Transcript Huippuosaaminen ammatillisessa koulutuksessa

Huippuosaaminen tutkimuksen
kohteena
FT Kari Korpelainen
Perustuu tulosten osalta MoVE-projektin (Nokelainen,
Korpelainen & Ruohotie) aineistoon
Ammattikasvatuksen tutkimuskeskus
Tampereen yliopisto
Tampere 25.09.09
Kalvo 1
Huono arvio...
Asiantuntijoiden mukaan
Wayne Gretzky oli aivan
liian kevyt ja fyysisesti
heikkovoimainen
menestyäkseen NHL:ssa!
Miksi hänestä tuli
kaikkien aikojen jääkiekkoilija?
Huippuosaamisen tutkimus
• Galton 1869; Hereditary genius
• Pituus ja ruumiin koko geneettisesti määr.
• Sis. Mekanismit määr. Aivojen koon ja
hermorakenteet ja määr. Mentaalisen
rakenteen
• Tunnisti valmennuksen ja harjoittelun
merkityksen
• Uudemmat teoriat nojaavat Galtonin
näkemykseen
3 kehityspolkua (K.A. Ericsson)
• Jokapäiväisten taitojen hankinnassa kognitiivinen ja
assosiatiivinen vaihe kestää lyhyen aikaa, ja toiminta
automatisoituu
• Ekspertit jatkavat kognitiivista/ assosiatiivista
vaihetta paljon pidempään
• Jotkut luopuvat kesken, ja kehityksestä tulee
”pidätettyä” (arrested)
• Suoritus nousee kokemuksen kasvaessa,
eksperteillä oma käyränsä (korkeammalla
suorituksen tasolla)
K.A. Ericsson. High Ability Studies, 9, 90
K.A: Ericsson (1990)
• Tutkimista vaikeuttaa se, että ekspertiisi
esiintyy usein kompleksisissa ja
ainutlaatuisissa tilanteissa
• Kysymys on siitä, voidaanko ekspertin
toiminta toistaa
• Yksi idea on tutkia suorituksia
representatiivisissa tilanteissa
2 lähestymistapaa (Chi)
• Absoluuttinen ja relatiivinen
• 2 tapaa tutkia: a) kvantitatiivinen mittaus b)
arviointisysteemi (tulokset kokeissa,
kilpailuissa)
• Halutaan selittää ja ymmärtää ekspertiisiä
• 1. Ekspertillä on laajempi ajattelukyky (global
thinking, (absoluuttinen ekspertti)
2. Relatiivinen lähestymistapa
•
•
•
•
Noviisi, uusi koeajalla
Alkaja, johdattelevassa ohjauksessa
Oppipoika, suorittaa ohjemaa yli alkutason
Matkamies,”ammattimies”, pystyy työskentelmään
autonomisesti
• Ekspertti, briljantti, arvostettu
• Mestari, opettaa muita
Millä tasolla kukin on? (Helpompi lähestymistapa)
• Tavoite ei ole vain selittää ja ymmärtää tapoja,
kuinka ekspertit ovat erinomaisia, vaan ymmärtää
kuinka ekspertit tulivat eksperteiksi, jotta toiset voivat
oppia tulemaan taitavammiksi ja arvostetuimmiksi!
• Kysymys on siis ammattiosaamisesta ja sen tasosta
(tiedosta ja taidosta) enemmän kuin synnynnäisestä
kapasiteetista.
Perustutkimus
•
•
•
Perinteisesti tutkimus jaetaan perustutkimukseen sekä soveltavaan
tutkimukseen; yhdistelmätutkimuksessa pyritään yhdistelemään kummankin
tavoitteita.
Tutkimukseen liittyy usein koejärjestely tai muu käytännöllinen toimenpide
(esimerkiksi haastattelu), jonka avulla pyritään saamaan tietoa tutkittavasta
aiheesta. Tutkimukset jaetaan ympäristön mukaan laboratorio- ja
kenttätutkimuksiin. Lisäksi yleisten menetelmien yhteydessä käytetään usein
jakoa havainnoivaan ja kokeelliseen tutkimukseen. Tiedollisten tavoitteiden
perusteella voidaan käyttää jakoa kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen
tutkimukseen.
Perustutkimuksen päätarkoituksena on yleinen tiedon lisääminen ja sitä kautta
erilaisten muuttujien yhteyksien ymmärtäminen. Tällaisten tutkimusten taustalla
on yleensä tavoite lisätä hyödynnettävissä olevaa tietoa, vaikka käytännössä
tutkimusta vie eteenpäin tutkijoiden uteliaisuus ja yleinen tiedonhalu.
Tutkimuksen toteutuksessa ei kuitenkaan ole mitään erityistä käytännöllistä
tavoitetta, vaikka tietoa usein lähdetäänkin lisäämään sellaisista asioista, joista
voi mahdollisesti yllättävienkin tulosten kautta olla jotain käytännön hyötyä.
Termi "perustutkimus" siis viittaa siihen, että tiedon yleistymisen kautta se
tarjoaa perustan myös muulle toiminnalle, eri tasojen sovellutuksille ja
maailmankatsomukselle.
Perustutkimus
• Perustutkimus on tärkeää kaikilla
yhteiskunnan aloilla ja elintärkeää korkeaasteen koulutuksessa ja tutkijoiden
rekrytoinnissa. Norjassa perustutkimus on
myös luonut perustan vaurauden
muodostumiselle muun muassa öljy-, kaasu-,
alumiini- ja vesiviljelyteollisuudessa.
Johdanto
•
2007-2008 toteutettavan “Ammatillisen
huippuosaamisen mallintaminen” –tutkimushanke
(MoVE) rahoittajana Opetusministeriö.
–
•
•
Kalvo 12
professori Pekka Ruohotie, FT Petri Nokelainen, FT Kari
Korpelainen, Markku Tasala, haastattelija;.
