Transcript Dia 1 - Lapin yliopisto

YMEN1332
Laadullisen tutkimuksen suuntaukset
Semioottinen analyysi
18.2.2010
Janne Autto
[email protected]
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
1
Luennon tavoitteet
Millaisiin kysymyksiin semiotiikka vastaa?
 Semioottisen analyysin käytännöt?
 Semiotiikan paikka laadullisen tutkimuksen
kentällä?

18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
2
Luennon rakenne

Semiotiikka…
– metodologiana
– menetelmänä.
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
3
Semiotiikan historia
Semiotiikan keskeisimmät hahmot Ferdinand de
Saussure (1857-1913) ja Charles Anders Peirce
(1839-1914). Myöhemmin Claude Lévi-Strauss.
 Nykysemiootikkoja esim. Roland Barthes,
Umberto Eco, Julia Kristeva ja Teresa de
Lauretis. Suomessa Eero Tarasti, Kari Salosaari,
Pertti Ahonen, Pekka Sulkunen, Jukka Törrönen,
Risto Heiskala, Anu-Hanna Anttila, Niilo Kauppi,
Eija Timonen ja Mauri Ylä-Kotola.

18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
4
Mitä on semiotiikka?

Semiotiikassa tutkitaan merkkejä,
merkkijärjestelmiä ja merkityksiä sekä
niiden tuottamista ja käyttöä.
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
5
Merkin käsite

Merkki = merkitsijä ja merkitty. Merkitsijän
ja merkityn suhde on sopimuksellinen.
Merkit saavat merkityksensä suhteessa
merkkijärjestelmän muihin merkkeihin.
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
6
Representaatio

”(…) suggests in a more or less explicit
way that language would have as a
function being there in the place of
something else; that is, a function of
representing a different ”reality”. (…)
Words, then, are only signs,
representations of of the world.” (Greimas
& Courtés 1982.)
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
7
Semiotiikka – semantiikka:

Semantiikka ”tutkii vain niitä merkityksiä, joita merkeillä
välitetään ja on suppeampi semiotiikan erikoisalue.
Semiotiikka ei tutki vain kaikkein ilmeisimpiä merkkejä,
vaan myös sitä miten merkkien avulla ihminen toimii,
viestii ja jopa ajattelee”. (Tarasti 1998.)
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
8
Sosiosemiotiikka
”sociosemiotics”, ”social semiotics” ja
”Social Semiotics”
 ”applied semiotics”
 Kriittinen merkkitutkimus, joka tarkastelee
erityisiä ja strategisia tapoja, joilla
merkkejä käytetään sosiaalisissa
muodostumissa (Paul Cobley & Anti
Randviir 2009).

18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
9
Monitieteisyys

Semiotiikan vaikutus laajeni kielellisen ja
kulttuurisen käänteen myötä.
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
10
Suhde diskurssianalyysiin
— yhteisiä lähtökohtia
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
11
Suhde diskurssianalyysiin
— eroja

Semioottinen lähestymistapa keskittyy enemmän merkitysten
rakentumiseen kuin diskurssianalyysi, joka puolestaan korostaa enemmän
merkitysten poliittisia seurauksia. (Stuart Hall, Representation 1997)

”Semiotiikka operoi (…) diskurssianalyysiä enemmän tekstin sisällä
tarkastellen merkkien suhdetta toisiinsa ja niiden rakentumista tekstissä.
Diskurssianalyysissä kiinnostus on ennen kaikkea aktiivisessa
kielenkäytössä, erilaisissa käytännöissä ja kielenkäytön tilanteissa ja
laajemmissa kulttuurisissa seurauksissa”. (Arja Jokinen, Diskurssianalyysi
liikkeessä 1999, 49)
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
12
”Tekijän kuolema, tekstin syntymä”
(Barthes 1993)
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
13
Roland Barthes:
Denotaatio = ilmimerkitys
 Konnotaatio = sivumerkitys, kulttuurinen
merkitys

18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
14
Paris-Match (Barthes 1977)
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
15
Panzani-mainos (Barthes 1977)
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
16
”Välittäminen ja luottamus ovat yhteisöllisyyden avaimia”
(Helsingin Sanomat 24.9.2008)
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
17
Greimasilainen semiotiikka

Algirdas Julien Greimas (1917-1992) ja Pariisin
koulukunta.

Merkitsijän tasoa analysoimalla pyritään hahmottamaan
merkityksen mahdollistava rakenne. Merkitsevän
rakenteen perustana on vastakohta merkitsevien
elementtien välillä.
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
18
Aktanttimalli
Toimijoiden ja asioiden väliset suhteet JA kronologia.
 Aktantti: toimijarooli, joka tietyllä tekstin osalla on suhteessa toiseen
tekstiosaan.
 Seitsemän erilaista toimijaroolia: subjekti, objekti, auttaja, vastasubjekti,
vastustaja, lähettäjä ja vastaanottaja.

