Transcript perheiden palvelujärjestelmän vallankumouksesta - SOS

Kohti ennakoivaa perheiden tukemista
Hyvinvoinnin edistämisen esteet ja uudet ratkaisut
Kati Palsanen, SOS - Lapsikylä ry
Jonna Heliskoski, Nordic 4sight Communities Oy
Keitä olemme
Kati Palsanen
Kehittämispäällikkö, SOS-Lapsikylä ry
Kokemus
• Tutkijasosiaalityöntekijä, Socca / Heikki Waris –instituutti
• Erityissosiaalityöntekijä, Helsingin kaupunki
• Sosiaalityöntekijä, Helsingin kaupunki
Koulutus
• Jatko-opiskelija, Helsingin yliopisto
• VTM, Helsingin yliopisto
Jonna Heliskoski
Partneri, Nordic 4sight Communities Oy
Kokemus
• Partneri ja toimitusjohtaja, Aspectum Tools Oy
• Asiakkuuskonsultti, Aspectum Consulting Oy
• Kehittämispäällikkö, Sampo Pankki Oyj
Koulutus
• Tohtoriopinnot meneillään, Hanken
• M.Sc.(Econ), Hanken
• BBA, MBA
• Sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden opintoja, Helsingin yliopisto
Emme ole tavoitteemme kanssa yksin
Pääministeri Jyrki Kataisen
hallitusohjelmassa vuodelta 2011
todetaan, että lastensuojelussa:
”tehostetaan toimia huostaanottojen
vähentämiseksi. Painopistettä
siirretään ennaltaehkäisyyn,
varhaisiin tukipalveluihin ja
laitosvaltaisuuden purkamiseen”.
Esityksemme sisältö
1. Jaetun asiakkuuden haaste
2. Toiminnoista asiakkuuksiin
3. Korjaavista toimenpiteistä
hyvinvoinnin tukemiseen
4. Onnistumisen mittarit
Selvityksemme tavoitteet ja toteutus
Selvityksemme on toteutettu yhteistyössä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän
kanssa. Näkökulmamme on poikkitieteellinen. Tarkastelemme lasten ja perheiden
palveluja palvelusysteemien, asiakkuuksien johtamisen ja yhteiskuntapolitiikan
näkökulmista.
Tavoitteenamme oli
• Selvittää käsityksiä ennaltaehkäisevän lastensuojelun sisällöstä, nykytilasta ja
haasteista.
• Kartoittaa ennaltaehkäisevän lastensuojelun päätöksenteon ja toteutuksen esteet.
Toteutus sisälsi
• 30 semistukturoitua teemahaastattelua
• Verkkopohjaisen tiedonkeruun
• Tilastollisen analyysin
• Osallistumisen lastensuojelua käsitteleviin ajankohtaisiin tilaisuuksiin
• Lastensuojelun tilaa käsitteleviin ajankohtaisiin raportteihin tutustumisen
• Tutkimusta täydennetään vielä asiakaskuulemisilla
Palvelun kohteet ja tavoitteet
Palvelun ensisijainen kohde
Lähiyhteisö
Lähipiiri
Vanhemmat
Ennakointi
Hyvinvoinnin tukeminen
Lapsi
Korjaus
Palvelun tavoite
Hyvinvointia tukeva resurssien
kohdentuminen
Verkostokuvan lähde: https://encrypted-tbn3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ0OjPONeBzPWCYvQqjRJrMPutGgKo3s0qk8TGKJY8Owgba9xl3xQ
Resurssien nykyinen
kohdentuminen
Esityksemme sisältö
1. Jaetun asiakkuuden haaste
2. Toiminnoista asiakkuuksiin
3. Korjaavista toimenpiteistä
hyvinvoinnin tukemiseen
4. Onnistumisen mittarit
Jaetun asiakkuuden haaste
Palvelu
3
Palvelu
5
Palvelu
1
Palvelu
6
Näkökulmamme asiakkuuteen on pirstoutunut – kokonaiskuva puuttuu
• Yhdessä asiakkuudessa on läsnä keskimäärin kuusi eri palvelua.
• Kukin palvelu tarkastelee perheen tilannetta oman palvelunsa näkökulmasta.
• Näkökulmaa ohjaavat 1) vahvat professiot ja 2) vakiintuneet käsitykset lakisääteisten palvelujen
toteuttamisesta.
