Transcript Liikunnan ohjaaminen II

Liikunnan ohjaaminen II
FY08p1
Syksy 2009
Kati Karinharju
Liikunnan ohjaus ja aktivointi
TAVOITTEET:
 Oppimistulokset: Opiskelija osaa suunnitella ja ohjata eri-ikäisten
asiakkaiden ja erityisryhmien liikuntaa motorisen oppimisen ja didaktiikan
perusperiaatteita hyväksi käyttäen. Hän osaa soveltaa eri liikuntamuotoja ja
käyttää ohjausmenetelmiä monipuolisesti eriyttäen ohjausta asiakkaiden
erityistarpeiden mukaan. Opiskelija tuntee yhteiskunnan
liikuntapalvelujärjestelmiä ja kykenee tekemään yhteistyötä eri tahojen
kanssa sekä osoittaa kiinnostusta liikunnan edistämiseen ja palvelujen
kehittämiseen.

Asiakokonaisuudet: Eri liikuntalajit ja niiden kehittely; liikuntakasvatuksen
tavoitealueet; eri ikäryhmien liikuntapalvelut; motorisen oppimisen teoriat,
motorinen oppiminen prosessina, motoristen taitojen ohjaaminen
fysioterapiassa; liikuntadidaktiikan perusteet, ohjauksen
suunnitteluprosessi, eri-ikäisten liikunnan ohjaaminen käytännössä.
Liikunnan ohjaaminen II
KURSSIN SUORITTAMINEN:

Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää 1) aktiivista osallistumista
kontaktiopetukseen, 2) ohjausharjoitusten (myös avustaminen ja
observointi) ja itsenäisten tehtävien hyväksyttyä suorittamista.

Itsenäinen osuus: a) kirjallinen tuntisuunnitelma omasta ohjausosuudesta
(ensimmäinen versio mukana omalla ohjaustunnilla, mahdollisuus
täydentää suunnitelmaa 3.11. 2009 asti). Kirjallinen suunnitelma arvioidaan
numeerisesti (korvaa tentin).

Lähdemateriaalina opiskelijan tulee käyttää teoksia: Mosston &
Ashworth: Teaching Physical Education, uusin veriso netistä:
http://www.spectrumofteachingstyles.org/ (eri työtavat ja erityisesti
Reciprocal teaching style) sekä Jääskeläinen & Korpilauri: Liikunnan
didaktiikka.
Liikunnan ohjaaminen II

Lisäksi voit kerätä tietoa ja ideoita tunneille myös esim. seuraavista
teoksista:










Heikinaro-Johannsson, P.(toim.)2002. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan.
http://www.vesiliikunta.com/index.php?page=48
http://suomenlatu.fi/?S0319
http://www.edu.fi/page.asp?path=498;1329;1528;21094;19155;44169
http://www.ukkinstituutti.fi/fi/terveysliikuntatietoa
http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/index.pl?language_id=1
http://tuuli.net/kunto-ohjelmat/index.htm
http://www.kki.likes.fi/Index.aspx
http://users.jyu.fi/~tehuovin/terhi/tuntisuunnitelmaohje.pdf
sekä opettajan jakamasta lisämateriaalista
Liikunnan ohjaus II
AIKATAULU JA SISÄLLÖT:

8.9. 4t klo 8.30-11.45

7.10. 4t klo 8.30-11.45

6.11. 2t klo 14.30-16.00
SuomiMies Nakkilassa
JOHDANTO: Kurssin esittelyt,
sisällöt ym.
KÄYTÄNNÖN HARJOITUKSIA:
ulko- ja sisäliikuntavarusteet, lähtö
SAMKin salista
KURSSIN YHTEENVETO
A-ryhmä
Vko
Päivä
klo
tila
Huomiot
40
29.9.
14.30-17.45
SAMKn sali
Tutustuminen
ohjausryhmään
42
13.10.
15.15-17.45
I ohjaus
44
26.10.
15.15-17.45
II ohjaus
44
27.10.
15.15-1745
III ohjaus
45
3.11.
15.15-17.45
IV ohjaus
B-ryhmä
Vko
Päivä
klo
tila
Huomiot
40
1.10.
14.30-17.45
Ulkoliikuntaa
Tutustuminen
ohjausryhmään
Liikuntavarusteet
42
15.10.
14.30-17.00
I ohjaus
44
28.10.
14.30-17.00
II ohjaus
44
29.10.
14.30-17.00
III ohjaus
45
5.11.
14.30-17.00
IV ohjaus
Vuorovaikutustyyli
Resiprocal style:

“In the Reciprocal style, the role of the teacher is to make all subject matter,
criteria, and logistical decisions and to provide feedback to the observer. The role
of the learners is to work in a partner relationship. One learner is the doer who
performs the task, making the nine decisions of the Practice style, while the other
learner is the observer who offers immediate and on-going feedback to the doer,
using a criteria sheet designed by the teacher. At the end of the first practice set,
the doer and the observer switch roles, hence the name for this style. Doer 1
becomes observer 2 and observer 1 becomes doer 2.”

