Transcript Yleisen kielitieteen peruskurssi

Yleisen kielitieteen peruskurssi
Cyk 110
Sl06
Laury
Luento 13
Kurssipalaute
 Sähköpostiosoitteiden päivitys (lista)
 Lomake
 Kurssi
ja ryhmä valikosta opettajan etunimen mukaan (siis
tälle ryhmälle Ritva)
 Väitteitä,
jotka malleja mahdollisista asioista, joita
vastauslomakkeella voisi ao. kohdassa (ikkunassa) käsitellä
 Myös
parannusehdotuksia/negatiivisia kommentteja saa
esittää!
 Palaute on anonyymistä. Se tulee opettajalle, mutta ilman
lähettäjän nimeä ja sähköpostiosoitetta
Puuttuvat harjoitukset
 Tenttiin tulon (ja suorituksen kirjaamisen) ehtona on
harjoitusten palauttaminen
 Listassa nimen jälkeen niiden harjoitusten numero, jotka
kirjanpitoni mukaan vielä puuttuvat
Viime kerralla
 Sanasemantiikkaa
 Metonymia
 Deiksis
(pragmatiikkaakin)
Tällä kertaa
 Lausesemantiikkaa
 Pragmatiikkaa
 Kieliperheet (erit. Euroopan kielet)
 Kielen muutos ja sen tutkiminen
Lausesemantiikkaa
 Kompositionaalisuuden
periaate
- Lauseen merkitys koostuu sen osien merkityksestä
- sanat ja rakenteet
- konstruktiot (joissa rakenne kantaa merkitystä)
Chris baked Pat a cake
 Semanttiset
roolit
- Verbien merkitykseen kuuluvat relevantit roolit
Chris sold Pat the bike
Pat bought me the bike
Pat paid Chris 50 euros for the bike
 Kollokaatiot
- Sanojen taipumus esiintyä tiettyjen muiden sanojen
kanssa
- Selektiorajoitukset (kielelliset; on myös maailmantietoon
liittyviä)
deep/profound thoughts
deep lake
kova sade/pakkanen/tuuli/nälkä/jano
heavy/hard rain/frost/?wind/*hunger/*thirst
give a talk/a paper
pitää puhe/esitelmä
 Aktiivinen alue (Langacker)
 Mihin
osaan pääsanasta adjektiivi viittaa
- punaiset silmät
- siniset silmät
- punainen hattu
- punainen kirja
- punainen omena
- keltainen persikka
Muita lauseiden merkitykseen ja tulkintaan
liittyviä seikkoja – pragmaattisia näkökulmia
 Presuppositio
- (puhujan) oletuksia, jotka on koodattu viestiin, ja joita
viestin ymmärtäminen edellyttää
Have you stopped taking drugs?
Have you tried taking drugs?
- verbi stop presupponoi aikaisempaa toimintaa, try ei
Nick admitted that the team had lost
Nick said the team had lost
- admit presupponoi väitteen todenmukaisuutta, said ei
 Myös definiittisyys presupponoi
 Määräisten
NP:iden käyttö presupponoi referentin
olemassaoloa
Se nuorten poikien väkivaltaisuus
The attempt by North Korea to destroy peace in the world
Keskustelun maksiimit
 Keskustelun osallistujat olettavat, että osallistujat tekevät
yhteistyötä ja noudattavat seuraavia maksiimeja
(sääntöjä): (Grice)
 Relevanssi
 Laatu
(puhu totta)
 Kvantiteetti
 Tapa
(pysy asiassa)
(älä puhu liikaa)
(pyri selkeyteen)
 Relevanssi
 Oletus
on, että puhunnokset ovat kontekstissaan
relevantteja; keskustelukumppanin oletetaan toimivan
yhteistyössä, vaikka ei heti näytäkään siltä
A: Onko Mikolla tyttöystävää?
B: Hän on ruvennut käymään Kuopiossa joka viikonloppu.
A: Lähdettäiskö leffaan.
B: Mulla on huomenna tentti.
A: Miten tentti meni?
B: Tavastialla on huomenna tosi hyvä bändi.
Laadun maksimi (puhu totta)
T: Mikä on Uuden-Seelannin pääkaupunki?
O: Melbourne.
T: Joo, ja Ruotsin pääkaupunki on Oslo.
- Jos keskustelukumppani ei tottele maksiimeja, kuulija
tulkitsee puheen niin, että sillä kuitenkin on tilanteeseen
sopiva merkitys (syntyy implikatuuri)
 Kvantiteetti
- Lausuma voi olla totta, mutta silti rikkoa kvantiteentin
periaatetta
Minulla on kolme lasta (puhujalla on neljä lasta)
A: Mihin Martti meni?
