Europen Social Survey (ESS) ja suomalaisten maahanmuuttoasenteet dos. Sami Borg johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus 2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti Europen Social Survey (ESS) • Kansainvälisesti.

Transcript Europen Social Survey (ESS) ja suomalaisten maahanmuuttoasenteet dos. Sami Borg johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus 2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti Europen Social Survey (ESS) • Kansainvälisesti.

Slide 1

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 2

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 3

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 4

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 5

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 6

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 7

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 8

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 9

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 10

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 11

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 12

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 13

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 14

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 15

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 16

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 17

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.

Slide 18

Europen Social Survey (ESS) ja
suomalaisten
maahanmuuttoasenteet
dos. Sami Borg
johtaja, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus
2.12.2010, Turku, Siirtolaisuusinstituutti

Europen Social Survey (ESS)
• Kansainvälisesti vertailevan sosiaalitutkimuksen lippulaiva Euroopassa
2000-luvulta alkaen
• Perustuu ennalta harmonisoituihin surveyaineistoihin yli 20 Euroopan
maasta
• Kerätty käyntihaastatteluina joka toinen vuosi vuodesta 2002 alkaen
• Suomessa aineiston kerää Tilastokeskus ja rahoittaa Suomen Akatemia
• Kansallinen koordinaattori prof. Heikki Ervasti, Turun yliopisto
• Useimmat osallistujamaat mukana kaikilla kerroilla (myös Suomi)
• Edustavat väestöotokset (15 v. -), yksinkertainen satunnaisotos
• Kiinteä moduuli (joka aineistoon sisältyvät peruskysymykset)
• Vaihtuva moduuli (aineistoittain vaihtuvat, kilpailtavat tutkimusteemat)
• Taustakysymykset ja metodologiset testikysymykset

Vaihtuvien moduulien teemat
1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat,
kansalaisuus ja osallistuminen
2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään,
perhe ja työ
6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi,
eurooppalaisten demokratia-arviot

ESS: erityispiirteitä ja huomioita
• Aineistojen alueellinen ja sisällöllinen kattavuus (eurooppalaisen
vertailun kannalta melko kattava, > 400 muuttujaa per aineisto)
• Kaikki ydinmoduulin ja vaihtuvien moduulien kysymykset kysytään
samanlaisina osallistujamaissa (käännökset englannista kansallisiin
kieliin, min. 5 % sääntö)
• Aineistojen laadunvalvonta ja korkea laatu (ja hinta!)
• Täysin avoin ja vapaa käyttöoikeus ilman suunnittelijoiden
ensikäyttöoikeutta
• Käyttöä tukevat rinnakkaistietokannat ja käytön opetuksen tukisivustot
• HUOM! Aineistoissa käytettävä PAINOKERTOIMIA

Suomen ESS-aineistot
• Tarkka dokumentaatio ESS:n ja FSD:n
aineistosivustoilla (linkit esityksen lopussa)
• 2002: n=2000 / käyntikyselyn
vastausprosentti (kkvp) 76,0 %
• 2004: n=2022 / kkvp 70,8 %
• 2006: n=1896 / kkvp 64,4 %
• 2008: n=2195 / kkvp 68,4%
• 2010: keruuvaiheessa

Otanta- ja keruumenetelmä
(esimerkkinä Suomen 2006 aineisto)
• Yksiasteinen systemaattinen alkiotason todennäköisyysotanta
(ryvästystä ei käytetty).
• Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta
tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä.
• Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai
ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944.
• Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen.
• Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä
kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi.
• Käyntikysely (tietokoneavusteinen kysely CAPI) ja kirjekysely.
• Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova
esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse.
• Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla.

Maahanmuuttajia koskevia
ydinmoduulikysymyksiä I
Ydinmoduuli kysymyksineen sisältyy kaikkien keruukierrosten
aineistoihin
-B35. (M) Kuinka paljon Suomen tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa
maahan asumaan, jotka kuuluvat samaan rotuun tai etniseen ryhmään
kuin useimmat suomalaiset?
-B36. (M) Entä sellaisia ihmisiä, jotka edustavat eri rotua tai etnistä
alkuperää kuin useimmat suomalaiset?
-B37. (M) Entä köyhemmistä Euroopan ulkopuolisista maista olevien
ihmisten muuttaa Suomeen asumaan?
1 Pitäisi sallia paljon
2 Pitäisi sallia melko paljon
3 Pitäisi sallia vähän
4 Ei pitäisi sallia lainkaan

