Transcript Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka

Kappale 9:
Raha ja rahapolitiikka
KT34 Makroteoria I
Juha Tervala
Raha
• Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty
maksuväline
1. Hyödykeraha
– Luonnollinen arvo
– Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet sotavankien
keskuudessa
2. Paperiraha
– ”Fiat money”
– Ei luonnollista arvoa: arvo perustuu sopimukseen ja
luottamukseen
– Usein valtion julkistama laillinen maksuväline
• Hyväksyttävä velanmaksun välineenä
Rahan tehtävät
1. Vaihdon väline
(medium of exchange): käytetään tavaroiden
ostossa
2. Arvon säilyttämisen väline
(store of value): keino siirtää ostovoimaa
nykyisestä tulevaisuuteen
3. Laskentayksikkö (unit of account): hintoja ja
arvoja mitataan rahassa
Raha-aggregaatit
• M0 = liikkeellä oleva raha (setelit ja kolikot), ja pankkien
talletukset keskuspankiiin
– M0 = rahaperusta (monetary base)
•
M1 = kierrossa oleva valuutta (setelit ja kolikot, CU) +
käteistalletukset (D)
• M2 = M1 + määräaikaistalletukset (säästötilejä) pankeissa
– enintään kahden vuoden määräaikaistalletukset ja irtisanomisajaltaan
enintään 3 kuukauden talletukset
• M3=M2 + suuremmat, kiinteän ajan talletukset + tilejä muissa
rahoituslaitoksissa
– M3 sisältää M2:n, takaisinostosopimukset, rahamarkkinarahastojen
rahasto-osuudet sekä enintään 2 vuoden velkapaperit
Table 9.1
Raha-aggregaatteja, 2011
UK
£ bn.
%GDP
Euro-zone
€ bn.
%GDP
USA
$ bn.
%GDP
Poland
Zl bn.
%GDP
Currency
M0
M1
M2
M3
53.9
60.7
1084.3
2038.8
2278.7
3.6
4.0
71.9
132.2
151.1
843.2
1335.3
4785.8
8590.6
9740.3
9.0
14.2
50.8
91.2
103.5
1068.5
2647.6
2222.8
9744.3
7.1
17.5
14.7
64.6
101.8
138.1
468.0
863.8
881.5
6.7
9.1
30.7
56.7
57.9
Note: The US no longer publishes M3.
Sources: IMF, Central banks' bulletins
Pankit
• Pankit (mm.) ottavat vastaan talletuksia ja antavat
lainaa
– Rahoituksen välitys
• Pankkien perinteinen tehtävä on suorittaa
maturiteettitransformaatiota: niiden ottolainaus on
lyhytaikaisessa ja likvidissä muodossa; antolainauksen
ollessa paljon pidemmässä ja epälikvidimmässä
muodossa
Fig. 9.1
Pankin tase
Varat (assets)
Talletukset keskuspankkiin
Velat (liabilities)
Velat
keskuspankille
Arvopaperit
Talletukset
Lainat
Oma pääoma
Pankin tase:
vasemmalla puolella on
varat ja oikealla velat
Oma pääoma on taas
varojen ja velkojen
erotus
Velkasuhde (levegare
ratio) on varojen suhde
omaan pääomaan
Pankkipaot
• Maturiteettitransformaatio tekee pankit alttiiksi kriiseille
• Aika ajoin historian saatossa pankkeja on kohdannut ns. pankkipako
(bank run/a run on the bank) kun suuret määrät asiakkaita ovat
vetäneet talletuksiaan pois pankeista, jotka saattavat olla
maksukyvyttömiä
• Kun talletuksia vedetään pois pankista, joutuu pankki myymään
varallisuuttaan usein nopeasti ja mahdollisesti hinnoilla, jotka ajavat
pankin vaikeuksiin
• Keskuspankit toimivat pankkien ns. viimeisenä lainoittajana (lender of
last resort)
– Ne tarjoavat pankille likviditeettiä, jotta ne voivat vastata talletusten
kysyntään (kts. kappale 9.5.2)
• Keskuspankkien tarjoamat talletussuojajärjestelmät ovat käytännössä
lopettaneet liikepankkeihin kohdistuvat pankkipaot
Fig. 9.2
Rahakerroin (money multiplier)
• Pankit luovat rahaa antolainauksen yhteydessä
• Oletetaan, että A saa ulkomaita 1000 euroa ja tallettaa sen
pankkin
• Pankki pitää 100 euroa reservissä ja lainaa 900 euroa B:lle
1000
Reservi
Laina
900
Laina
810
Laina
etc.
Reservi
100
90
etc.
