Tampereen yliopisto 13.11.2008

DISKURSSIANALYYSI

Eero Suoninen

I.

II.

Johdanto diskursiiviseen tutkimustapaan Kielenkäytön vaihtelun analysointi

III.

Vuorovaikutuksen analysointi

IV.

Yhteenveto ja keskustelu

LÄHTÖKOHDAT

    Diskurssianalyysi tutkii kielenkäyttöä tekemisenä (toimintana) Diskurssianalyysi on kielenkäytön ja muun merkitysvälitteisen toiminnan tutkimusta, jossa analysoidaan yksityiskohtaisesti sitä, miten sosiaalista todellisuutta tuotetaan erilaisissa sosiaalisissa käytännöissä Huomio kiinnitetään siihen, mitä toiminnan osanottajat (prosessin vaiheessa) ja millä seurauksilla ”Diskurssit” ovat (kielellisiä) käytäntöjä, jotka rakentavat kohteensa tietynlaisina (Foucault 1982)

MITÄ DISKURSSIANALYYSISSÄ OLETETAAN?

Konstruktiivisuus

Kielenkäyttö ei heijasta todellisuutta yksi yhteen, vaan merkityksellistää, järjestää ja rakentaa sitä sosiaalista todellisuutta, jossa elämme

Moninaisuus, vaihtelu (variability)

Sosiaalinen todellisuus jäsentyy useiden rinnakkaisten tai keskenään kilpailevien tulkintojen kenttänä, jossa maailma merkityksellistyy eri tavoin.

Tilanteisuus (contextuality)

Kielenkäyttö saa merkityksensä suhteessa tapahtumatilanteeseensa, joten sitä on tarkasteltava ajassa ja paikassa.

Funktionaalisuus

Kielenkäyttö on seurauksellista (tilannekohtaiset ja ideologiset seuraukset)

KIELEN KÄYTÖN VAIHTELU JA TILANTEISUUS

Haastattelija: Miten olet muuttunut vuosien myötä? Perheenäiti: Nautin kodista ja lapsista hirveesti ja viihdyn kotona kaikki illat… Haastattelija: Onks tilanne ny sitt se? ((naurahtaen)) Perheenäiti: ...Olen kotona pakosta, mutta mulla on paljon harrastussuunnitelmia… (Suoninen 1993)

KIELENKÄYTTÖ TODELLISUUDEN RAKENTAJANA 1/2 ”

VIATTOMAT” SANAT

(Giddens 1993)

KIELENKÄYTTÖ TODELLISUUDEN RAKENTAJANA 2/2

KAUSAALINEN JA DISKURSIIVINEN SELITTÄMINEN

KAUSAALINEN SYY (ASIANTILA, TAPAHTUMA, SÄÄNTÖ) SEURAUS (REAKTIO) Diskurssi 1 Diskurssi2 TOIMIJAN ANTAMA SELONTEKO Diskurssi 3 Diskurssi 4 SOSIAALISEN TODELLISUUDE RAKENTUMINEN Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

KIELENKÄYTÖN TUTKIMUKSEN SUUNTAUKSET

Yleisin tarkastelutaso Yksityiskohtaisin tarkastelutaso

Sosiaalinen konstruktionismi

- merkitysten rakentuminen

Narratiivinen analyysi - merkitysten rakentuminen kertomuksen osana Uusi retoriikka - kielenkäytön vakuuttavuuden rakentuminen

Diskurssianalyysi

- merkitysten rakentuminen vuorovaikutuksessa

Keskustelunanalyysi

- vuorovaikutuksen rakentuminen Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

DISKURSSIANALYYSIN TEKEMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ

      Aineistoa ei käsitellä sen ulkopuolisen informaation saamiseksi. Kielenkäyttöä tarkastellaan tekemisenä, joka on sellaisenaan pala sosiaalista todellisuutta.

