Transcript Document

Aikuisopiskelijan
ohjauksen erityispiirteet
Avointen yliopistojen neuvottelupäivät , Kuopio 31.10.2013
Jussi Onnismaa
Helsingin yliopisto, Palmenia
•tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi
•www.kehityspiikki.fi
Pieter Brueghel (1525–1569)
1
Baabelin torni
Wikimedia
Jäsennystä
•
•
•
•
•
Mitä ohjaus ’on’?
Työ ja ammatit muuttuvat
Työelämäorientaatio ja uratarinat
Ohjausyhteistyö korkeakouluissa
Mitä tästä seuraa ohjaukselle
korkeakouluissa?
31.10.13 *
tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi *
www.kehityspiikki.fi
2
Mitä ohjaus ’on’?
• Määritelmä  määritys (Max Weber)
• Sanan merkitys – sanan käyttö (Wittgenstein
2001, 134, 176)
• ”Käsitteet eivät odota meitä valmiina niin
kuin taivaankappaleet. Ei ole olemassa
käsitteiden taivasta. Käsitteet on
valmistettava tai pikemminkin luotava,
eivätkä ne ole mitään ilman ne luoneiden
allekirjoitusta”
(Deleuze & Guattari 1993, 16–17)
31.10.13 * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi * www.kehityspiikki.fi
3
Oppiminen ja muutos
rakentuvat vuorovaikutuksessa
Pieter Brueghel (1525–1569): Lasten leikit
4
Wikimedia
Tieto on yhteisöllistä, kontekstuaalista,
suhteistettua…
• Tieto ei ole sen paremmin ihmisten pään sisällä
kuin jaettavissa oleva ”pakettikaan”
• Oppiminen huomaamatta arkisten tapahtumien
yhteydessä, kun ihminen on ’maailman’ (= vars.
toisten) kanssa vuorovaikutuksessa
• Emme tee tai muista paljoakaan, ellei meitä
kutsuta vuorovaikutukseen ja suhteisiin (Gergen 2009)
• Eteen tulee jatkuvasti tilanteita, joita on
kohdattava ennen reflektointia
31.10.13 * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi * www.kehityspiikki.fi
5
Ohjauspuheen muutos ’olemuskäsitteistä’
’suhdekäsitteisiin’
• Koulutus  oppiminen
• Persoonallisuuden ja työtehtävien
yhteensovittaminen (fit, matching) 
mahdollistaminen
• Interventiot  tarjoumat
• Intressit  intentiot
• Ohjaus  ura- ja elämänsuunnittelu
• Ammatilliset valinnat  siirtymävaiheet
• Ohjaus(palvelut)  siirtymävaiheiden tuki
31.10.13 *
tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi *
www.kehityspiikki.fi
6
Työn muutos ja työelämän tutkimus
Wikimedia
Pieter Brueghel (1525–1569)
7
Uratarinat
•
•
•
•
 (Ura)identiteettityössä paikannumme / paikannamme
itsemme tietynlaisiksi ihmisiksi. Tarjolla on silloin
resursseja ja rajoitteita
 Monien erilaisten identiteettien omaksuminen ja ajallinen
järjestäminen
 Neuvottelu tai kamppailu ristiriitaisten identiteettien
välillä
Sankarillinen ja yksilöllinen uratarina on kulttuurissa tyypillinen
tapa kertoa asiat, ei tapahtumien ’puhdas’ kuvaus
Uramuutoksen tekeminen kerrotaan mediassa ym. helppona
Yksilöllistävä kulttuuri  vertailu muihin, riittämättömyyden
olo (hallinta, ’sisäinen yrittäjyys’)
(Ura)identiteettejä esitetään ja tuotetaan a) vuorovaikutuksessa ja b) tukeudutaan kulttuurin mallitarinoihin,
jotka mahdollistavat ja rajoittavat kerrontaa/toimintaa
(LaPointe 2011)
31.10.13 * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi * www.kehityspiikki.fi
8
Dialoginen asiantuntijuus
• Refleksiivisyys lisääntyy tulevaisuuden työelämässä
• Työntekijöiden on tulevaisuudessa kyettävä solmimaan
moraalisia sopimuksia siitä, mikä työssä on keskeistä ja
tavoittelemisen arvoista.
• Sovittava on myös siitä, millaiset toimintatavat ovat
eettisin tai ekologisin perustein hyväksyttäviä.
