Transcript Onnistuneen ryhmän toiminta

Onnistuneen ryhmän
toiminta
https://moniviestin.jyu.fi/vanhat/viesti/ryhmaviestinta/10
Anneli Karjula, Katta Siltavirta
Taustaa

Ryhmän muodostumisen taustalla on kulttuuri.

peruskäsitysten kokonaisuus, jonka ryhmän jäsenet jakavat.

Wikipedian mukaan kulttuuri tarkoittaa tietylle ihmisryhmälle ominaista
käytöstä, tapoja ja historiaa.

Kaikki ihmisen toiminta (eleet, vaatteet, ajatukset, ilmaisut ja ajankäyttö) on
kulttuuria.

Ne ajatustavat jotka ryhmä on ratkaissut, muodostavat yleisen käsityksen
maailmasta, ihmisistä ja elämästä.
Käsite

Ryhmä

Tunnusmerkkejä: koko, tarkoitus, rajat, säännöt, vuorovaikutus, työnjako, roolit ja
johtajuus

Yhteiset tavoitteet

Keskinäistä vuorovaikutusta ja tietoa ketä ryhmään kuuluu

Hetkellisiä tai pidempiaikaisia

Jäseniä monissa ryhmissä

Perus- vai virtuaaliryhmä?
Käsite

Tiimi

”Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat
sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen
toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan

Luova

Enemmän työelämässä

Perus- vai virtuaalitiimi?
Ryhmäteoriat – perusolettamusilmiö

Ryhmän jäsenten outo käyttäytyminen

Perusolettamustilassa ryhmä vastustaa kaikkia kehittymisvirikkeitä

Riippuva ryhmä

Taistelu- ja pakoryhmä

Parinmuodostusryhmä

Yhtenäisyysryhmä
Ryhmän muodostaminen

Pienryhmät (toimivassa yleensä 4–7 jäsentä)

Tehtäväfunktio

Prosessifunktio


Oltava tasapaino näiden välillä
Suurryhmät (yli 8 jäsentä)

Opetuksen perusmuoto

Opiskelijan oppiminen pinnallista

Tulisi liittää muita työtapoja
Ryhmätyöskentelyn organisointi

Rinnasteinen tehtävä

Jaettu tehtävä

Osittain rinnasteinen tehtävä

Ryhmän tason mukainen tehtävä

Kiertävä tehtävä
Ryhmässä osallistuminen

(Pien)ryhmätyöskentely mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen

Edistää opiskelijan vastuunottoa oppimisesta ja aktiivista roolia tiedon
hankkijana ja tuottajana

Osallistumisaktiivisuus ryhmässä:

3–6 jäsentä > kaikki puhuvat

7–10 jäsentä > melkein kaikki puhuvat

11–18 jäsentä > viisi tai kuusi puhuu paljon, muista kolme tai neljä osallistuu välillä

19–30 jäsentä > kolme tai neljä jäsentä dominoi

Yli 30 jäsentä > osallistumismahdollisuus pieni
Ryhmän jäsenen roolit

Loukkaantuva

Dominoiva

Kannustava

Mukautuva

Tiedon jakaja

Vetäytyvä
Ryhmän kehitysvaiheet

Ryhmän kehitysvaiheet Bruce Tuckmanin (1965) mukaan

Muodostusvaihe (forming)

Kuohuntavaihe (storming)

Sopimisvaihe (norming)

Hyvin toimiva ryhmä (performing)

Ryhmän lopettaminen (adjourning)
Muodostusvaihe (forming)

Sopeutumisen ja epävarmuuden vaihe, annettu työ tehdään yhdistämällä
yksilösuoritukset

Jäsenten riippuvuus ohjaajasta

Varovaista ja muodollista käytöstä

Ensimmäiset ryhmäroolit, tavoitteiden selvittäminen, pelisääntöjen
muodostaminen

Yleensä myönteinen ilmapiiri
Kuohuntavaihe (storming)

Yksilöt haluavat erottautua ryhmässä, konflikteja, tyypillistä sisäinen
taistelu ja vetäjän ja saadun tehtävän vastustaminen

Tyytymättömyys ja pettymys ryhmää kohtaan on yleistä

Rohkeus esittää mielipiteitä ja tarttua toisten esittämiin ajatuksiin kasvaa

Tehtävän tunteenomainen vastustaminen

Erimielisyyksiä ei pelätä, voi muodostua alaryhmiä

Tavoitteet ja toimintamuodot alkavat selkiytyä

”yhä jumissa”
Sopimisvaihe (norming)

Keskinäinen erilaisuus ja roolit hyväksytään, vakiintuminen

Ryhmähenki alkaa kehittyä

Ryhmän toiminnalle syntyy säännöt, normit, yhteisiä toimintatapoja ja
tavoitteita

Ilmapiiri vaikuttaa vapautuneelta, mutta tingitään yksilöllisyydestä ->
puolustusmekanismit:

Jäsenten pyrkimys vaikuttaa ryhmän toimintaan omien tavoitteidensa mukaan

Suojautuminen vaarallisilta sosiaalisilta tilanteilta
Hyvin toimiva ryhmä (performing)

Ryhmä on tuottava, tehokas ja luova

Resurssien hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti

Ryhmä toimii kokonaisuutena tavoitteen suuntaisesti

Osaa ratkaista mahdolliset ristiriitatilanteet

Energia voidaan suunnata työskentelyyn, tehtävänsä ratkaisemiseen


Ihmissuhdeongelmat tai sisäiset ongelmat ratkaistu/osataan ratkaista

Työnjako tehty, roolit joustavia, erilaisuutta osataan hyödyntää

Työt tehdään yhteisvastuullisesti, tarvittaessa ”venytään” ryhmän hyväksi
Ulkopuolisen vaikea päästä ryhmän toimintaan mukaan
Ryhmän lopettaminen (adjourning)

Tuckman lisäsi malliinsa uuden vaiheen, lopetusvaiheen 1977

Vaihe on käsillä, kun ryhmä päättää toimintansa

Toimintatapa ei ole enää suorituskeskeinen, ryhmän jäsenet hyvästelevät
toisensa

Tunteet voimakkaina: helpotuksesta masennukseen
Miten ryhmää ohjataan?