Aineistoja ei pelkistetä (esim. välittömän intuition suuntaiseksi), vaan pyritään tarkastelemaan kielen käyttöä kaikessa rikkaudessaan Omat ennakko-oletukset ja aikaisempi tieto pyritään usein tietoisesti ”sulkeistamaan” analyysin ajaksi (kriittisissä suuntauksissa toisenlaisiakin painotuksia) Neutraalit käsitteet (kuten tulkintarepertuaari, kategoria, vuorovaikutussiirto tai kielenkäytön sävy) sopivat usein ennakko-oletuksia karttavan analyysin aloittamiseen. ’Neutraalisti’ aloitettua analyysiä jatketaan usein analyyttisemmin käsittein (tutkimuksesta riippuen tulkitaan esim. identiteetteinä, diskursseina, narratiiveina, tai retoristen strategioiden, institutionaalisten tehtävien tai valtasuhteiden tuottamisen näkökulmasta). Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

DISKURSSIANALYYSI

I.

Johdanto diskursiiviseen tutkimustapaan

II.

Kielenkäytön vaihtelun analysointi

III.

Vuorovaikutuksen analysointi

IV.

Yhteenveto ja keskustelu

KIELENKÄYTÖN VAIHTELUN TUNNISTAMINEN LUOVANA HARKINTANA

Aineiston analysointi on luontevaa aloittaa erojen ja yhtäläisyyksien etsimisellä. Erot niiden merkityssysteemien välillä, joilla kielenkäyttäjä tekee ymmärrettäväksi todellisuutta, ovat usein erityisen kiinnostavia.

Merkityssysteemien (esim. ”repertuaarien”) tunnistamisessa haastavaa: 1.

Merkityssysteemien identifioinnilla ei tarkoiteta erillisten aiheiden tai teemojen erottamista toisistaan

(puhuminen harrastuksista = harrastusteema, puhe asumisesta = asumisteema jne.), sellaisten kielenkäytön alueiden tunnistamista, joilla voidaan tehdä ymmärrettäväksi erilaisia aiheita tai teemoja. 2.

Merkityssysteemit eivät esiinny aineistossa selkeinä kokonaisuuksina

kuluessa tarkentuva ja usein myös muuntuva prosessi. , vaan pieninä paloina, joiden tunnistaminen merkityssysteemien osiksi on analyysin 3.

Merkityssysteemien identifiointi ei saisi perustua pelkästään tutkijan päässä tai sanakirjassa olevaan ymmärrykseen

, vaan hänen tulisi tulkinnoissaan tukeutua sellaisiin eroihin ja ristiriitoihin, joihin itse kielenkäyttäjä / toimija suuntautuu. 4.

Sanojen käytöllä ja muilla symbolisilla teoilla on kirjaimellisten merkitysten lisäksi myös muita, mutta vaikeasti havaittavia merkityksiä

konnotaatioiksi tai myyttisiksi merkityksiksi. , joita on osuvaa luonnehtia tilanteesta riippuen vaikkapa mielleyhtymiksi, assosiaatioiksi, Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

REPERTUAARIEN IDENTIFIOINTI TEKSTIAINEISTOSTA

HS, Kotimaa –palsta, “Siveysrikoksista tuomittu Timo, 37: Rikokseni olivat kosto”

1 …Mä olen ollut sika ja kärsin kaikki seuraukset siitä.

2 …Tavallaan mä en kuitenkaan laske näitä tekojani rikokseksi. Mä olen miettinyt, että kun naiset ovat yleensäkin arkoja ja näistä asioista on varoitettu heitä, minkä takia pitää lähteä vieraiden miesten mukaan.

3 …Ei mun tuomioni ollut liian kova, jos nyt ajatellaan rikosnimikettä.

4 …Oikeudessa mä kyllä häpesin. Ei siinä paljon silmäilty niihin naisiin, vaikka mä yritin uskotella itselleni, että pidä vaan,Timo, pokka ja katso suoraan silmiin. Ei se onnistunut.

5 Naiset itkivät siellä oikeudessa, kun ne kertoivat niistä tapauksista. Kyllä mä silloin kirosin itselleni, että kyllä sä sika olet ihan täysin, ei siinä ole mitään hienostelemista. Sika mikä sika.

6 …Kyllä mä tiedän, että mä olen aiheuttanut henkisiä vaurioita… Mä olen niistä vaurioista hirveän pahoillani, ihan vilpittömästi.