18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
19
Aktanttimalli
lähettäjä
objekti
vastaanottaja
vasta-subjekti
auttaja
18.2.2010
subjekti
Autto: Semioottinen analyysi
vastustaja
20
Välittäminen ja luottamus ovat yhteisöllisyyden avaimia
(HS:n pääkirjoitus 24.9.2008)
Kauhajoen ammattioppilaitoksessa tapahtui tiistaina se pahin, mitä Jokelan
ampumatragedian jälkeen pelättiin. Kymmenen nuoren ihmisen elämä päättyi,
kun oppilastoveri ampui heidät kylmäverisesti käsiaseella. Surmaaja kuoli
myöhemmin sairaalassa. Kuolleiden lisäksi Kauhajoella loukkaantui kolme
oppilasta.
Viime syksyyn asti Suomen koulujärjestelmästä liikkui maailmalla vain
myönteisiä uutisia. Hyvät opettajat kouluttavat pohjoisessa maassa oppilaita
niin tehokkaasti, että Suomen koululaiset kirivät parhaimpien joukkoon useiden
aineiden hallinnassa.
Vajaassa vuodessa Suomen koululaitoksesta on levinnyt maailmalle hyvin
toisenlainen kuva; Suomen koulut nousevat väkivaltatilastoissa väkilukuun
nähden jo läntisen maailman koulujen kärkeen. Lähes 20 nuorta on vuoden
aikana kuollut väkivaltaisesti koulussa.
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
21
Lukemattomissa kouluissa ja ennen kaikkea koululaisten ja opiskelijoiden kodeissa
pohditaan nyt, miten tähän tilanteeseen on tultu. Onko koulussa keskitytty hyvien
arvosanojen metsästämiseen yhteisöllisyyden kustannuksella? Onko nuorten kasvatuksessa
unohtunut empatian vaaliminen, jolloin täysin tunteeton puoli ihmisissä pääsee helposti
vallalle?
Toimivatko oppilaitokset vain tehokkuusmittareiden armoilla, ja tavoittelevatko ne
tilastovoittoja ihmisyyden kustannuksella? Mitä kouluissa ja muissa oppilaitoksissa voitaisiin
tehdä välittämisen hyväksi ja keskinäisen luottamuksen rakentamiseksi?
Kauhajoen ja Jokelan ampumistapaukset ovat erillisiä tapahtumia, mutta ne muistuttavat
toisiaan siinä, että kumpikin ampuja esittäytyi internet-sivuilla. Verkkoyhteydet olivat
parhaassa tapauksessa yritys etsiä sekä lämmintä yhteisöä että hyväksytyksi tulemista,
jota ilman he ehkä kokivat jääneensä reaalimaailmassa. Verkossa halukas pääsee monen
yhteisön jäseneksi, mutta ne yhteisöt harvoin pitävät huolta jäsenistään.
Verkkoa ei pidä tästäkään tapahtumasta syyllistää, mutta voi hyvin kysyä, kuinka paljon
verkko saattaa ruokkia ihmisluonteen varjoisaa puolta, kun se tarjoaa todellisen elämän
rinnalle keinotekoisen virtuaalimaailman, jossa ihminen voi kokea olevansa muita
ylempänä. (…) Kauhajoen tapaus osoittaa, että nuorten käyttämät sivustot voivat toimia
myös herättäjinä. Tieto ampumavideosta saavutti poliisin, mutta poliisilta puuttuivat keinot
toimia.
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
22
Jokelan tragedian jälkeen keskusteltiin paljon Suomen aselaista, joka sallii lähes
kenen tahansa hankkia itselleen käsiaseen. Kauhajoen ampujallakin oli tuore
aseenkantolupa pienikaliiberiseen pistooliin. Sen kaliiberit riittivät kuitenkin
päättämään monen nuoren ihmisen elämän ja levittämään suunnatonta
kärsimystä ja tuhoa laajalti.
Nyt on tarkkaan harkittava, pitääkö lähes kenen tahansa saada pitää hallussaan
edes pienikaliiberista käsiasetta. Samalla pitäisi uudelleen pohtia sitä, missä
luvallisia tarkkuusammuntaan tarkoitettuja aseita saa säilyttää.
Ampumaseurat vetosivat Jokelan tragedian jälkeen siihen, että aseiden
säilyttämisestä ampumaseurojen kaapeissa aiheutuisi suuri turvallisuusriski. Kaksi
ampumisvälikohtausta kouluissa osoittavat, etteivät kotona säilytetyt aseet ole
yhtään pienempi riski. On hyvä, että hallitus lupailee ripeitä toimia.
Vajaan vuoden sisällä tapahtuneet tragediat kouluissa osoittavat, että pahoinvointi
nuorten keskuudessa johtaa yhä raaempiin tekoihin. On aika pysähtyä vakavasti
miettimään, ovatko tapahtuneet julmuudet tehokkuusvaatimusten hinta. Ihmisen
arjen ahdistus ei saa toistuvasti purkautua järjettömiin väkivallantekoihin tässä
valitettavan väkivaltaisessa maassa.
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
23
Välittäminen ja luottamus ovat
yhteisöllisyyden avaimia (HS 24.9.2008)
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
24
”Välittäminen ja luottamus ovat yhteisöllisyyden avaimia”
Asema
Toimija
Subjekti
Yhteiskunta
Objekti
Yhteisöllisyys
Vastasubjekti
Väkivalta (ampumistapaukset)
Vastustaja
Empatian unohtuminen kasvatuksessa,
tehokkuusajattelu, internet
Auttaja
Välittäminen ja keskinäinen luottamus
Vastaanottaja
Nuoret
Lähettäjä
Väkivaltatilastot, Kauhajoen tapaus (sivustot
herättäjinä), Jokela-keskustelut (aselaki), kirjoittaja
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
25
Tarinalinjat (Törrönen 1999, 59)
Asema
Toimija/Tarina 1
Toimija/Tarina 2
Toimija/Tarina 3
Lähettäjä
(velvoite)
Postman
Suomalainen tutkimus
Heleena Savela,
Euroopan Yhteisö
Subjekti
amerikkalaiset lapset
suomalaiset lapset
pieni kansakunta
Objekti
(tahdon kohde)
lukutaito
lukutaito
Euroopan yhteisössä
menestyminen
Auttaja
Kirjallinen viestintä
Vanhemmat, iltasatu,
kirjallisuuden perinne
Kirjallinen viestintä,
lukemiskulttuuri, koulu
ja kirjasto
Vastasubjekti
televisio
televisio
opetusministeriö
Vastaanottaja
Tulevat sukupolvet
Tulevat sukupolvet
Tulevat sukupolvet
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
26
Aineiston moniäänisyys