(TEM: Työelämä v. 2030, Alasoini ym. 2012)
•
•
•
•
Looginen kausaaliajattelu  systeeminen ajattelu
Joko–tai  sekä–että; vaihtoehdot yhtaikaa olemassa
Ensimmäinen  toinen asiantuntijuus
Systeemien rajapinnat – asiakkaat ym. sidosryhmät,
yhteistyökumppanit – huokoisia, muuttuvia
• Organisaatiot kaoottisia: turbulenssi, kompleksisuus,
emergenssi  yhteistyön tarve  dialogisuuden tarve
• Asiantuntijuus on dialogista  asiantuntijuus voi siten
kehittyä vain dialogisesti
31.10.13 * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi * www.kehityspiikki.fi
9
Dialoginen asiantuntija
•
•
•
•
•
Tietää omat rajansa
Tietää mitä ei tiedä
Osaa pyytää apua
Sietää epävarmuutta
Lähestyy ihmisen elämää ja arkea ainutkertaisena
tietona
• Reflektoi ja muuntelee omaa toimintaa
vuorovaikutuksessa saadun tiedon ja palautteen
pohjalta
• Hyödyntää erilaisuutta ja moninäkökulmaisuutta
(Jukka Pyhäjoki)
31.10.13 * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi * www.kehityspiikki.fi
10
Työssä käytettävä tieto
’Tieto’ tai ’tietotyö’  tietäminen prosessina ja
yksilön tietämisen kyky.
Työssä käytettävä tieto Blacklerin (1995) mukaan:
1. Abstrakti ja teoreettinen ’aivotietäminen’
(embrained knowledge) todentuu ja hankitaan
kognitiivisena toimintana
2. Ruumiillinen tieto (embodied k.) on tekemällä
hankittua ja tekemisessä ilmenevää hiljaista tietoa
3. Kulttuurinen tieto (encultured k.) syntyy
sosialisaatiossa ja perustuu kieleen ja jaettuun
ymmärrykseen
4. Upotettu tieto (embedded k.) on systeemeihin ja
rutiineihin sisäänkirjoitettua tietoa
5. Koodattu tieto (encoded k.) on organisaatiossa,
kuten oppaissa tai tiedostoissa varastoitua tietoa
11
Ohjauksen prosessi
Pieter Brueghel: Ikaroksen putoaminen
Wikimedia
12
OHJAUS
NEUVONTA
TIEDON JAKAMINEN
Tehtävä
Edistää keskustelun keinoin
ohjattavan omaa kykyä
parantaa elämäänsä
haluamallaan tavalla.
Neuvoa ohjattavalle sopiva
toimintatapa.
Antaa ohjattavalle hänen
tarvitsemiaan tietoja.
Suhde
Tietoon
Korostetaan asioiden
tulkinnanvaraisuutta ja monia
toimintamahdollisuuksia.
Neuvo perustuu
asiantuntijatietoon.
Tarvittava tieto koostuu
tosiasioista.
Ohjattavan
rooli
Ohjattava osallistuu
esittämiensä pulmien
ratkaisemiseen. Hänen
tavoitteensa ja tulkintansa ovat
lähtökohtana. ohjattava on
oman elämänsä asiantuntija.
Ohjattava odottaa saavansa
ongelmaansa asiantuntija-apua
neuvon muodossa. Hän on
neuvon pyytäjä ja vastaanottaja.
ohjattava päättää neuvon
noudattamisesta.
Ohjattava hakee itselleen puuttuvaa
tietoa. Hän on tiedon vastaanottaja.
ohjattava käyttää tiedon hyväkseen.
Ohjaajan
rooli
Ohjaaja pyrkii vahvistamaan
ohjattavan toimintakykyä ja
välttää valmiiden
ratkaisumallien tarjoamista
Ohjaaja on eri vaihtoehtojen
asiantuntija ja tietää po. asiasta
enemmän kuin ohjattava. Ohjaaja
varmistaa, että neuvot ovat oikeita
ja ymmärrettäviä.
Ohjaaja antaa ohjattavalle hänen
haluamansa tiedon. Ohjaaja
huolehtii tietojen oikeellisuudesta
ja riittävyydestä.
Keskustelun kulku
Ohjauskeskustelu on
monivaiheinen ja rakenteeltaan
löyhä. Keskustelun kulkuun
vaikuttavat ohjattavan aloitteet
ja ohjaajan lähestymistapa.