7 …Kyllä mulla on ollut eräänlainen kosto taustalla, kun mä olen tehnyt näitä juttuja. Mun omat avioliitot ovat kariutuneet, mä olen tuntenut saaneeni tosi pahasti nenilleni niissä.

8 …Mä olen hyvin paljon käynyt itseni kanssa taistelua… Mä olen monta kertaa miettinyt sitäkin, olisinko mä loppujen lopuksi pystynyt koskaan lopettamaan, jollen mä olisi jäänyt kiinni.

seksirikoksista. Ja mä olen sellainen ihminen, että silloin harvoin, kun mä jonkun asian päätän, mä myös pidän sen.

10 Mulla on ollut elämäni varrella toista tuhatta naista …Parhaana vuorokautena mulla suunnilleen niin kauan kun ihmisiä liikkui.

KATEGORIOIDEN TUNNISTAMINEN 1/2

Katkelma New York Timesin jutusta, joka perustuu Vietnamin sodan pommittajalentäjän haastatteluun: How did he feel knowing that even with all the care he took in aiming only at military targets someone was probably being killed by his bombs?

"I certainly don't like the idea that I might be killing anybody" , he replied. "But I don't lose any sleep over it. You have to be impersonal in this business. Over North Vietnam I condition myself to think that I'm a military man being shot at by another military man like myself" . (Sacks 1992, vol. 1:205)

KATEGORIOIDEN TUNNISTAMINEN 2/2

Hyvä terveys 9/2001. “Kysy psykologilta” -palsta

Taulukko 1: Tuen ja kontrollin saamat merkitykset sosiaalityöntekijöiden kirjoituksissa

DISKURSSIT YDINMERKITYS ASIAKKAAN POSITIO SOSIAALITYÖNTEKIJÄN LIITTOLAISSUHTEET Tuki työmenetelmänä

Keino asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Ammatillinen auttamissuhde, jossa asiakas tuen kohde Liittolaisuus profession ammatillisiin lähtökohtiin

Tuki työmenetelmänä Tuki asianajona Kontrolli organisatorisena välttämättömyytenä Kontrolli asiakasprosessin seurantana Kontrolli asiakkaan itsesäätelynä

Avoin kohtaaminen, asiakkaan (maailman) ymmärtäminen Asiakkaan oikeuksien turvaaminen, vaikuttaminen Järjestelmään kuuluva toiminnan reunaehto Asiakkaan aseman jäsentäminen osana palvelujärjestelmää ja yhteiskuntaa Asiakkuuden määrittyminen organisaation / järjestelmän asiakkuutena Prosessin suunnan seuranta ja tietojen varmistaminen Asiakas kontrollin kohde Ulkoisen kontrollin muuttuminen sisäiseksi Tuettava henkilö keskeisessä asemassa Asiakkaan rinnalla kulkeminen ja ’käytettävissä’ oleminen Asiakkaan liittolainen Lojaalisuus organisaatiota, järjestelmää kohtaan Liittolaisuus profession ammatillisiin lähtökohtiin Asiakkaan roolin muuttuminen aktiivisemmaksi Toisaalta yhteiskunnan liittolainen (sosiaalistaminen), toisaalta asiakkaan liittolainen (asiakkaan oman elämänhallinnan lisääminen) (Jokinen 2008)

Huumeita käyttäneen nuoren identiteetit

IDENTITEETTI NARKOMAANI TAVALLINEN NUORI TIETOINEN PELURI KÄYTÖN LOPETTAJA MÄÄREET Onneton, lohduton Iloinen, empaattinen, määrätietoinen, itserefleksiivinen Vaikeuksia välttävä, epärehellinen Motivoitunut, rehellinen TOIMIJUUS Ajautuja VASTUU Ulkoiset voimat vie Sosiaalinen toimija Tietoisen epäsosiaalinen toimija Yhteistoiminta Oma vastuu annettujen luonteenpiirteiden puitteissa Aikuisen osavastuu Oma vastuu, muut liittolaisia (Suoninen & Virokannas 2008)

RETORISEN VAKUUTTAVUUDEN KEINOJA

        etäännyttäminen omista intresseistä puhujakategorioilla oikeuttaminen sitoutumisasteen säätely konsensuksella tai asiantuntijan lausunnolla vahvistaminen ’tosiasiat puhuvat puolestaan’ yksityiskohdat ja narratiivit määrällistäminen ja ääri-ilmaukset kolmen listat, kontrastiparit, toisto, vasta-argumenttiin valmistautuminen (Jokinen 1999)

DISKURSSIANALYYSI

I.

