Transcript Multimediatuotoksen suunnittelu ja toteutus

Multimediatuotoksen
suunnittelu ja toteutus
Multimaker 7
Jukka Kurttila 2004
MultiMaker 7.0

CCC Group

Company M Software Oy
Jukka Kurttila 2004
Multimedia, moniviestin peruskäsitteet

Multimedia=erimuotoista tietoa digitaalisessa
muodossa ja digitaalisesti käsiteltynä
esityskokonaisuutena, jota voidaan selata
vuorovaikutteisesti.

Vuorovaikutteisuus=interaktiivisuus. Tapa
edetä tiedon eri tasoilla itsenäisesti tietokoneen
avulla. Vuorovaikutteinen multimedia antaa
mahdollisuuden liikkua tiedossa omien
kiinnostusten mukaan. Vuorovaikutteisuus
vaatii, että tietosisällöt on suunniteltu ja
rakennettu hypertekstimäisesti, linkkejä
hyväksikäyttämällä.
Jukka Kurttila 2004
Multimedia, moniviestin peruskäsitteet

Hyperteksti=tiedon järjestämistä linkkien avulla niin,
että haluttu tieto voidaan etsiä ja tietoavaruudessa
voidaan liikkua sisältöjen mukaisesti. Hyperteksti on
ihmisen ajatustoiminnan tavoin tapahtuva keino etsiä ja
tallettaa tietoa, jotta se löytyy mielleyhtymien mukaisesti
ja mahdollisimman vaivattomasti.

Linkki=muistiviite. Eri asiayhteyksiä yhdistävä tekijä,
jonka avulla voi vaeltaa dokumentin sisällä tai
dokumentistä toiseen. Eri dokumentit voidaan liittää
toisiinsa ja samasta aiheesta kertovat dokumentit ja
katkelmat voidaan liittää yhteen.
Jukka Kurttila 2004
Multimedia, moniviestin peruskäsitteet



Lineaarisuus=suoraviivaisuus. Teksti luetaan
yleensä sana sanalta, sivu sivulta alusta
loppuun. Myös elokuva katsotaan lineaarisesti.
Multimedia etenee ennalta määrättyjä lineaarisia
polkuja pitkin. Nämä polut voivat olla hyvinkin
monimuotoisia.
HTML=Hypertext Markup Language.
Kuvauskieli, jolla webbisivut rakennetaan.
VRML=Virtual Reality Modelling Language.
3D-kuvauskieli, jolla voidaan esittää
kolmiulotteisia toiminnallisia malleja.
Jukka Kurttila 2004
Multimedian osatekijät









teksti
valokuva
ääni
grafiikka
video
animaatio
www-materiaalin hyödyntäminen esityksissä ja
arkistoissa, linkitys verkkoon
CAD-kuvien käyttö zoomaustoimintoineen
VRML- / 3D-mallien käyttö ohjelmissa
Jukka Kurttila 2004
Esimerkkejä multimedian
käyttöalueista

Yritys- ja tuote-esittelyt

markkinointi, mainonta, tiedottaminen,
koulutus, käyttöopastus, yrityksen tai
laitoksen toimintojen esittely, tuote-esittely tai
-lanseeraus, uuden henkilökunnan
rekrytointi ja perehdyttäminen tehtäviinsä
Jukka Kurttila 2004
Esimerkkejä multimedian
käyttöalueista

Tekninen dokumentointi

Dokumentointi kuvineen ja yksityiskohtineen CD-levyn kokoisena pakettina,
huolto-ohjeet (joissa vaikeita asioita
havainnollistetaan esimerkiksivideon tai
animaation avulla). Esimerkiksi
vikatapauksissa nopea paikallistaminen ja
varaosan löytyminen luettelosta nopeuttavat
toimintoja ratkaisevasti.
Jukka Kurttila 2004
Esimerkkejä multimedian
käyttöalueista

Koulutus- ja opiskelukäyttö
asioiden havainnollistaminen
 henkilöstön työhön perehdyttäminen
 asentajakoulutus-työvaiheet, käytettävät
instrumentit ja laitteet esitetään erittäin
yksityiskohtaisesti ja havainnollisesti

Jukka Kurttila 2004
Esimerkkejä multimedian
käyttöalueista

Julkinen talous

erilaisten toimintojen esittely, analyysit,
skenaariot ja tilastot, joita havainnollistetaan
kuvilla, animaatioilla tai videoilla
Jukka Kurttila 2004
Multimedian
tuotantoprosessi

Ryhmätyötä
tuotanto- tai
mainostoimistoammattilaisia
 tuottaja, käsikirjoittaja, visualisti,
grafiikan ja animaation tuottaja,
äänituottaja, valokuvaaja,
videotuotantoryhmä

Jukka Kurttila 2004
Multimedian
tuotantoprosessi
Esisuunnittelu tavoitteineen ja
määrittelyineen
 Kirjataan yhteiseksi luetteloksi
kaikki ohjelmaa varten työstettävä
aineisto: teksti, kuvat, äänet,
grafiikka, video jne.

