianomistajan tukeminen (alle 18 vuotiaat) 

Varmistetaanko mitenkään onko saattaja, tukihenkilö?

V Jälkihoito - Jos hoitoon ohjaus, kuka huolehtii, että hoito aloitetaan (huostaanotetut, lastensuojelun asiakkaana olevat)

Asianosaisten avustaminen

- ROL 2 luku (ROL= laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa) - epäilty (2 luku 1

§

); puolustajan määräys - asianomistaja=AO (2 luku 1a

§

1 mom 1 kohta; rikoslain 20 luvun seksuaalirikokset, 2 kohta RL 21 luku 1-6 AO:n ja epäillyn välinen suhde huomioon ottaen sitä pidettävä perusteltuna, 3 kohta henkeen, terveyteen, vapauteen , jos sitä on rikoksen vakavuus, AO:n henkilökohtaiset olosuhteet) - oikeus tukihenkilöön; asianomistaja (2 luku 3

§ §

) , jos

- edunvalvojan sijainen (jos huoltajien ja lapsen välillä

eturistiriita)



Tutkinnanjohtajalla mahdollisuus hakea lapselle edunvalvoja rikosprosessia varten, esitutkintalain uudistus 1.1.2014

Lapsen kohtaaminen ”omalla” tontilla asiassa jossa rikosepäily on vireillä tai tulossa

- jos lapsi kertoo spontaanisti, kuunnellaan ja kirjataan ”suorat lainaukset” - jos kysellään oman tehtävän hoitamiseksi, lyhyesti, avoimesti, ei tarjota vastauksia ja jälleen kirjataan ”suorat lainaukset”, myös kysymyksistä,

jos tiedossa, että tutkinta alkanut, ei miel. kysellä ja aina voi konsultoida poliisia

- ja kirjataan kaikki ylös: ketä paikalla, kuka sanoi ja mitä ja mitä puhuttu lapsen/nuoren kuulleen

Lausunnot

lääkärintutkimuksia ja -lausuntoja koskevat pyynnöt tulee laatia riittävän yksilöidysti

epäselvyyttä mitä halutaan/tarvitaan, yhteys lausunnon pyytäjään (

- HOX!!!jos lausunnon laatijalla lausunnon antajan täytyy olla selvillä siitä, mitä lausunnon tulisi sisältää ja mihin häneltä odotetaan kannanottoa ) - lääkärinlausunnot: kirjattava keneltä esitiedot (lapsi, saattaja ja kuka saattaja on), suorat lainaukset ” ”mitä kerrottu ja mitä kysytty, läsnäolijat, onko lasta puhutettaessa ollut vanhempi läsnä

Lausunnot

- lausunnosta tulee käydä ilmi, mitä johtopäätöksiä tutkimuslöydösten perusteella vammojen syntymekanismista voidaan tehdä ja miten todennäköisenä on pidettävä sitä, että vammat ovat syntyneet pahoinpitelyn tai seksuaalisen teon seurauksena - mikäli em. päätelmiä ei voida tehdä, on sekin syytä tuoda lausunnossa esiin - syyttäjän ja oikeuden on lausunnon perusteella kyettävä arvioimaan, tukeeko lausunto rikosepäilyä vai ei ja mikä arvo sillä on näyttönä - lausunnon käyttökelpoisuuden varmistamiseksi saattaa epävirallinen yhteydenotto lausunnon antavaan lääkäriin olla tarpeen ennen sen kirjoittamista ( eli ei kannata pelästyä, jos syyttäjä soittaa), em. varmistaa myös sitä, että lääkärin asiantuntemus tulisi mahdollisimman hyvin hyödynnettyä esitutkinnassa - lääkärillä saattaa olla esitutkinnan kannalta merkityksellistä tietoa, joka ei tule ilmi muutoin ja jota poliisi ei myöskään siihenastisten taustatietojensa perusteella vielä osaa kysyä - lääkärinlausunnon kieliasun selkeys ja ymmärrettävyys (esimerkiksi ei vieraskielisiä termejä ilman suomennusta)

Edellä kerrotut pätee sov. osin kaikkiin lausuntoihin !!!!

RL 21 luku 5

§

pahoinpitely

”Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”



Väkivaltaa tekemättä edellyttää konkreettisen terveyden vahingoittumisen



Syy-yhteys näytettävä



Muu kaltoinkohtelu (väkivallalle altistuminen, psyykkinen väkivalta yms.) kuin väkivalta, monesti ongelmallista juuri tämän takia

- Laki lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen

selvittämisen järjestämisestä: muutettiin koskemaan v. 1.1.2013 alkaen myös pahoinpitelyepäilyjä



Eli tutkimusyksiköt tekevät virka-apupyynnön perusteella, ennen koski vain seksuaalirikoksia

Pahoinpitelyrikokset

- Monesti haasteellisempia kuin

seksuaalirikokset (ilmoitukset myöhempään, asioita ”vatuloitu” pitkään ennen ilmoitusta – muutosta kuitenkin havaittavissa ja tapahtunutkin



)

- Näyttö sotkeutuu ja lapsen 1. kertomus tahtoo

hukkua (asiakirjoista /henkilötodistelusta ei selviä milloin se oli, kenelle kertoi, mitä piti sisällään, ei suoria lainauksia käytetty, ei ketä paikalla ja kuka itse asiassa kertoi, käy ilmi vain, että paljon on käsitelty )

Vireillä

- LASTA (lastentalo-projekti) - Oikeudenkäymiskaaren muutokset; todistelua

koskevat

- Ilmoitusvelvollisuus myös

pahoinpitelyrikoksista suoraan poliisille – Luonnos hallituksen esitykseksi



Sellainen rikoslain 21 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta (pahoinpitely, törkeä pahoinpitely)

KIITOS