Transcript Commission Geologique

Bulletin de la
Commission
Geologique
de Finlande
N:o 231
Geologische Bibliographie Finnlands,
1555-1933
Ergänzungs band
von Aarne Laitakari
Geologinen tutkimuslaitos • Otaniemi 1967
Bulletin de la Commission Geologique de Finlande N:o 231
GEOLOGISCHE BIBLIOGRAPHIE FINNLANDS
1555-1933
Ergänzungsband
VON
AARNE LAITAKARI
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS
OTANIEMI 1968
Helsinki 1968. V.hion p.inatuskeskus
VORWORT
In 1934 veröffentlichte ich die Geologische Bibliographie Finnlands
1555- 1933 als Nummer 108 in dem Bulletin de la Commission geologique
de Finlande. Während der vergangenen drei Jahrzehnten wenn ich die Mängel
und Fehler aufschrieb, ergab sich die Notwendigkeit ein Ergänzungsband
herauszubringen. Dazu konnte ich noch die Berichtigungen hinfügen, die
viele Kollegen freundlich mir zur Kenntnis gebracht haben.
Die alphabetische Reihenfolge der Autorennamen im Ergänzungsband
folgt soweit der Einordnung der finnischen Sprache, dass die Buchstaben
Ä und Ö die letzten sind. D azu sind hier Ü und U zusammengestellt wie
andererseits auch V und W . Um den Gebrauch des Ergänzungsbandes zu
erleichtern hat man die T ypographie der ursprünglichen Bibliographie
gewählt.
Die Personalien der in den Jahren 1934--1966 gestorbenen finnischen
Geologen sowie die der in der ursprünglichen Bibliographie erscheinenden
finnischen Autoren sind ergänzt worden.
Herr Mag. Phil. Heikki Nieminen hat sich viel Mühe in Suchen der
im 19. Jahrhundert veröffentlichten geologischen Literatur gegeben. Ich
möchte hier allen, die Kenntnisse für das Ergänzungsband gegeben haben,
meinen besten Dank erweisen.
Otaniemi, den 12. Juni 1967.
Aarne Laitakari
AALTONEN, J ALO. Orijärven kaivokset. Tekn. aikakauslehti 1911. S. 125 -134.
AALTONEN, V. T. Geb. 1889. Dr. Prof. der Bodenwissenschaft an der forstl. Forschungsanstalt zu Helsinki. Gest. 1955.
AARIO, LEO. Geb. 1906. Dr. Prof. der Geographie zu Turku und später Helsinki.
AARIO, LEO. Vegetation und postglaziale Geschichte des Nurmijärvi-Sees. Selostus:
Nurmijärven kasvillisuus ja kehitys jääkauden jälkeen. Ann. Bot. Soc. Zool. Bot.
Fennicae »Vanamo» 3, N:o 2. S. 1 - 132. Illustr. 1932-1933.
Pohjois-Satakuntalaisen kermikeidassuotyypin luonne ja levinneisyys. Referat:
Die Verbreitung der Kermihochmoore von N-Satakunta und darauf wirkende
Faktoren. Fennia 59, N:o 3, 1933. S. 1- 52, 14 Abb. 1 Tafel.
AARNIO, B. Geb. 1876. Dr. Prof. Direktor d. bodenkundl. Abteilung d. Landwirtsch.
Versuchsanstalt. Gest. 1951.
AARNIO, B. Maanlaatumuodostuminen. Suomen Maanmittari- Yhd. Aikak. 24, 1915.
S. 259 - 271. Tampere.
Eräitä näkökohtia tilusten jyvityksessä. Maanmittaus 2. vsk. 1927. S. 160-164.
Finnland. Allgemeine geophysikalische Beschreibung. Memoriile lnstitutului
geologie, H. 1924. S. 74-84. Bucuresti.
Genmäle med anledning av Docenten O. Tamms föredrag om markprofilen i
försumpade terränger. Geol. Fören. i Stockholm Förh. Bd. 49, 1927. S. 621.
Conferenz der II. Komm. und der Alkali-Subkomiss. in Helsinki, Finnland, vom
26. bis 30. 7. 1930. Mitt. lnt. Bodenk. Ges., 13, 1930. S. 1 - 6. Berlin (Auch auf
Engl. u. Franz.)
Valtion Maatutkimuslaitos. Vuosikertomus Maatutkimuslaitoksen toiminnasta
v. 1930. Arsberättelse över Statens markforskningsinstituts verksamhet är 1930.
Helsinki 1931.
AARTOVAARA, G. A. (früher ABRAHAMSSON, G. A.) Geh. 1863. Berg-Ing. Lekt. d. anal.
Chemie an der Techn. Hochschule zu Helsinki. Gest. 1940.
AHLSTRÖM, A. Jakobstads vattenledningsfräga. Jakobstad (Pietarsaari) 1915. S. 1-91.
J. A - ro (JULIUS AlLIO). Geologikongressin jäsenien retkeilyt Suomessa. Kansanvalistusseuran Kalenteri 1898. Helsinki 1897. S. 134 - 148, 3 Abb.
AMINOFF, ERIC. Beschreibung über einige auf der Murmannschen Küste gelegenen
Erzlagerstätten. Manuskript Geol. Forschungsanstalt. 19 S. 1905.
- Zinc- and lead-properties of Murmanshore. Manuskript. Geol. Forschungsanstalt.
7 S. 1909.
ARPPE, A. E. Henrik Johan Holmberg t . Öfv. af finska veto soc. förh. VII, 1864.
S. 104 - 111.
ASCHAN, A. O. Geb. 1860. Dr. Prof. der Chemie an der Univ. zu Helsinki. Gest. 1939.
ASCHAN, J. Geb. 1872. Mag. Phi I. Berg-lng. Unterdir. der Münze zu Helsinki. Gest.
1941.
ASCHAN, J. Om malmförekomsterna i Erzgebirge i mineralogiskt och geologiskt
hänseende. Manuskript Geol. lnst. d. Univ. Helsinki. 70 S. 1898.
ASKLUND, BRoR. Vide: ESKOLA - ASKLUND - TROEDSSON - SAURAMO 193i.
AUER, V ÄINÖ. Geb. 1895. Dr. Prof. der Geologie und Paleont. an der Univ. zu Helsinki.
AUER, V. Die postglaziale Geschichte des Vanajavesi-Sees. Bull. Comm. geol Finlande N:o 69. 1924. S. 1 - 132. 10 Taf. 11 Beil.
Riihimäen Herajoen suksilöydön turvegeologinen ikämääräys. Referat: Die torfgeologische Altersbestimmung des Schneeschuhfundes von Riihimäki Herajoki
(Referat XXXV, p. 9). Suomen Museo XXXV. 1928. S. 86 - 88.
Die Moore Südamerikas, insbesondere Feuerlands. Handbuch der Moorkunde 7,
1933. 18 S. Berlin.
Peat bogs of southeastern Canada. Handbuch der Moorkunde 7. Berlin 1933.
Vide: SAURAMO - AUER 1928.
6
Bull. Comm. Geol. Finlande N:o 231
AUREN, T. W.? Porkosen malmista. Suomen viralJ. lehti 1857, N:o 1, S. 53, 55 - 58
u. 60.
BACKLUND, H. G. Geb. 1878. Dr. Prof. der GeoJ. und Miner. an der Univ. Abo
Akademi zu Turku 1919 -1924. Später Prof. d. GcoJ. zu Uppsala. Gest. 1958.
BALTZER, ARMIN. Des Geologen Klage in Finnland. Tampereen Sanomat N:o 137. 1897.
BAY, KARL. Kittilä järnmalmsfälten i Finland. Manuskript GeoJ. Forschungsanstalt
1909. 2 S.
BENGTSON, ERIK J. Finlands mineraltillgängar. Ingeniörsklubbens i Falun förh. 1922.
S. 4 - 27, 11 Abb.
BERG, GEORG. Das Magneteisenvorkommen von Kittilä in Finnisch-Lappmarken.
Glückauf, Berg- und Hüttenmännische Zeitschr. 52. Jahrg. Nr. 3, 1916. S. 45 - 50.
1 Karte.
Metallographische Untersuchung einer Erzprobe von Outokumpu und eines
Erzgerölles von Selkie. Manuskript GeoJ. Forschungsanstalt 1927. 2. S.
Das Magneteisenerzvorkommen von Kittilä in Finnisch-Lappmarken.
Glückauf. Berg- u. Hüttenmänn. Z.
:0 3, 1916 p. 45-50,
BERGHELL, H. Geologisk översiktskarta över Finland, Sektionen C 5 Uleäborg. Beskrivning till bergartskartan. Manuskript in GeoJ. Forschungsanstalt.
- HACKMAN, VICTOR. Über den Quartzit von Kallinkangas, seine Wellenfurchen
und Trockenrisse. Nach hinterlassenen Aufzeichnungen von Hugo Berghell
zusammengestellt und ergänzt von Victor Hackman. Bull. Comm. geo!. Finlande N:o 59, 1923. S. 1 - 19, 19 Abb.
BERGROTH, F. G. Raudasta. Kansanwalistus-seuran toimituksia XXX. Helsinki 1881.
S. 1 - 32. 6 Abb.
Om jernet. Folkupplysnings-sällskapet. Helsinki 1881. S. 1 - 34. 5 Abb.
Svensk-6nsk ordförteckning öfver metallurgiska, bergverks-, geologiska och
forsttecknologiska termer. Bilaga till Tekniska föreningens i Finland förhandlingar.
Helsinki 1887. S. 1 - 18.
F. G. B. (BERGROTH?) Wärtsilän rautatehdas. Kansanvalistusseuran kalenteri 1886.
Helsinki 1885. S. 115 - 120. 1 Abh.
F . G. B. (BERGROTH?) Pitkärannan tehdas. Kansanvalistusseuran kalenteri 1888.
Helsinki 1887. S. 128 - 136. 2 Abb.
BERGROTH, G. J. Anmärkningar om Säkylä qvarnstensbrott. Abo (Turku) 1801.
BERWERTH, F . Ueber die chemische Zusammensetzung der Amphibole. Zeitschr.
f. Kryst. 10, 1885. S. 408.
BERZELIUS, J. Undersökning af den tantalitart frän Kimito i Finland som ger canelbrunt pulver. Mh. i Fysik, Kemi och Mineralogi. S. 237 - 246. Stockholm 1818.
BJELJANKIN, D. S. - PETROV, V. P. Über die Kugelgranite aus Kangasniemi (russ.
eng!. Resurne). Travaux de I'institut petrographique de I' Academie des sciences
de l'URSS, livraison 3, Leningrad 1933. S. 21 - 37.
BLANKETT, H . Geb. 1872. Berg-lng. Direktor der A. G. Finska stenindustri A.B.
Gest. 1949.
BLOMBERG, K. Om användning av magnetometern för bedömnande av malrnfyndigheter. lngeniörsföreningens förhand!. Bd. 9. 1874.
BLOMQVIST, EDV. Det 6nska precisionsnivellement 1892 - 1899. Summary: The
Finnish precise levelling 1892-1899. Dissertation. 1900. Helsinki.
- RENQVIST, HENRIK. Das Präzisionsnivellement Finnlands 1892 - 1910; im
Auftrage der Oberwaltung der Wege- und Wasserbauten bearbeitet und zusammengestellt. Fennia 31, N:o 2, 1910. 307 S. Helsinki.
RENQVIST, HENRIK. Wasserstands beobachtungen an den Küsten Finnlands: Bearbeitung und Zusammenstellung des Beobachtungsmaterials von Helsingfors
(1879 - 1912), Wiborg, Lemström, Räfsö, Brändö, Yxpila, Toppila (1888 - 1912),
Lawola (1896 - 1912), Strömma (1899 - 1912), Skuru (1900 - 1912), Kotka (1908 1912), und Mäntyluoto (1910 - 1912). Fennia 37, N:o 1. 1914. 433 S. Helsinki.
- RENQVIDT, H ENRIK. Vedenkorkeushavaintoja Suo m en rannikoilla. Helsinki
1914.
BLOMQVIST, EDV. Vattenständsförändringar och strandförskjutningar i Pälkänevesi,
Joutsenselkä, Längelmävesi och Vesijärvi sjöar sedan början av 1600-talet. Summary: Changes in water level and displacement of the shore in the lakes Pälkänevesi, Joutsenselkä, Längelmävesi, and Vesijärvi since the beginning of the
17th century. Svenska Tekn. Vetensk.-akad. i Finland. Acta IV. 1926. 81 S.
BONSDORFF, E. Geologiska iakttagande under sommaren 1881. Manuskript in Geo!.
Forschungsanstalt.
Aarne Laitakari: Bibliographie 1555-1933, Ergänzungsband
7
V. BONSDORFF, P. A. Analyse eines neuen Minerals aus der Nachbarschaft von Abo.
Poggendorffs Ann. 18. 1830. S. 123.
BORGSTRÖM, L. H. Geb. 1876. Dr. A.o. Prof. der Miner. an der Univ .. Zu Helsinki.
Gest. 1954.
BORGSTRÖM, L. H. Emil Teodor Nyholm; Nekrolog. Geol. Fören. i Stockholm Förh.
Bd. 31. 1909. S. 182 - 183.
K. H. Renlunds stiftelse för Finlands praktiskt-geologiska undersökning. Mercator
N:o 7, 1916. S. 1 - 8.
Till minnet af bergsing. A. von Julin. Helsingin geol. yhd. tiedonantoja 1917 1918. S. 9. und Teknikern 1919. S. 23.