Tavoitteena selvittää ammatillista huippuosaamista
ennustavia tekijöitä ja kilpailuissa menestyneiden
kompetenssin hyödyntämistä työelämässä.
Tutkimusasetelmassa 3 vaihetta; 7 täsmennettyä
tutkimusongelmaa.
Johdanto
•
1. vaiheessa esitutkimus: haastateltiin
Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuiden
(World Skills Competition) kotimaisia
asiantuntijoita.
–
Esitutkimuksen tietoa Taitaja- ja World Skills -kilpailujen
hyödynnettiin tutkimusasetelman viimeistelyssä.
I
Kalvo 13
II
III
Johdanto
•
2. vaiheessa haastateltiin 8 suomalaista Suomen
(2005, Helsinki) ja Japanin (2007, Shizuoka) World
Skills –kilpailuihin osallistunutta nuorta
huippuosaajaa sekä heidän valmentajiaan,
vanhempiaan ja työelämän edustajia (N=22).
I
Kalvo 14
II
III
Johdanto
• 3. vaiheessa kerättiin kyselylomakeaineisto
Taitaja- ja World Skills-kilpailuihin
osallistuneilta nuorilta ja heidän
vanhemmiltaan.
I
Kalvo 15
II
III
Tutkimuskysymykset (2. vaihe)
1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia?
2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet
painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja
työelämässä?
3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan
(a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan,
(b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja
(c) korkeimman osaamistason saavuttamiseen?
4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä
ominaisuuksia?
II
Kalvo 16
Tutkimuskysymykset (3. vaihe; kysely)
5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla
huippuosaajilla?
6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla
huippuosaajilla?
7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen
huippuosaamisen kehittymiselle?
III
Kalvo 17
Huippuosaamisen piirteitä
• Vahva ammattispesifinen taitotieto
• Tietojen ja taitojen siirtämiskyky
• Metakognitiiviset taidot (esim. kyky ajatella
kriittisesti, käyttää luovuutta ja ennakoida
tulevaisuutta)
• Itsesäätelytaidot ja itsesäätelyä edeltävät
motivationaaliset valmiudet
(tehokkuususkomukset)
Kalvo 18
MoVE
Teoreettinen viitekehys
• Nykykäsitys erottelee toisistaan lahjakkuuden ja
kyvykkyyden (Gagné, 2004).
– Lahjakkuus (giftedness): luontaiset kyvyt, esim.
älylliset, luovat, sosiaaliset ja sensomotoriset
kyvyt
– Kyvykkyys (talent): järjestelmällisesti kehitetyt
taidot, esim. yrittäjyyteen liittyvät taidot,
harrastuksiin liittyvät taidot, sosiaaliset taidot
Kalvo 23
Lahjakkuuden ja kyvykkyyden erotteleva
malli
Kalvo 24
(Gagné, 2004)
Ammatillisen huippuosaamisen
kehittymisen malli
TYÖELÄMÄ
Kalvo 25
(Nokelainen, Ruohotie, & Korpelainen, 2008)
TK1 Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia?
TK2 Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat
valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä?
TK3 Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan,
(b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason
saavuttamisessa?
TK4 Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia?
TK5 Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla?
TK6 Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla?
TK7 Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle?
TK5
TK2
TK3
TK1
TK6
TYÖELÄMÄ
TK4
TK7
Kalvo 26
TK3
Gardnerin älykkyyden lajit
•
•
•
•
•
•
•
•
Howard Gardner initially formulated a list of seven intelligences. His listing was provisional. The first
two have been typically valued in schools; the next three are usually associated with the arts; and the final
two are what Howard Gardner called 'personal intelligences' (Gardner 1999: 41-43).
Linguistic intelligence involves sensitivity to spoken and written language, the ability to learn languages,
and the capacity to use language to accomplish certain goals. This intelligence includes the ability to
effectively use language to express oneself rhetorically or poetically; and language as a means to
remember information. Writers, poets, lawyers and speakers are among those that Howard Gardner sees
as having high linguistic intelligence.
Logical-mathematical intelligence consists of the capacity to analyze problems logically, carry out
mathematical operations, and investigate issues scientifically. In Howard Gardner's words, it entails the
ability to detect patterns, reason deductively and think logically. This intelligence is most often associated
with scientific and mathematical thinking.
Musical intelligence involves skill in the performance, composition, and appreciation of musical patterns.
It encompasses the capacity to recognize and compose musical pitches, tones, and rhythms. According to
Howard Gardner musical intelligence runs in an almost structural parallel to linguistic intelligence.
Bodily-kinesthetic intelligence entails the potential of using one's whole body or parts of the body to
solve problems. It is the ability to use mental abilities to coordinate bodily movements. Howard Gardner
sees mental and physical activity as related.
Spatial intelligence involves the potential to recognize and use the patterns of wide space and more
confined areas.
Interpersonal intelligence is concerned with the capacity to understand the intentions, motivations and
desires of other people. It allows people to work effectively with others. Educators, salespeople, religious
and political leaders and counsellors all need a well-developed.
Intrapersonal intelligence entails the capacity to understand oneself, to appreciate one's feelings, fears
and motivations. In Howard Gardner's view it involves having an effective working model of ourselves, and
to be able to use such information to regulate our lives.
Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset
Kalvo 29
Mittausinstrumentti
•
•
•
•
Tekstimuotoinen empiirinen aineisto kerättiin 2007
puolistrukturoidulla teemahaastattelulla.
Kunkin yksilöhaastattelun kesto 30-60 min.
Tallennus digitaalisessa ja analogisessa muodossa.
Haastattelurunko perustui kahteen teoreettiseen
ulottuvuuteen:
1. Itsesäätelyn sekä kognitiivisten ja sosiaalisten
ominaisuuksien merkitykseen ammatillisen
huippuosaamisen kehittymisessä (Greenspan, Solomon &
Gardner, 2004; Nokelainen, 2008; Zimmerman, 1998).