Ohjaustehtävä voi edellyttää
useita keskustelukertoja.
Keskustelun rakenteena on
neuvon pyytäminen ja sen
antaminen. Ohjaaja voi antaa
neuvon omasta aloitteestaan.
Keskustelu on usein lyhyt, mutta
voi laajentua monivaiheiseksi.
Keskustelu rakentuu tavallisesti
ohjattavan kysymyksestä ja
ohjaajan vastauksesta. Ohjaaja voi
tarjota tietoja omasta aloitteestaan.
Keskustelu on lyhyt, mutta tiedon
antaminen voi vaatia tarkennuksia.
Lähde: Sovelt. Ohjus-raportti
2002, TEM
Aikaa ja tilaa kehittymiselle
•
•
•
•
Jos ohjaus on ajan huomion ja kunnioituksen
antamista, niitä tarvitsee myös
ohjausammattilainen
Kehityksessä ja muutoksessa on erilaisia aikoja,
kestoja ja rytmejä, joita voi pyrkiä kuuntelemaan
Usein nopea aika peittää alleen hitaan ajan ja
kehityksen. ’Tehokkuus’ jyrää
Miltä tuntuisi kuunnella yksin hakkaavaa
teknorytmiä, ilman muita rytmejä ja kestoa?
31.10.13 * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi * www.kehityspiikki.fi
14
(Ylitalo 2012; Jyrhämä 2012)
* 31.10.13 *
tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi
www.kehityspiikki.fi
15
Ohjaajan lähestymistapoja
Jatkuvuutta ylläpitävä
• Erityisesti muutoksissa ja ristiriidoissa arvokkaan ja tärkeän mukana
pitäminen.
Relfleksiivinen ja tunteista huolehtiva
• Suhteissa ja puolella oleminen – Tuki, hyväksyntä ja luonnolliseksi
tekeminen
Ohjaava, reflektiivinen
• Kokemusten jakaminen ja hyödyntäminen – Kokeileminen, ideointi –
Ongelmien kohtaaminen, jopa ratkaiseminen
Rakenteita ylläpitävä
• Rajoista kiinni pitäminen: aika, paikka ja perustehtävä – Kurinalaisuus,
ennustettavuus ja turvallisuus – Vastuun ottaminen prosessin ohjaamisesta
Tilaa ja vaihtoehtoja etsivä
• Moniäänisyys, innostavuus ja erilaisuuden kunnioittaminen –
Epämääräisyyden sietäminen – Tilanteiden avoimena pitäminen
(Jyrhämä 2012)
16
Ohjauksen ulottuvuuksia ja lähestymistapoja
A toiminnan tarkastelija
(tilannekeskeinen)
B käytännön teoretisoija
(normatiivinen)
C kriittinen arvioija
(reflektoiva)
Jyrhämä 2012
31.10.13 *
tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi *
www.kehityspiikki.fi
17
Dialogisuus
• Puhuminen: ajatuksia ei ’pueta sanoiksi’
• ”Tiedän mitä ajattelen vasta, kun kuulen itseni
sanovan sen” (J. Goolishian)
• Kuunteleminen on vielä puhumistakin
aktiivisempi tapahtuma
• ”Luova
harhailu
ja
sanoilla
kompurointi”
(M. Merleau-Ponty)
• ”Millaista tavoittelet, kun etsit sellaista, mitä et
tunne”? - Menon Sokrateelle (Platon: Menon)
• Toista ei voi tietää (E. Levinas)
• Valmis totuus toisesta jähmettää toisen (M. Bahtin)
• Miten päästä itse/päästää toinen irti kiinni
naulatuista rooleista
31.10.13 *
tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi *
www.kehityspiikki.fi
18
Työelämäorientaatio: Korkeakouluopiskelun
pedagoginen työelämähorisontti
• Työelämäorientaation tukeminen =
opiskelijan mielekkään elämän rakentamisen
tukemista
• Tutkimusten mukaan opiskelijoille kehittyy
oppimiselle otollinen identiteetti, jos
opettajat osoittavat mielenkiintoa
opiskelijoiden hyvinvointia kohtaan ja
antavat hyväksyvää palautetta
• Se, mitä voidaan nähdä ja valita, riippuu
toimintahorisontista, joka on yhteydessä
yksilön lähtötilanteeseen (habitus, koulutus
ja vallitseva työmarkkinatilanne)
31.10.13 * tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi * www.kehityspiikki.fi
19
Työelämäorientaatio: Korkeakouluopiskelun
pedagoginen työelämähorisontti II
• Ohjauksella ja pedagogiikalla voidaan avata
opiskelijalle tapoja nähdä ammatillinen
tulevaisuutensa ja jäsentää työelämäsuhdettaan
ja työmarkkinoiden mahdollisuuksia.