A. von Julin, Nekrolog. Geol. Fören. i Stockholm Förh. Bd. 40. 1918. S. 939-940.
Porkonen - Pahtavaara järnmalm. Manuskript in Geol. Forschungsanstalt 1925.
Bestämning av sulfid och arsenid mineralens smältpunkter. III Nordiska Kemistmötet. - III Pohj oismainen Kemistikokous 1926. S. 169 - 171.
BOXSTRÖM, JAG. I. Tuomivaara malmfält. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1922.
11 S.
BRAUN, GUSTAV. Über die Entstehung der Ostsee. Berichte aus dem Institut für Finnlandkunde der Universität Greifswald 1923. S. 1 - 15, 1 Tafel.
- Einige Beobachtungen zur Morphologie von Finnmarken und Lappland. Die
Naturwissenschaften, XIII, 1925. S. 919 - 921. 3 Abb. Berlin.
BRAUN, MAX. Edelsteinkunde S. 536 - 537. Leipzig 1909.
BREMER, CARL OTTO. Chemisk afhandling om flussers värkan vid järnmalmers proberande genom smältning. Dissert . .Abo (Turku). 1794. S. 1 - 32.
Försök til en handbok uti masmästeriet. Stockholm 1798. S. 1 - 107.
- Relation (c. O. Bremers Promemoria betreffend Organisierung von Bergindustrien).
Helsinki Univ. Biblio thek. Manuskript. (Handlingar fdn 1808 - 1812).
BREMER, ROBERT. Kort försök till Uppställning af Malmletnings-Kunskapen I. Abo
(Turku) 1819. S. 1 - 25.
BRENNER, THORD. Geb. 1892. Dr. Prof. der Grundbau und Erdbaumechanik an der
Techn. Hochschule zu Helsinki. Gest. 1949.
BRENNER, TH. - TANNER, VÄINÖ. Södra Salpausselkäs byggnad i järnvägsskärningen
för Lahti - Heinola-banan. Fennia 52, 9. 1930. S. 1 - 16. Illustr.
BRENNER, WIDAR. Studier över vegetation i en del av västra N yland och dess förh ällande till markbeskaffenhet. Referat: Studien über die Vegetation im westlichen
Nyland (Süd-Finnland) und ihr Verhältnis zu den Eigenschaften des Bodens.
Geologiska Kommissionen i Finland. Geotekn. meddelanden N:o 32, 1921. S. 1 105. 17 Tab.
Über die Reaktion finnländischer Böden. Agrogeol. julk. 19, 1924. S. 1-28.
Erilaisten karbonaattikivilajien vaikutus maan reaktioon. Referat: Über die Einwirkung verschiedener karbonatischer Gesteine auf die Reaktion des Bodens.
Valtion maatutkimuslaitos. Agrogeologisia julkaisuja N:o 25, 1928. S. 1 - 21.
8 Abb. 7 Tab.
BRUGE, E. L. The Outokumpu Copper Mine, Finland, and its discovery. Canadian
Mining and Metallurgical Bulletin. Trans. Canad. lnst. of Mining and Metallurgy
for 1931. 22 S.
BRUNHES, JEAN. Le VII-e Congres geologique international la session des Sant-Petersbourg et les excursions en Finlande et Russie. Annales de Geogr. Paris, 1898,
T. VII, S. 74 - 82.
BRÜGKNER, ED. Geochronologische Untersuchungen über die Dauer der Postglaziaizeit in Schweden, in Finnland und in Nordamerika. Zeitschr. f. Gletscherkunde.
Bd. 12. H. 1/2, 1921 /1922.
BUCH, K. Untersuchungen über gelöste Phosphate und Stickstoffverbindungen in
den nordbaltischen Meeresgebieten. Summary: Investigation of phosphates and
nitrogen compounds in the waters of the North Baltic. Merentutkimuslaitoksen
julkaisuja N:o 86. Helsinki 1932. S. 1 - 30.
VON B UCH, L. Resa genom Lappmarken och Sverige. Stockho lm 1816.
BYGDEN, A. N ägra bidrag till kännedom av den sekulära landhöjningen vid Bottenvikens kust. Summary: Some contributions to the knowledge of the secular land
uplift along the coast of the Gulf of Bo thnia. Ymer 30, S. 362 - 384. Stockholm
1910.
B ÄRTLING, R. Die lagerstättenkundliche Lapplandfahrt der Deutschen Geologischen
Gesellschaft. Zeitschr. Deutsch. Geol. Ges. Bd. 85, 1923.
8
Bull. Comm. Geol. Finlande N:o 231
BÖGGILD, O. B. On the Labradorization of the Feldspars. Det kg!. Danske Vi denskabernes Selskab. Mathematisk-fysiske Medd. VI, 3. Köbenhavn 1924.
CAJANDER, AIMO KAARLO. Geb. 1879. Dr. Prof. des Waldbaus an der Univ. zu Helsinki.
Generaldirektor der Forstdirektion in Finnland 1918. Gest. 1943.
CALAMNIUS, R. Suomussalmen seurakunnan historia. (S. 151 - 163, Ämmän ruukki
ja rautateollisuus) Oulu, 1912. S. 1 - 183. IIIuste
CEDERBERG, AXEL. I Finlands Klondyke. Hur man vaskar guld i Lappmarken. VeckoJournalen N:o 9. Stockholm 1926. S. 20 - 21, 35. 9 Abb.
CLEVE, N. Kimitobygdens forntid. Särtryck ur Kimitobygdens historia, del II 1,
Abo (Turku) 1924. S. 13.
CLEVE, P . T. The diatoms of Finland. Acta Soc. pro Fauna et Flora Fennica, VIII.
N:o 2, 1891.
- - NORDENSKIÖLD, A. E. Om sammansättningen af jernhaltiga kolloidsilikater.
Öfv. af kong!. Veto Akad. Förh. 1866, Nr. 7. S. 169 - 175. Stockholm.
CLEVE-EuLER, ASTRID. New contributions to the diatomaceous Rora of Finland.
Arkiv för botanik, Bd. 14. N:o 9. 1915. S. 1-81.
Försök till analys av Nordens senkvartära niväförändringar jämte nägra konsekvänser. Geo!. Fören. i Stockholm Förh. Bd. 45, 1923. S. 19-107.
The Diatoms of Finnish Lapland. Societas Scient. Fennica, Comm. biologicae IV,
14. 1924. S. 1 - 154.
v. COTTA, B. über die Anwendung des »Magneteisensuchers» in Finnland. Berg.u. Hütten. Zeitschr. 1860. S. 9.
CRONSTEDT, AXEL FREDRIK. Försök till Mineralogie, eller Mineralrikets upställning.
Stockholm 1758. S. 1 - 251.
D'OHssoN, C. Undersökning af nägra Mineralier. (3. En gul sten frän Pargas). Kong!.
Svenska veto akad. hand!. Stockholm 1817. S. 23 - 28 u. 206 - 210.
ELFVING, J. F. Analysis sulfureti fossilis stibicoplumbici e Kalvola. Dissert. Aboae
(Turku) 1827. S. 1 - 43.
ESKOLA, PENTTI EELIS. Geb. 1883. Dr. Prof. der Geologie u. Mineralogie an der Univ.
zu Helsinki 1924. Gest. 1964.
Es KOLA, PENTTI. Tietoja Pöyrisjoesta ja sen väylänmuutoksesta Vuontisjärven alapuolella. Resume: Notes sur le Reuve de Pöyrisjoki et le changement de son courant
des le lac de Vuontisjärvi. Medd. geogr. fören . i Finland - Suomen maant. yhd.
julk. VIII. 1907 - 1909. 12 S. Illuste. Geogr. fören. Tidskr. - Maant. yhd. aikak.
1908. S. 191 - 200.
übersetzung in finnisch von Geologins grund er von Wilhelm Ramsay: Geologian
perusteet. 518 S. IIIustr. Helsinki 1909.
Kivennäisrikkauksien tutkimisesta Norjassa. Helsingin Sanornat 6. 12. 1919.
- ROSBERG, J. E. Surface and altitudes. East Carelia and Kola Lapmark von
Teodor Homen. Fennia 42, n :o 3. 1921. S. 67 - 71.
- RAMSAY, WILHELM. The rock foundation and soi!. East Carelia and Kola Lapmark von Theodor Homen. Fennia 42. N:o 3. 1921. S. 81-84. IIIustr.
- ROSBERG, J . E. The inland waters. East Carelia and Kola Lapmark von Theodor
Hornen Fennia 42. N :o 3. 1921. S. 74-81.
Es KOLA, PENTTI. Malminetsinnän edellytyksistä ja menettelytavoista. Helsingin Sanomat 16. 4. 1923. u. Iltalehti 17. 4. 1923. u. Uusi Aura 6. 1923.
Nykyaikaisia käsityksiä maapallon sisuksesta. Toinen Määräaikainen tutkijainkokous 11 - 14. 11. 1926. I. S. 120 - 129.
- LAITAKARI, AARNE. Yleisimpien mineraalien tuntomerkit. 3. uud. painos 27 s.
Porvoo - Helsinki 1929.
- ASKLUND, BROR - TRoEDssoN, GUSTAF - SAURAMO, MATT!. Geologiens
grunder (von Wilhe1m Ramsay). 3. AuR. Teil 1, 400 S. Teil 2, 481 S. Holger Schildts
Förlag. 1931. Helsinki.
ESKOLA, PENTTI. Die geologische Entwicklung der Erde und das psychozoische Zeitalter. Sitzungsberichte der finnischen Akademie der Wissenschaften 1931, 1933.
S. 35-52. 1 Tafe!.
EUROPAEUS, AARNE. Säkkij ärven Ravin kivikautiset asuinpaikat. Suomen Museo
XXIX. 1922. S. 20-31.
- Ladoga- Transgression. Ebert. Reallexikon der Vorgeschichte Bd. VII. S. 215 - 217.
Berlin 1926 - 1929.
EUROPAEUS-ÄYRÄPÄÄ, AARNE. Weiteres über Landhebung und Ortsnamenchronologie.
Finnisch-ugrische Forschungen, Anzeiger XXI, 1933. S. 27 - 42.
Aarne Laitakari: Bibliographie 1555-1933, Ergänzungsband
9
FERSMANN, A. E. Die Schriftstruktur der Granitpegmatite und ihre Entstehung.
Zeitschr. f. Krist. Bd. 69. 1929. S. 77-104.
v. FIEANDT, ALVAR. Geb. 1885. Mag. Phil. Berging. Gest. 1948.
POREL, F. A. Terrains glaciaires de la Finlande meridionale et centrale. Archives des
sciences phys. et natur. Quatrieme per. Geneve. 1898. T. V. S. 191 - 192.
FORSEN, LENNART. Om klinkerns mineral och deras bildning. Malmö 1933.
FROSTERUS, BEN]. Geb. 1866. Dr. Prof. Direktor des bodenkundl. Instituts zu Helsinki
1926. Früher Staatsgeologe an der Geol. Forschungsanstalt zu Helsinki. Gest. 1931.
FROSTERUS, BEN] . Utsikterna och betingelsemöjligheterna för en sten- och mineralindustri i Finland. Ekonomiska samfundet i Finland. Föredrag och förhandlingar.
Band TI. Häfte 4. Helsingfors 1901. S. 86 - 109.
Enon ja Kontiolahden vaskilöydökset. Suomen teollisuuslehti 1906. S. 68 - 70.
B. F. (FROSTERUS, BEN].) Ett nytt malmfält i norra Karelen. Teknikern XIX ärg.
N:o 615, 1909. S. 112 - 113.
Guldfyndet i Kisko (Iilijärvi). Teknikern 1909. S. 377 - 378.
FROSTERUS, BEN]. Vattenhalten i vära tegelleror. Teknikern XXI ärg.
:0750. 1911.
S. 292 -297.
Vuosikertomus valtion maatutkimuslaitoksen toiminnasta v. 1927. - Arsberättelse
över statens markforskningsinstituts verksamhet är 1927. Valtion maatutkimuslai tos. 1929. S. 1 - 10.
(FROSTERUS, GUSTAF BEN]AMIN). Hackman, Victor: GustafBenjamin Frosterus, Minnesteckning. Sv. tekn. veto akad. i Finland förh. N:o 6.1932. S. 49 - 63. 1 Abb.
FURUH]ELM, E. H. Nägra upplysningar till geologiska kartan öfver södra delen af
Lojo och en del af Karis-Lojo socknar. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1865.
26 S.
Nägra Upplysningar till Geologiska kartorna öfver Sjundeä, Ingä, Karis, Pojo
och Tenala socknar samt öfver vestra delen af Bjerno socken. Manuskript Geol.
Forschungsanstalt 1871. 35 S. 9 Abb. 6 Profil.
Öfvermasmästareberättelse för är 1881. T. f. Bergsintendentcns berättelse för
är 1881. S. 61 - 69. Helsingfors (Helsinki) 1884.
GABRILOVICH, I. G. (ra6pll~'OOII'I. 11. r.) IT:\ulcpaTopcs-m.Jl cauaTopl lfi U (1)IUI.'Rll,Illlll. Tp~;11;bl
n e puoro CbC:.Ui;a ÄCfITc.acii HO K.TI liMaTOJlOrlll l , r llJlPO.nOrllll 11 fia,fn.IICOJrOI 'lIl1.
C1I6 . T. 1. 1899,
CTJl.