2. Sisäisten ja ulkoisten tavoiteorientaatioiden merkitykseen
kiinnostumisessa alaa kohtaan, pitkäjänteisyydessä
valmennuksen aikana ja ammatillisen huippuosaamisen
saavuttamisessa (Bloom, 1985; Nokelainen, 2008;
Ruohotie, 1995).
Kalvo 30
Tutkimusaineisto
• Kahdeksan World Skills-kilpailuihin osallistunutta
nuorta huippuosaajaa, kuusi miestä (Mikä = 21
vuotta) ja kaksi naista (Mikä = 20 vuotta).
• Huippuosaajien valmentajat, työelämäyhteyshenkilöt
ja vanhemmat (N = 22).
• Tutkimusaineistoon valittiin osallistujat MI-teorian
(Gardner, 1983) mukaisesti seuraavilta
ammattialoilta:
– IT/Ohjelmointi (loogis-matemaattinen).
– Web Design (spatiaalinen, loogismatemaattinen).
– Putkiasennus (kehollis-kinesteettinen,
spatiaalinen).
– Kauneudenhoito (sosiaalinen, keholliskinesteettinen, spatiaalinen).
Kalvo 31
Huippuosaajan ominaisuudet
(ammattitaidon MM-kisoihin 2005 ja 2007 osallistuneet nuoret;
hieman alle 70% osaajien, valmentajien, vanhempien ja
työelämän edustajien mainitsemista ominaisuuksista)
1. Rauhallisuus
2. Henkinen vahvuus ja itsetunto
3. Paineensietokyky
4. Tarkkuus
5. Kilpailun- ja menestymisen halu
6. Kiinnostus alaan ja työhön
7. Keskittymiskyky
8. Hahmottamiskyky
9. Määrätietoisuus
10. Järjestelmällisyys
11. Kylmähermoisuus
12. Halu etsiä omia rajoja
Kalvo 34
Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset
1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä
ominaisuuksia?
• Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus)
• Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky,
määrätietoisuus, huolellisuus)
• Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky,
ongelmanratkaisukyky, nopeus)
• Kilpailunhalu (kunnianhimo)
• Kiinnostus työhön
• Sosiaalisuus
• Ajankäytön hallinta (järjestelmällisyys)
Kalvo 35
Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset
1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä
ominaisuuksia?
Kalvo 36
Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset
1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä
ominaisuuksia?
Kalvo 37
Tutkimuksen toinen vaihe: Johtopäätökset
1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia?
• Itsereflektion keskeinen rooli on teoreettisesti perusteltavissa:
Ekspertit erottuvat muista ammattilaisista, koska tunnistavat
ja hallitsevat tunnetilojen muutoksia itsessään (Day, Arthur &
Gettman, 2001; Pillay, 1998; Ruohotie, 2004).
• Keskeisten ominaisuuksien lista on hämmästyttävän
samankaltainen verrattuna yhdysvaltalaisiin yleisurheilun
olympiamitalisteihin (Gould, Dieffenbach & Moffett, 2001) ja
kansainvälisiin matematiikan, fysiikan ja kemian olympisteihin
(Heller & Lengfelder, 2000; Nokelainen, Tirri, Campbell &
Walberg, 2007; Wu & Chen, 2001).
– Luontaisten lahjojen (giftedness) jalostaminen
huippuosaamisen tasolle (talent) edellyttää pitkäjänteisyyttä!
• Sosiaalisten taitojen pieni rooli oli ennustettavissa, koska
World Skills –kilpailu koostuu yksilölajeista
(Informaatioteknologia, Web Design, Putkiasennus,
Kauneudenhoito).
Kalvo 38
Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset
2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet
painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja
työelämässä?
Valmennus
Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus,
huolellisuus, itsekuri)
Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky,
ongelmanratkaisukyky, nopeus)
Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus)
Sosiaalisuus
Kilpailunhalu (kunnianhimo)
Kiinnostus työhön (uteliaisuus)
Ajankäytön hallinta
Kalvo 39
Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset
2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet
painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja
työelämässä?
Kilpailutilanne
Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus,
huolellisuus, itsekuri)
Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus)
Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky,
ongelmanratkaisukyky, nopeus)
Kilpailunhalu (kunnianhimo)
Ajankäytön hallinta
Kalvo 40
Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset
2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet
painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja
työelämässä?
Työelämä
Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus,
huolellisuus, itsekuri)
Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus)
Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky,
ongelmanratkaisukyky, nopeus)
Sosiaalisuus
Ajankäytön hallinta
Kilpailunhalu (kunnianhimo)
Kiinnostus työhön (uteliaisuus)
Kalvo 41
Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset
2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet
painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja
työelämässä?
Kalvo 42
Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset
2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet
painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja
työelämässä?
VALMENNUS
KILPAILUTILANNE
TYÖELÄMÄ
Kalvo 43
Tutkimuksen toinen vaihe: Johtopäätökset
2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet
painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja
työelämässä?
– Volitioon (“tahtotilan ylläpitäminen”) ja itsereflektioon (“oman
toiminnan arviointi”) liittyvillä ominaisuuksilla, samoin kuin
kognitiivisilla taidoilla (“kehityskelpoisuus”) on tärkeä rooli
kaikissa kolmessa ammatillisen osaamisen
kehitysvaiheessa.
• Volitio on tärkein ominaisuus kilpailutilanteessa.
– Sosiaalisten taitojen merkitys kasvaa työelämään
siirryttäessä.
– Sisäisillä (“haluan oppia tämän asian, koska sen hallinta on
itsessään palkitsevaa”) ja ulkoisilla (“haluan oppia tämän
asian, koska sitten muutkin näkevät kuinka hyvä olen”)
tavoiteorientaatioilla on pieni merkitys.
• Edellä mainitut tekijät edeltävät itsesäätelyprosessissa
volitiota (=tahtotilaa).
