Transcript parkinsonin taudin ensioireet ja diagnosointi
Slide 1
Professori Seppo Kaakkola
Parkinsonin taudin ensioireet ja
diagnosointi
Slide 2
Lääkärin tutkimus on tärkein !
Parkinsonin taudissa on
kemiallinen vika
substantia nigran
hermosoluissa. Nämä
sijaitsevat aivojen alla.
Kyseessä kovin pieni
rakennelma, joka ei näy
kuvantamistutkimuksissa
Slide 3
Yleisesti ottaen
Parkinsonin tauti on vain yksi samantapaisin
oirein (parkinsonismi) ilmenevistä sairauksista.
potilaat erilaisia, kaikilla ei kaikkia oireita. Jos
100 salissa niin kaikki vielä erilaisia?
diagnostista testiä ei ole
kokenut lääkäri (neurologi) on useimmiten
oikeassa diagnoosin suhteen
tutkimuksista tärkein on katsoa potilasta
Slide 4
Tautia on syytä epäillä jos on:
hitaasti ilmaantunut toispuoleinen
(epäsymmetrinen) liikehäiriö
vapinaa kun lihaksia ei jännitetä,
”lepovapinaa”, yleensä toispuoleisesti
toiminnat hidastuneet, askelpituus lyhentynyt
puheääni vaimentunut
käsiala pienentynyt (mikrografia)
hajuaisti heikentynyt
Slide 5
Muitakin oireita voi olla ensioireinakin
jonkinasteista masennusta tai melankoliaa
tahdosta riippumattoman eli autonomisen
hermoston häiriötä, esim matala verenpaine
seisoessa, ummetus, kenties potenssi- ja/tai
virtsaamisen ongelmia
otsa ja päänahka voi rasvoittua
jos muistin suhteen on selviä ongelmia niin
näiden taustalla on muu kuin Parkinsonin tauti
Slide 6
Parkinsonin tautiin sopii
vajaa tai puuttuva myötäliike kävellessä
sairaalla puolella
ilmeköyhyys, lepovapina
yleisesti hidastuneen tuntuinen olemus
liikkeitä tehdessä hitaus “lisääntyy” liikettä
jatkettaessa
lihasjäykkyys mikä lisääntyy peililiikkeen
aikana = kun liikuttaa vastakkaista raajaansa
Slide 7
Lääkeparkinsonismi?
symmetrinen oireisto jo alkuvaiheessa
useimmin ei vapinaa
onko käytössä psykoosilääkkeitä eli
neurolepteja tai pahoinvointilääkkeitä (esim
Metopram, Primperan)?
masennuslääke sulpirdia (Suprium)
neuroleptit eivät ”sovi” Parkinson potilaalle.
Slide 8
Ei Parkinson vaan Parkinson Plus ?
useita tauteja, joilla vaste lääkkeille on yleensä
puuttuva tai huono
useimmiten symmetrinen oireisto jo alussa
silmien liikkeet ovat huomattavan vajaat - PSP
merkittävä verenpaineen lasku makuulta
pystyyn noustessa (eli ortostatismi) - MSA
diagnoosin teon jälkeen dementoituu parissa
vuodessa (Lewyn kappale - tauti)
Slide 9
Essentiaalinen vapina?
esiintyy lihaksia jännittäessä, kutsuttu
”kahvikuppineuroosiksi”. Sukurasite !
on tavallisin diagnostinen virhe
ihminen on yleensä nopealiikkeinen, nuorehko,
ilmeikäs, ei lihasjäykkyyttä ja kävely on
normaalia myötäliikkein
vapina voi myös johtua lääkkeistä (esim litium
ja astma-, depressio- ja epilepsialääkkeet) sekä
sairauksista (kilpirauhasen liikatoiminta)
Slide 10
Diagnoosin varmennus
diagnoosi on yleensä oikein (>90%) ja nopeasti
jos on lepovapinaa, usein siirtyy jos ei ole
positiivinen vaste lääkkeille tukee diagnoosia
symmetrisin oirein alkavia voi epäillä Plussairauksiksi, täysin varma ei voi olla.
pään magneetti ja TT yleensä normaalit
dopamiinitutkimukset (SPECT ja PET) voivat
varmistaa diagnoosia ja helpottaa
erotusdiagnoosia, diagnoosia ne eivät tee.
Slide 11
www.parkinsonsaatio.fi
Seppo Kaakkola
Kiitos mielenkiinnostanne!