420- 435. reo:lOrw-lCcHo OTlHCalllle CaIr87 0pllli (~Xa.TJII.rra«, paCllOJIOrlWIIlIOt1: B HOBo-I-\lIpKCHOl\l
np"xolle Bh,6oprcHoli ry6. (Le sanatorium Imperial en Finlande. Mem. du I congr.
de dim., hydro et baln. St. Petersbourg. T. I. 1899, s. 420 - 435. Description
geologique du sanatorium »Khalila », situe dans le district Novo-Kirkski
(Uusikirkko) du gouv. de Vyborg).
GADD, P. A. Inledning till Ule:l.borgs läns mineralhistoria. Abo (Turku) 1792. S. 1 - 144.
Irrtum! Ein solches Buch gibt es überhaupt nicht.
GADOLIN, AXEL. Memoire sur la deduction d'un seul principe des tous les systemes
cristallographiques. Ostwald. Klassiker der exakten Wissenschaften. 1906.
GADoLrN, J. Ueber den Steinheilit und eine neue darin entdeckte Substans. Schweigger
Journal für Chemie und Physik XXV. Bd. 1819. S. 478 - 498.
GANZ, E. Jussarö. Geologischer Rapport. Dez. 1918. Manuskript in Archiv der Aktiengesellschaft O.Y. Telko A.B. Helsinki. 25 S.
GAVELIN, A. - MAGNUSSON, N . H . Geologisk översiktskarta över Norden. Skala
1 : 1 000 000. Generalstabens litografiska anstalt, Stockholm 1933.
GEIJER, P. P. M. angäende malmletning i Orijärvi trakten. Manuskript in Archiv
der Grube Orijärvi. (Outokumpu Oy Helsinki).
G EITL IN, BERTEL. Om betongsand. Meddelanden fdn Pargas Kalkbergs A.B:s kemiska
laboratorium och materialprovningsanstalt. IV. Helsingfors (Helsinki). 1922.
S. 1 - 15. 1 Abb. 5 Tabellen.
GENETZ, J. - LINDSTEDT, L. Tutkimus valon absorptionista turmalinissa. Manuskript
in der Geol. Inst. der Univ. Helsinki. 52 S. 1 Tafel.
GRANÖ, JOHANNES GABRIEL. Geb. 1882. Dr. Prof. der Geographie an der Univ. zu
Turku und später Zu Helsinki . Gest. 1956.
GRANÖ, J. G. Maastikuteaduse ülesanded ja maastikuvormidc süsteem. Loodus 1924.
S. 1 - 34. Tartu.
- Maantieteellinen Louna is-Su omi. Turun Ylioppilas I. 1929. 26 S. 9 Abb.
(GRANÖ, J. G.) Tammekann, A.: J. G. Granö 50-aastane. Loodusevaatleja 1932, N: o 2.
S. 33 - 35.
2
11484 -- 67
10
BuH. Comm. Geol. Finlande N :o 231
GRÖNWALL, ANDREA - MATHESIUS, P. N. Dissertatio Geographica de Ostro-Botnia.
Upsalia 1734.
. .
GURNEY, H. R. On the Geology of Finland. Trans. N. England Inst. of Mlntng and
Mechanical Engineers. New Castle XLVII, 4 - 5, s. 242 - 253.
GYLLING, KARL HJALMAR NIKOLAUS. Geb. 1858. Mag. Phil. Staatsgeologe der Geolog.
Forschungsanstalt zu Helsinki. Gest. 1889.
(GYLLING, K. H. N.). Moberg, K. A.: Minnesteckning öfver K. H. Gylling. Manuskript
Geol. Forschungsanstalt 12 S. 1889.
Göös, HJALMAR . Katsaus Lattomeri-nimisen suon kuivaus- ja viljelystöihin. Suomen
suoviljelysyhdistyksen vuosikirja 1909. S. 194 - 231.
- Öfversikt öfver fortgängen af Lattomeri kärrmarks torrläggning och uppodling.
Finska Mosskulturföreningens Arsbok 1909, S. 192.
HAARMANNS, E. Bemerkungen zur Oscillationstheo rie. Zeitschr. der Deutsch. geol.
Ges. Berlin 1931. Vol. 83. H. 5. S. 348 - 350.
HACKMAN, A. Die Bro nze zeit Finnlands. Travaux du 10me Congres archeologique
a Riga en 1896.
- Ueber die Bronzezeit Finnlands. Arch. f. Antropologie, Bd. XXV, 1898, S. 90,
S. 538.
HACKMAN, VICTOR AXEL. Geb. 1866. Dr. Staatsgeologe der Geolog. Forschungsanstalt zu He1sinki. Gest. 1941.
HACKMAN, VICTOR. Gustaf Benjamin Frosterus. Minnesteckning. Sv. tekn . veto akad.
i Finland förh. N :o 6. 1932. S. 49 - 63. 1 Abb.
- Vide: BERG HELL - HACKMAN. 1923.
HALL, W. Y. A. Geb. 1877. Ing. Gewerbeinspektor. Gest. 1938.
HALL, W. Betingeiserna för en fortsatt prospektering och en event. bearbetning av
blyglansfyndigheterna pa W-Murmanska kusten. Manuskript Geol. Forschungsanstalt. 1910. 59 S. 1 Karte.
Utdrag ur ing. W. Halls utlatande angaende blymalmsfyndigheter vid Murmanska
kusten. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1910. 21 S.
Koneellinen kullanhuuhd onnan mahdollisuudet Suomen Lapissa. Manuskript
Geol. Forschungsanstalt 1914.
Lapin kullan hyväksikäyttö. Helsingin Sanomat 23 . 6. 1925. 3 Abb.
HAMBERG, A. Wilhe1m Ramsay t. Geol. Fören. i Stockholm Förh. Bd. 50. 1928. S.
111 - 112.
HAMMARSTRÖM, R. Ähtärinselkä och Välivesi sjöar. Referat: Die Ähtärinselkä und
Välivesi Seen. Geogr . fören. tidskrift 1897. S. 156 - 184. 1 Karte. u. Geogr. Fören.
i Finland Medd. 4, 1897 - 1898. 29 S.
HARRIS, G. F. Narrative of a geological journey through Russia. 1. Finland. Geol.
Mag. 1898. Vol. 5 (new sero dec. IV) S. 9-15 und 110 - 116.
HARTWALL, VICTOR. Analyses pyritae cupri Orijärviensis et novae Specici scapolithi
Pargas conten ten. Dissert Aboae (Turku) 1823. S. 1 - 29.
HAUSEN, H. Malmgeologisk expedition till Petsamo sommaren 1922. Manuskript
Geol. Forschungsanstalt 1922, 8 S. 2 Katen.
HEDIN, SVEN. Adolf Erik Nordenskiöld. En levnadsbeskrivning. Stockholm, 1926.
Albert Bonniers Förlag. S. 1 - 378. Illustr.
HEICKELL, A. O . Anteckningar frän en guldletningsfärd till Ivalo. Kalender utg.
af Svenska folkskolans vänner 1893. S. 57 - 84.
HEISKANEN, VEIKKO ALEKSANTERI. Geb. 1895. Dr. Prof. der Geodäsie an der Techn.
Hochschule zu Helsinki und später Direktor des Geodät. Instituts.
HEISKANEN, V. A. Maapallon sisäinen rakenne. »Juhlajulkaisu Gustaf Melanderin
60-vuotispäiväksi », julkaissut Luonnontieteellinen yhdistys Vipuset. Helsinki 1920.
S. 83-95. 3 Abb.
Topographisch-isostatische Reduktion der Lotabweichungen an den Dreieckspunkten der Südfinnischen Dreieckskette. Suomen Geodeettisen laitoksen julkaisuja N :o 3. 1924. S. 219 - 235.
HELLAAKOSKI, AARO. G eb. 1893. Dr. Doz. d. Geographie an d er Univ. zu Helsinki.
Oberlehrer. Gest. 1952.
VON H ELMERSEN, G. Ober das langsame Emporsteigen d er Ufer des Baltischen Meeres
und die Wirkung der Wellen und des Eises auf dieselben. Bull . de l'acad. imp.
des sciences de St. Petersbourg 14. 1856.
HELLSTRÖM, HELVI. Eräs Lounais-Suomen kalkkikiviesiintymä. Manuskript in der
Geol. inst. d . Univ. zu Helsinki 1932. 61 S.
Aarne Laitakari: Bibliographie 1555-1933, Ergänzungsband
11
HENNING, E. Finnlands Präkambrium. Geol. Rundschau, Bd. CCIIJ. 1932. Heft 1,
S. 60 - 67. 1 Tafel.
HENTZE, E. Die Bodenschätze Finnlands. Die Woche. 20 Jahrg. Nr. 35. S. 852 - 853.
Berlin 1918 .
HESEMANN, J. Ober Helsinkit-Geschiebe in Deutschland. Zeitschrift für Geschiebeforschung. Bd. 5. 1929. S. 179 - 181.
Ober einige neuere petrographische Arbeiten aus Schweden und Finnland (Helsinkite, Rapakiwi). Zeitschrift für Geschiebeforschung. Bd. 6. H. 4.1930. S. 176 - 180.
HILDEN, ILMARI. Piirteitä Runön lentohiekkakentiltä. Luonnon Ystävä 1922. N:o 1.
S. 5 -7.
HILDEN, KAARLO. Geb. 1893. Dr. Prof. der Geographie an der Handelshochschule
Zu Hclsinki. Gest. 1960.
HILDEN, K . Vide: ROSBERG - HILDEN - MIKKOLA.
HISINGER, W. Analys af nägra Hornblende-arter. 4. Hornblende fdn Pargas i Finland. Afh. i Fysik, Kemi och Mineralogi . S. 204 -206. Stockholm 1818.
HJELT, EDVARD IMMANuEL. Aadolf Eerik Nordenskiöld tiedemiehenä ja tutkijana.
Kansanvalistusseuran kalenteri 1903. S. 94 - 102. 2 Abb.
- Johan Gadolin, der erste Vortreter der wissenschaftlich chemischen Forschung
an der finnländischen Universität. Nordiska naturforskar- och läkaremötet i Hel singfors 1902. Mötets förhandlingar 1903.
HOLMBERG, E. Om grunderna för indelning av de prekambriska formationerna i Finland. Manuskript Geol. Inst. Univ. Helsinki 1905. 72 S.
HOLMBERG, H. J. Bemerkungen auf einer geognostischen Reise nach Ost-Finnland.
Moscau 1857. S. 1 - 52.
(HOLMBERG, HENRIK JOHAN). Arppe, A. K.: Henrik Johan Holmberg t. Öfv. af
finska veto soc. förh . VII, 1864, S. 104 - 111.
HOLMQVIST, P. J. Zur Morphologie der Gesteinsquarze. Geol. Fören. i Stockholm
Förh. Bd. 37, 1915. S. 681 - 687.
HOVING, VICTOR. Lohjan Kalkkitehdas 1897 - 1950. Hclsinki 1952. S. 1 - 309.
HOWORTH, H. The geologically recent OIigin of the surface contour of Scandinavia
and Finland. Geol. Mag. 1897, S. 355 - 361 and 397 - 404.
HULT, R. - NORDMAN, P. Naturskildringar och folklifsbilder fdn Finland. Helsingfors, 1897. S. 1 - 135.
HUNGER, KARL. Murman proposition (lead-OIe) of Stephanovich & Ostrem. Manuskript Geol. Forschungsanstalt. 18 S. 1909.
HYYPPÄ, ESA. Geb. 1902. Dr. Doz. der Quartärgeologie an der Univ. zu Helsinki.
Prof. Abteilungsdirektor an der Geol. Forschungsanstalt.
HYYPPÄ, ESA. Die postglazialen Niveauverschiebungen auf der karelischen Landenge.
Dissertation 1932. Ann. Acad. Scient. Fennicae, Sero A. XXXVII, N:o 1, 1932,
19 Abb. 3 Tafeln, 6 Beilagen. Fennia 56. 1. 1932. S. 1 - 241.
Antrean Korpilahden kivikautisen verkkolöydön ij änmääräys. R eferat: Geologische Altersbestimmung des Steinzeitlichen Net zfundes von Korpilahti in Antrea
(Vuoksenranra) (Referate p. 1). Suomen Museo XL, 1933. S. 9 - 14.
HÄYRlm, ERNST. Kumo elfs delta. Geogr. fören. cidskrift 1901. S. 316 - 333. Medd.
geogr. fören. i Finland 6, 1901 - 1903. 18 S.
HÖGDOM, A. G. Ueber einige Mineralverwachsungen . Bull. Geol. Inst. Univ. of
Upsala. Vol. IU. 1899. S. 433. und Zeitschr. f. Kryst. 21. 1899. S. 314.
- Niväförän dringar i Norden. Götebotgs Kgl. Vetenskaps- och Vitterhets-Samhälles
Handlingar 4, XXI. 1920.
IGELSTRÖM, L. J. Nägra ord om Finlands malmtillgängar och dess bergshandtering.
Stockholm 1861.
- Sveriges malmer och nyttiga mineralier etc. Andra upplagan Örebro 1872.
IGNATIUS, K. E. F . Storfurstendömet Finland. Statistiska anteckningar. Helsingfors
(Helsinki) 1876. S. 1 - 111. 2 Karten.
INGM AN, E. J. Utlätandc angäendc utsikterna för Varpakylä-kolets användning för
metallurgisk ändamäl. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1921. 5 S.
JAKOVLEFF,
D.
1896 rOilY.
(flHOBJICn,
c. n eTep6yrr
n.) Rpannlii OT4e'l'b 06b 3'{CHypCHII BI, CCBCPHYIO qHUlJTflll1J;HlO ßL
1897 . C. 1- 12. 4:0. (Kurzer Bericht über die Exkursion
nach Nord-Finnland im Jahre 1896).