Kalvo 44
Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset
3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan
(a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan,
(b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja
(c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa?
Kalvo 45
Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset
3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan
(a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan,
(b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja
(c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa?
Kalvo 46
Tutkimuksen toinen vaihe: Johtopäätökset
3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan
(a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan,
(b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja
(c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa?
• Opettajien ja valmentajien rooli on tärkeä kaikissa
ammatillisen kehityksen vaiheissa.
• Sisäinen tavoiteorientaatio on ulkoista tärkeämpi
kiinnostumisessa ammattialaan, sekä valmentautumisen
jälkeen ammatillisten taitojen kehittyessä.
– Ulkoinen tavoiteorientaatio on sisäistä tärkeämpää
valmentautumisen aikana.
– Tulokset ovat samansuuntaisia taideaineiden parissa
tehtyjen tutkimusten osalta (Greenspan, Solomon &
Gardner, 2004).
• Sosiaalisten taitojen merkitys pysyy suhteellisen
pienenä prosessin kaikkien vaiheiden aikana.
Kalvo 47
Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset
Mitä huippuosaajan valmentajalta vaaditaan?
• Ammatillisen kilpailutoiminnassa
valmentajalta vaaditaan erityisesti
kiinnostusta valmennukseen, ammattitaitoa
ja valmentajana kehittymisen halua.
• Ammattitaito tulee olla monipuolista (myös
erikoisosaamista).
• Korkeat tehokkuususkomukset.
• Ammatillisesti askeleen edellä
valmennettavaa.
Kalvo 48
• Kykenee valitsemaan valmennukseen yksilöt,
joilla edellytyksiä menestyä.
• Osaa koordinoida ja ohjata toimintaa.
• Kykenee myös vaihtamaan tarvittaessa
valmennustyyliä: jossakin tilanteessa hän on
tiukka, toisessa taas joustava
• On kehityshaluinen (4 mainintaa).
• Taitava hankkimaan ja valikoimaan tietoa.
Kalvo 49
• Seuraa aikaansa, kehittää itseään ja oppii
koko ajan uutta.
• Hyvät sosiaaliset taidot (2 mainintaa).
– Hyvä kuuntelija, viestii selkeästi ja rakentaa itsensä ja
valmennettavansa välille avoimen ja luottamuksellisen
yhteistyösuhteen.
• Valmentajan on osattava tarvittaessa
muuttaa tyyliään
– jossakin tilanteessa on oltava tiukka, toisessa taas
joustava.
Kalvo 50
• Valmentajan työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja
kunnianhimoa (kumpikin 2 mainintaa).
• Vaativa.
– Vaadittava intensiivistä harjoittelua ja pyrittävä pitämään
valmennettavan motivaatiotaso korkealla.
• Valmentajat eivät pidä omaa
stressinsietokykyä yhtä tärkeänä kuin
valmennettavien osalta.
– Yksi syy voi olla se, että valmentajat ovat kokeneita ja
kykenevät käsittelemään stressiä. He eivät ole
kilpailutilanteessa samalla tavalla tulessa kuin kilpailijat.
Kalvo 51
• Aitoa kiinnostusta omaa alaansa, lajiansa
sekä valmennusta kohtaan (sisäinen
tehtävämotivaatio (7 vastausta).
• Hyvä valmentaja on innostunut asiastaan,
arvostaa omaa (valmennus)työtään, ja on
valmis käyttämään korvauksettakin omaa
aikaansa valmennukseen.
Kalvo 52
• Valmentajat eivät koe vain käyttävänsä
voimavarojaan ja vapaa-aikaansa − he
kokevat myös saavansa kilpailutoiminnasta
paljon sekä ammatillisesti että muutoinkin:
– ”Valmentamisesta saa vaihtelua ja virikkeitä opettajan
arkiseen työhön.”
– ”Valmentautumisen kautta tulee paljon kansainvälisiä
kontakteja ja näkökulmia, joiden avulla pystyy helpottamaan
omaa opettajan työtään.”
– ”… saa tehdä todella kyvykkäiden ihmisten kanssa töitä.”
Kalvo 53
• Pitääkö huippuosaajien valmentajan itse olla
entinen huippuammattilainen?
• ”Usein kuvitellaan, että meidän valmentajien tai lajipäälliköiden
tulisi olla lajin huippuammattilaisia, enkä mä näkisi ihan näin.
Meillä on kyky koordinoida ja ohjata sitä toimintaa, eikä meidän
tarvitse osata niin hyvin kuin se kilpailija osaa.” (Web Design –
valmentaja)
• ”Itse mä koen kilpailutaustan hyväksi. Sen ei tarvitse
välttämättä olla tämän lajin kilpailutausta, kunhan ylipäätään on
kokemusta kilpailuista ja tietää sen paineen ja kaiken
tämmöisen.” (Kauneudenhoito-lajin valmentaja)
Kalvo 54
Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset
4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan
keskeisiä ominaisuuksia?
1. Tarjoaa vapautta, mutta myös vastuuta:
•
•
•
luottamus työnantajan ja työntekijän välillä
vapaus käyttää omaa luovuutta
vapaat kädet toimeksiannon toteuttamiseen
2. Tarjoaa haastavia tai haasteellisia työtehtäviä:
•
monipuolisia, vaihtelevia ja vaativia työtehtäviä
3. Kannustaa oma-aloitteiseen taitojen kehittämiseen:
•
•
arvostaa ja tukee kilpailutoimintaa (joustavuus)
tarjoaa kehittymis/oppimismahdollisuuksia
4. Käyttää hyviä johtamismenetelmiä:
•
•
•
hyvä työilmapiiri
antaa työntekijälle palautetta
ei kohdista liikaa paineita työntekijää kohtaan
5. Maksaa työstä kunnon korvauksen:
Kalvo 55
•
•
tarjoaa hyvät työolosuhteet
palkitsee energisyyttä, osaamista ja ennakkoluulottomuutta
Tutkimuksen toinen vaihe: Johtopäätökset
4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä
ominaisuuksia?
