Transcript Rakenna oppiva ryhma.juha. 20.11.2014

Laatua ja uutta pedagogiikkaa
Kristillisten koulujen ja
päiväkotien Osaava -verkosto
Rakenna oppiva ryhmä
- Juha Kyyrä
Laatuvastaavien Osaava- koulutus
Kristillisten koulujen laatutyöstä vastaavien kehittämispäivät
20.-21.11.2014
Toimintakulttuuri
Työssä onnellinen ihminen …
•
•
•
•
•
pitää yhteyttä muihin ihmisiin,
on aktiivinen,
välittää asioista,
oppii uutta ja
on antelias.
Nic Marks, http://lnkd.in/bjHGAcq
(Risku 2005)
PARADIGMAN MUUTOS
Newtonilainen paradigma on muuttumassa kvanttiparadigmaksi.
YKSISELITTEINEN
SÄÄNTÖJÄ NOUDATTAVA
HALLITTAVISSA OLEVA
VARMUUS
ENNUSTETTAVUUS
HIERARKIA
SIRPALEISUUS
YLHÄÄLTÄ ALAS
PASSIIVISET TYÖNTEKIJÄT
YKSI PARAS TAPA
KILPAILU
JÄYKKÄ BYROKRATIA
TEHOKKUUS
REAKTIIVISUUS
(Zohar 1997)
KOMPLEKSINEN
KAOOTTINEN
EPÄVARMA
EPÄVARMUUS
ENNUSTAMATTOMUUS
EI HIERARKIAA
HOLISTISUUS
MONTA VALTAKESKUSTA
YHTEISTYÖKUMPPANIT
MONTA TAPAA
YHTEISTYÖ
JOUSTAVA LUOTTAMUS
TARKOITUKSENMUKAISUUS
KOKEELLISUUS
UUSI TIETOISUUS & UUDET RATKAISUT
DECTRUCTIVE
CHAOS
CHAOS
ORDER
CONTROL
https://aohsuomi.wordpress.com/what-is-the-art-of-hosting-trainingcourse/the-art-of-hosting-workbook/
1. Tarvitaan uusia ratkaisuja tulevaisuuden
kohtaamiseen.
2. Uusia ratkaisuja kasvaa kaaoksen ja
järjestyksen välissä.
3. Keskusteluilla on merkitystä.
4. Merkitykselliset keskustelut johtavat viisaisiin
tekoihin.
5. Organisaatiot ovat eläviä systeemejä.
Menetelmiä erikokoisten ryhmien keskustelujen johtamiseen
Vahvistamaan yhteisöllistä älykkyyttä, hyödyntämään ja yhdistämään
moninaisuutta sekä vähentämään konflikteja.
Kestäviä ja toimivia rakenteita monimutkaisiin ongelmiin.
Pyrkimys yhteisölliseen selkeyteen ja viisaaseen toimintaan
Ominaisuuksina läpinäkyvä prosessi, jatkuva palaute, luonteva oppimisen suunnan
tarkistaminen ja tehokkuus osana kokonaisprosessia
Ihmiset otetaan mukaan prosessiin suunnittelemalla heidän kanssaan
Painopiste on prosessin johtamisessa
Prosessia johdetaan vastausten sijaan kysymyksillä
(Art of Hosting workbook 2013, CIL University of Minnesota, Kyyrä ja Risku 2014)
Miten organisaatio oppii?
Juuti, P.
Jatkuva oppimisen mahdollisuus
Me ollaan sankareita kaikki …
Juuti, P.
Kaaoksen sietäminen /J.K.
• Älä hermostu meteliin ja epäjärjestykseen
• Erilaista pedagogiikkaa milloin vain keksii
• Palvelu ei enää pelaa
• Rakkaus ja rajat näkyviin
• Läsnäolon tärkeys ja eläminen hetkessä
• Ohjaavat keskustelut ja neuvottelut
• Ryhmien johtajien kautta toimiminen
• Opin itse uutta koko ajan  pois mukavuusalueelta
Rakenna oppiva ryhmä – Pedagogisen
viihtymisen käsikirja (Haapaniemi, R. & Raina,L.)
Rakenna oppiva ryhmä –
Pedagogisen viihtymisen käsikirja
(Haapaniemi, R. & Raina, L.)
• Oppiminen on sosiaalinen ja emotionaalinen
tapahtuma, joten turvallinen sosiaalinen
ympäristö on oppimisen tärkein ehto.