(v. J ULIN, A.) Borgström, L. H .: A. von Julin, Nekrolog. Geol. Fören. i Stockholm
Förh. Bd. 40, 1918. S. 939 - 940.
Borgström, L. H.: Till minnet af bergsing. A. von Julin. Helsingin geol. yhd.
tiedonantoja 1917 - 1918. S. 9, und Teknikern 1919. S. 23 .
12
Bull. Comm. Geol. Finlande N :o 231
J ULIN, JOHA N. G eb. 1752. Apotheker. Industriemann. Gest. 1820.
KAIKKO, JOH. Mikrosko pinen tutkimus Lappaj ärven Kärnäsaaresta löydetystä pintavuorilajista. Manuskript. Geol. lnst. Univ. Helsinki, 1920.
Streifigkeit der Landschaft in Lagoga-Karelien mit besonderer Berücksichtigung
ihrer Abhängigkeit vom Felsuetergrund. Fennia 58, N:o 4, 1933. S. 1 - 104. 27
Abb . 10 Karten. 27 Tafeln.
KAJANDER, G. E. A. Katukivi vientitavarana. Suomen Vientiyhdistyksen julkaisu 4.
1929. S. 1 - 18. 11 Abb. Hels inki .
KARSTEN, T. E. Landhebung und Ortnamenchrono logie. Finnisch-ugrische F o rschungen, Anzeiger XXI, 1933. S. 1 - 27.
KARTTUNEN, P . J. Eestin palava kivi. Tekniikan Yliopp ilas 1933. S. 70 - 72, 2 Abb.
E. K. (KATlLA, E.) Lapin kulta. Lyhyt silmäys maamm e kullantuotannon vaiheisiin.
Kansanvalistusseuran kal enteri 1904, S. 127 - 135. 2 Abb .
KEGELL, W. C. J okikulta Su o men Lapissa ja sen hyvä ksikäy ttö . Tekn . aikakauslehti
N:o 5 - 6, 1925. S. 272 - 273.
KEILHACK, K. VII. internati o naler G eologen-Kongress in Russland. (Finnland S. 3 - 8,
Di e Insel Hochland S. 9 - 10). Glückauf XXXIII. 1897. Essen.
KEKONI, K. Jordens stenkolsfält. Geografiska föreningens tidskrift XI. 1891. S. 121.
1 Karte. Helsingfors.
KIHLMAN, A. 0. Bericht einer naturwissenschaftlicher Reise durch Russisch-Lappland
im Jahre 1889. Fennia 3, N:o 6, 1890. S. 1 - 40. 1 Karte.
KILPI, SAMPO. Laatokan-Karjalan m yö häisjääkautisista nivoonsiireymisistä. Manuskritp
Geol. lnst. Univ. Helsinki 1932. 80 S.
KIVINEN, ERKKI. Geb. 1903. Pro f. der Agrikulturchemie und Physik an der Univ.
zu Helsinki. Recto r magnificus.
KIVINEN, ERKKI. Turvekerrosten paksuuskasvusta. Maatal o us 24. 1931. S. 256 - 258.
Soistumisvaarasta. Maatalous 1933. N:o 9, S. 236 - 238.
- Über die Reaktionsverhältnisse in den Sphagnum Fuscum-Bü lten. Soil Research 3.
1933. S. 196 - 201.
KOKKONEN, PEKKA. Geb. 1887. Ku ltur-In g. Prof. der Kultur-Technik an der Techn .
H o chschule zu Hcls inki . Gest. 1951.
KOKKONEN, P. Tutkimuksia kuivatuksen aiheuttamasta turvekerrosten painumisesta 1.
Referat: Untersuchungen über die durch Entwässerung ursachte Senkung der
Torfschichten. Valtion maatalouskoetoiminnan julkaisuja N:o 40. 1931. Helsinki.
VON KOKS CHAROW, N. Ueber das Krystallsystem und die Winkel des Glimmers.
Zeitschr. f. Kryst. 2, 1878. S. 98.
KOMPPA, GUSTAF. G eb. 1867. lng. Dr. Prof. der Chemie an der Techn. Hochschule
zu Helsinki. Gest. 1949.
KOPONEN, AARNE. Jal o kivi en ja helmien kalleudet. Uus i Suomi 1927. Sunnuntailiite
N:o 10, S. 3. 3 Abb.
KOPPERI, ELIEL. Karbonaatit R n C0 3 . Manuskript Geol. Inst. Univ. Helsinki 1908.
33 S.
KOSKINEN, YRJÖ. Kertomus H ä meenkyrön pitäjästä. Suomi, Tidskrift i fosterl ä ndska
ämnen, 185 1. Helsinki 1852. S. 17 - 116. 1 Karte (Auf. S. 25 - 26. Haveri, Ansomäki).
Kyröskosken syntymäaiasta. Öfv. af finska veto soc. förh . XV, 1872 - 73. S. 60 - 67.
KOTILAINEN, MA UNO J. Geb. 1895. Dr. Prof. der Botanik an der Univ. zu Helsinki.
Gest. 1961.
KOTILAINEN, MAUNO J. Luontainen kasvipeite maaperän happamuuden tunnuksena.
Suomen laiduntalous IV. 1932. S. 33 - 54.
KRANCK, E. H. Geb. 1898. Dr. Prof. der Geologie an der Un iv. zu Montreal, Canada.
KRAN CK , E. H. P etrologische Übersicht des Küstengebietes E von Helsingfors. Bull.
Comm. Geol. Finlande N:o 89. 1931. S. 67 - 107. 16 Tafeln, 1 Karte und Medd .
frän Abo Akademis geol. min. inst.
:0 15.
- Urtidsminnen i Helsingfors. Hufvudstadsbladet 1932. N:o 253. 3 Abb.
KROGERUS, ROLF. Pellonkylä-träsk . Fennia 44, N:o 2, 1923. S. 1 - 39.
- Torhola grotta. Hem och hembygd 1923. 8 S. 5 Abb.
KROHN, L. Geb. 1871. lng. Jngenieur an der Eisenbahnverwaltung . Gest. 1948.
KROHN, L. Torfindustrins nuvarande läge. I, Bränntorf. Teknikern 1909. S. 133 - 135.
KRONSTRÖM, H. T ä hdenlennot ja kivisateet. lhm eitten maailma. Porvoo 1892. S. 1 - 10.
IIIuStr.
Aarne Laitakari: Bibliographie 1555-1933, Ergänzungsband
13
KRONSTRÖM, H . Jäävuoret. Ihmeitten maailma. Porvoo 1892. S. 243 - 250. IlIustr.
Dominikan kiehuva järvi. Ihmeitten maailma. Porvoo 1892. S. 381 - 386. Illustr.
Timanttikaivokset ja timantit. lhmeitten maailma. Porvoo 1892. S. 459 - 468.
Illustr.
Asbesti. lhmeitten maailma. Porvoo 1892. S. 579 - 589. Illustr.
Jää ja vesi. Ihmeitten maailma. Porvoo 1892. S. 677 - 688. lllustr.
KROPOTKIN, P. On the asar of Finland. Report of the British Assoc. Adv. Sc. 67th
meeting, Toronto, 1897, S. 648 - 649.
LACROIX, A. Vide: MICHEL-LEVY - LACROIX.
LAGUS, W. Anmälan om herr M. Weckströms anteckningar. »Om mammutfynd i
Finland ». Öfv. af Finska veto soc. förh. VIII, 1865 - 66. S. 65 - 67.
LAITAKARI, AARNE: Geb. 1890. Dr. Lektor der Geologie an der Techn. Hocbschule
Zu Helsinki. Direktor der Geo!. Forschungsanstalt 1935 - 1960.
Kuortaneen pegmatiti, Tottijärven serpentini, Tottijärven sarvivälke; Vittingin
alue, Kurikan kalkkikivi. Manuskript Geo!. Forschungsanstalt 1914. 16 S.
Video Es KOLA - LAITAKARI 1929.
Lounais-Suomen Pyhäjärvi. Yhteishyvä, 1932. N:o 26.
Tienviitoitta jäävät monet nä htävyydet matkamiehiltä näkemättä (Jnarin Karhunpesäkivi). Suomen Kuvalehti 1933. N:o 22. S. 735.
»Suomalaisia rubiineja ». Kultaseppien lehti 1933. S. 41 - 42 .
LAlTINEN, H. Kertomuksia ja selityksiä rautatyöstä 1863, 1866, 1875. Staat!. Archiv,
vo!. 160.
DE LAPPARENT, ]ACQUES. Courses geologique en Finlande. Bull. Soc. Geol. France.
5 serie II, 1932. S. 145 - 175.
LAXMAN, ERIK. Anmärkningar pä en resa emellan Petersburg och Moskau jemte
efterrättelser om nägra berg i det Europeiska Ryssland. Leipziger Magazin St. 1781.
LECARPENTlER, G. Les pays Scandinaves et la Finlande. Les Pays Modernes. 246 S.
Paris 1921.
LEI VIS KÄ, IrvARI. Geb. 1876. Dr. A.o. Prof. der Geographie an der Univ. zu Helsinki. Gest. 1953.
LEIVISKÄ, IrVARI. Oulun seudun merenrantojen kasvillisuudesta. Acta Soc. pro fauna
et flora fenn . 23, 5. 1902. 126 S.
- Offener Brief an Herrn Geheimrat Penck, Berlin. Helsinki 1929. S. 1 - 7.
- Dals Ed ja Salpausselkä. Terra 42. 1930. S. 104 - 111. Helsinki.
LENZ, R. Untersuchungen einer unregelmässigen Verteilung des Erdmagnet ismus im
nördlichen Teile des Finnischen Meerbusens. Memoires a l'Acad. imp. des sciences
de St. Ptbg., Tome V, N:o 3, VII:e Serie. 1863.
LEVANTO, K. ]. Video MÄKINEN - LEVANTO - PALMUNEN. 1930.
LINDBERG, HARALD. Geb. 1871. Dr. Kustos am Botan. Museum der Univ. zu Helsinki. Gest. 1963.
LINDSTEDT, L. Video GENETZ - LINDSTEDT.
LINKOLA, KAARLO. Geb. 1888. Dr. Prof. der Botanik an der Univ. zu Helsinki . Gest.
1942.
LUKKALA, OSKARI ]ALMARI. Geb. 1890. Dr. Prof. der Moorforschung an der forst!.
Forschungsanstalt zu Helsinki . Gesr. 1959.
LÖNNROTH, ARVO. Geb. 1881. lng. Prof. der Eisenbahn- u. Landstrassenbau an der
Techn. Hochschule zu Helsinki. Gest. 1964.
McLEAN, H . H. Ohjeita Malmin EtsijöiJle. Manuskript Geo!. Forschungsanstalt
117 S.
MAGNUSSON, N . H. Vide o GA VELIN - MAGNUSSON. 1933.
MAKEROW, ]. A. Sur un ancien cordon littoral au lac de Ladoga. Trav. Soc. Imp.
Natur. de St. Ptbg. 1898, XXIX, I, s. 117 - 118.
MALM, E. A. Geb. 1871. Ing. Direktor des finnischen Moorkulturvereins zu Helsinki .
Gest. 1945.
MALM, E . A. Leteensuon suopinnan painumisesta vuosina 1903 - 1933. Suomen
suoviljelysyhdistyksen vuosikirja 1933. S. 135 - 140.
Sättningen av Leteensuo torvmarks yta under ären 1903 - 1933. Finska Mosskulturföreningens Arsbok 1933. H. 2. S. 135-140.
MATHESlUS, P. N. Video GRÖNWALL - MATHESlUS. 1734.
MATTILA, MARTTI. Unhoon jäänyt malmikaivos Viljakkalassa. Aamulehti, 1932.
Tampere.
14
Bull. Comm. Geol. Finlande N:o 231
MELLIS, OTTO. Einige Ergänzungen Zu J. Heseman':ls Aufsatz: Ü.ber. eInIge neuere
petrographische Arbeiten aus Schweden und Finnland (HeIsInklte, Rapakiwi).
Zeitschrift für Geschiebeforschung. Bd. 7, 1931. S. 34 - 37.
Beitrag zur Kenntnis deutscher Helsinkitgeschiebe. Zeitschrift für Geschiebeforschung. Bd. 7, 1931. S. 160-173. 1 Abb. .
.
.
MENZER, G. Die Kristallstruktur der Granate. Zeltschr. f. Knstallographle, Bd. 69,
1929. (Uwarowit von Sysmä in Finnland, S. 351 - 358).
MERTZ, ELLEN LOUISE. Nogle betragtninger over V. Tanner: Studier över kvartärsystemet i Fennoskandias nordliga d elar, IV. Meddelelser fra D ansk geologisk
förening. Bind 7, Hefte 5. 1930. S. 443 - 468.
METZGER, ADOLF A. TH. Geb. 1896. Dr. Prof. der Geologie an der Univ. Abo akademi zu Turku. Gest. 1965.
METZGER, A. A. TH. Bericht über die Untersuchungen im Saarijärvigebiet 1919.
Manuskript in Geol. Forschungsanstalt.
Geologisk tektonisk karta över Pargas Kalkbergs A.B:s ägor i Pargas 1 : 2 000.
Archiv Pargas 1924. .
Profiler till en geologisk tektonisk karta över Pargas Kalkbergs A.B:s ägor i Pargas
1 : 2 000. Archiv Pargas 1924.