• Sekä huippuosaajat että heidän valmentajansa painottivat
työnantajan tarjoamien haasteellisten työtehtävien merkitystä.
• Työtehtävissä nähtiin vapauden ja vastuun antamisen suuri
merkitys itsetunnon kehittymiselle ja työskentelymotivaation
säilymiselle.
• Hyvien johtamismenetelmien merkitys tuli selvästi esille, mutta
niitä ei tarkemmin määritelty – eräässä haastattelussa
mainittiin erityisen kannustavana esimiehen rento ja asiallinen
johtamistyyli.
• Työnantajan tulisi kannustaa oma-aloitteiseen taitojen
kehittämiseen ja palkita siitä.
–
•
Kalvo 56
Tähän liittyy luonnollisesti sekä nuorten että valmentajien
mainitsema kilpailutoiminnan arvostus.
Ammattitaitoa arvostava työnantaja maksaa työstä kunnon
korvauksen.
Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset
Kalvo 57
Tutkimusaineisto
• Numeeriset empiiriset aineistot kerättiin
vuonna 2008 APLQ, SaaS, MIPQ, FA ja SC
–mittausinstrumenteilla suomalaisilta
ammattitaitokilpailuihin valmentautuvilta
(2007 Shitsuoku, Japani) ja 2005 kilpailuihin
(Helsinki) osallistuneilta henkilöiltä (N = 88).
• Tällä hetkellä kyselyihin on vastannut  30
nuorta.
• Lisäksi nuorten vanhemmat vastasivat FA,
SC ja IPI –kyselyihin (N  160).
• Tällä hetkellä kyselyihin on vastannut  10
vanhempaa.
Kalvo 58
Mittausinstrumentit
•
Multiple Intelligences Profiling Questionnaire
(MIPQ III, Tirri, K., Komulainen, Nokelainen & Tirri,
H., 2003; Tirri & Nokelainen, 2008) mittaa
ammattiaineiden opiskelijoiden itsekoettuja
vahvuuksia yhdeksällä eri ulottuvuudella:
– 1) Kielellinen, 2) loogis-matemaattinen, 3)
musikaalinen, 4) spatiaalinen, 5) keholliskinesteettinen, 6) interpersoonallinen, 7)
intrapersoonallinen, 8) spirituaalinen ja 9)
environmentaalinen.
Esim. väittämä bodki_2 ”Minusta on mukava tehdä käsilläni jotain
konkreettista (neulominen, puutyöt tms.)”.
Kalvo 59
Mittausinstrumentit
•
Abilities for Professional Learning
Questionnaire (APLQ, Ruohotie, 2000b, kts. myös
Nokelainen & Ruohotie, 2002) mittaa
ammattiaineiden opiskelijoiden oppimismotivaatiota
kuudella ulottuvuudella:
– 1) Sisäinen tavoiteorientaatio, 2) ulkoinen
tavoiteorientaatio, 3) opintojen mielekkyys,
4) kontrolliuskomukset, 5) tehokkuususkomukset
ja 6) koehermostuneisuus.
Esim. väittämä m26 ”Jos epäonnistun opinnoissani, se johtuu siitä,
että en yritä tarpeeksi lujasti”.
Kalvo 60
Mittausinstrumentit
•
Self-attitudes and Attributes Scales (SaaS,
Campbell, 1996; Campbell, Tirri, Ruohotie &
Walberg, 2004) mittaa ammattiaineiden
opiskelijoiden selityksiä menestymiselle ja
epäonnistumiselle kahdella eri ulottuvuudella:
– 1) Menestyminen yrittämisen tähden,
2) menestyminen lahjakkuuden tähden.
Esim. väittämä saas_2 ”Voin saavuttaa mitä vain jos työskentelen
kovasti haluamieni asioiden eteen”.
Kalvo 61
Mittausinstrumentit
•
•
Family Influences Questionnaire (FA, Campbell,
1996) mittaa kodin vaikutusta ammatillisen kyvyn
kehittymiselle.
School Influences Questionnaire (SC, Campbell,
1996) mittaa koulun (yläaste) vaikutusta
ammatillisen kyvyn kehittymiselle.
Esim. väittämä fa_04 ”Tietyt kodissamme saatavilla olevat kirjat
(tai lehdet) herättivät lapseni kiinnostuksen ammatillista
huippuosaamista kohtaan”.
Esim. väittämä sc_06 ”Haasteiden puuttuminen ammattiaineen
opinnoissa”.
Kalvo 62
Tutkimusasetelma
• Tutkimusasetelma on esitelty seuraavassa kuvassa:
– Sinisellä neliöreunaviivalla rajatut laatikot kuvaavat
tutkimuksen kolmannen vaiheen määrällisiä menetelmiä
(APLQ, SaaS, MIPQ, FA ja SC -mittarit), jotka
operationalisoivat mallissa affektiivisia, konatiivisia, sosiaalisia
ja kognitiivisia rakenteita.
Kalvo 63
Tutkimusasetelma
Kalvo 64
Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset
• 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat
keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ)
– 5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä)
ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
vahvuusalueprofiilit toisistaan?
– 5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
vahvuusalueprofiilit toisistaan?
Kalvo 65
Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset
• 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla
huippuosaajilla? (MIPQ)
• Vastaajat (n = 23) pitivät vahvimpina alueinaan käden taitoja (bodilykinesthetic) ja sosiaalisia valmiuksia (interpersonal).
• Myös ”matikkapää” (logical-mathematical) ja asenne ympäristöä ja luontoa
kohtaan (environmental) koettiin vahvoiksi ominaisuuksiksi.
• Vastaajat raportoivat kielelliset (linguistic) ja hengelliset/yhteisölliset (spiritual)
alueet heikoimmiksi ominaisuuksikseen.