Jaettu asiakkuus on myös kustannuskysymys
Palvelu
3
lu
lve
Pa 2
Asiakkaat palveluittain (kpl)
Ehkäisevä lastensuojelutyö, asiakkaat *)
Sosiaalityö, asiakas
Avohuolto, asiakas *)
Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat
Jälkihuolto, asiakkaat
Perheneuvola, asiakkaat
Lastenvalvoja, asiakas
2011
486
832
155
88
41
391
610
2012
392
1050
573
120
34
417
622
2013
462
909
343
117
28
447
492
Kokonaiskustannukset palveluittain (€)
Ehkäisevä lastensuojelutyö
Sosiaalityö
Avohuolto
Kodin ulkopuolelle sijoitetut
Jälkihuolto
Perheneuvola
Lastenvalvoja
2011
597 911
582 626
343 760
2528556
56 998
447 147
73 938
2012
65 728
604 872
1 035 436
2750783
195 287
555 389
56 197
2013
83 040
657 826
1 111 569
3041358
193 654
518 137
57 819
Kustannukset/asiakas palveluittain (€)
Ehkäisevä lastensuojelutyö
Sosiaalityö
Avohuolto
Kodin ulkopuolelle sijoitetut
Jälkihuolto
Perheneuvola
Lastenvalvoja
2011
1 249
709
2 268
31 094
2 992
1 163
122
2012
186
580
1 821
24 622
5 762
1 368
91
2013
195
728
3 264
27 909
7 087
1 240
118
Palvelu
4
Palvelu
5
Palvelu
1
Palvelu
6
Näemme ja johdamme yksittäisten
palvelujen kustannuksia.
Näemme ja johdamme asiakkuuden
kokonaiskustannuksia.
Palvelu
3
lu
lve
Pa 2
Palvelu
4
Palvelu
5
Palvelu
1
Palvelu
6
Esityksemme sisältö
1. Jaetun asiakkuuden haaste
2. Toiminnoista asiakkuuksiin
3. Korjaavista toimenpiteistä
hyvinvoinnin tukemiseen
4. Onnistumisen mittarit
Toiminnoista asiakkuuksiin
Johtaminen
Palvelut
lu
lve
Pa 2
Palvelu
4
Palvelu
5
Palvelusysteemit/
-maailmat
Toiminnot
Palvelu
3
Palvelu
1
Asiakkuudet
Palvelu
6
Palvelu
3
Palvelu
4
Palvelusysteemit
Palvelu
2
Palvelu
5
Palvelu
1
Palvelu
6
Yhteistyötä vai verkostoja?
Palvelu
3
Palvelu
3
lu
lve
Pa 2
Palvelu
4
Palvelu
4
Palvelu
2
Palvelu
5
Palvelu
1
Palvelu
6
Palvelu
5
Palvelu
1
Palvelu
6
Yhteistyö
Tavoitteellisuus
Palvelun
johtaminen
Palvelukulttuuri
Verkosto
Jokaisella palvelulla on omat
suunnitelmansa
Jokaisella palvelulla on rooli suhteessa
yhteiseen suunnitelmaan
Huomio palveluiden välisessä
yhteistyössä
Huomio asiakkuudessa
Ei palveluita koordinoivaa tahoa
Asiakkuuden johto vastuutettu
Palvelusysteemi ei edellytä
yhteistyötä
Yhdessä tekeminen on
palvelusysteemin tapa toimia
Palvelut itsenäisiä
Palvelut riippuvaisia toisistaan
Mikä erottaa alhaisen ja korkean lastensuojelun
palvelutarpeen kuntia?
Suomen kunnat jakautuvan lastensuojelun avohuollon ja sijoitusten palvelutarpeen perusteella
kolmeen ryhmään.*
• Alhaisen palvelutarpeen kuntiin (15 %:ia kunnista)
• Keskimääräisen palvelutarpeen kuntiin (49 %:ia kunnista, ml. Raahe, Siikajoki ja Pyhäjoki)
• Korkean palvelutarpeen kuntiin (36 %:ia kunnista)
Kuntia erottavat tekijät
•
•
•
•
Työttömyys
Toimeentulotukea saavien nuorten ja
lapsiperheiden osuus
Asumistukea saavien osuus
Pienituloisuusaste
•
•
•
Lapsiperheiden osuus (neg korr.)