Skelett av subfossil delfin frän Karsby i Tenala. Medd. Soc. Fauna et Flora Fenn.
48. 1925.
Vide: WEGMANN - METZGER. 1927.
Pargas geologi. Manuskript 1931. Archiv Pargas.
Koppar och kopparmarknad. Finansbladet IX, N:o 11 - 12, s. 172 - 173, und
N:o 13 s. 190 - 192. 1932.
MEUNIER, STANISLAS. Chute dc meteorite recemment o bservee en Finlande. Comptcs
rendus de I' Acad . de Paris 1899, CXXVIJI, S. 1130 - 1131.
- Examen de la meteorite tombee la 12 mars 1899 aBierbeIe (Bjurböle) en Finlandc.
Comptes rendus de I' Acad. de Paris 1900. CXXX. S. 434.
MICHEL-LEVY, A. - LACR OIX, A. Über die Mineralien der Humitgruppe. Zeitschr.
f. Kryst. 13. S. 647.
MIKKOLA, ERKKI. Geb. 1904. Geologe an der Geol. Forschungsanstalt. Gest. 1940.
- Vide: ROSBERG - HILDEN - MIKKOLA.
MOBERG, AD. Bidrag till Finlands Geognosie och Oryktognosie efter framl. GeneralGuvernören F. Steinheils efter!ämnade och Alexanders Universitets MineralieSamling tillhöriga Manuscripter utarbetade af Ad. Moberg. Manuskript in Univ.
Helsinki. Miner.-geol. laitoksen kokoelma IV. varia 1. 8.
MOBERG, A. - QVIST, CARL IMMANUEL. Försök till Mineraliernas ordnande enligt
kemiska Systemet. Helsingfors (Helsinki) 1848. S. 1 - 49.
MOBERG, K. A. Finlands geologiska undersökning. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1876.
Finland i metallurgiskt hänseende. Karte 1876. I. J. Inberg: Suomenmaan kartasto koulujen tarpecksi. Helsinki 1878.
Minnesteckning öfver K. H. Gylling. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1889,
12 S.
(MOBERG, K. A.) Sederholm, J. J. : Kar! Adolf Moberg; Nekrolog. Geol. Fören. i
Stockholm Förh. Bd. 23. 1901. S. 527 - 529.
v. MURATT, E. Finnland im Juli 1840. D enkblätter zur Erinnerung für frühere, Zu
Ermunterung und Rath für spätere Besucher. St. Petersburg. S. 1 - 13. St. Petersburger Zeitung 1840. Nr. 183, 184, 185 und 194. 1 Karte .
MUSTONEN, O. A. F. Tietoja Kajaanin kihlakunnasta ja etenkin Paltamon pitäjästä.
(S. 18 - 22. Vuoret). Hämeen linna 1885. S. 1 -272.
MYLIUS, C. R. WILH ELM. Über Calciuma,uminathydrate und deren Doppelsal ze. Acta
Academiae Abocnsis. Mathematica et physica. VII. N:o 3.1933. S. 1 - 147. 16 Abb.
im Text. 16 Abb. im Anhang.
MÄCKLIN, W . Om ett stort i trakten af Cherson anträffadt fossilt fägelägg. Öfv. af
finska Veto soc. förh. XV. 1872 - 73, S. 68 - 71.
MÄKINEN, EERo. Geb. 1886. Dr. Berging. Direktor der A. G. Outokumpu. Früher
Staatsgeologe an der Geo l. Forschungsanstalt. Gest. 1953.
MÄKINEN, E ERo. Kuvauksia muutamista Lounais-Suomen pegmatiitti löydöksistä.
Manuskript Geol. Inst. Univ. Helsinki 1909.
Omförekomsten af n ägra sällsyntare kemiska grundämnen i Finland. Geol. kom.
Geotekn. medd . N: o 18. 1916. S. 1 - 12. 1 Abb.
Aarne Laitakari: Bibliographie 1555-1933, Ergänzungsband
15
MÄKINEN, EERo. Selvitystä Porkosen-Pahtavaaran rautamalmialueesta sekä valtion
mahdollisuuksista saada se haltuunsa. Manuskript Geo !. Forschungsanstalt 1919.
4. S.
Kertomus valmistavan malmitutkimusretkikunnan matkasta ja tuloksista Lapissa
maalis-huhtikuussa 1920. Manuskript Geo!. Forschungsanstalt 1920. 7 S.
Selon~eko geolo~i~en komissionin malmitutkimuksista Porkosen ja Pahtavaaran
malmlalueella Kltttlässä kesällä 1920. Manuskript Geo!. Forschungsanstalt 1921.
36 S.
Outokummun kaivos 1910 - 1928. S. 1-49.
- LEvANTo, K. J. - PALMUNEN, M. K. Outokummun kaivos 1930. Tekn. Aikakaus!. 1930, N :o 7 - 8, S. 396 - 419.
MÄKINEN, E. Rikistä ja kiisusta. Suomen Paperi- ja Puutavaralehti 1932. N:o 24.
MÖLDER, K. Kooliaiad öppevahendina matemaatika, loodusteaduse ja maadeteaduse
öpetamisel. Kasvatus N:o 2, 1928.
Uusi metoode loodusloo öpetamisel. Kasvauts N:o 5, 1928.
Beiträge zur Algenflora Estlands I. Das Phytoplankton des Embachs bei Tartu
(Dorpat). Arch. f. d. Naturkunde Estlands. II Serie. Bd. 13, L. 2, 1931. S. 61-77.
Beiträge zur Algenflora Estlands 11. Im See Weisjärw vorkommandc Algen. Arch.
f. d. Naturkunde Estlands. II Serie. 15 Bd. Tartu 1932. S. 1 - 10.
NORDENSKIÖLD, A. E. Borrningar efter vatten i urberget. (Hangö S. 276). Geol. Fören.
i Stockholm Förh. Bd. 18. 1896. S. 269 -284.
Ueber tantalitartige Mineralien aus der Gegend von Torro. Poggendorffs Ann. 122.
1864, S. 604-615.
Mikrolit frän Skogböle i Kimito socken i Finland och redogjörelse för mikrolitens
förekomst i Skandinavien. Geol. Fören. i Stockholm Förh. Bd. XXI, 1899. S. 639 640.
(NORDENSKIÖLD, ADOLF ERIK). Hjelt, Edvard Immanuel: Aadolf Eerik Nordenskiöld
tiedemiehenä ja tutkijana. Kansanvalistusseuran kalenteri 1903. S. 94-102. 2 Abb.
(NORDENSKIÖLD, A. E.). Sjögren, Hj.: Adolf Erik Nordenskiöld. Minnesteckning.
Geol. Fören. i Stockholm Förh. Bd. 34. 1912. S. 45-100. 9 Abb.
(NORDENSKIÖLD, ADOLF ERIK). Sven Hedin: Adolf Erik Nordenskiöld. En levnadsbeskrivning. Stockholm, 1926. Albert Bonniers Förlag. S. 1 - 378. Illustr.
NORDENSKIÖLD, A. E. Vide: CLEVE, T. - NORDENSKIÖLD, A. E. 1866.
NORDENSKIÖLD, N. Beschreibung des Phenakits, eines neuen Minerals vom Ural.
Annalen der Physik und Chemie. 1 Bd. der Ganzen Folge. 107. 1834. S. 57 - 62.
Quelques remarques sut la tantalite en Finlande et recherches sur sa cristallisation.
Acta soc. scient. fennicae. T. 1. 1842, S. 119 - 127, und Poggendorfs Ann. 50 .
1840. S. 656.
Bernsten. Inga, Ingarskila. Öfv. af finska vet.-soc. förh. I, 1849. S. 113 - 114.
NORDMAN, P. Vide: HULT - NORDMAN. 1897.
NORDQVIST, Ose. Höjdmätningar och djuplodningar i norta Finland och ryska Karelen.
Öfversigt af Finska Vetenskaps-Societetens förhandlingar. T. 29. 1886 - 87. S.
119 - 139.
(NY HOLM, EMIL TEODOR). Borgström, L. H.: Emil Teodor Nyholm; Nekrolog. Geol.
Fören. i Stockholm Förh. Bd. 31. 1909. S. 182-183.
NYSTRÖM, PER. Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö 1898 - 1948. Helsinki 1951. S.
1 - 331.
OLAUS MAGNUS. Historia om de norfinska folken. (Über Bernstein: III. S. 27). Uppsala
- Stockholm 1909 -1925. I. 11. III. IV.
OPPENHEIMER, L. Untersuchungen an Cordierit. Verhandl. nato medizin. Vereins
zu Heidelberg. N. F. XIII. Bd. 1. Heft 1914. S. 282 - 286.
- Vide: W ÜLFING - OPPENHEIMER. 1914.
ORTON, BROR. Rapport över Tuomivaara malmfält i Finland. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1922. 10 S.
OTTO, C. M. Aufschlüsse im Helsingfors Gneissgebiete. Photographisch aufgenommen und beschrieben. Helsingfors 1897. Verh. d. k. k. Geol. Reichsanst. Jahr.
1898, Wien. S. 253-254.
PALMUNEN, MARTTI K. Geb. 1900. Chemie-ing. Berging. in Outokumpu. Gest. 1938.
P ALMUNEN, M. K. Otravaaran timanttiporaus 1933 - 1934. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1934. 37 S. 35 Zeichn.
- Vide: MÄKINEN - LEVANTO - PALMUNEN. 1930.
PELKONEN, VILjO. Laatokan pinnan korkeusvaihteluista. Karjala. Karjalaisen osakunnan iulkaisu. S. 102. Helsinki 1910.
16
BuH. Comm. Geol. Finlande N:o 231
PESOLA, V. A. Kalsiumkarbonaatti kasvimaantietee11isenä tekijänä Suomessa. English
summary: Calciumcarbonate as a factor in the distribution of plants in Finland.
Ann. soc. zoo!.-bot. fennicae. Vanamo 9, 1. 1928. S. 1 - 246.
PETRELIUS, ALFRED. Kuolan retkikunnasta. -ansanvalistusseuran kalenteri 1889.
S. 157 - 169. 3 Abb .
- Ueber die kartographischen Arbeiten der Expedition vom J. 1891 nach der Halbinsel Kola . Fennia 5, N:o 8, 1892, 14 S. 1 Karte.
PETROV, V. P. Video BJELJANKIN - PETROV. 1933.
PH ILIPPEON, ALFRED. Landeskunde des Europäischen Russlands nebst Finnlands.
Sammlung Göschen 359. Leipzig 1908.
PICCARD, E. F. Beiträge zur physischen Geographie des Finnischen Meerbusens.
Kiel 1906. S. 1- 124.
POPOWITSCH, D. A. Über die Nachforschungsarbeiten und die Zuversichtlichkeit der
Erzlagerstätten des Galenits an der Murman-Küste des Nördlichen Eismeeres
im Bezirke Dolgaja-Guba. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1908. 12 S.
PRINZ, E. Handlingar rörande grundvattenundersökningar i omnejden af Wasa.
Wasa (Vaasa) 1912. S. 1 - 87. 11 Tafeln.
Die Grundwasserfassung für das Wasserwerk der Stadt Wasa in Finnland. Internat.
Zeitschrift für Wasserversorgung, Leipzig 1913.
La captation d'eau de la ville de Wasa (Finlande). L'eau VII. Paris 1914.
PYHÄLÄ, FRANS EVALD. Geb. 1877. Chemie-Ing. Berging. Gest. 1942.
PYHÄLÄ, E. Ist das lichte Erdöl von Ssurachany bei Baku ein Filtrationsprodukt.
Petroleum Bd. 5. 1910. N:o 24.
PÄLSI, SAKARI. Riukjärven ja Piiskunsalmen kivikautiset asuinpaikat Kaukolassa.
Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja XXVIII. 1915. u. Dissert. 1915.
S. 1- 175. 45 Abb. 19 Tafeln.
Ein stein zeitlicher Moorfund bei Korpilahti im Kirchspiel Antrea. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja XXVIII :2. 1920. S. 1 - 19. Illustr.
QVIST, CARL IMMANuEL. Video MOBERG - QVIST. 1848.
RAMMELSBERG, C. Über die chemische Natur der Glimmer. Phys. Abhandl. der könig!.
Akad der Wissenschaften zu Berlin. 1889. S. 1- 84.
RAMSAY, W. Om sjömalmerna i Finland. Hufvudstadsbladet 1909, N:o 100.
- Video ESKoLA - RAMSAY. 1921.
(RAMSAY, W.) Hamberg, A.: Wilhelm Ramsay t. Geol. Fören. i Stock holm Förh. Bd.
50. 1928. S. 111 - 112.
(RAMSAY, W.) Spencer, L. J.: Wilhe1m Ramsay t. Mineralogical Magazine 1930. S.
403 - 404. 1 Abb.
RATHJENS, K. - WISSMANN, H . Oberflächenformen und Eisboden in Lappland.
Petermanns Mitt. 1929. S. 120 - 126.
REIJONEN, VEIKKO. Valkjärven pitäjän geomorfologiasta. Kaukomieli IV. Viipurilaisen osakunnan kotiseutututkimuksia 1910.
REIN, GABRIEL. Materialer ti11 utredande af Finlands statistik. IT Uleäborgs län (Anorganiska naturalster. S. 65 - 82). Bidrag till kännedom af Finlands natur och
folk.Finska Veto Soc. H. 10. 1867.
RELANDER, OSKAR. Pohjois- ja Itä-Karjala. Suomen maakunnat 1 - 3. 1903.