De s c r i pt i v e St a t i s t i c s
N
Kalvo 66
M I PQ
M I PQ
M I PQ
M I PQ
M I PQ
M I PQ
M I PQ
M I PQ
M I PQ
Va lid N (
L in g u is t ic
M a t h e m a t ic a l- lo g ic a l
M u s ic a l
Sp a t ia l
Bo d ily - Kin e s t h e t ic
I nt er per s onal
I nt r a per s onal
Sp ir it u a l
En v ir o n m e n t a l
lis t wis e )
23
23
23
23
23
23
23
23
23
23
M in im
1,
1,
1,
1,
1,
1,
2,
1,
1,
u m M a x im u m
00
4, 75
25
5, 00
00
5, 00
75
5, 00
00
5, 00
25
5, 00
25
5, 00
50
5, 00
00
5, 00
M e a n St d . De v ia t io n
2, 36 96
, 885 07
3, 61 96
1, 16 986
3, 35 87
1, 14 769
3, 50 00
, 776 06
4, 42 39
, 873 98
3, 85 87
, 999 51
3, 43 48
, 829 90
3, 02 17
, 935 15
3, 59 42
1, 05 867
Tutkimuksen kolmas vaihe: Johtopäätökset
5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla
huippuosaajilla? (MIPQ)
• Keskeisiä huippuosaajan kykyjä ovat
kyselylomakeaineistosta muodostetun mallin perusteella
oman itsensä tunteminen (intrapersoonallisuus) ja kyky
hiljentymiseen kaikissa olosuhteissa (spirituaalisuus).
• Muita keskeisiä tekijöitä ovat ekologisuuteen
(environmentaalisuus) ja sosiaalisuuteen
(interpersoonallisuus) liittyvät vahvuudet.
– Sosiaalisten taitojen vaikutus ei kuitenkaan ole mallissa
suuri, koska pääosa vastaajista on valmentautunut
yksilölajeihin. Tähän voidaan liittää työelämän
vaatimukset: ryhmätyö ja monikulttuurisuus?
• Tärkeitä epäsuoria vaikuttajia mallissa olivat kyky
matemaattiseen ajatteluun ja kehittyneet kädentaidot
(kehollis-kinesteettisyys).
Kalvo 68
Tutkimuksen kolmas vaihe: Johtopäätökset
5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (Cryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan?
• A –ryhmän nuoria (sijat 1-6 WorldSkills –kilpailussa)
voidaan luonnehtia itsetuntemukseltaan sekä
sosiaalisilta ja kognitiivisilta (loogis-matemaattinen
ajattelu ja kehittynyt tilataju) kyvyiltään vahvoiksi.
• C –ryhmän nuorilla (sijat 12-17) oli A-ryhmää
paremmat kielelliset ja spirituaaliset vahvuusalueet.
Heillä oli A-ryhmän tasoa vastaava loogismatemaattinen ajattelu.
– C –ryhmän nuorilla oli A –ryhmää parempi itse arvioitu
yläasteen päästötodistuksen keskiarvo (MA = 7.6, Mc =
7.8), sekä koulumenestys matematiikassa (til.merk.),
vieraassa kielessä, uskonnossa, liikunnassa ja
käsityössä.
Kalvo 72
• A –ryhmällä on suurempi ulkoinen ja sisäinen
motivaatio sekä usko ponnisteluihin menestymisen
selittäjänä (kts. tutkimuskysymyksen 6.1 pohdinta).
Tutkimuksen kolmas vaihe: Johtopäätökset
5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
vahvuusalueprofiilit toisistaan?
• Huippuosaajien vahvuusalueprofiilit poikkesivat eniten
toisistaan kielellisten (linguistic) taitojen ja hiljentymisen /
elämän tarkoituksen pohtimisen osalta (spiritual)
[Floristiikka, graafinen suunnittelu, hoitotyö,
kauneudenhoito].
• Merkittävimmät huippuosaajia yhdistävät tekijät olivat
vahvat itse arvioidut kädentaidot (bodily-kinesthetic) ja
ekologinen, luonnon suojeluun ja arvostamiseen liittyvä
ajattelu (environmental).
Kalvo 79
Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset
6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä
nuorilla huippuosaajilla? (APLQ, SaaS)
6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä)
ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
motivaatioprofiilit toisistaan?
6.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
vahvuusalueprofiilit toisistaan?
Kalvo 80
Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset
• 6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla
huippuosaajilla? (APLQ)
• Kuten kyselylomaketutkimuksissa yleensä tapahtuu, myös nuoret
huippuosaajat arvioivat oppimismotivaationsa yleistasoltaan korkeaksi.
• Vastaajat kokivat opinnot mielekkäiksi (meaningfulness of studies) ja uskoivat
onnistumisen riippuvan sekä kyvykkyydestä (efficacy beliefs) että ponnisteluista
(control beliefs), tosin näissä tekijöissä on ryhmäkohtaisia (A,B,C) eroja.
• Työtehtävien oppiminen ja kilpailuihin valmentautuminen koettiin itsessään
palkitsevammaksi (intrinsic goal orientation) kuin ulkoiset kannustimet (extrinsic
goal orientation).
De s c r i p t i v e
Kalvo 81
AL
AL
AL
AL
AL
AL
V a lid
M
M
M
M
M
M
O
O
O
O
O
O
N
T
T
T
T
T
T
( lis t
I n
Ex
M
Co
Ef
Te
w is
t
t
e
n
f
s
e
r
r
a
t
ic
t
)
i
n
in
n
r
a
s
s
in
o
c
a
i
c
g o
ic
g o
g f u ln
l b e lie
y
b e
n x ie t
N
a 2l
a 2l
e 2s
f 2s
lie 2f
y 2
St a t i s t i c s
M in im
i 2n, t
3o r e
3o r ie1n, t
o2f ,
3s
3
2 ,
3s
2 ,
3
1 ,
2 3
u
M m a x im
5a 0t io n5 , 0
5a 0t io n5 , 0
5s 0t u d5 ie, s0
0 0
0 0
0 0
u mM
03 , 9
03 , 5
04 , 1
5 , 0 03 , 9
5 , 0 04 , 1
4 , 0 02 , 3
eS
a tn d .