II.

Johdanto diskursiiviseen tutkimustapaan Kielenkäytön vaihtelun analysointi

III.

Vuorovaikutuksen analysointi

IV.

Yhteenveto ja keskustelu

      

VUOROVAIKUTUSANALYYSI KÄYTÄNNÖSSÄ

Kielellisiä ilmauksia ja muita tekoja

ei tarkastella yksilöllisinä

ihmisten välisiin suhteisiin ja vuorovaikutuskulkuihin liittyvinä. vaan Vuorovaikutuskulkuja voidaan tarkastella keskustelunanalyysin tapaan

sekventiaalisuuden

tasoisella (jaksottaisen järjestyksen) tai vuoronvaihdon (vuorottelujäsennyksen) käsittein, mutta myös hieman yleisemmän

vuorovaikutuskäytäntöjen

tarkasteluna.

Vuorovaikutuskäytäntöjä luonnehditaan usein

positioiden ottamisen

tai

vuorovaikutusasetelmien

kautta Esim. vihan ilmaus tulkitaan tapana ottaa positio, jolla avataan odotuksia vuorovaikutuksen toiselle osapuolelle. Tämä voi reagoida (esim.) anteeksipyynnöllä, tai selityksillä tai sitten ’vastavihaisuudella’.

Vuorovaikutusasetelmien katsotaan rajaavan sitä, millaiset jaetut

tai muuttuminen (versioevoluutio) keskustelun käänteissä. Sekä vuorovaikutusasetelmien että niiden puitteissa rakentuvien merkitysten katsotaan olevan

yhdessä tuotettuja

(ja sellaisina asioita, joista voi neuvotella).

Sävyt ja tyylit

ovat myös osallisia siinä, millaisia merkityksiä rakentuu. että sen merkitys tulkitaan erilaiseksi, kuin samojen sanojen käyttäminen varmaotteisesti). Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

Tilanne, jossa lääkäri rutiininomaisella kierroksella sairaalassa.

Kuvaileva purku

Lääkäri tiedusteli potilaan vointia. Saatuaan myönteisen arvion hän

Sanasta sanaan purku tavallisin välimerkein

L: Mites täällä jaksellaan?

P: L: Ihan hyvin .

Sehän hienoa. Mites täällä seuraavassa vuoteessa?

Tarkka purku erikoismerkein

1 L: Mites täällä jaksellaan .

2 3 P: 6 o (3) Ihan hyvin o ((voipunut ääni)) 4 L: = Sehän hienoa ((kääntää katseen toiseen asiakkaaseen sanan hienoa aikana)) Mites täällä seuraavassa vuoteessa .

Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

  Aineiston purkamisessa eli litteraatiossa nauhalla oleva puhe ja vuorovaikutus yritetään siirtää paperille mahdollisimman sävykkäästi . Koska kyse on elävän puheen kuvauksesta omine ilmaisukeinoineen, ei litteraatiossa pyritä tavalliseen kirjalliseen esittämiseen. Litteroinnin tarkkuusaste voi vaihdella kunkin analyysin tarpeiden mukaisesti.

YLEISIÄ LITTERAATIIOMERKKEJÄ .