REMMLER, W. Relation über die Erzaufsuchungen in Wederlaks, Säkkijärvi, Wiborg
und St. Johannis kirchspiel im Jahre 1886. Manuskript Geol. Forschungsanstalt
1886. 12 S. 2 Karten.
RENOVANTZ, HANS MICHAEL. Bemerkungen über diejenige Fortsetzung der schwedischen Gebirge, welche zwischen dem Weissen Meer und den Seen Onega u.
Ladoga auf russischen Boden Eintritt. Pa11as, Nordische Baytrage zur physikalischen u. geogr. Erd- und Völker-B eschreibung, Naturgeschichte und Oekon.
1 Band. 1 Stük. S. 132 - 150, 1781.
RENQVIST, HENRIK. Geb. 1883. Dr. Direktor d. hydrograph . Bureau. Gest. 1953.
RENQVIST, HENRIK. Präzisionsnivellements im Wassergebiet des Kumo in den J.
1911-1913. Fennia 39, N:o 1. 1916. 28 S.
- Die Erdbeben Finnlands. Zeitschrift für Geophysik. 1931. S. 145 - 149. 1 Karte .
- Video BLOMQVIST - RENQVIST. 1910 und 1914.
RINDELL, ARTHUR. Geb. 1852. Dr. Prof. der Landwirtsch.-Chemie und Physik an der
Univ. zu Helsinki. Gest. 1936.
RINMAN, CARL. Lyhykäinen
euvo ]ärwen ja Suon-Malmien sulattamisesta Puha11us
Uunissa. Stockholmissa Kuning:sesa Suomalaisessa Präntisä, Wuonna 1797. S.
1 - 116. 2 Tafeln, 2 Abb.
.
Aarne Laitakari: Bibliographie 1555-1933, Ergänzungsband
17
ROSBERG, J. E. Dynerna pol. Tauvonsaari. Geogr. fören . medd. 4. 1897-98. S. 1 - 2.
u. Geogr. fören. tidskrift. Jg. 10, 1898. S. 355 - 356.
Luonnoksia maantieteel!isiin pro.b!eemeihin 1. Rapakiven halkeamis- ja rapautumismuodot. Maant. yhd. alkakauskIrJa 1911. S. 61 - 74. Medd. af geogr. fören . i Finland 10, 1913-14. 14 S.
Vide: ESKOLA - ROSBERG. 1921.
--: H~LD.EN, ~. - .~IKKOLA, E. Suomen Maa. Maantieteellinen, taloudellinen ja
histonallinen t1etoklrJa. 10 Bände. Porvoo 1919 - 1931.
RU,:AN:N" K. La~~oituksen ja viljel~~sen vai~uttamista muutoksista rahkasuon pintaJa slsakerroksl1n. Suomen suovliJelysyhdlstyksen vuosikirja 1899. S. 173 -177.
Genom ~ödsling och odling förorsakade förändringar i högmossars yt- och djupare
lager. Flnska mosskulturföreningens Arsbok 1899. S. 173.
RUORANEN, A. R. Petäjävesi. Järvihavaintoja. Maant. yhd. aikakauskirja 1911. S.
119-147. 1 karte. Medd. af geogr. fören. i Finland 10, 1913-13. 20 S.
SAALAS, UUNIO. Torholan luola. Päivänpoika II, Porvoo 1931. S. 58 - 61, 1 Abb.
SAARINEN, A. S. Viides maantieteellinen ylioppilasretki. Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen XIV. Helsinki 1907. S. 1-21. 1 Abb.
Y. S. (SADENIEMI). Suomen kiviteollisuudesta. Kansanvalistusseuran kalenteri 1902.
S. 251-263. 3 Abb.
SAHLIN, C. Svensk guld. Rig. 1928. N:o 3 - 4. S. 97 -126. Stockholm 1928.
SAKSELA, MARTTI (früher SAxEN). Geb. 1898. Dr. Prof. der Geologie u. Mineralogie
an der Univ. zu Helsinki 1954-1966.
SAKSELA, MARTTI. Teerijärvi, kiisut. Kälviä, kiisut. Manuskript Geol. 1923. 5 S.
- Copper ore bodies of Finland. XVI Internat. Geological Congress Washington,
1933. Copper resources of the world, S. 555-564, 7 Abb.
SALMINEN, ANTTI. Geb. 1895. Mag. Phil. Agrogeologe an der bodenkundl. Abt.
der landw. Versuchsanstalt zu Helsinki. Gest. 1951.
SARLIN, EMIL. Geb. 1875. Berging. Bergret. Direktor von Paraisten Kalkkivuori Oy
- Pargas Kalkbergs A.B. Gest. 1956.
SAURAMO, MATTI RUFUS. Geb. 1889. Dr. Prof. der Geologie u. Paläontologie an der
Univ. zu Helsinki. Gest. 1958.
SAURAMO, M. Irtaimet maalajit. Suomen kartasto 1925. S. 49-55. Suomen maantieteellinen seura. Helsinki 1929.
Kontiolahden Selkienkylän malmilohkareen emäkallion etsiminen. Iltalehti 2.1.1926.
- AUER, VÄINÖ. On the development of Lake Höyriäinen in Carelia and its ancient
flora. Bull. Comm. geol. Finlande 81, 1928. S. 1-42.
- AUER, V ÄINÖ. On the development of Lake Höytiäinen in Carelia and its ancient
flora. Suomenkielinen selostus: Höytiäisen kehitys ja muinaiskasvisto. Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 13, 1928. S. 1 - 54.
SAURAMO, M. Itämeren kehitysvaiheista. Virkaanastujaisesitelmä 18. 9. 1929. Uusi
Suomi 19. 9. 1929.
Suomen geolooginen ja mineralooginen tutkimus. Valvoja-Aika. Helsinki 1929.
S. 145-152.
Om den Baltiska issjöns tappning. Beretning om det 18. Skandinaviske naturforskermöde. Köbenhavn 1929. S. 478-482.
Salpausselän leikkaus Lahden itäpuolella. Terra, Vsk. 42, 1930. S. 208 - 209.
Vide: Es KOLA - ASKLUND - TROEDSSON - SAURAMO. 1931.
SAVANDER, OTTO. Determination relative de la pesanteur a Helsingfors, precedee
d'un apers;u sur les formules de reduction. A vec deux planches. Fennia 15, N:o 5,
1898. S. 1-195.
SAxEN, M. Tutkimukset Keski-Pohjanmaalla 1925. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1926. 4 S.
- Siehe auch SAKSELA.
SCHETELIG, J. Skapolit fra Syd-Norske granitpegmatitganger. Norsk Geologisk tidsskrift. Bd. III, N:o 6, 1915. S. 1 - 19. (S. 14. Skapolit fra Laurinkari).
SCHREPFER, H. Inselberge in Lappland und Neufoundland. Geol. Rundschau. XXIV.
1933. S. 137-143.
SCHROEDER, 1. A. (später HALLAKORPI, 1. A.). Vesiperäisten maitten kuivatus Suomessa. Maahenki I, 1910. S. 501-530.
AF SCHuLTEN, N. G. Meddelande om vid Östersjöns kuster anbragta vattumärken
och de resultat, vilka därav genom tid efter annan gjorda uppmätningar erhällits
beträffande vattenminskningen. Summary: Notes on water marks along the Baltic
coasts and the result co ncerning the decrease in the quantity of water based on
3
11484 -
67
18
Bull. Comm. Geol. Finlande N:o 231
measurements made from time to time. Öfvers. Finska Vetensk.-Soc. Förh. I,
1838. S. 3.
SCHWINNER, R. Die Schwere am Ostrand des Fennoskandischen Schildes. Gerlands
Beitr. z. Geophysik 34, 1931. S. 436-472.
SEDERHOLM, J. J . Om guldindustrin i in- och utlandet, dess betingelser och utvecklingsmöjligheter. Medd. f. Industristyrelsen i Finland 32 häftet. 1902. S. 31 -71.
Bref frän Lappland. Hufvudstadsbladet 1902. N:o 230.
Über russische Bau- und Dekorationsgesteine. Der Deutsche Steinbildhauer.
XXII Jahrg. N:o 96. 1906. S. 963 - 964.
Les roch es prequaternaires de la Fennoscandia. Bul!. Comm. geol. Finl. N:o 24.
S. 1-39. 1 Karte. 1910.
Sur la geologie quaternaire et la geomorphologie de la Fennoscandia. Bul!. Comm.
geol. Finl. N:o 30. 1911. S. 1 - 66. 13 Abb. 2 Karten. und Atlas de Finlande 1910 I.
Carte 5, Fennia 30 I.
Different types of pre-Cambrian unconformities. International Geological Congress
XII, 1913, C R: 313 - 318 (1914; advance copy 1913).
On regional granitization (or anatexis). International Geological Congress, XII,
1913, C R: 319 - 324 (1914 advance copy 1913).
Some proposals concerning the nomenclature of the pre-Cambrian, etc. International Geological Congress XII, 1913, C R: 381 - 385 (1914; advance copy 1913).
Weitere Mitteilungen über Bruchspalten mit besonderer Beziehung zur Geomorphologie von Fennoskandia. Bul!. Comm. geol. Finlande N:o 37. 1913. S.
1 - 66. 27 Abb. 1 Karte. und Fennia 34: 4, 1913 -1914.
P. M. angäende järnmalmsfyndigheterna i Kittilä. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1919. 3 S.
Outokumpu kopparmalmsfyndighet och dess användning. Hufvudstadsbladct
9. 10. 1921.
Utlätande angäende upptäckten av järnmalmfyndigheterna i Kittilä och där tidigare
avstatstjänstemän gjorda skärpnings- och undersökningsarbeten. Manuskript
Geol. Forschungsanstalt 1922.
P. M. rörande järnmalmsfyndigheterna i Porkonen-Pahtavaaraomrädet. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1922. 4 S.
Geologer frän elva länder ha studerat Aland och Aboland. Abo Underrättelser 1924.
N:o 162. S. 3.
Petsamon alueen taloudelliset tulevaisuusmahdol!isuudet erikoisesti malmeja silmälläpitäen. Uusi Suomi. Sunnuntailiite N :o 39. 1926. S. 1 - 2. 5 Abb.
Suomen Geologisen toimikunnan työt ja tehtävät. Vastine prof. I. Leiviskälle.
Uusi Suomi. 1927. N :o 276. S. 13.
Utlätande. Handlingar i universitetsärenden. 1929. N:o 1. Helsinki 1929. S. 11.
Geologiset tutkimukset kesällä 1930. Uusi Suomi 1930. N:o 278. S. 6.
De geologiska undersökningarna sommaren 1930. Hufvudstadsbladet 1930. N :o 278.
S. 10.
Malmin- ja mineraalictsinnät viime kesänä. Uusi Suomi 12, 10. 1930.
Letningarna efter malm och mineral. Hufvudstadsbladet 11. 10. 1930.
Är Outokumpu gruva en oräntabel affär? Hufvudstadsbladet 1930. N:o 196. S. 18.
Geologiset tutkimuksct tänä vuonna. Helsingin Sanomat 1931. N:o 63. S. 5.
Archäikum und Proterozoikum. Handwörterb. der exakten Wissensch. 2 Edition,
1931, S. 402 - 412. 6 Abb.
Bemerkungen zur Oszillationstheorie E. Haarmanns. Zeitschr. d. Deutsch. geol.
Ges. Bd . 83. H. 5. 1931. S. 348 - 349.
Petsamon malmikysymys. Helsingin Sanomat 11. 10. 1932.
Geologinen tutkimuksemme saanut tunnustusta ulkomaiden taholta. Uusi Suomi
6. 12. 1933.
Progress and scope of Pre-Cambrian research. Address delivered before Section E.
Amer. Assoc. Adv. Sei. Chicago. June 20th 1933.
The Sub-Bothnian unconformity in Suodenniemi in Finland. Geol. Mag. Vol. 19.
1933. S. 232-236.
Jordens äldsta historia. Finsk Tidskrift Maj-Juni 1933. S. 291 - 310.
SILBERSTEIN, G. Minerogenetische Rhytmen. Mineralogische und Peuographische
Mitteilungen. Bd. 41. 1931. S. 197 - 199.
Zum Problem der Kugelgranite. Bull. Comm. geol. Finlande N:o 102. 1933.
S. 34 - 35.
Aarne Laitakari: Bibliographie 1555-1933, Ergänzungsband
19
SIMOLA, E. F. Leteensuon koeasemalla tehdyt havainnot suon pohjaveden vaihtelusta
verrattuna sademäärään. Suomen suoviljelysyhdistyksen vuosikirja 1905. S. 35-43.
Pä Leteensuo försöksstation gjorda iakttagelser beträffande förhällandet emellan
grundvattnets växlingar i kärr och mossar samt regnmängden. (Föredrag). Finska
Mosskulturföreningens Arsbok 1905. S. 34.
Pohjaveden vaihtelu Leteensuon koeaseman ojituskokeissa v. 1906-1909. Suomen
suoviljelysyhdistyksen vuosikirja 1912. S. 207 - 217.
Grundvattnets växlingar vid dikningsförsök ä Leteensuo försöksstation ären
1906 -1909. Finska Mosskulturföreningens Arsbok 1912. S. 207.
SJÖGREN, HJ. Kristallografisk undersökning af chondrodit och humit frän Svenska
fyndortet. Akad. afhandl. Lund 1882.
Adolf Erik Nordenskiöld. Minnesteckning. Geol Fören i Stockholm Förh. Bd. 34.