• Opettajan on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa
koulun rooli avoimena sosiaalisena
näyttämönä, jossa menestyminen on oppilaille
tärkeää ja ottaa usein voimille.
Kurikoulun aika on ohi,
eikä oppimaan voi enää pakottaa
• ”Perusopetus edistää avointa demokratiaa ja
aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa.”
• ” Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii
asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia
sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa.”
• ”Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa
vertaisryhmän, opettajan, kouluyhteisön jäsenten,
koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja eri
yhteisöjen kanssa erilaisissa
oppimisympäristöissä.”
•
•
” Parhaimmillaan oppiminen herättää
myönteisiä tunnekokemuksia, iloa ja uutta
luovaa toimintaa, joka innostaa kehittämään
omaa osaamista. Oppiminen on näin
erottamaton osa yksilön kokonaisvaltaista
elinikäistä ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän
elämän rakentamista.”
”Jotta oppilas osaa hyödyntää ja soveltaa
oppimaansa uusissa tilanteissa, opetus
järjestetään siten, että oppilas voi kokea
opittavat asiat itselleen merkityksellisiksi.
Omasta oppimisprosessistaan tietoinen ja
vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä
itseohjautuvammin.”
Pedagogisen viihtymisen kulmakivet
1. Turvallisuuden tunne on merkki hyvinvoinnista
- Lisää oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia
- Kiintymyssuhde on opettajan työhön kuuluva
kehitystehtävä
- Emotionaalinen hyvinvointi tukee oppimista
- Turvattomuus tukahduttaa uteliaisuuden
- Kotien tuki ja luottamus olennaista
Pedagogisen viihtymisen kulmakivet
2. Uteliaisuus ajaa oppimaan
- Positiivisilla tunteilla yhteys oppimistuloksiin
- Merkityksellisyys ja osallisuus olennaista
- Yksilöllinen oppiminen ja oppijalähtöisyys
edesauttavat oppimista
- Erilaiset oppimisympäristöt ruokkivat
uteliaisuutta
- Innostava tapa oppia lisää pedagogista
viihtyvyyttä
Pedagogisen viihtymisen kulmakivet
3. Mielekäs vuorovaikutus parantaa oppimista
- Miten vuorovaikutus on järjestetty? Jatkuuko
oppiminen kun opettaja poistuu luokasta?
- Aktiiviseen kansalaisuuteen voi oppia
harjoittelemalla ja antamalla tilaisuuksia
vaikuttamiseen.
- Hiljaisuuden pedagogia vs yhteisöllinen
pedagogia
Pedagogisen viihtymisen kulmakivet
4. Ryhmät työvälineinä
- Koulun organisoituminen ei tällä hetkellä
rakennu ryhmäilmiöiden ymmärtämiselle, vaikka
toiminta usein tapahtuu ryhmissä.
- Kasvatusta ja opettamista on tarkasteltava
entistä enemmän oppivan ryhmän ohjaamisen
tehtävänä.
- Muutoksen täytyy olla yhteisön yhteinen tehtävä
Suurryhmän ominaisuuksia
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Suurryhmä vaatii selkeän johtajan.
Ryhmän kiinteys vähenee.
Ryhmä on turvaton.
Jäsenten tyytyväisyys vähenee.
Henkilökohtainen vastuu vähenee ja ”peesaus”
lisääntyy.
Anonyymiys on ryhmässä mahdollista.
Toimintaa kuvaavat impulsiivisuus ja
lyhytjännitteisyys.
Nykyhetkessä pysyminen on vaikeaa.
Ryhmässä on luovuutta ja yllätyksellisyyttä.
Pienryhmien pedagogiset vahvuudet
• Mahdollisuus lämpöön ja tukeen: turvallisuus rakentuu
hyväksynnästä ja välittämisestä, luottamuksesta,
haavoittuvaksi alistumisesta, tuen antamisesta ja
sitoutumisesta, aika kuluu nopeasti ja viihtyvyys opiskelun
parissa voimistuu.
• Aktiivinen osallistuminen: sekä puheliaat että hiljaiset
pääsevät vuorovaikutukseen helpommin.
• Henkilökohtainen sitoutuminen on vahvempaa ryhmässä: on
vaikeampi peesata ja toisten tarvitsevuus lisää positiivista
riippuvuutta.
• Sisäinen kontrolli: kun tuloksia odotellaan, motivoituneimmat
pitävät huolta niiden saavuttamisesta.