• B kuluttaa rahat ja C:n pankkitili kasvaa 900 euroa
• Pankki pitää niistä 10% reservissä ja lainaa niistä 810 euroa
• Homma jatkuu ja rahakerroin on p/(1-p), missä p on 1reserviosuus. Reserviosuus on nyt 0,1 (10 %), joten kerroin on 9
Fig. 9.4
Keskuspankin tase
Varat
Velat
Ulkomaiset varat
Liikeellä
oleva
valuutta
Lainat
pankeille
Arvopaperit
Pankkien
talletukset
Valtion
talletukset
Oma pääoma
Korkojen määräytyminen: rahan
kysyntä ja tarjonta
• Keskuspankilla (KP) on monopoli rahan
tarjontaan → voi laittaa tarjontakäyrän (M0)
mihin haluaa
• Rahan kysyntä riippuu negatiivisesti korosta ja
positiivisesti nimellisestä BKT:stä
M k
i
PY
d
• Laajempien raha-aggregaattien kysyntä
heijastuu myös rahaperustaan (M0)
Fig. 9.7 (b)
Rahamarkkinakorko
(interbank rate)
Koron määräytyminen rahamarkkinoilla:
rahan kysyntä ja tarjonta
M0
s
D: Yleisön rahan kysyntä
tarkoittaa, että pankit
kysyvät rahaperustaa
A
D
S: Keskuspankki
kontrolloin rahan
(rahaperustan)
tarjontaa
M0
Fig. 9.7 (c)
Koron määräytyminen rahamarkkinoilla:
rahan kysyntä ja tarjonta
Rahamarkkinakorko
M0
s
Jos rahan kysyntä
kasvaa ja KP pitää
rahamäärän
vakiona, korko
nousee
C
A
D
D
M0
Fig. 9.7 (d)
Koron määräytyminen rahamarkkinoilla:
rahan kysyntä ja tarjonta
M 0 M 0s 
Rahamarkkinakorko
s
A
B
D
Keskuspankki voi
myös lisätä
rahamäärää,
jolloin korko
pysyy ennallaan.
KP voi valita,
minkä pisteen
tahansa
kysyntäkäyrältä
D
M0
Rahapolitiikka ja rahamäärä
• 1960- ja 1970-luvun korkeat inflaatiot johtivat
rahamääräisiin tavoitteisiin 1980-luvulla
• Kontrolloimalla rahamäärän kasvua se voi
kontrolloida inflaatiota (pidemmälle ajalla)
• 1990-luvulla rahamäärätavoitteista (monetary
targeting /money growth targerting) kuitenkin
luovuttiin
– Oli epäselvää minkä raha-aggregaatin (M0, M1, M2) mukaan
rahapolitiikkaa tulisi toteuttaa
– Rahoitusmarkkinoiden deregulointi ja innovaatiot hämärsivät rahaaggregaattien välisiä eroja
– M0:n kysynnän epästabiilisuus
– Rahan laajenemiskerroin on ollut epästabilli ja M0:n kontrollia ei anna
tarkkaa kontrollia laajemmista raha-aggregaateista
Rahamäärätavoitteesta
ohjauskokon säätelyyn
• Rahamäärätavoitteen ongelmat johtivat nykyiseen ja
suosittuun tavoitteeseen: inflaatiotavoitteeseen (inflation
targeting)
• Rahamäärätavoitteessa rahamäärä on vakio (pystysuora)
– Jos rahamäärää on vaikea kontrolloida, on halutun koron
tavoitteleminen vaikeaa
– On parempi asetta hinta (korko) vaakasuoran
tarjontakäyrän avulla
• Inflaatiotavoitteessa keskuspankki määrittelee halutun
inflaation ja sopeuttaa ohjauskorkoa tavoitteen
saavuttamiseksi
– Ohjauskoron säätely tarkoittaa (karkeasti ottaen)
vaakasuoraa tarjontakäyrää
– Liian korkea inflaatio → korkoa nostetaan (ja toisinpäin)
Fig. 9.8 (a)
Rahamarkkinakorko
Koron määräytyminen
KP voi ohjata
rahamarkkinakoron minne
haluaa, tarjomalla rahamäärän
M0, jonka korkotavoite vaatii
S
D
M0
Fed ja EKP
• EKP:n ja Fedin välillä on yksi huomattava ero
• Fed ostaa ja myy lyhyen ajan valtionlainoja
(”avomarkkinaoperaatiot”), saavuttaakseen
tavoitellut koron
• EKP lainaa (vakuuksia vastaan) pankeille
määritellyllä korolla, jotta rahamarkkinakorko
on halutulla tasolla
– EKP ei siis osta ja myy valtionlainoja osana
tavallista rahapolitiikka