D e v ia t io
5 6 5
, 8 1 0 6 3
8 7 0
, 9 3 7 2 6
3 0 4
, 7 1 0 5 9
5 6 5
, 7 6 7 4 2
9 5 7
, 8 3 5 8 3
0 4 3
, 9 8 5 5 7
Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset
• 6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla
huippuosaajilla? (SaaS)
• Tarkasteltaessa nuorten huippuosaajien koko aineiston selityksiä
onnistumiselle ja epäonnistumiselle, havaitaan että heidän mielestään
menestyminen on enemmän pitkäjänteisen ponnistelun kuin oman kyvykkyyden
(lahjakkuuden) ansiota.
D e s c r
i
p t
NM
S A A S
S u c c e2 s3
S A A S
S u c c e2 s3
V a lid
N
( lis t w2 is3
Kalvo 82
i
v e
in m
iM
s1 , d8
s1 , d6
e )
S t
a t
ua mx im
u0 e4 , E
32 ,f0
u7 e4 , A
20 ,b0
i
s t
i
M
u
f3
ilt9
Sm
o
4
y8
d
a .n
D e v ia t
t,8 6 7 2 0 9
,5 6 5 5 0 4
te
r
7
5
c s
Tutkimuksen kolmas vaihe: Johtopäätökset
6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla
huippuosaajilla? (APLQ, SaaS)
• Tärkeimpiä tekijöitä koko aineistossa olivat kiinnostus
opiskelua kohtaan (sisäinen tavoiteorientaatio) ja usko
omiin ponnisteluihin menestymisen selittäjänä
(kontrolliuskomukset).
– Tulos tukee tämänhetkistä pedagogista näkemystä
joka suosii tutkivaa (inquiry) ja ongelmaperustaista
(problem-based) oppimista.
• Em. autenttisiin oppimistilanteisiin perustuvat
menetelmät edellyttävät kuitenkin oppilailta vahvaa
teoreettista perustietämystä opiskeltavasta asiasta,
pelkkä yritysten ja erehdysten kautta tapahtuva
tieteellisen metodin soveltaminen ei välttämättä luo
oppijalle selkeää kokonaiskuvaa ja myöhemmin
sovellettavissa olevia tietorakenteita.
Kalvo 83
6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
motivaatioprofiilit toisistaan?
• Käsitykset omista kyvyistä ja opintojen
kokeminen mielekkäinä ovat suorassa
yhteydessä kilpailumenestykseen.
• Sisäiset ja ulkoiset tavoiteorientaatiot ovat
yhdessä ponnistelujen kanssa epäsuorassa
vaikutusyhteydessä kilpailumenestykseen
6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
motivaatioprofiilit toisistaan?
• Usko ponnisteluihin menestyksen
selittäjänä (success due effort, efficacy
beliefs) vahvempi kuin usko omiin kykyihin
(success due ability, control beliefs).
• Opinnot koetaan mielekkäinä.
• Korkea sisäinen ja ulkoinen
motivaatiotaso. 40 prosenttia jännittää
kilpailutilannetta.
Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
motivaatioprofiilit toisistaan?
• Poikkeamat A-ryhmään: Usko omiin kykyihin
menestymisen selittäjänä (efficacy beliefs,
success due ability) on vahvempi kuin usko
ponnisteluihin (control beliefs, success due
effort). Opintoja ei pidetä yhtä mielekkäinä.
Ulkoinen ja sisäinen motivaatiotaso ovat
alhaisempia. 50 prosenttia jännittää kilpailuja.
Tutkimuksen kolmas vaihe: Johtopäätökset
6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien
(C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit
toisistaan?
• Parhaiten WorldSkills –kilpailuissa menestyneet (Aryhmä) uskoivat ponnisteluihin menestyksen selittäjänä.
– He pitivät uusien asioiden opiskelua erittäin
mielekkäänä.
– Heillä oli ulkoista motivaatiota vahvempi sisäinen
motivaatio uusien asioiden opiskeluun.
– 40 prosenttia A–ryhmäläisistä ilmoitti jännittävänsä
kilpailutilannetta.
• Heikoiten WorldSkills –kilpailuissa menestyneet (C-ryhmä)
uskoivat omiin kykyihinsä menestymisen selittäjänä
ennemmin kuin kovaan yrittämiseen.
– He eivät pitäneet uusien asioiden opiskelua yhtä
mielekkäänä kuin A-ryhmän jäsenet.
– Heidän ulkoinen ja sisäinen motivaatiotaso olivat Aryhmäläisiä alhaisempia.
– Suurempi osa (50%) jännitti kilpailutilanteita.
Kalvo 91
Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset
• 6.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
vahvuusalueprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS)
– Tulokset osoittivat että eri alojen välillä ei ollut eroja
motivaation tai attribuutioiden (menestymistä tai
epäonnistumista selittävät tekijät: ponnistelu/kyvykkyys)
suhteen.
Kalvo 92
Tutkimuksen kolmas vaihe: Johtopäätökset
6.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
vahvuusalueprofiilit toisistaan?
• Tulokset osoittivat että eri alojen välillä ei ollut eroja
motivaation tai attribuutiotekijöiden suhteen.
– Tulos on yhdensuuntainen tutkimuksen toisen vaiheen
tulosten kanssa: Huippuosaajan keskeiset
itsesäätelyyn liittyvät ominaisuudet (motivaatio, volitio,
itsereflektio) ovat pitkälti samoja ammattialasta
riippumatta (WorldSkills –kilpailija, Olympiatason
urheilija, Akateeminen Olympisti matematiikan, fysiikan
ja kemian alalla).