Avioerojen osuus
Yksinhuoltajien osuus
•
Mielenterveydellisistä syistä
sairaalahoitoa saaneiden nuorten osuus
Päihteiden vuoksi vuodeosastolla
hoidettujen osuus.
Toimeentulo
Perhekunta
Mielenterveys
ja päihteet
Rikollisuus
•
Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä.
* Klusterianalyysi 52 kuntataloutta ja palvelujen käyttöä mittaavan muuttujan
perusteella. Otoksena kaikki Suomen kunnat. Lähteenä THL:n SOTKAnet.
Keskeiset huomiot
Alhaisen ja korkean palvelutarpeen kuntia
erottavat kysymykset
• työllisyydestä ja toimeentulosta
• perheiden eheydestä
• henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista.
Lastensuojelun palvelutarpeen kasvun
suitsiminen edellyttää panostuksia
• perustoimeentulon varmistamiseen
• perheiden arjen sujumiseen
Perheiden hyvinvoinnin tukeminen ja ennakoiva
lastensuojelu on siten myös elinkeino- ja
koulutuspoliittinen kysymys.
Muutosmatka toiminnoista asiakkuuksiin
Vaihe 1
Asiakkuuden haltuunotto
Palvelusysteemit
Vaihe 2 Verkostopohjaisen
toimintamallin käyttöönotto
Vaihe 3 Oppivan
organisaation käyttöönotto
Palvelusysteemit ja verkostopohjainen toimintamalli
Palvelu
3
Osaaminen
Osaaminen
Palvelu
4
Palvelu
2
Palvelu
5
Palvelu
1
Palvelu
6
Osaaminen
Osaaminen
Osaaminen
Osaaminen
Osaaminen
Osaaminen
Osaaminen
Osaaminen
Esityksemme sisältö
1. Jaetun asiakkuuden haaste
2. Toiminnoista asiakkuuksiin
3. Korjaavista toimenpiteistä
hyvinvoinnin tukemiseen
4. Onnistumisen mittarit
Uudet ratkaisut
Perhe palvelusysteemissä
• Perhe tuentarpeineen toiminnan keskiössä
• Neuvola – varhaiskasvatus – perusopetus – 2. aste selkäranka
• Toimivat erityispalvelut peruspalveluiden tukena
• Tarvitsemme uudenlaista yksilölliset tarpeet huomioivaa
palveluajattelua
• Tarvitsemme luottamusta vaalivia matalampia
organisaatiorakenteita, jatkuvaan oppimiseen perustuvaa ja
asiakkaiden tiedon huomioon ottavan palvelujärjestelmän
• Perheen hyvinvoinnin tulee olla näkökulmana läsnä
talouden, koulutuksen ja työllisyyden keskusteluissa
Uudet ratkaisut
Yhteisöllisyyden vahvistaminen
• Asiakkaan ja yhteisön roolin uudenlainen
ymmärtäminen
• Hauraan yhteisörakenteen tukeminen
• Hyvinvointia tuetaan hyvinvointia lisäämällä
• Merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemus
yhteisössä.
• Talouden, koulutuksen ja työllisyyden
huomioiminen
Uudet ratkaisut
Yritysten ja yhteisöjen uudenlainen osallistaminen
• Palveluja ei ole
tarkoituksenmukaista, toteuttaa
ainoastaan julkisen
palveluntarjoajan resursseja
käyttäen.
• Hyvinvoinnin lisäämiseen
keskittyvien palvelujen
kehittäminen ja tarjoaminen
edellyttää yritysten ja
yhteisöjen uudenlaista
osallistumista.
• Investointien ja kumppanuuksien
rahoittaminen edellyttää pitkällä
aikavälillä syntyvien hyötyjen
näkyväksi tekemistä.
Esityksemme sisältö
1. Jaetun asiakkuuden haaste
2. Toiminnoista asiakkuuksiin
3. Korjaavista toimenpiteistä
hyvinvoinnin tukemiseen
4. Onnistumisen mittarit
Onnistumisen mittarit
• Lastensuojelun kustannusten haltuunotto ja pienentäminen
(toiminnan tehokkuus)
• Hyvinvoinnin ja onnellisuuden kokemuksen kasvattaminen
kuntalaisten keskuudessa (asiakaskokemus)
Kiitämme huomiostanne
Jonna Heliskoski
Nordic 4sight Communities Oy
[email protected]
Kati Palsanen
SOS-Lapsikylä
[email protected]