Aineiston toimijoiden toiminnan mieli tai toimijoille
tarjotut subjektiasemat.
Pragmaattiset modaliteetit (haluaminen, täytyminen,
kykeneminen ja osaaminen).
Esim. kykeneminen: ”Tieto ampumavideosta saavutti
poliisin, mutta poliisilta puuttuivat keinot toimia”.
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
27
Aineiston vuorovaikutuksellinen
ulottuvuus
- Miten tekstissä puhutaan, vakuuttamisen keinot.
- Esim. ”Suomen koulut nousevat
väkivaltatilastoissa väkilukuun nähden jo läntisen
maailman koulujen kärkeen.” (HS)
- ”Mooses lähti Jumalan luo vuorelle, ja Herra
huusi hänelle: "Näin sinun tulee sanoa
israelilaisille, Jaakobin jälkeläisille” (…) Niin
Jumala puhui kaiken tämän (…)” (Toinen
Mooseksen kirja)
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
28
Semioottinen analyysi

Merkitysrakenteet, merkkijärjestelmät,
merkkien väliset suhteet, kamppailu
merkitsijän ja merkityn välisestä
suhteesta.
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
29
Semioottinen analyysi
Menetelmä vai lähestymistapa?
 Vrt. diskurssianalyysi, narratiivinen ja
retoriikan tutkimus

18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
30
Kirjallisuutta









Tarasti, Eero (1990) Johdatusta semiotiikkaan. Esseitä taiteen ja kulttuurin
merkkijärjestelmistä. Gaudeamus, Helsinki.
Sulkunen, Pekka & Törrönen, Jukka (toim.) (1997) Semioottisen sosiologian
näkökulmia. Sosiaalisen todellisuuden rakentuminen ja ymmärrettävyys. Gaudeamus,
Helsinki. (Greimas)
Seppänen, Janne (2005) Visuaalinen kulttuuri. Teoriaa ja metodeja mediakuvan
tulkitsijalle. Vastapaino, Tampere. (visuaalinen aineisto)
Anttila, Hanna-Leena (2004) ”Vapauteen, luontoon, aurinkoon on päästävä!”
Lomapropagandaa työväestölle 1940-luvun lyhytelokuvissa. Sosiologia 4. (Greimas)
Autto, Janne (2005) Yksilön vai perheen oikeudet? Vapauksien, velvollisuuksien ja
yleisen edun rakentuminen eduskunnan lastenhoitoa koskevissa keskusteluissa.
Politiikka 47:1. (aktanttimalli)
Matala, Sari (2004) Matkailuportaali virtuaalituristin valintojen tilana.
Semioottisretorinen tapaustutkimus. Acta Universitatis Lapponiensis 79. (Peirce)
Sarpavaara, Harri (2004) Ruumiillisuus ja mainonta. Diagnoosi tv-mainonnan
ruumiillisuus-representaatioista. Tampere University Press, Tampere. (Barthes)
Veijola, Soile (2004) “Pelaajan ruumis. Sekapeli modaalisena sopimuksena” Teoksessa
Eeva Jokinen, Marja Kaskisaari ja Marita Husso toim. Ruumis töihin! Käsite ja
käytäntö. Vastapaino, Tampere. (modaliteettien analyysi)
Autto, Janne (2007) Äitiyden muuttuva asema hyvinvointivaltion kansalaisuuden
määrittelyissä. Sosiologia 44:3. (modaaliteettien analyysi)
18.2.2010
Autto: Semioottinen analyysi
31