Vuorovaikutustyylissä ohjaaja suunnittelee tehtävien suoritustavat ja
arviointikriteerit. Tarkoituksena on työskennellä parin kanssa, jolloin pari antaa
välitöntä palautetta suorituksesta. Vuorovaikutustyyli on käyttökelpoinen
esimerkiksi kun tavoitteena on sosiaalinen kanssakäyminen tai kun pyritään
tarkkaan suoritukseen ja korjaamaan suoritusta välittömästi.
Mosstonin opetustyylien spektri
(Mosston & Ashworth 2002, Teaching
physical education).
 opettaminen on päätöksenteon ketju
 opetustapahtuma jakautuu
 suunnitteluvaiheeseen
 toteutusvaiheeseen
 arviointivaiheeseen
 kukin vaihe sisältää tietyt päätökset
 päätöksiä tekevät sekä ohjaajaa että
asiakkaat
 eri tyyleissä osuudet ovat erilaiset
Mosstonin opetustyylien spektri
(Mosston & Ashworth 2002, Teaching
physical education).
Suunnitteluvaihe

valitaan opetustyyli

oletettu opetuskäyttäytyminen

odotettu oppimiskäyttäytyminen

suunnitellut tavoitteet

kenelle opetetaan

oppisisältö

sisältö

määrä

laatu

järjestys

paikka ja sijainti

tehtävän toteutusasento: ryhmittelyt

asu ja varusteet

aika: alkamisaika, rytmi ja vauhti, kesto, keskeytyskohdat, tauot, päättäminen

kommunikointitavat

kysymysten käsittely

organisointiratkaisut

rajoitukset

ilmapiiri

arviointitoimenpiteet ja –materiaali

muut
Mosstonin opetustyylien spektri
(Mosston & Ashworth 2002, Teaching
physical education).
Toteutusvaiheessa
 toteutetaan suunnitteluvaiheen päätökset
 soveltavat päätökset
 muut
Arviointivaiheessa
 tietojen kerääminen toteutusvaiheen suorituksista
 tiedon arviointi kriteerien avulla
 palaute joko välittömästi tai viivästytesti
 oppisisällöstä ja rooleista
 kysymysten käsittely
 valitun opetustyylin arviointi
 soveltavat ja tarkistavat päätökset
Mosstonin opetustyylien spektri
(Mosston & Ashworth 2002, Teaching
physical education).
Kehityskanavat

Fyysinen

Sosiaalinen

Emotionaalinen

Kognitiivinen

Moraalinen

Opetustyylin valinnalla vaikutetaan toiminnan vaikutuksiin

eri opetustyylit vastaavat eri tavoin kehitystavoitteisiin
Opetustyylien spektri on jatkumo

tyylit ovat työkaluja eri tarkoituksiin

tyylin valinta riippuu opettajasta, oppilaista ja oppiaineksesta
Mosstonin opetustyylien spektri
(Mosston & Ashworth 2002, Teaching
physical education).
Palaute

Arvostava palaute

esim. ”hyvin”, ”kauniisti”, ”riittämättömästi”

suljettu tapa

opettaja keskipisteenä

Korjaava palaute

palaute voi viitata vain virheeseen tai sisältää myös korjausehdotuksen

suljettu tapa

päähuomio tehtävässä

seurausta virheellisestä suorituksesta

epäselvä korjaava palaute

oppilas ei tiedä mihin kiinnittää huomiota

Neutraali palaute

toteava ja kuvaileva esim. pään nyökäytys, ”joo, olet tehnyt annetun tehtävän”

oppilas keskipisteenä

ei sisällä arvolatausta

http://www.edu.helsinki.fi/tt/koulutus/liikunta/LO/si-23/20082009/Mosstonin%20opetustyylien%20spektri.htm
SUOMALAISTEN AIKUISTEN
LIIKUNTA

Suomalaisen aikuisväestön vapaa-ajan liikunta
harrastus on lisääntynyt työmatka- ja muu
arkiliikunta vähentynyt.
 Päivittäin suomalaisista liikkuu noin joka
kymmenes.
 Aktiivisimpia liikkujia ovat nuorimmat, alle 25vuotiaat ja vanhimmat, yli 55- vuotiaat.
 Suosituimpia liikuntamuotoja ovat
kävelylenkkeily sauvojen kanssa tai ilman, sekä
pyöräily, hiihto ja uinti.
MIKSI AIKUISET HARRASTAVAT
LIIKUNTAA