Onko kysymyksiä?
Professori Seppo Kaakkola
Parkinsonin taudin ensioireet ja
diagnosointi
Slide 2
Lääkärin tutkimus on tärkein !
Parkinsonin taudissa on
kemiallinen vika
substantia nigran
hermosoluissa. Nämä
sijaitsevat aivojen alla.
Kyseessä kovin pieni
rakennelma, joka ei näy
kuvantamistutkimuksissa
Slide 3
Yleisesti ottaen
Parkinsonin tauti on vain yksi samantapaisin
oirein (parkinsonismi) ilmenevistä sairauksista.
potilaat erilaisia, kaikilla ei kaikkia oireita. Jos
100 salissa niin kaikki vielä erilaisia?
diagnostista testiä ei ole
kokenut lääkäri (neurologi) on useimmiten
oikeassa diagnoosin suhteen
tutkimuksista tärkein on katsoa potilasta
Slide 4
Tautia on syytä epäillä jos on:
hitaasti ilmaantunut toispuoleinen
(epäsymmetrinen) liikehäiriö
vapinaa kun lihaksia ei jännitetä,
”lepovapinaa”, yleensä toispuoleisesti
toiminnat hidastuneet, askelpituus lyhentynyt
puheääni vaimentunut
käsiala pienentynyt (mikrografia)
hajuaisti heikentynyt
Slide 5
Muitakin oireita voi olla ensioireinakin
jonkinasteista masennusta tai melankoliaa
tahdosta riippumattoman eli autonomisen
hermoston häiriötä, esim matala verenpaine
seisoessa, ummetus, kenties potenssi- ja/tai
virtsaamisen ongelmia
otsa ja päänahka voi rasvoittua
jos muistin suhteen on selviä ongelmia niin
näiden taustalla on muu kuin Parkinsonin tauti
Slide 6
Parkinsonin tautiin sopii
vajaa tai puuttuva myötäliike kävellessä
sairaalla puolella
ilmeköyhyys, lepovapina
yleisesti hidastuneen tuntuinen olemus
liikkeitä tehdessä hitaus “lisääntyy” liikettä
jatkettaessa
lihasjäykkyys mikä lisääntyy peililiikkeen
aikana = kun liikuttaa vastakkaista raajaansa
Slide 7
Lääkeparkinsonismi?
symmetrinen oireisto jo alkuvaiheessa
useimmin ei vapinaa
onko käytössä psykoosilääkkeitä eli
neurolepteja tai pahoinvointilääkkeitä (esim
Metopram, Primperan)?
masennuslääke sulpirdia (Suprium)
neuroleptit eivät ”sovi” Parkinson potilaalle.
Slide 8
Ei Parkinson vaan Parkinson Plus ?
useita tauteja, joilla vaste lääkkeille on yleensä
puuttuva tai huono
useimmiten symmetrinen oireisto jo alussa
silmien liikkeet ovat huomattavan vajaat - PSP
merkittävä verenpaineen lasku makuulta
pystyyn noustessa (eli ortostatismi) - MSA
diagnoosin teon jälkeen dementoituu parissa
vuodessa (Lewyn kappale - tauti)
Slide 9
Essentiaalinen vapina?
esiintyy lihaksia jännittäessä, kutsuttu
”kahvikuppineuroosiksi”. Sukurasite !
on tavallisin diagnostinen virhe
ihminen on yleensä nopealiikkeinen, nuorehko,
ilmeikäs, ei lihasjäykkyyttä ja kävely on
normaalia myötäliikkein
vapina voi myös johtua lääkkeistä (esim litium
ja astma-, depressio- ja epilepsialääkkeet) sekä
sairauksista (kilpirauhasen liikatoiminta)
Slide 10
Diagnoosin varmennus
diagnoosi on yleensä oikein (>90%) ja nopeasti
jos on lepovapinaa, usein siirtyy jos ei ole
positiivinen vaste lääkkeille tukee diagnoosia
symmetrisin oirein alkavia voi epäillä Plussairauksiksi, täysin varma ei voi olla.
pään magneetti ja TT yleensä normaalit
dopamiinitutkimukset (SPECT ja PET) voivat
varmistaa diagnoosia ja helpottaa
erotusdiagnoosia, diagnoosia ne eivät tee.
Slide 11
www.parkinsonsaatio.fi
Seppo Kaakkola
Kiitos mielenkiinnostanne!
Onko kysymyksiä?