, (2) (.) =

ilmaistaan rytmistä. numerolla [ ] päällekkäispuheen alkukohta ja loppukohta tauon puuttuminen puheenvuorojen tai sanojen välillä laskeva intonaatio   intonaatiota voi merkitä myös ?-merkilllä ympäristöä matalammalta ympäristöä korkeammalta > < nopeutettu jakso < > hidastettu jakso

: -

äänteen venytys kesken jäänyt sana .hhh kuuluva hhh hhh kuuluva uloshengitys ( ) tyhjät sulut tarkoittavat purkamatta jätettyä, epäselvää (( )) kaksoissulkeissa analysoijan kohta huomioita °hiljaa° hiljaisella äänellä sanottu äänekäs kova ääni tai painotus alleviivauksella $hymyillen$ hymyillen sanottu kohta sanottu kohta Eero Suoninen, oppimateriaali 2003

Perhe (kaksi lasta ja vanhemmat) on matkalla vieraassa kaupungissa jalan.

Pienempi lapsista, uupuneeksi 5-vuotias poika, osoittaa väsymisen merkkejä, vauhti hidastuu, askeleet kutistuvat olemattoman lyhyiksi ja koko olemus muuttuu silmin nähden . Pojan sanat kertovat, ettei hän jaksa kävellä, koska on niin kova nälkä. Vanhempien monenlaisista taivutteluyrityksistä huolimatta matkaa taitetaan erittäin hitaasti ja huonotuulisina. Perhe laahautuu urheilukentän poikki oikaistakseen kaupungin keskustaan, jossa saataisiin syötävää.

Reitti kulkee juoksuradan ohitse, jonka kohdalla lapsista vanhempi, 9-vuotias tyttö, saa päähänsä juosta radan ympäri.

Pikkuveli vaatii myös päästä juoksemaan kentän ympäri .

Vanhempiensa toppuutteluista huolimatta hän kipaiseekin siskonsa perään edeten kentän ympäri (koko 400 metriä!) juosten suurimman osan matkasta. Loppusuora avautuu täyttä vauhtia vanhempien kannustuksen siivittämänä.

Tämän jälkeen pojan matka jatkuu tyytyväisenä ja reippain askelin pysähdystarvetta ennen keskustan takana sijaitsevaa mummolaa.

Nälän aiheuttama väsymys on tyystin hävinnyt ilman syömistä.

ja ilman Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

ARKALUONTEINEN PUHE

1 T: 2 A: 3 T: 4 A: 5 T: 6 A: 7 T: soveltuvuusselvityksessä ei t- ei tartte ottaa kantaa ollenka rikoksiin eikä mihinkä[än [Joo Mut henkilötutkinnassa taas, (.) on lupa, (2) niinkun esimerkiks niinku jos katot tän, (.) yhteenvetoo niin siinähän, (.) [ se, [Joo.

Suthan todettiin siinä kumminki syylliseks. (1) Jälkikäteen mietin että puhuiksä täällä omias vai ( ) oliks se viimenen heh yritys niinkun välttää (jo) tätä juttua ((sanan "puhuiksä" jälkeen naureskelua tähän saakka)) koska se oli kumminkin niin ristiriidassa sillon [sen pöytäkirjan kanssa [My-hy.

tunnustanu. .hh Mut se on vanha juttu sil ei o nyt välii.

(Suoninen 1999)

INSTITUUTIOIDEN PIILEVÄ LÄSNÄOLO KESKUSTELUSSA

1 TH: 2 I: 3 Ä: 4 5 6 TH: Hän nauttii tuosta [ eikö vain [ o Kyllä hän nauttii todella= o = Hän ei ole nälkäinen koska hän on juuri juonut pullosta ((huokaus)) (0.5) Ruokit siis häntä (.) Tuttelilla.

(Drew & Heritage 1992, 33) Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

5 6 7 8 1 I: 2 3 4 9 T2: 10 Ä: 11 12 Ä: 13 T2: 14 I: 15 16 20 21 T5: 22 23 Täytyy (.) tässä nyt (.) tämä asia tuli esille niin täytyy oikeestaan kysyä semmonen että (.) mitä kirjallisuutta niiku suosittelisitte  (.) minun lukee  (1.5) jatkossa  (.) psykologista kirjallisuutta \ ööö että...