Liikunta sijoittuu suomalaisten arvostuksessa
varsin korkealle.
 Nuorimmalle ikäluokalle, 19 – 24 vuotiaille,
liikunta on muita ikäryhmiä tärkeämpää: sen
sijaan perheen perustamis- ja
vakiintumisvaiheessa olevien nuorehkojen
ihmisten (25 – 34 –vuotiaat) mielestä liikunta ja
urheilu eivät ole hyvin tärkeitä asioita.
(Liikuntagallup 1997 – 1998).
MIKSI AIKUISET HARRASTAVAT
LIIKUNTAA

Aikuisten liikuntaharrastusta motivoivat hyvin
erilaiset tekijät, kuten terveysvaikutukset, painon
hallinta, ulkonäön paraneminen, ystävien
tapaaminen, virkistyksen, elämysten ja ilon
kokemukset
LIIKUNTAHARRASTUKSEN
ESTEET

Liikuntaharrastuksen esteet voi ryhmitellä yksilöllisiin
esteisiin ja ympäristöön liittyviin sosiaalisiin ja fyysisiin
esteisiin.


Esimerkiksi lenkkikaverin puute, tiedon puute
harrastusmahdollisuuksista sekä ympäristötekijät kuten pitkä,
pimeä ja liukas talvi voivat rajoittaa henkilön liikunnan
harjoittamista.
Liikuntaharrastus on vaativaa toimintaa, kun sitä
verrataan moniin muihin vapaa-ajan viettotapoihin kuten
television katseluun. Kun päätös toiminnan
aloittamisesta pitäisi tehdä, ihminen tarvitsee vahvan
liikuntamotivaation, jotta kävelylenkki voittaa paikalleen
jäämisen
YKSILÖN
LIIKUNTAHARRASTUKSEN
TUKEMINEN

Aikuisiällä ihmiselle on ehtinyt kertyä jo
monenlaisia kokemuksia liikunnan vaikutuksista
ja eri liikuntamuodoista.
 Jos nämä kokemukset ovat negatiivisia,
liikunnan aloittaminen on vaikeaa. Tarvitaan
liikunnan merkityksen tiedostamista, tietoa
liikunnan vaikutuksista ja uusia entistä
positiivisempia kokemuksia.
YKSILÖN
LIIKUNTAHARRASTUKSEN
TUKEMINEN

Ihmisen oman ajattelun, itsenäisen päätöksen
teon ja elämäntilanteen huomioon ottamista
voidaan pitää eettisesti kestävämpänä pohjana
liikkumisen edistämiselle kuin yksitoikkoista
kampanjointia liikunnan hyödyistä tai
paheksuntaa liikkumattomuuden haitoista.
Ihmisten valmius omaksua liikunnallinen
elämäntapa vaihtelee, ja he tarvitsevat erilaista
tukea pitkän ajan kuluessa.
YKSILÖN
LIIKUNTAHARRASTUKSEN
TUKEMINEN
 Useimmiten
harrastuksen alkuvaiheessa
tarvitaan paljon tukea. Liikkumisen
edistämiseen on sovellettu
terveyskäyttäytymisen mallia, jossa
liikunnan harrastaminen on yhteydessä
kolmeen osa-alueeseen; mahdollistaviin,
altistaviin ja vahvistaviin tekijöihin.
(Laitakari&Miilunpalo 1998).
Liikuntaharrastuksen altistavat,
mahdollistavat ja vahvistavat
tekijät
Liikunnanharrastusta mahdollistavat tekijät

kiireettömyys, stressittömyys
 paikkojen ja välineiden saatavuus
 liikuntataidot
Liikuntaharrastusta altistavat tekijät (ulkoiset ärsykkeet)
 liikuntapaikkojen läheisyys
 liikuntatiedot
 sisäiset odotukset ja asenteet (koettu terveysriski on yhteydessä
liikuntaharrastuksen pysyvyyteen)
Vahvistavat tekijät
 ulkoinen kiitos ja tuki
 sisäiset koetut palkinnot (ilo, nautinto, hyvän olon tunne, mielekkyys,
onnistumisen elämykset)
LÄHTEET





Heikinaro-Johansson, P. & Huovinen, T. Kytökorpi, L. 2002. Näkökulmia
liikuntapedagogiikkaan. Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitos. Werner
Söderström OY.
Hirvensalo, Teija Häyrynen ja Lauri Laakso. 2002. Aikuisten liikunta – luentosarja,
Liikunnanlaitos.
Häyrynen, T. 2002. Sitä jää jotakin tuonne syvälle. Aikuisharrastajien kokemuksia
baletin oppimisprosessista. Liikuntapedagogiikan lisensiaattitutkimus.
KKI-kalvosarja.
Laitakari, J. & Miilunpalo, S. 1998. How can physical activity be changed – Basic
concepts and general principles in the promotion of health related physical activity.
Patient Education and Counseling 33, s. 47 – 59)