Jukka Kurttila 2004
Multimedian
tuotantoprosessi
Sisällöntuotannon vaiheistaminen
 Viestintäsuunnitelma aikatauluineen
ja budjetteineen
 Omat resurssit
 Ulkopuolisten palveluiden osto

Jukka Kurttila 2004
Varsinainen tuotanto

Projektiehdotus
ilmaistaan multimediasisällön perusidea
 kuvaus suunnittelun interaktiosta
 kuvaus käyttöliittymästä
 perustelu miksi multimedia on oikea
väline viestin välittämiseen

Jukka Kurttila 2004
Varsinainen tuotanto

Projektiryhmän perustamiskokous
tuotantostrategian laatiminen
 kohderyhmä
 tuotteen ydinviestit
 laiteympäristön kuvaus

Jukka Kurttila 2004
1. Synopsis
Jukka Kurttila 2004
Synopsis





A4 tai 1-3 liuskaa
käsikirjoittajan tai suunnittelijan dokumentti
tiivistetty muoto
ajatuksia ja ideoita
selkeä ja yksiselitteinen
Jukka Kurttila 2004
Synopsis








Mikä on tuotannon tavoite
Mikä on keskeinen sisältö
Kenelle sovellus tehdään eli kohderyhmä
Minkälainen on sovelluksen tyyli
Minkälainen rakenne sovellukseen tulee
Mediavalinnat. Miten informaatio välitetään
Vastuualueet. Ketkä osallistuvat tuotantoon
Tekniset määritykset. Mikä on sovelluksen
käyttöympäristö.
Jukka Kurttila 2004
2. Käsikirjoitus
Jukka Kurttila 2004
2.1 Asiakäsikirjoitus
Asiakäsikirjoituksen tehtävät:
 valmiin sovelluksen hahmottaminen
 työryhmän välinen kommunikointi
 tilaajan kanssa kommunikointi
 tuotannollinen perusta
Jukka Kurttila 2004
2.1.1 Valmiin sovelluksen
hahmottaminen







ohjelman rakenne
selvitys mediavalinnoista ja niiden
sisällöistä
luonnos sovelluksen käyttöliittymästä
toiminnallisuus
visuaalisuus
audiovisuaalinen materiaali
informaatiosisältö
Jukka Kurttila 2004
2.1.2 Työryhmän välinen
kommunikointi
Työryhmän jäsenet tekevät omat suunnitelmansa
asiakäsikirjoituksen perusteella:
 käyttöliittymä
 visuaalinen yleisilme
 äänimaailma
 videoiden ja animaatioiden käyttö
 valokuvien käyttö
 tietoliikenneominaisuudet
 tekniset määritykset
 käytettävät ohjelmat
Jukka Kurttila 2004
2.1.3 Tilaajan kanssa
kommunikointi



Tilaajalle, joka ei ole mukana
käsikirjoitusvaiheessa, asiakäsikirjoitus
edustaa suunnitteluvaiheen lopputulosta.
Hänen on sen pohjalta pystyttävä
päättämään, vastaako suunnitelma hänen
tekemäänsä tilausta.
Lopullisessa asiakäsikirjoituksella on aina
saatava tilaajan hyväksyntä ennen kuin
varsinainen tuotantovaihe aloitetaan.
Jukka Kurttila 2004
2.1.4 Tuotannollinen
perusta



Asiakäsikirjoituksen pohjalta voidaan
laatia tarkka budjetti sekä aikataulu koko
projektista.
Lopulliset sopimukset pohjautuvat
yhdessä hyväksyttyyn
asiakäsikirjoitukseen.
Käsikirjoitus sisältää
enimmäkseentekstiä. Apuna voi käyttää
erilaisia kaavioita ja piirroksia.
Jukka Kurttila 2004
3. Tuotantovaihe
Jukka Kurttila 2004
Tuotantosuunnitelma