[(( Yleistä naurua )) [(Viisastenkivi) (.) jo niinku lukenu…  Mieluummin hyvää Nii mieluummin hyvää joo että mikä se on ((hieman naurahdellen)) ammatti ammattihenkilöltä se hyvä kirjallisuus tuuva esille  (2) 17 17 I: => Ny siinä ei sitä yhtä ja ainoata oikeeta saata olla tuota (.) se jää niiku vielä 19 (( yleistä supinaa )) vähän niiku roikkumaan mutta (.) kuitenki että (.) kyllä siihen ammatti aina tuo tullessaan tiettyjä (.) näkökantoja o että o \  Mullon kyllä semmonen tunne että meillä jäi vielä kuulematta ne kaikki mitä sä olit jo ((Jatkokeskustelua, jossa isän kysymys jää vaille vastausta.)) (Suoninen 1999)

1 K: 2 P: 3 K: 4 P: 5 K: 6 E: 7 K: 8 K: 9 10 11 12 13 14 P: Hei (1.0) Olet nyt kaksitoista vuotias, etkö olekin, Pekka.

Joo tavattiin. (1.0) Miten asiat sujuvat?

Ihan hyvin.

Ihan hyvin? Oikein hyvä.

( ) (K tutkii) No niin.Tämä on melko ruma arpiviiva, vai mitä?

Siinä on melko (1.0) paljon ommeljälkiä.

(1.0) Ei erityisen kaunis, vai mitä?

Mitä Pekka itse ajattelet ulkonäöstäsi?

(3.0) En osaa sanoa.

15 K: 16 17 P: 18 19 K: 20 21 P: 22 K: Sinä ((nauraa)).

Eipä taida huolestuttaa sinua paljoakaan. Et valvo öitäsi [ tämän [En huolen tai minkään muunkaan takia.

Etpä taida. Sitä voisi korjata, öö, koska arpiviiva ei ole mielestäni paras madollinen (1.0) mutta sinähän se olet asiakas, jos sinä olet tyytyväinen asioihin sellaisina kuin ne ovat niin [ tämä [Tuota toivon että se tehdään.

Ai sinä haluat. No sitten, tuota (0.5) katsotaanpas sitä lyhyesti. Mitenkäs tämä sinun nenäsi, sinulla on pikkuisen… (Silverman 1985)

NARRATIIVIEN RAKENTAMINEN KRIMINALIHUOLON KOHTAAMISESSA 1/2

1 T:  seh, (.) siin on sun rikosrekisteri.

3 A: Mm-y.

4 T: Mm. (.) .hh Eli yks ehdolline. (3) 5 A: [ Kyllä.

6 T: (1) 7 A: hu uh lu- luitsä sitä esitettä mikä E.

8 T: [Jaa 9 A:  11 T: 12 homma et et[tä kun, [Niinkö.

(.) 13 A: Joo et emmä viittiny kattoo sitä.

14 (.) 15 T: Hö.

16 A: Ku siis silleen et tota, (1) et alun perin niinku se homma meni sillee, 18 T: Nii.

19 A:  20 siin hommassa.

(.) 21 T: [Joo.

22 A: [Ni sillä, (.) 23 T: Jo[o.

24 A: [ Ja niinku mum mielestä se (Jokinen & Suoninen 2000)

NARRATIIVIEN RAKENTAMINEN KRIMINALIHUOLON KOHTAAMISESSA 2/2

1 T:  2 A: 3 T: 5 A: 6 T: 7 A:  8 T: 9 A:  puol vuotta kulunu jah, (.) Noh, (.) Ko[ko, [.mhhh

((A niistää sisään päin)) (.) [jupakasta [Emmä tiä, (.) mul tuntuu sillee et mä ehkä tarviin to, (.) systeemi, että, (.) Nii.

Et mua o, (.) se o puukotettu et 10 T:  11 A: 12 T: miettimää, (.) [vast niinku oikee [Nii.

asioita ihan tosissaa Nii-i.

13 T:  14 A: rupesit miettimään ni, No mä rupesin miettii varmaa sitä 51 T: 16 A: 17 T: 18 T: 19 A:  sama mahdollisuus jos se ois ollu [tohon puukko tuli ni se [Nii-i.

ois voinu olla, (.) olla hengen lähtö. Tai hen[ki pois .

[Nii.

Nii [et se, [Ni mä rupesin sit aattelee et 20 T: 21 T: 22 23 A: hengen ni, (.) s[iis sillee.