B: Kauppaan tai jonnekin.
- jos vastaus sisältää vähemmän informaatiota kuin
vastaajalla todellisuudessa on, vastaus on
harhaanjohtava
 Tapa (pyri selvyyteen)
I cannot speak too highly about the abilities of this
applicant
You will be lucky indeed if you get him to work for you
- Kaksiselitteisyyden implikaatiot?
Mitä maksiimia seuraavissa ei totella?
A: Do you like my dress?
B: Well, the color is really nice.
I have never slept with your wife (sanoo X kun hänet
esitellään Y:lle)
Puheen ja kontekstin yhteydet - puheaktiteoria
 Puheen merkityksen kolme tasoa
 Lokutionaarinen
- Sanojen ja konstruktioiden merkitys ja referenssi
 Illokutiivinen
- Mikä teko lausumalla tehdään (esim. kysytään,
käsketään..)
 Perlokutiivinen
- Mitä todellisia muutoksia lausuma saa aikaan
Oivallus (Austin): puheella saadaan aikaan muutoksia
maailmassa; ei vain välitetä viestejä, vaan tehdään tekoja
 Selvimmin tämä näkyy performatiiveista
Kastan sinut Prinsessa Armadaksi
Lyön vetoa 100 euroa, ettet tiedä mitä COMP on
I hereby declare you man and wife
-
Huomaa hereby, täten
- (I) thank you
- I request that you send me your life’s savings
Performatiivit vaativat kuitenkin tietynlaisia ehtoja
felicity conditions ’onnellisuusehtoja’ voidakseen toteutua
(puhujat, tilanne, tarkoitusperät)
 Erilaisia puheakteja (näitä on monia!)
 Väite
antaa tietoa
 Kysymys
pyytää tietoa
 Pyyntö
pyytää toimintaa
 Käsky
vaatii toimintaa
 Lupaus
puhuja sitoutuu johonkin
 Uhkaus
puhuja sitoutuu johonkin
Onnistumisehtoja:
Kysymys – ehto: puhujalla ei ole pyydettyä tietoa
Is the Pope Catholic? Do bears live in the woods? Are you
stupid? eivät täytä tätä onnistumisehtoa (tavanomaisesti
käytettyinä)
 Lupaus: puhujan täytyy pystyä toimimaan luvatulla tavalla
Lupaan etten oksenna vuoristoradalla
 Miten lupaus ja uhkaus eroavat onnistumisehtojensa
suhteen?
 Miten käsky ja pyyntö eroavat?
Puheaktit voivat olla suoria tai epäsuoria
 Suorissa
puheakteissa lausuman muoto (lokutionaarinen
tyyppi) on yhteenkäypä sen illokutionaarisen tyypin kanssa
- Esim. käskyt ovat imperatiiveja
- Give me that hammer
- Kysymykset ovat interrogatiiveja
- Väsyttääkö?
 Usein kuitenkaan puheaktin muoto ei vastaa sen
illokutiivista tehtävää
 Epäsuoria
puheakteja
- I could use that hammer
- Tahtoisin tietää ensi viikon tentistä
Merkitys diskurssissa
 Usein merkitys piilee myös vuoronvaihdossa – jotta
tietäisi mitä tarkoitetaan, täytyy tietää kuka sanoi mitä
Do you need a partner/ to go there/ yes/ no
A: Do you need a partner?
B: To go there?
A: Yes.
B: No.
Maailman kielistä
 Maailmassa on n. 6000 kieltä
 Läheskään kaikkia ei ole tutkittu
 Kieli/murre ero ei selvä
 Lingvistinen
kriteeri: eri kielet eivät ole keskenään
ymmärrettävissä (mutually intelligible)
 Tämän
kriteerin mukaan esim. skandinaaviset kielet eivät
olisi eri kieliä, eivät myöskään hindi ja urdu
 Toinen
tärkeä kriteeri on poliittinen kriteeri: (Weinreich: ’a
language is a dialect with an army and a navy’), jonka
mukaan skandinaaviset kielet ovat eri kieliä ja on jopa ehkä
olemassa yksi kiinan kieli
Kielisukulaisuus
 Kielet jaetaan kieliperheisiin, ryhmiin jonka jäsenet
polveutuvat samasta kantakielestä
 Perustana
on äänteellis-semanttinen vastaavuus
perussanastossa (eng. father, esp. padre, ru. far)
- Perussanasto: lähisukulaisiin viittavat, ruumiinosat,
taivaankappaleet
- Ei esim. vesiputous, kitara, lentokone
 Kielet
voivat muistuttaa toisiaan monestakin eri syystä
(geneettisten syiden lisäksi)
- Areaaliset piirteet
- Kielet, joita puhutaan samalla alueella alkavat
muistuttaa toisiaan (esim. suomenruotsi ja suomi)
- Esim. artikkelin kehitys Euroopassa
- Alun perin latinassa ei artikkelia
- Levisi latinaan kreikasta (kaksikielisyys)
- Lopulta myös unkariin, vaikka unkari ei sukua
muille eurooppalaisille kielille
- Ei kuitenkaan periferiaan, kuten venäjään ja
suomeen
 Kielet
saattavat myös lainata samasta kohteesta
- grepfrut esim. turkki, unkari
- greippi
 Samanlaisuus
voi olla myös sattumaa
- ne ’kyllä’ sekä kreikaksi että koreaksi
 Maailman parhaiten tunnettu ja eniten tutkittu kieliryhmä
on indoeurooppalainen kieliperhe
 William
Jones (1700-l.)