Valmis käsikirjoitus laajennetaan
tuotantosuunnitelmaksi, jonka avulla
multimediatuotantoa hallitaan.
Tuotantosuunnitelma on tehtävä kirjallisesti,
jotta tuotanto etenisi sujuvasti.
Tuotantosuunnitelma on lähinnä tuottajan ja
projektipäällikön työkalu.
Tuotantosuunnitelmaan kuuluu erillinen
tuotantokäsikirjoitus, johon kootaan
asiakäsikirjoituksen pohjalta tehdyt
suunnitelmat.
Jukka Kurttila 2004
Tuotantosuunnitelma
sisältää mediamateriaalin








tuotantoprosesseista
aikatauluista
budjetista
työryhmästä ja vastuualueista
projektin seurannasta ja dokumentoinnista
sovelluksen teknisestä käyttöympäristöstä
sovelluksen testauksesta
valmiin sovelluksen jakelusta ja markkinoinnista
Projektin eteneminen sekä eri työvaiheisiin budjetoitu työaika
kirjataan tuotantosuunnitelmaan.
Jukka Kurttila 2004
Tuotantokäsikirjoitus
Visuaaliset ohjeet
 audiovisuaalisen materiaalin
tuotanto-ohjeet
 sovelluksen rakenne ja rakenteessa
liikkuminen
 toiminnallisuus
Jukka Kurttila 2004
Tuotantokäsikirjoitus
Tekniset määritykset
 värisyvyys eli värien määrä ja
näyttöresoluutio
 videomateriaalin kompressointi eli
pakkaaminen
 äänimateriaalin näytteenottotaajuus
 hakemistorakenne (kuvat, videot
jne.)
Jukka Kurttila 2004
Tuotantokäsikirjoitus
Tuotannolliset määritykset
 materiaalin varmuuskopiointi
 materiaalin sijainti työryhmän
verkossa
 tiedostomuodot
 ohjelmointikielet
Jukka Kurttila 2004
Mediamateriaalinen
tuotanto




Materiaali valmistetaan tuotantosuunnitelman
perusteella alihankintana tai itse.
Multimediasovelluksessa voidaan käyttää
olemassa olevaa materiaalia hyväksi.
Käyttökelpoisia ovat tietokannat, piirrokset,
musiikki, 3D-kuvat ja valokuvat.
Soveltuvasta materiaalista on selvitettävä
käyttöoikeudet, esim. valokuvien käytössä on
oltava lupa sekä kuvaajalta että kuvissa
esiintyviltä henkilöiltä.
Jos tilaaja toimittaa materiaalin digitaalisessa
muodossa, on sovittava etukäteen käytettävistä
tiedostomuodoista, jotta vältetään turhat
tekniset ongelmat koostamisvaiheessa.
Jukka Kurttila 2004
4. Rakenne
Jukka Kurttila 2004
Rakenteen suunnittelu




Rakenteen avulla jäsennellään aineisto sekä
määritellään käyttäjän liikkumismahdollisuudet
sovelluksessa.
Rakenne vaikuttaa suoraan käyttöliitttymän
ulkoasuun ja muuhun suunnittelutyöhön, kuten
tekstin kirjoittamiseen.
Sovellus voi käynnistyä intron avulla, joka
esittelee tulevan multimediaohjelman maailmaa
ja luo tunnelmaa.
Multimediaohjelman käyttö aloitetaan
ensimmäiseltä tasolta, jolle sijoitetaan tärkein
sisältö. Uloimmat tasot sisältävät syventävää ja
täydentävää informaatiota.
Jukka Kurttila 2004
Lineaarinen rakenne
Jukka Kurttila 2004
Kalanruotorakenne
Jukka Kurttila 2004
Puumainen rakenne
Jukka Kurttila 2004
Verkostorakenne
Jukka Kurttila 2004
Matriisirakenne
Jukka Kurttila 2004
Pyramidi- ja
labyrinttirakenne
Jukka Kurttila 2004
5. Visuaalinen suunnittelukäyttöliittymä






keskeinen elementti, käyttäjän ratkaisut
turvallinen, välitön ja selkeä
miten sivu jaetaan osiin -pitäydy näissä
asetuksissa koko sovelluksen ajan
johdonmukaisuus värien käytössä, fonteissa ja
niiden kokovalinnoissa
yhdenmukainen, esteettinen kokonaisuus
Säännönmukaisuus-käyttäjä oppii navigoimaan
sisällössä sujuvasti, pelkäämättä tekevänsä
virheitä (vaivaton pääsy ykkössivulle,edellinen
ruutu)
Jukka Kurttila 2004
6. Koostaminen ja testaus