1912. S. 45-100. 9 Abb.
SMIRNOFF, JOHN. Pyrokseeni- ja amfiboolimineraalien synteesistä. Manuskript Geol.
lnst. Univ. Helsinki 1897.
SOBOLEWSKI, Coup d'oeil sur l'ancienne Finlande. Annuaire du Journal des mines de
Russie. Annee 1839.
SOBOLEFFSKY, KAPITÄN. (Co6olleBclmA ,) reomoCTI,'.cCHoe o6oapenllc CTapoA <l)lllIllßHIlIIlI n OImCaHl1e PyCHollhCHnx MPaM0PUhIX llOMOl<. rOpHh.ti mypllall. CT. IIe-rep6ypr. 1839. qaCTh 1.
J-{lIIm<Ha TI. CTp. 204- 239, '-lacTb II. J-{mmma IV. 1- 40. \.jaCTh II. J-{mm<Ha VI. 349-384.
(Schwed. Auszug (Manuskr.) im Archiv von Geol. Forschungsanstalt.)
SOIKERO, J. N. Geb. 1867. e. o. Geologe an der Geol. Forschungsanstalt 1902-1931.
Gest. 1946.
SOIKERO, J. N. Vampula - Köyliön rautamalmit. Manuskript Geol. Forschungsanstalt
196. 12 S.
SOKOLOW, N. (COl<OllOßb, H.) nIOIIW no6epembR <p1!HcI{aro aamlDa. Ccc-rpopeuHml roOlfbl. TPYl\hl
C. IIeTep6ypr. 06meCTßa eCTeCTßOIlClIb'T. T. XII, 1881, S. 173-232.
SOLITANDER, C. P. Om den geografiska utberedningen i Finland av bearbetade eller
undersökta malmstreck. Fennia 4, 1891. S. 34-44.
Berättelse öfver en i geologiskt afseende verkstäld resa längs stränderna af Enare
träsk. Beilage geol. Karte von lnari. T. f. Bergmästarens vid guldvaskerierna i
finska lappmarken till Bergstyrelsen afgifna berättelse om guldletnings- och vaskningsarbetet är 1878. S. 38 - 49. Helsingfors (Helsinki).
Tjenstförrättande bergmästarens berättelse för är 1880. T. f. Bergsintendentens
berättelse för är 1880. S. 56 - 69.
Öfvermasmästareberättelse för är 1881. T. f. Bergsintendentens berättelse för är
1881. Helsingfors (Helsinki) 1884, isr von Furuhjelm, E. H. geschrieben.
Tjenstförrättande bergmästarens berättelse för är 1881. T. f. Bergsintendentens
berä. telse för är 1881. S. 79- 96. Helsingfors (Helsinki) 1884.
T. f. bergmästarens berättelse för är 1881. Bergsintendentens berättelse för är
1881. S. 79-96.
SPENCER, L. J. Wilhe1m Ramsay t. Mineralogical Magazine 1930. S. 403-404. 1 Abb.
SPITALER, R. Die letzte Phase der Eiszeit in Skandinavien und Nordamerika. Gerlands
Beiträge zur Geophysik 37, 1932.
STAPFF, F. M. Om sjömalmens uppkomst. Jernkontorets Annaler 1865. Häft 2 och 3.
- Über die Entstehung der Seenerze. Zeitsehr. der Deutsch. Geol. Ges. 1866.
- Diluvialstudien in Lappmarken. Gaea XXVI. Leipzig 1890.
STErNHElL, FAB. Mineralogische Marschruthe in verschiedenen Guvernementen des
Gross-Herzogthums Finland. S. 371- 391. Manuskript in Bibliothek d. Univ.
Helsinki. Yliopiston miner.-geol. laitoksen kokoelma V. varia II. 14.
- Mineralogische Wegweiser in Wiborgischen und Kuopioschen Guvernoementen.
Manuskript in Bibliothek der Univ. Helsinki.
STENBERG, O. R. Teorierna för uppträngandet af granitmagmer. Manuskript Geol.
lnst. Univ. Helsinki 1908.
STENlNG, IVAR. Rapport över undersökningarna i Äkäslompolotrakten 1924. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1924. 4. S.
STIGELL, R. W. Kuvauksia Puolan maaöljyalueelta. Tiede ja elämä 1923. S. 385 - 391.
12 Abb.
STJERNWALL, HUGo. Geb. 1864. Mag. Phi!. Geologe. Gest. 1904.
STRENG, A. E. Der Lojosee. C. R. Congr. Natural & Medic. du Nord. tenu a Helsingfors 1902, 1903. V Sektionen för geografi och hydrografi. S. 19 - 22.
20
Bull. Comm. Geol. Finlande N:o 231
STRUVE, H. Über den Salzgehalt der Ostsee. Memoires de l' Acad. Imp. des Sciences
de St. Petersbourg, vn Serie, Tome VIII, N:o 6. 1864.
SUNDBERG, KARL. Porkonen - Pahtavaara järnmalmsfyndighet. Manuskript Geo!.
Forschungsanstalt 1921. 3 S.
SUNDELL, 1. G. Geb. 1878. Mag. Phi!. Direktor der Münze. Gest. 1964.
SUNDIUS, N. Zur Kenntnis der Zusammenhang zwischen den optischen Eigenschaften
und der chemischen Konstitution der Skapolithe. Bul1. Geo!. Inst. Univ. Upsala.
Vo!. XV. 1916. S. 1-12.
SVEDELIUS, GUSTAF. Geb. 1826. Berging. Bergmeister des finnischen Bergamtes.
Gest. 1904.
SVEDELIUS, G. Utdrag ur Bergstyre1sen i Helsingfors profbok för ären 1872-1880.
T. f. Bergsintendentens berättelse för är 1880. S. 106-162.
SVEDMARK, E. Jordskalf i Finland. Geo!. Fören. i Stockholm Förh. Bd. 14, 1892. S.
161-163.
SÄRKKÄ, T. J. Fiskars, kolmesataa vuotta raudanjalostusta ja teollisuuskulttuuria
Suomessa. Helsinki. 1935.
SÖCHTING, E. Ueber Einschlüsse in den Krystal1en russischer Mineralien. Verhand!.
d. kais. Ges. f. Mineralogie. Jg. 1862. S. 136. St. Petersburg.
TAMMELANDER, S. Jordskalf i Kuusamo. Geo!. Fören. i Stockholm Förh. Bd. 14. 1892.
S. 161.
TAMMEKANN, AUGUST. Geb. 1894. Dr. Prof. der Geographie an der Univ. He1sinki.
Gest. 1959.
TAMMEKANN, A. Turbasoode tekkimine. Eesti Mets 1922, N:o 7. S. 110-112.
Die Oberflächen gestaltung des Nordostestländischen Küstentafel1andes. Acta Univ.
Tartu. A, 9. 1926, N:o 7. S. 1-152. Publicationes Instituti Universitatis Dorpatensis Geographici, N:o 12-14, 1926. 152 S.
Das Relief und die Abflussverhältnisse in Estland. 1928. 5 S. 2. Baltische hydrologische und hydrometrische Konferenz, Tallinn, Juni 1928.
Väike-Munamäe körgus. Loodusevaatleja 1931, N:o 5. S. 137 - 139.
Otepää körgustik Löuna-Eesti maastikuna. Loodusevaatleja 1931, N:o 5. S.
130 - 137.
Eesti maastikutüübid. Deutsches Referat: Die Landschaftstypen Estlands. Publicationes Instituti Universitatis Tartuensis Geographici. N:o 20, 1932. S. 3 - 21.
7 Abb.
J. G. Granö 50-aastane. Loodusevaatleja 1932, N:o 2. S. 33 - 35.
Eesti maastikutüübid. Loodusuurijate Seltsi Aruanded kd. 39, 1933. S. 3-21.
Resümee saksa k.
TANNER, VÄINÖ. Geb. 1881. lng. Dr. Prof. der Geographie an der Univ. Helsinki.
Gest. 1948.
TANNER, VÄINÖ. Den naturvetenskapliga stationen vid Vassijaure i Sveriges Lappmark. Maant. yhd. aikakauskirja 19. 1907. S. 31 - 34. lllustr.
Ett nivel1ement mel1an Hvita hafvet och Kuolajärvi frän Knjäscha til1 Vuorijärvi
sjö. Fennia 34, N:o 1. 1913. S. 36.
Undersökningar av vissa närmare angifna järnmalmförekomster i Sodankylä
(Visasaari m.m.). Finska järn konsortiet 1913. Manuskript Geo!. kom. 1913. 34 S.
Studier öfver kvartärsystemet i Fennoskandias nordliga delar. III. Om landisens
rörelser och afsmältning i finska Lappland och angränsande trakter. Dissert. u.
Bull. Comm. geo!. Fin!. N:o 38. 1915. S. 1-815. 138 Abb. 13 Karten. und Fennia 36.
Undersökningsexpeditionen till Petsamo fjällen 1925. Manuskript Geo!. Forschungsanstalt 1925. 11 S.
Antropogeografiska studier umon Petsamo-omrädet. l Skoltlapparna. Etudes de
geographie humaine dans le territoire de Petsamo. Fennia 49: 4.1929. S. 417-479.
Vide: BRENNER - TANNER. 1930.
TANNER, VÄINÖ. Eine Assoziation von Viscaria alpina - Anthelia nivalis - Oligotrichum incurvum. Mem. Soc. Fauna et Flora Fennica 6. 1930. S. 145 - 148.
Ett arktiskt kulturproblem. Un probleme de la culture arctique. Quelques points
de vue. Terra, Vsk. 44. 1932. S. 167 - 174.
Den Internatione1la Geografkongressen i Paris 1931. Terra, Vsk. 44.1932. S. 30 - 38.
TENGSTRÖM, FR. Berättelser om guldanledning i Kemi 1837. Manuskript in Archiv
der Staates-Bergwerkshandlungen.
TENGSTRÖM, J. M. Strödda anteckningar. (Über die Flugsandfelder bei Käkisalmi).
Notiser av Soc. Fauna et Flora Fenn. 5 - 6. 1891. S. 173.
Aarne Laitakari: Bibliographie 1555-1933, Ergänzungsband
21
TIGERSTEDT, A. F. Magnetiska undersökningar vid Elgö i Pojo. Industristyrelsens
meddelanden XI, 1889. S. 19 - 20.
THORELD, A: F. Journal förd af Guldletnings Expeditionen om sommaren 1850.
Staatsarchlw, Bergwerkshandlungen Ef. 3. 80 S.
Nägra förklaringar till geogn. kartan öfver Tuusniemi kap eil af Kuopio socken
(c. G. Qardberg, J. Werlander, Petter Kemiläinen). Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1862.
Journ~l f<;ird under malm!etningarne och geognostiska undersökningarne inom
Tuusnleml kapeIl af KUOPIO socken under sommaren är 1862. Manuskript Geol.
Forschungsanstalt 1862.
Förklaringar till geognostiska kartan öfver Maaninga kapeIl och norta delen af
Kuopio modersocken. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1864.
Guldletningar i Finl.and. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1864. 20 S.
Beskrifning till geognostiska kartan öfver Karttula kap eil af Kuopio socken samt
Tallus by af Pielavesi socken. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1865.
Magnetiska mätningar och diamantborrningar vid Orijärvi grufvefält är 1889.
Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1889. 20 S.
Praktiskt geologiska undersökningar vid Orijärvi grufvefält och kringliggande
trakter är 1890. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1890. 80 S.
Om de geologiska förhällanden kring Orijärvi grufvefält 1890. Manuskript Geol.
Forschungsanstalt 1890. 15 S.
Berättelse af ett i Lappvesi socken beläget berg förande magnetisk malmfyndighet.
Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1891. 5 S.
De kopparkisförande qvartsgängarne i Kontiolax och Eno socknar. Manuskript
Geol. Forschungsanstalt 1891. 22 S. 5 Karten.
A. F. T. (TIGERSTEDT, A. F.) Om malmers undersökande pä magnetisk väg. Teknikern
1891. S. 84-86. Helsinki.
TIGERSTEDT, A. F. Register öfver malmförande inmutade sjöar i Finland upprättadt
pä grund af handlingar, förvarade ä Industristyrelsen jämte uppgifter frän jernbruken. Manuskript Geol. Forschungsanstalt. 1892.
Paanajärvi kopp arfyndigheter 1893. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1894
14 S.
Magnetiska undersökningar i trakten af Jussarö. Fennia 14. N:o 8, S. 1-19.
1897 -1899.
TILAS, DANIEL. Mineral Historia öfver Biörneborgs och Tavastehus Lähner med
nägre andre fä ställen i de öfriga Lähnen uti Finland: 1737 och 1738. Original
Manuskript und ein von Aarne Laitakari und Anna Schalabanoff dechiffriertes
Manuskript in der Bibliothek der Geologischen Forschungsanstalt.
TILLY, JULIUS. Bericht über das Erzfeit von Tuomivaara 1920. Manuskript GeoJ.
Forschungsanstalt 1920. 48 S.
Zusammenfassung der wirtschaftlichen Verhältnisse bei der Ausbeutung Erzfeldes von Tuomivaara. Manuskript GeoJ. Forschungsanstalt 1921. 7 S.
Nachtrag zum Bericht vom Jahr 1920, 1921. Manuskript GeoJ. Forschungsanstalt
1921. 24 S.
Rapport över Suojärvi hematitfält, 1922. Manuskript GeoJ. Forschungsanstalt
1922. 42 S.
Magnetometrisistä mittauksista. Tekn. aikakauslehti N:o 12. 1922. S. 599-606.
4 Abb.
Kaivosteollisuutemme kannattavaisuuden edellytyksistä. Tekn. Aikakauslehti.