- Huomasi, että sanskriitti on sukua kreikalle ja latinalle
- Polveutuvat samasta kantakielestä, jota ei enää ole
olemassa (proto-indoeurooppalainen kantakieli)
- Todisteena säännölliset äänneyhteydet samaa
tarkoittavissa sanoissa
 Miten tämä tapahtuu
 Kieli
K, jossa on äänne [α]
 Puhujat
jakautuvat kahteen ryhmään
 Ryhmän
K1 puhumassa murteessa tapahtuu äänteen
muutos: [α]  [β]
 Ryhmän
K2 puhumassa murteessa ei tapahdu tätä muutosta
 Äännemuutoksen
tapahduttua kaikissa sanoissa joissa K1
kielessä on [β], kielessä K2 on [α]
 Kielitieteilijä
tulee paikalle myöhemmin ja toteaa:
- Kielet K1 ja K2 ovat sukua toisilleen
- Sen perusteella, mitä äänteiden muutoksista tiedetään,
voidaan olettaa, että kielessä K2 on alkuperäinen
(kantakielestä periytyvä) äänne
 Indoeurooppalainen kieliperhe
PIE
Kelttiläiset
Romaaniset
Germaaniset
Balttil.
Slaavil.
Indo-iranilaiset
länsirom.
Itä
iranilaiset
gallorom.
länsi
indoarjalaiset
etelä
 Kelttiläiset: kymri, bretoni, iiri, gael, manksi, korni
 Romaaniset
 länsiromaaniset:
espanja, ladino, portugali
 galloromaaniset:
ranska, oksitaani, katalaani, retoromaani
 italia,
romania
 Germaaniset
 Itägermaaniset:
gootti
 Länsigermaaniset:
englanti, friisi, hollanti (flaami), saksa,
jiddiš
 Pohjoisgermaaniset:
islanti, fääri
ruotsi, norja, tanska (oik. sama kieli),
 Slaavilaiset
 Itäslaavilaiset:
venäjä, ukraina
 Länsislaavilaiset:
puola, tsekki, slovakki
 Eteläslaavilaiset:
sloveeni, serbokroaatti, bulgaria
 Balttilaiset: latvia ja liettua
 Omia haarojaan muodostavat
 kreikka
 albania
 armenia
 Indoiranilaiset
 Iranilaiset:
persia, kurdi, paštu
 Indoarjalaiset:
sanskriitti, bengali, hindustani (hindi+urdu),
romani, nepali, punjabi, gujarati, sinhala …
Euroopan isolaatteja
 baski
 akvitaani
 pikti
 etruski
Uralilaiset kielet
 Itämerensuomalaiset
 suomi,
karjala, meänkieli, viro, võru, lyydi, vepsä, vatja, liivi
 Saamelaiset
 länsisaamelaiset:
eteläsaame, uumajansaame,
pohjoissaame
 Itäsaamelaiset:
inarinsaame, koltansaame
 Volgalaiset
 ersä
 mokša
 mari
 Permiläiset
 komi
(syrjääni)
 udmurtti
(votjakki)
 Ugrilaiset
 unkari
 hanti
(ostjakki)
 mansi
(voguli)
 Samojedilaiset
 Pohjoissamojedilaiset
- nenetsi
 Eteläsamojedilaiset
- selkuppi
Kielikuolema
 Suurin osa maailman kielistä on uhanalaisia
 Vain
1-2% maailman kielistä on jonkin alueen virallinen kieli
- Tämä(kään) ei takaa kielen säilymistä, esim. havaiji, iiri
 50%
maailman kielistä kuolee tällä vuosisadalla
- Esim. Pohjois-Amerikassa n. 190 alkuperäiskieltä, n.
80% on uhanalaisia
- Afrikassa 30%, Aasiassa 53%, Euroopassa 30%
- Australia ja Oseania, 93%