Mm-y.

(.) [Aivan.

24 T:  mielest mitää järkee .

Mm-y. Nii justii.

(Jokinen & Suoninen 2000)

DISKURSSIANALYYSI

I.

Johdanto diskursiiviseen tutkimustapaan

II.

Kielenkäytön vaihtelun analysointi

III.

Vuorovaikutuksen analysointi

IV.

Yhteenveto ja keskustelu

PRAKTISIA PAINOTUKSIA

   Aineistolähtöisyys Aineiston status on korkea. Sen käsittelyyn uhrataan paljon aikaa ja sivuja. Analyysissä (analyysijaksossa) vältetään etukäteisiä (aineiston ulkopuolisia) oletuksia ja teoretisointeja aineiston tulkinnan kahleena (hetkellisen analyyttisen sulkeistamisen strategia).

Tulkinnat usein muuttuvat analyysin aikana (aineiston annetaan ’kutsua’ yllättäviinkin suuntiin). Aineistosta tehdään silti aina perusteltuja tulkintoja.

Metodologisten teorioiden suosiminen  Johdannossa kuvataan yleinen teoreettinen orientaatio ja perustellaan metodiset työkalut.  Selittävien teorioiden esittely ei ole välttämätöntä, mutta niitä voidaan esitellä vertailukohdaksi ja pohdinnan aiheeksi. Tutkimusraportti keskustelupuheenvuorona  Päätelmissä (päätelmäjaksossa) korostuu usein (analyysijaksosta poiketen) tutkimuksen puheenvuorotehtävä: aineistosta tehtyjä tulkintoja suhteutetaan joihinkin tärkeisiin laajemmalti tunnettuihin keskusteluihin.

 Näitä keskusteluja voivat olla esim. ajankohtaiset kiistakysymykset, tulkintojen käytännön sovellukset, tieteelliset teoriat tai metodologiset kysymykset.

Eero Suoninen, oppimateriaali 2005

   

KRIITTISEN TUTKIMUKSEN MAHDOLLISUUKSIA

Diskursiivinen tutkimus voi painottua perustutkimuksellisesti tai kriittisesti tai olla näiden yhdistelmä . Kriittisyys voi tarkoittaa monenlaisia asioita:  suhteutusta ajankohtaisiin kysymyksiin tai historiallisiin kulkuihin niiden taustalla,   suhteutusta tieteenalojen teoreettisiin keskusteluihin tai metodologiaan, tutkimusten ulkopuolelle jääneiden tärkeiden aiheiden esiin nostamista Kriittisyys voi toteutua tutkimustuloksista tehdyissä päätelmissä tai jo aihevalinnassa.

Psykologian piirissä (Willig 1999) kriittisen / soveltavan tutkimuksen alaa on jäsennetty erottamalla toisistaan seuraavia (osin päällekkäisiä) alueita:  DA sosiaalisena kritiikkinä   - esim. feministinen ja rasismia koskeva tutkimus DA valtaistamisena - esim. psykologian alan vaihtoehtoisten diskurssien (itujen) identifiointi DA uudistusten 'oppaana'   Sosiologisempaa painotusta edustavat sellaiset tutkimukset, joissa eritellään  millaisiksi diskursseiksi jokin ilmiö (esim. Lapin luontopolitiikka tai Suomessa  harjoitettu asuntopolitiikka) on rakentunut julkisessa keskustelussa jonain aikakautena pohditaan diskursiivisen rakentumisen poliittisia päätöksiä ohjaavaa voimaa .

Olennaista kriittisessäkin tutkimuksessa on analyyttisen terävyyden säilyttäminen , se ettei ’asianajajan’ positio syrjäytä kokonaan ’tulkin’ ja/tai ’analyytikon’ positiota.

KYMMENEN USEIN ESITETTYÄ KYSYMYSTÄ

1.