Oppimisprosessi on yksilöllinen. Sitä voidaan pitää myös yhteisöllisenä.

Ohjaajan tulee sopeuttaa opetus ryhmän (kurssin) tavoitteet opiskelijan
yksilöllisiin tavoitteisiin

Tehtävä tulee antaa selkeästi.

Ryhmänohjaajan on hyvä olla tietoinen ryhmän kehityksen vaiheista. Se
helpottaa ryhmän kanssa toimimista ja yhteistyön kehittymisen ymmärtämistä
Miten ryhmää ohjataan?


Muodostusvaiheessa:

ottaa johtajuuden itselleen

antaa mallin perustyöskentelyn periaatteista

luo ilmapiiriä, tutustuttaa ryhmäläiset toisiinsa

ryhmän virittäminen ja suuntaaminen kohti tavoitteita
Kuohuntavaiheessa:

rohkaista kritiikin ilmituloon

ottaa vastaan negatiivisia tunteita, pitää itsensä kritiikin ulkopuolella

antaa arvostavaa palautetta ryhmän jäsenille, sekoittaa alaryhmiä, puuttuu
sisäisiin konflikteihin, käsittelee ristiriitoja, vie ryhmän eteenpäin
Miten ryhmää ohjataan?

Pyrimme hallitsemaan konflikteja ryhmässä eri tavoin:

Kilpaileminen

Mukautuminen

Vältteleminen

Kompromissiin pyrkiminen

Yhteistyön tavoitteleminen

Konflikteja eniten kuohuntavaiheessa, ei pidä vältellä kuitenkaan loputtomiin

Konflikteilla myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia ryhmässä

Avoimesti käsitelty ja selvitetty konflikti lisää luottamusta ja turvallisuutta.
Onnistunut käsittely: ”kaikki kokevat voittaneensa”
Miten ryhmää ohjataan?



Sopimisvaiheessa:

Nostaa esiin erilaisuutta ryhmässä

Pitää huolta perustehtävästä, rohkaisee pohdintoihin, selkiyttää ryhmästä nousevia
johtopäätöksiä
Hyvin toimivan ryhmän vaiheessa:

Toimii yhtenä joukossa, antaa enemmän tilaa ryhmän jäsenille

Ylläpitää motivaatiota, etsii uusia haasteita ryhmälle

Edistää jäsenten avoimuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta
Ryhmän lopetusvaiheessa:

Huolehtii selkeästä päätöksestä ja päätösrituaaleista, virittää ryhmän lopetukseen

Luo ryhmän jäsenille tilaisuuden tunnelmiensa jakamiseen ja päätöspuheenvuorojen
käyttämiseen
Miten ryhmää ohjataan?

Ohjaajan kymmenen tärkeintä ominaisuutta
1.
Pysy perustehtävässä ja huolehdi rakenteista
2.
Ole luotettava, vastuuntuntoinen ja rehellinen
3.
Ole empaattinen
4.
Ole oikeudenmukainen
5.
Ole luova
6.
Ole pitkäjänteinen
7.
Ole innostava
8.
Ole kannustava
9.
Ole diplomaattinen ristiriitatilanteissa
10.
Ole huumorintajuinen
Tehtävä
hyvin toimiva ryhmä ja
hyvän ryhmän
tunnusmerkit
Lue itsenäisesti esimerkki ryhmän toiminnasta.
Muodosta pienryhmä (2-3 jäsentä) vieressä istuvien kanssa.
Keskustelkaa millainen on hyvä ryhmä. Kirjatkaa tuotos talteen.
Aikaa 8-10 minuuttia.
Hyvän ryhmän tunnusmerkit

Luottamuksellisuus

Sitoutuneisuus

Luovuus

Yhteistyön voima

Erilaisuus voimavarana

Ohjaaja resurssina
Lähteet:

Kaukkila, V & Lehtonen, E. 2008. Ryhmästä enemmän. SMS-Tuotanto Oy.

Kopakkala, A. 2008. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen
vaikuttaminen

Repo-Kaarento, S. 2007. Innostu ryhmästä. Miten ohjata oppivaa yhteisöä.
Dark Oy. Vantaa

http://iqform.it.helsinki.fi/iqform/index.php?node=iq_opas_ryhmaoppimisee
n_fin

http://niksinurkka.wikispaces.com/Ryhm%C3%A4n+kehitysvaiheet
Miten ryhmää ohjataan?


Tässä vielä kevennykseksi erään työpaikan perimätietona kulkenut "sovellus"
ryhmäprosessin vaiheista:
Projektin vaiheet:

Valtava innostus

Jumalaton hämminki

Helvetillinen sekaannus

Järkiintymisvaihe

Syyllisten etsintä

Syyttömien rankaisu

Niiden palkitseminen jotka

...eivät osallistuneet projektiin