Kalvo 93
Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset
7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus
ammatillisen huippuosaamisen
kehittymiselle? (FA, SC)
7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä)
ja heikoimpien (C-ryhmä)
huippuosaajien ryhmät toisistaan?
Kalvo 94
Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset
• 7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen
huippuosaamisen kehittymiselle? (FA, SC)
• Kodin
ja koulun positiivisella vaikutuksella ei ole
eroa.
• Vanhemmat kokevat kodin ja koulun kannustuksen
hieman positiivisempina verrattuna heidän lastensa
arvioihin.
Kalvo 95
Tutkimuksen kolmas vaihe: Johtopäätökset
7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen
huippuosaamisen kehittymiselle? (FA, SC)
• Kodin ja koulun (yläaste) ilmapiirien koettiin olevan yhtä
kannustavia.
• Vanhemmat arvioivat molemmat ilmapiirit
kannustavammiksi kuin lapsensa.
– Vastaava suunta on löydetty myös aikaisemmissa
akateemisten Olympistien (matematiikka, fysiikka,
kemia) tutkimuksissa (Nokelainen, Tirri, Campbell &
Walberg, 2004).
• Korrelaatiotarkastelu osoitti, että vanhempien raportoima
lastensa koulunkäyntiin liittyvä ”tuki” ja ”kannustus”
(oikeammin painostus) korreloi negatiivisesti yläasteen
kaikkien aineiden keskiarvon kanssa, rs = -.865, p = .012.
Kalvo 96
Tutkimuksen kolmas vaihe: Johtopäätökset
7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien
(C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät toisistaan?
• Kyselylomakeaineisto tukee haastattelujen
perusteella saatua kodin ja koulun suurta vaikutusta
ammatillisen huippuosaamisen kehittymiseen.
– Vanhempien ja opettajien kannustus liittyy
positiivisena vahvistajana ammatillisen taidon
pitkäjänteiseen kehittämiseen (esim. kilpailuun
valmentautuminen).
– Prediktiivinen mallinnus osoitti yhteyden kodin ja
koulun positiivisen kannustuksen ja hyvän WorldSkills
–kilpailumenestyksen välillä: Mitä kannustavampi
ilmapiiri kodissa ja koulussa, sitä todennäköisempää
on korkeamman huippuosaamisen tason
saavuttaminen.
» Tuloksen varmistaminen edellyttää
jatkotutkimuksia suuremmalla kvantitatiivisella
aineistolla.
Kalvo 97
Pohdinta
• Tutkimuksessa ammatillista huippuosaamista
edustivat alle 23 vuotiaat ammattitaitokilpailuihin
(Taitaja, World Skills) osallistuneet nuoret.
– Huippuosaajalle annettava vastuuta ”enemmän kuin
normaalille oppipojalle” (Työnantaja, putkiasennus).
– Useat tutkimukset ovat osoittaneet (esim. Simonton, 1988;
Ericsson, Krampe & Tesch-Römer, 1993), että
asiantuntijuuden kehittyminen vaatii monella alalla noin 10
vuoden tai 10 000 tunnin määrätietoista ponnistelua.
– Huippuammattitaidon keskeiset tekijät näyttävät
siirtyvän yksilön sisäisinä ja ulkoisina ominaisuuksina
ja voimavaroina opiskelusta valmentautumisen ja
kilpailuiden kautta edelleen työelämässä
hyödynnettäväksi osaamispääomaksi.
Kalvo 98
Eksperttiyden kaksi lajia (Hatano & Igakaki 1992,115133)
1. Rutiinekspertti
• työskentelee hyvin normaaliolosuhteissa
2. Adaptiivinen ekspertti
• osaa työskennellä myös muuttuvissa olosuhteissa
• valtaosa taidoista automatisoitunut
Kalvo 99
Professional intellect
Quinn, Anderson & Finkelstein,
Making the Most of the Best HBR March-April 1996
Itsemotivoitu
luovuus
(care-why)
Ammatillisen osaamisen
arvo kasvaa
Systeeminen
ajattelu
(know-why)
Korkeatasoiset
taidot
(know-how)
Kognitivinen
tieto
Kalvo 100
MoVE
Huippuosaamisen kategoriat
1. Tehokkuus painetilanteissa
rauhallisuus, kylmähermoisuus, henkinen vahvuus, itsetunto
2.
Hallinta
tarkkuus, huolellisuus, men. oppiaineissa, tunnollisuus,
nopeus, kyky hankkia tietoa, kehittymiskyky
3.
Ulkoinen motivaatio
kilpailunhalu, menestymisen halu, kunnianhimo,
4.
Sisäinen motivaatio
kiinnostus alaan, kiinnostus työhön
5.
Innovatiivisuus
hahmottamiskyky, uteliaisuus halu etsiä omia rajoja,
ongelmanratkaisu, oma-aloitteisuus
Kriegel & Kriegel;
Huippusuorituksiin paineen alla
PANIIKKIALUE
”Minun on pakko”
Liikaa haasteita
Liian vähän hallintaa
Liikaa tahtoa
Liikaa tavoitteita
Tilanteen Liian vähän taitoa
vaikeus Hermostunut
Pirstoutunut
Yli-innostunut
Haasteet
Riskit ja
innovointi
Tahtoa
Tavoitteita
Taitoa
Hallinta
Rauhallinen
Keskittynyt
Energinen
”Osaan”
”Varman päälle”
Kalvo 102
C-ALUE
Pätevyys ja
laatu
KUHNURIALUE
Liian vähän haasteita
Unelias
Veltto
Pitkästynyt
Kyky hallita tilanne
MoVE
Liikaa hallintaa
Ei tahtoa
Ei tavoitteita
Liikaa taitoa
Kun meri oli suotuisa, jokainen laiva purjehti mestarillisesti
William Shakespeare