• ”Kuka minä olen”  ”Millainen haluan
tulevaisuuteni olevan”
Penttinen ym. 2011
31.10.13 *
tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi *
www.kehityspiikki.fi
20
Moniammatillinen ohjauksen yhteistyö
1. Koordinaatio: yhteinen ongelma
ratkaistaan valmiiden vaihtoehtojen avulla
 yksinkertainen vuorovaikutus
2. Yhteistyö (cooperation): Ongelma
monimutkaisempi, ei selkeitä
ratkaisumalleja  rajoja kunnioittava
neuvottelu
3. Kumppanuus (partnership, collaboration):
Uudenlaiset yhteistyön käytännöt ja
ratkaisut  rajanylitykset
sovelt. Häggmän-Laitila & Rekola 2011
31.10.13 *
tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi *
www.kehityspiikki.fi
21
Paripohdinta
• Millainen ohjaus (tilanne/prosessi) jäi
mieleeni?
• Mitä tapahtui? Mitä ei tapahtunut?
• Tekisinkö nyt ohjaajana samoin / eri
tavoin?
 Puhumisen ja kuuntelun erottaminen
31.10.13 *
tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi *
www.kehityspiikki.fi
22
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Alasoini, T., Järvensivu, A. & Mäkitalo, J. 2012. Suomen työelämä vuonna 2030: Miten ja miksi se on
toisennäköinen kuin tällä hetkellä. TEM raportteja 14/12.
Bahtin, M. 1991/1963. Dostojevskin poetiikan ongelmia. Helsinki: Orient Express.
Blackler, F. 1995. Knowledge, knowledge work and organizations: An overview and interpretation.
Organization Studies 16(6): 1021–1046.
Deleuze, G. & Guattari, F. 1993. Mitä filosofia on? Helsinki: Gaudeamus.
Gergen, K. 2009. Relational being: Beyond self and community. Oxford: Oxford Univ Press.
Haapakorpi, A. & Onnismaa, J. 2013. Ammattien laaja-alaistuminen ja sen työpoliittinen merkitys.
Tutkimussuunnitelma, Työ- ja elinkeinoministeriö 28.8.
Jyrhämä, R. 2012. Ohjaus työpaikalla. Mentorointimalleja opettajankoulutuksesta. Esitys, ESR-Futurexseminaari 7.3. www.helsinki.fi/~jyrhama/futurex_jyrhama.pdf
LaPointe, K. 2011. Moral struggles, subtle shifts. Narrative practices of identity work in career transitions.
Aalto University publication series. Doctoral dissertations 34.
Levinas, E. 1996. Etiikka ja äärettömyys. Keskusteluja Philippe Nemon kanssa. Helsinki: Gaudeamus.
Nykänen, S. & Tynjälä, P. 2012. Työelämätaitojen kehittämisen mallit korkeakoulutuksessa. Aikuiskasvatus
32(1), 17–28.
Onnismaa, J. 2011. Ohjaus- ja neuvontatyö: Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus.
Onnismaa, J. 2005. ’You can touch other people with your words.’ Interview with John Shotter. Life Long
Learning in Europe LLinE 10(4), 242–247.
Penttinen L., Skaniakos T., Lairio. M. & Ukkonen, J. 2011. Korkeakouluopiskelun pedagoginen työelämähorisontti: Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea koulutuksen aikana? Aikuiskasvatus 31(2), 99-110.
Shotter, J. 1993. Conversional realities: Constructing life through language. London: Sage.
Wittgenstein, L. 2001. Filosofisia tutkimuksia. Helsinki: WSOY.
Vähämöttönen, T. 1998. Reframing career counselling in terms of counsellor-client negotiations. An
interpretive study of career counselling concepts and practice. University of Joensuu.
Ylitalo, J. 2012. Ohjauksellisen johtajuuskoulutuksen vaikuttavuuden rakentuminen. Aalto University. Doctoral
dissertations 106/2012
23