Onko DA pelkkää spekulointia – ei ankaraa tiedettä? - laadullisen metodiikan haaste … metodiset valinnat perusteltava huolellisesti, tulkinnat 2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

ankkuroitava yksityiskohtaiseen aineiston analysointiin Mitä luonnollisten tai elävien tilanteiden suosiminen tarkoittaa – eivätkö haastattelu- tai tekstiaineistot kelpaa? - sopii monipuolisimmin tarkkaan vuorovaikutukseen, rajatummin muuhun kielen käyttöön … Riittääkö pelkkä kielenkäytön analysoiminen – teothan ne lopulta ratkaisevat?

- tämän dikotomian ylittämisen haaste … Kannattaako tutkijan saivarrella pienten yksityiskohtien kanssa – keskeinen sisältöhän se lopulta ratkaisee? - selvimmin näkyvä ei ole aina tärkein … Kuinka paljon analysoitavaa aineistoa pitäisi olla? - valinnan paikka yleistämistavasta riippuen … Mitä käyttöä DA:lla on? - valinnan paikka tutkiustehtävästä riippuen: analyyttinen perustutkimus, tulkki/keskustelija, soveltava, kriittinen Ovatko rakenteet unohtuneet?

- ymmärretty toisin … jatkuvasti rakentuvina … Miksei kysytä miksi, ja onko DA teoriatonta? - yleensä ensin kysytään ”miten”, rakentumisprosessien tulkinnan kautta usein syidenkin pohdintaan … 9.

Ohittaako DA todelliset ongelmat ja onko se eettisesti teoriatonta? - voi pureutua eritasoisiin ongelmiin argumentoinnin maailman erittelyn kautta … 10.

Tunnistaako diskurssianalyytikko omat sitoumuksensa ja onko tutkimuksen tuloksilla väliä?

- refleksiivisyyden haaste tematisoituu tavallista tärkeämmäksi … (Juhila & Suoninen 1999)

LÄHTEITÄ

Antaki, Charles (ed. 1988) Analysing Everyday Explanation – A Casebook of Methods. London: Sage (erit. Luku 12) Edwards, Derek (1997) Discourse and Cognition. London: Sage Publications. Edwards, Derek & Potter, Jonathan (1992) Discursive Psychology. London: Sage. Fairclough, Norman (l989) Language and Power. Singapore: Longman. Gergen, Kenneth J. (1994) Realities and Relationships. Soundings in Social Construction. Cambridge: Havard University Press. Jokinen, Arja (2008) Sosiaalityö tukena ja kontrollina aikuisten kohtaamisessa, Teoksessa Jokinen, arja & Juhila, Kirsi (toim.) Sosiaalisyö aikuisten parissa. Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (1993) Diskurssianalyysin aakkoset. Tampere: Vastapaino. Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (1999) Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino. Jokinen, Arja & Suoninen, Eero (toim.) (2000a) Auttamistyö keskusteluna. Tampere: Vastapaino. Jokinen, Arja & Suoninen, Eero (2000b) Rikoksesta resurssi. Narratiivien rakentuminen sosiaalityön kohtaamisessa. Teoksessa Synnove Karvinen, Tarja Pösö & Mirja Satka (toim.) Sosiaalityön tutkimus, Metodologisia suunnistuksia. Jyväskylä: SoPhi, 207-236. Potter, Johathan & Wetherell, Margaret (1987) Discourse and Social Psychology. London: Sage. Suoninen, Eero (1997) Miten tutkia moniäänistä ihmistä? Diskurssianalyyttisen tutkimusotteen kehittelyä. Acta Universitatis Tamperensis 580. Tampere: Tampereen yliopisto. Suoninen, Eero (1999) Doing ’Delicacy’ in Institutions of Helping. A Case of Probation Office Interaction. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Tarja Pösö (toim.) Constructing Social Work Practices. Aldershot: Ashgate, 103-115. Suoninen, Eero & Virokannas, Elina (2008) Juvenile and drugs – Fascination of contesting identities. Youth 16(1): 47-65. Wetherell, Margaret, Taylor, Stephanie & Yates, Simeon J. (2001) Discourse as Data – A guide for analysis. London: Sage. Wood, linda A. & Kroger Rolf O. (2000) Doing Discourse analysis – Methods for Studying Action in Talk and Text. London: Sage. Eero Suoninen, oppimateriaali 2008