Työaikalain soveltaminen, ylityö ja sen korvaaminen
Download
Report
Transcript Työaikalain soveltaminen, ylityö ja sen korvaaminen
Työaikalain soveltaminen,
ylityö ja sen korvaaminen
Työaikalain soveltamisala
Työaikalaki on yleislaki, jota sovelletaan työ- ja virkasuhteessa
tehtyyn työhön.
Työaikalaissa on erikseen lueteltu ja määritelty ne
poikkeukset, jolloin lakia ei sovelleta.
Lain pakottavuudesta johtuen sen soveltamista ei voida
pätevästi poissulkea työnantaja ja työntekijän välisellä
sopimuksella.
Työaikalakia ei sovelleta
1) työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman
perusteella on pidettävä yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamisena tai
tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä
tehtävänä;
2) työntekijöihin, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia kirkossa tai
uskonnollisessa yhteisössä;
3) työhön, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei
voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä;
4) metsä-, metsänparannus- ja uittotyöhön;
-------
11) puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta annetun lain (218/70)
soveltamisalaan kuuluvien virkamiesten eikä rajavartiolaitoksen virkamiesten
työhön, ellei asetuksella toisin säädetä.
Lain soveltamisen ulkopuolelle jääminen perustuu siihen, että työn
sisältö tai olosuhteet ovat sellaiset kun yllä on todettu.
Muodollisilla seikoilla, kuten esim. johtajanimikkeellä ei painoarvoa
vaan arvioidaan työn tosiasiallista sisältöä ja olosuhteita.
Työajaksi luettava aika
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka
työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan
käytettävissä.
Lepoajat eivät ole työaikaa, jos työntekijällä on mahdollisuus
poistua työpaikalta niiden aikana.
Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla
ole pidettävä työsuorituksena.
Matkaan käytetyn ajan korvaamisesta voidaan sopia
työehtosopimuksella.
Korvausvelvollisuus ei tarkoita, että luetaan työajaksi.
Matkaan käytetty aika voidaan lukea jopa lepoajaksi.
Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia
vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovituissa rajoissa
määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja
päättymisajankohdan.
Vuorokautista työaikaa voi lyhentää tai pidentää liukumaajalla +/- 3 tuntia.
Enimmäiskertymä saa olla enintään +/- 40 tuntia.
Lisätyö
Ylittää työsopimuksen mukaisen säännöllisen
työajan, mutta ei ylitä laissa säädettyjä säännöllisen
työajan enimmäisaikoja (7,5 h > 8 h ja 37,5 h > 40 h)
Työnantajan aloitteesta
Edellyttää työntekijän suostumusta
Yleinen lisätyösuostumus voidaan antaa
työsopimuksessa
Korvattava yksikertaisella tuntipalkalla tai vastaavalla
vapaa-ajalla
Ylityö
Ylityötä on työ, joka ylittää työaikalain mukaisen
säännöllisen työajan enimmäismäärän 8 h / vrk ja 40
h / vko.
Edellytyksenä työnantajan aloite ja työntekijän
tapauskohtainen suostumus
Työsopimuksessa ei voida pätevästi antaa yleistä
ylityösuostumusta
Liukuva työaika ja ylityö
Ylityösäännökset koskevat myös liukuvaa
työaikamuotoa.
Jos 8 h:n vuorokautinen työaika ylittyy työntekijän omasta
tarpeesta ja ilman työantajan aloitetta tai suostumusta niin
kyse on liukumasta.
Jos 8 h:n vuorokautinen työaika ylittyy työnantajan
aloitteesta niin kyse on ylityöstä.
Ylityön kertyminen ei ole riippuvainen liukuvan
työajan saldokertymän määrästä.
Ylityön korvaaminen (1)
Vuorokautisen säännöllisen työajan 8 h ylittävä työaika
2:lta ensimmäiseltä tunnilta 50% korotus.
Seuraavilta tunneilta 100% korotus.
Viikoittaisen säännöllisen työajan 40 h ylittävät työtunnit
50%:n korotus
Korotettu palkka vaihdettavissa vastaavaan vapaa-aikaan
Sunnuntaityö 100 %
Ylityön korvaaminen (2)
Erillinen kiinteä korvaus voidaan sopia työntekijälle,
jonka pääasiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa
ja valvoa työtä ja joka ei ota osaa johdettaviensa
työntekijöiden työhön.
Ei asiantuntijatehtävään ellei työehtosopimuksessa
mahdollistettu sopimista.
Kiinteä peruspalkasta erotettavissa oleva euromäärä.
Kokonaispalkka ei työaikalain mukainen järjestely.
Ylityön enimmäismäärät
Ylityötä saadaan teettää enintään 138 h / 4 kk:ssa ja enintään
250 h / kalenterivuosi.
Työantaja ja henkilöstöryhmän edustaja voivat sopia 80 h:n
lisäylityöluvasta kalenterivuodessa, alittaen kuitenkin 138 h /
4 kk:n jaksossa.
Työaikakirjanpito
Työaikalaki velvoittaa työnantajan järjestämään
työaikakirjanpidon.
Työaikakirjanpitoon merkitään tehdyt työtunnit, lisä- ja ylityötunnit
sekä niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin.
Työntekijällä on oikeus saada kirjallinen selvitys häntä
koskevista merkinnöistä työaikakirjanpidossa.
Valvonta
Työsuojeluviranomaiset valvovat
työaikalain noudattamista.