Koostamisvaiheessa aloitetaan myös sovelluksen
testaus. On hyvä, jos testauksessa on mukana
myös muita kuin koostamiseen osallistuneita
henkilöitä.
Testauksen tarkoituksena on tarkistaa
mahdolliset virheet materiaalissa, tekninen
toimivuus sekä sovelluksen käytettävyys, myös
erilaisissa laiteympäristöissä.
Koostamis- ja testausvaihe päättyy, kun tilaaja
ja tuottaja ovat antaneet hyväksyntänsä
multimediasovellukselle.
Jukka Kurttila 2004
7. Jakelu
CD-ROMilla jaettavasta
multimediasta teetetään ohjelman
masterointi ja monistus.
 Kannen suunnittelu
 Käyttöohjeiden valmistus ja
pakkauksen suunnittelu
 Lisäksi aloitetaan mahdollinen
käyttäjäkoulutus.

Jukka Kurttila 2004
8. Dokumentointi



Jokainen työryhmän jäsen kirjaa ylös
tiedot esim. käytetyistä kirjasimista,
väreistä, codeceista jne.
Käytetyt ohjelmat ja työmenetelmät eri
elementtien valmistuksessa
dokumentoidaan, jotta niitä voidaan
hyödyntää uudelleen.
Dokumentointiin kuuluu myös valmistetun
materiaalin varmuuskopiointi ja
arkistointi.
Jukka Kurttila 2004
9. Budjetti ja aikataulu
Projektille voidaan laatia vaiheittainen
aikataulu, jolloin vaadittava työmäärä on
helpompi arvioida ja projekti etenee
sopimuksen mukaan:
 suunnitteluvaihe, joka päättyy, kun
asiakäsikirjoitus on hyväksytty
 tuotantovaihe, joka päättyy, kun sovellus
on testattu ja hyväksytty
 jakelu- ja markkinointivaihe
Jukka Kurttila 2004
10. Sopimukset
Tuottaja ja tilaa tekevät kirjallisen tuotantosopimuksen,
missä määritellään:
 tuotannon vastuuhenkilöt ja heidän vastuualueensa.
materiaalin tekijänoikeuksista vastaaminen sekä myös
tekijänoikeuksien luovutukset
 multimediasovelluksen käyttöoikeus luovutetaan tilaajalle,
mutta sovellusta varten valmistetun uuden materiaalin
käyttöoikeuksista sovitaan tuotantosopimuksessa erikseen
 jakelusta ja kopioinnista voidaan määrätä sopimuksessa
 tuotantosopimuksen liitteeksi tulevat toimeksiantosopimus
ja mahdollinen synopsis
 Tuotantosopimus voidaan tehdä kaksivaiheisesti. Ensin
sopimus käsikirjoituksen tekemisestä ja käsikirjoituksen
valmistuttua tehdään tuotantosopimus.
Jukka Kurttila 2004
11. Tekijänoikeudet





Tekijänoikeus syntyy automaattisesti tekijälle tämän luodessa
uuden teoksen.
Jos teoksella on useampia tekijöitä, syntyy tekijänoikeus niille
työryhmän jäsenille, joiden taiteellisella näkemyksellä on ollut
ratkaisevat merkitys teoksen syntyyn.
Multimediaohjelman tekijänoikeudet kuuluvat esim.
käsikirjoittamalle, graafikolle, äänisuunnittelijalle, valokuvaajalle
ja ohjelmoijalle. Myös koostajalle syntyy tekijänoikeus, jos hän
on tehnyt teoksessa luovaa suunnittelutyötä. Pelkkä mekaaninen
koostaminen valmiiseen malliin eri riitä teoskynnyksen
ylittämiseen.
Teosta koskeviin päätöksiin tarvitaan kaikkia tekijänoikeuksien
omistajia.
Tekijänoikeuden kuuluvat tekijälle koko hänen elinikänsä. Hänen
kuolemansa jälkeen seuraa 70 vuoden suoja-aika, jonka jälkeen
teos on vapaasti julkaistavissa. Ryhmäteoksissa suoja-aika alkaa,
kun kaikki teoksen tekijät ovat kuolleet.
Jukka Kurttila 2004