• Päätöksenteko helpottuu: pienessä ryhmässä on jokaisella
paremmat mahdollisuudet tuoda omat näkökulmansa esiin ja
tulla kuulluksi = osallisuuden kokemus.
• Ristiriitojen välttäminen: ryhmäprosessissa opitaan
arvostamaan erilaisuutta.
Pienryhmädynamiikan hallitseminen
• opettajan on ymmärrettävä ryhmän kaksoistehtävä ja kannettava siitä
vastuu
1. ryhmä toteuttaa sille annettua tehtävää
2. ryhmä huolehtii omasta olemassaolostaan ja eheydestään: aiheutuu
ilmiöitä, jotka häiritsevät tavoitteen toteutumista
• Ryhmää täytyy huoltaa, kuten ihmissuhdetta. Ryhmän huoltotehtävässä
ryhmän jäsenet joutuvat tutkimaan ja tunnistamaan ja tunnustamaan
opettajan avustuksella ryhmässä esiintyviä ilmiöitä.
 parantaa itsetuntemusta ja ryhmän toiminnan tuntemusta
• opettaja on kuin säiliö, joka tallentaa oppilaiden tuntemuksia ja
kokemuksia, joita hän palauttaa yhteiseen tarkasteluun (136)
• Aika, joka käytetään ryhmän koheesion ylläpitämiseen ilmiöitä tutkimalla,
vähentää ratkaisevasti opettajien kokemia työrauhaongelmia.
Työelämätaitojen opettelua!
• Pienryhmien rakentaminen varmistaa oppilaiden osallisuuden kun omaa
roolia, tehtävää ja toimintaa arvioidaan opettajan ohjauksessa.
• Yläkoulun puolella ryhmänohjaajien vastuu korostuu, eikä ole helppoa
vaalia oppilaiden turvallisuutta.
Hallitsemattomuuden tunne ahdistaa
• opettaja kokee häiritsevät oppilaat vastustajikseen  pois
luokasta ja rankaisu
• oppilaiden vallankäyttöä voidaan ohjailla ottamalla esille
vuorovaikutukseen liittyvät normit, jotka vaikuttavat
pedagogiseen viihtyvyyteen. Tärkeimpien normien tulee olla
hyväksyttyjä, sovittuja ja ryhmän tavoitteisiin ja toimintaan
sopivia. Sosiaalisen turvallisuuden takaaminen jokaiselle on
koulun tehtävä. Ohjaamattomassa suurryhmässä voi olla julma,
sosiaalisilta taidoiltaan heikko jäsen tai klikki, joka säätelee mitä
normeja kenenkin tulee noudattaa.
• Valtaa voi saada asiantuntemuksella, karismalla tai auktoriteetilla.
Erilaiset temperamenttipiirteet vaikuttavat myös vallan
saamiseen, sillä paljon puhuva ja tunteita ilmaiseva saa sitä
helpommin kuin hiljainen ja vetäytyvä.
• Oppilaat otettava mukaan tavoitteiden määrittämiseen. Avoin
kommunikaatio, yhteiset pelisäännöt ja yhteisesti sovittavat
tavoitteet vähentävät valtataistelua.
• Opettajan tulee pyrkiä purkamaan epävirallisen suhdeverkoston
negatiivisia liittoumia pitkäjänteisesti.
Opettajayhteisön organisoituminen –
muutos on yhteisön yhteinen tehtävä
• Ilman opettajayhteisön muutosta ei luokissakaan saada
aikaan riittävää muutosta
• ”Paralleeliprosessissa” ryhmän ilmiöt siirtyvät seuraavalle
tasolle, ohjaajan omaan toimintaan tai hänen taustallaan
olevaan ryhmään. Työyhteisön käyttäytyminen heijastaa
kohteensa olemusta  ainoastaan yhteistyötä lisäämällä
on koulua mahdollista kehittää paremmin opsin
tavoitteiden suuntaan myös oppilaiden osalta.
• Opettajayhteisö ja sen toiminta on oppilaille malli
yhteisöllisyydestä. Jos koulu toimii oppivana yhteisönä,
pätee sama luokissakin.
• Avoimessa yhteisössä opettajien vahvuudet, kiinnostukset
ja kokeilut tunnetaan ja niistä keskustellaan.
• Tiimiorganisaatiossa jäsenten tehtävät on määriteltävä,
niiden on oltava kaikkien tiedossa ja niihin on sitouduttava.
Luokkaorganisoinnilla yhteisöllisyyteen