1923. N:o 4. 11 S.
TROEDSSON, GUSTAF. Vide: Es KOLA - ASKLUND - TROEDSSON - SAURAMO. 1931.
TRÜSTEDT, O. A. P. Sätt och apparat för att frän hvarandra skilja magnetiska och
omagnetiska ämnen. Beskrifning offentliggjord af Kungl Patent.- och Registreringsverket. Patent N:o 7032. Stockholm 1895.
Grufundersökningar i trakten af Brödtorp uti Pojo. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1904. 12 S. 1 Karte.
Berättelse öfver en malmletningsresa till Libelits, Rääkylä och Kuusjärvi socknar
sommaren 1908. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1908. 5 S.
Bleierzvorkommen an der Murman-Küste. Manuskript Geol. Forschungsanstalt
1908. 5 S.
Welches sind die Aussichten für den Bergbau in Finnland. Mercator 1909. S.
745-747, 787-789, 838-839.
De produktiva kalkstengebiten in Par gas 1 : 4000. Archiv Pargas 1909.
22
Bul!. Comm . Geol. Fin1ande N :o 231
TRÜSTEDT, O. A . P. Genomskärning genom Limbergs gruva i Pargas ' 1 : 1 600 .
Archiv Pargas 1909.
.
Karta över en dei av Pargas Kalkbergs Aktiebolag tillhörande kalkstensgebtt
uti Par gas 1 : 1 000. Archiv Pargas 1909.
Havukkavaara järnmalmsfält i Kontiolahti socken. Manuskript G eo l. Forschungsanstalt 1920. 4 S.
Selkie blockens m o derklyft. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1926. 13 S.
_ Anonym: Bergsingeniör Otto Trüstedt. Suo men teollisuus/Finlands industri N: o
18. 1929. S. 306.
TSCHAFsCHINSKY, M. Analysen von Serpentin vo n Hopunwara bei Pitkäranta In
Finnland. Zeitschr. Krystall. Min. Bd. XVII, S. 526. 1888.
TS CHERMA K, G . Die Glimmergruppe Zeitschr. f. Kryst. 2. 1878. S. 35.
TUORILA, PAULI. Geb. 1900. Dr. Prof. der Agrikultur-Chemie und Physik an der
landw. Versuchsanstalt. Gest. 1950.
TÖRNEBOHM, A. E. Följeord till geologisk översiktskarta över Skandinavien. Stockholm 1909. S. 1 -26. 3 Abb.
WAGNER, HANS. Beiträge zur Kenntnis das Cordierits. Dissert. Stralsund 1894. S.
1 - 57 .
WAHL, WALTER. On the isomorpho us replacement of silicon by aluminium. Ann.
Acad. Scient. Fennicae, Sero A N: o XXIX, 22. 1927. S. 1 - 22.
WALMARI, J. Geb. 1883. Dr. Prof. der landw. Chemie und Physik an der Univ. Helsinki.
Gest. 1939.
VARIS, UUNO A. Höytiäinen ja Viinijärvi. Karjalan Kirja 1910. S. 85 - 87.
WASASTJ ERNA, L. Quelques observations sur le pouvoir rotatoire du quartz relativement aux couleurs du spectre, avec une formule n ouvelle pour en calculer les
valeurs. Öfv. af Finska Vetensk. Soc. Förh. XXXI, 1889, S. 167 - 177.
WATHEN, A. ]. Om Titanhaltige Jern-malmer i Metallurgiskt h änseende. 3. 8. 1857.
Manuskript im Staatesarchiw. Bergswerkshandlungen V ol. 167. N:o 7.
WEGMAN, C. E. Geb. 1896. Dr. Prof. der Geologie an der Univ. zu Neuchatel.
WEGMANN, C. E. - M ETZGER, A. TH. Geologiskt blockstereogram över Par gas Kalkbergs Aktiebolags kalkstenfyndighet. Archiv Pargas 1927.
W EGMANN, C. E. Tektonisk schema över Par gas Kalkbergs Aktiebolags kalkstenfyndighet efter A. A . Th. Met zgers karta. Archiv Pargas 1927.
Bericht über geologische Untersuchungen in Outokumpu. Okt. /Nov. 1930. Manu skript 30 S.
Sur la structure des vieilles chaines de Finlande. Comptes Rendus de la Soc. Geol.
de France 1931. N:o 4. S. 31 - 32.
Note sur le boudinage. Bull. Soc. geol. de France. Sero 5, Tom. 2. 1932 N:o 5 - 6 -7.
S. 477-491.
KRANCK, E. H . Compte rendu de la Reunion internationale pour l'etude du precambrian et des vieilles chaines de montagnes. Redige par C. E. Weg mann et E. H .
Kranck, publie par J. ]. Sederholm. BuH. Comm. Geol. Finlande N: o 102. 1933.
S. 1 - 16.
Vf:LAIN, CH. Les pays Scandinaves et Finlandais. Annuaire C. A. F. XXIV, 1897,
Paris 1898, S . 524 - 589, 14 Abb. u. Karten.
V ESTLING, E. J. Berättelse om en ... mineralogisk resa. Med K o mpasskarta över
Haukia malmfält. Manuskript im Staatsarchiv. Bergwerkshandlungen Va. 1834.
WIKSTRÖM, D. A. L. Juovaisuus Rymättylän maisemissa. Varsinais-Suomen maakuntakirja 2, 1928.
WILKMAN, W. W. Geb. 1872. Dr. h.c. Staatsgeologe an der G eol. Forschungsanstalt.
Gest. 1937.
WILKMAN, W. W . Kvartära niväförändringar i östra Finland. Deutsches Referat:
Quartäre Niveauschwankungen in Ost-Finnland. BuH. Comm. geol. Finlande
N:o 33. 1912. S. 1 - 40. 9 Abb. U. Fennia 32. N :o 8. 1911 - 1912. S. 1 - 40.
- Varpaisjärven musta kivi. Suomen Kuvalehti 1933. N:o 38. S. 1249.
WINCHELL, A. N . Studies in the amphibole groups. Amer. J . Sei., Vol. VII, 1924.
S. 287 - 310.
WINC HELL, N. G . Some resemblances between the Archean o f Minnesota and of
Finland. Amer. Geologist Vol. 21, N:o 4, 1898, S. 222-229, 236.
WINTER, H . Mikroskopische Untersuchung des Schungits. Manuskript Geol. Forsehungsanstalt 1923. 2 S.
WISSMANN, H. Vide: RATHJENS - WISSMANN 1929.
Aarne Laitakari: Bibliographie 1555-1933, Ergänzungsband
23
WITT, ?TTO. Kittilä iron-ore occurrences in Northern Finland. Report after inspection
durmg the Summer 1909. Kristiania 1910. 26 S. Beilagen.
WITTING, ROLF JOHAN. Geb. 1879. Dr. Prof. Direktor des Instituts für Meeresforschung zu Helsinki. Gest. 1944.
WITTING, ROLF. Die Lage des Wasserspiegels des Baltischen Meeres, IH. Hydro!.
Konferenz d. Baltischen Staaten, Warszawa, 1930. 10 S.
VOGT, J. H. L. Om istiden under det ved de lange norsk-finske endemorener markerede
stadium. Det Norske Geogr. Selsk. Aarbog, Bd. Ur. 1892. S. 34.
Guldet i finsk Lapmarken. Teknisk Ukeblad, 21. 1903. S. 55 - 57.
Ober Manganwiesen:rz und über .das Verhältnis zwischen Eisen und Mangan
In d en See- und WIesenerzen. Zeltsehr. f. prakt. Geologie. 1906.
Om manganrik sjömalm i Storsjöen, Nordre Odalen. Tillaeg angäende de finske
sjömalme. Norges Geol. Unders., Aarsbok VI, 1915, S. 1 - 43.
Wie Outokumpu, Finnlands neue Kupfererzlagerstätte, entdeckt wurde. Zeitsehr. f. prakt. Geologie. 27. Jahrg. H. 2. N:o 2. 1919. S. 30-31.
VON WOLFF, FERDINAND. Das Präkambrium Finnlands. Geol. Rundschau, Bd. XXIII.
1932. Heft 2, S. 89-122. 1 Abb. 2 Tabellen.
WOODBRIDGE, D. E. The Orijärvi Mine, Finland. Eng. and Mining Journal 1911.
S. 759 -760. 1 Abb.
WÜLFING, E. A. - OPPENHEIMER, L. Neue Untersuchungen an Cordierit. (Ober
Cordierit von Orijärvi.) Sitzungsber. der Heidelberger Akademie der Wissenschaften. Mat. naturw. Klasse Abt. A. Jahrg. 1914. S. 1-13. 10 Abb.
VÄNNI, OTTO. Kyrösjärven nykyinen ja entinen otaksuttu vesiväylä. Satakunta, kotiseutututkimuksia In, 1914.
VÄYRYNEN, HEIKKI ALLAN. Geb. 1888. Dr. Staatsgeologe an der Geol. Forschungsanstalt, später Prof. der Geologie an der Techn. Hochschule zu Helsinki. Gest. 1956.
V ÄYRYNEN, HEIKKI. Malmitutkimusraportti kesällä 1920 Paihola - Selkie- Lehtoi Mönni. Manuskript Geol. Forschungsanstalt 1920. 6 S.
Selostus Pohjois-Karjalassa kesälJä 1923 suoritetuista malmitutkimuksista. Geologisen komissionin vuosikertomus. Helsinki 1924. S. 36 - 64.
Outokummun - Polvijärven kiisualueiden mineraaliparagenesiksesta. Tekn. Aikakauslehti N:o 1. 1928. S. 34 - 40.
Petsamon tunturien geologisesta rakenteesta. Manuskript Geol. Forschungsanstalt
1928. 10 S.
Geologisen toimikunnan malminetsinnät Pohjois-Karjalassa kesän aikana. Uusi
Suomi 29. 9. 1929.
YOUNGMAN, E. P . Mining laws of Finland. U. S. Bureau of Mines. Information circular,
N:o 6636, 1932. 12 p.
ZIMANYI, K. A Közetalkot6 asvanyök fö fenytöresi együtthat6i natrium-fennynel.
Ertekezesek a termeszettudomanyok köreböl kiadja a magyar tud. akademia,
A III osztlily rendeleteböl, XXIII, Kötet 2, 1892. S. 58-59.
Die Hauptbrechungsexponenten der Wichtigeren gesteinsbildenden Mineralien.
Zeitschr. f. Kryst. 22. s. 347. 1894. Hintze Hbd. Mineral 11. 1897. N:o 172, S. 1239.
ZIMMERMANN, E. Die geologische Aufnahme Finnlands. Zeitschr. f. prakt. Geologie
1897. Heft 3. S. 73 - 77. 1 Karte.
AYRÄPÄÄ, AARNE. Uusimpia (Karjalan) kivikauden tutkimusten tuloksia. Karjalan
kirja, 2. p. Porvoo 1932. S. 156 - 164.
ANONYMEN.
Photographs of the property of the Pitkäranta Mining and Smelting Company's
Mines and Works, Finland. London. S. 19-48. 71 Abb.
Minerografisk undersökning, anstäld 1794 den 24 Aug. och 1795 den 4 Oct. med den
ä Lyskilä bys ägor i Laihela socken Wasa län befintlige alunhaltiga jorden. Manuskript im Staatsarchiw.
Porkosen malmista. Suomen Virallinen lehti N:o '53, 55-58 und 60. 1857.
Berättelse om grufdriften m.m. vid Pitkäranta är 1880. T.f. Bergsintendentens berättelse för är 1880. S. 75-77.
Meteorfall bei Helsingfors. Deutsche Rundschau. XXI Jahrg., 1899. S. 572.
Meteore finlandais. Feuille Sais. des Eaux minerals de Caucase. Pyatigorsk. 1899. S. 37.
Les phosphorites de Finlande. Gaz. des Mines. Kharkov, 1899, s. 3894.
Les gisements de phosphates aux evions du lac de Khaytiaynen, (Höytiäinen)
pres du chemin de fer Ioensou-Serdobol.
24
Bull. Comm. Geol. Finlande N:o 231
Erzgewinnungsgesellschaft »Kelivaara ». Mercator 1909. S. 8.
Finsk-Amerikanska Grufaktiebolag. Mercator 1909. S. 582, 865.
Die Kupfergrube von Orijärvi. Mercator 1909. S. 889.
Orijärvi koppargrufva Mercator 1909, s. 943.
Finska Stenindustri A.B. Helsinki 1910, 4 S. und 45 Planehen.
Finnish Granite. The Finnish Granite Producer's Export Association. 12 Farbenbilder.
Outokummun kaivos. Helsingin Sanornat 4. 11. 1923. 6 Abb.
Rapport över malmletningarna sommaren 1923. Hästö, Utterharu, Tohkinjärvi,
Enontekiö, Niittylahti, Sääminki, Riihimäki, Kälviä, Kaustinen. Suomen malmitutkimus OY. Manuskript Geol. Forschungsanstalt. 1923. 3 S.
Läskelän - Impilahden - Pitkärannan - Salmin rautatie. Sortavala 1924. S. 1 - 10.
Läskelä - Impilahti - Pitkäranta - Salmi järnväg. Sortavala 1924.
Outokummun kaivos 1930. Joensuu 1930. S. 1 - 36. 27 Abb.
Outokumpu rikinhankkijana kotimaisille sulfiittiselluloosatehtaille. Outokumpu Oy.
Joensuu 1932. S. 1 - 30. 1 Abb.