Ydinmoduulin
maahanmuuttokysymyksiä II
B38. (M) Kortti 15. Onko kaiken kaikkiaan mielestänne haitaksi vai
eduksi Suomen taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä Suomeen?
HAITAKSI TALOUDELLE 0 ....... 10 EDUKSI TALOUDELLE

B39. (M) Kortti 16. Uskotteko, että kulttuurielämä Suomessa heikentyy
vai rikastuu, kun Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista?
KULTTUURIELÄMÄ HEIKKENEE 0 ....... 10 KULTTUURIELÄMÄ RIKASTUU

B40. (M) Kortti 17. Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi
paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä?
MUUTTUU HUONOMMAKSI PAIKAKSI ASUA 0 ....... 10
MUUTTUU PAREMMAKSI PAIKAKSI ASUA

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS2008 / Suomen aineisto

ESS-taustamuuttujat
• Kaikki sosiaalitutkimukset
perustaustamuuttujat
• Lisäksi joukko vastaajan kotitaloutta ja
taustaa koskevia muita kysymyksiä
• Maahanmuuttoon ja maahanmuutto-ryhmiin
liittyviä ESS-taustakysymyksiä melko
runsaasti, mutta poikkileikkaus-aineistossa
vastaajamäärät jäävät pieniksi

Entä kuinka moni sadasta Suomessa asuvasta
työikäisestä on syntynyt ulkomailla? [D10]

Tautamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa III
• Oletteko Suomen kansalainen? [C26] (2008: Kyllä 98%)
• Minkä maan kansalainen olette? (Avokysymys, vastauksia ei
ole toimitettu FSD:lle) [C27]
• Oletteko syntynyt Suomessa? [C28] (Kyllä 96 %)
• Missä maassa olette syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C29]
• Kuinka kauan aikaa sitten muutitte ensi kertaa asumaan
Suomeen? [C30]

Taustamuuttujia Suomen ESS-aineistoissa IV
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (1. maininta)
[C31_1] (suomi 93%, ruotsi 5 %)
• Mitä kieltä tai kieliä puhutte useimmiten kotona? (2. maininta)
[C31_2]
• Kuulutteko Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään? [C32]
(Kyllä 2 %; n=42)
•
•
•
•

Onko/oliko isänne syntynyt Suomessa? [C33] (Kyllä 96 %)
Missä maassa isänne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C34]
Onko/oliko äitinne syntynyt Suomessa? [C35] (Kyllä 96 %)
Missä maassa äitinne on/oli syntynyt? (Avokysymys, ei FSD) [C36]

Vaihtuva moduuli 2002 ja muiden
aineistojen osia (2008)
• Vuoden 2002 ESS- aineisto sisältää laajan
vaihtuvan moduulin vähemmistö- ja
maahanmuuttokysymyksistä sekä maahanmuuttoa
koskevista asenteista 2002
• Vuoden 2002 aineiston kysymykset luettavissa
aineistodokumentaatiosta
• Vuoden 2008 aineisto sisältää laajahkon
patteriston globalisaatioasenteita koskevia
väittämiä

ESS Suomessa: tietolähteitä
Ervasti, Heikki (2006): ”European Social Survey vertailevana survey-aineistona”. Janus vol. 14 (3) 2006, 315316.
Kleemola, Mari (2005): ESS on ehtymätön aineistovaranto”.
Tietoarkisto 18 (3/2005).
http://www.fsd.uta.fi/tietoarkistolehti/18/ess.html
ESS-hankkeen kotisivu:
http://www.europeansocialsurvey.org/
ESS-datojen kotisivu: http://ess.nsd.uib.no
ESS-aineistojen käytön opetussivusto ESS EduNet:
http://essedunet.nsd.uib.no/
Suomen ESS-hanke ja kansalliset aineistot suomeksi:
http://fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/ess.html

Kansainvälisesti vertailevia artikkeleita
maahanmuuttoasenteiden muutoksesta ESSaineistoilla
Bart Meuleman, Eldad Davidov and Jaak Billiet (2009):
”Changing attitudes toward immigration in Europe, 2002–
2007: A dynamic group conflict theory approach”
Social Science Research Volume 38, Issue 2, June 2009,
Pages 352-365.
Alin M. Ceobanu and Xavier Escandell (2010): “Comparative
Analyses of Public Attitudes Toward Immigrants and
Immigration Using Multinational Survey Data: A Review
of Theories and Research”. Annual Review of Sociology
2010. 36:309–28.