Transcript Työryhmän puheenjohtajan esitys

Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmän raportti
Työryhmän puheenjohtaja,
Tuija Oivo
15.3.2012
Takuun taustoja
• 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta.
• 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla ammatillisesti
suuntautunut tutkinto.
• 40 000 alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella.
 Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle
300 miljoonaa euroa vuositasolla.
”Suomen malli”
PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP
Nuorten yhteiskuntatakuu tulee perustumaan
• viranomaisten
• elinkeinoelämän
• järjestöjen yhteistyöhön,
jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja
oman tulevaisuutensa tekijöitä.
 Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia.
Nuorten yhteiskuntatakuun määritelmä
1. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle
vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai
kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi
joutumisesta.
2. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa,
ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa,
kuntoutuksessa tai muulla tavoin.
Nuorten oma ääni työryhmän työssä
•
Työryhmä kuuli nuoria www.mol.fi –sivuilla toteutetun ”Nuorten ääni kuuluviin” –verkkokyselyn kautta.
Kyselyssä lähes 6 350 nuorta toi esiin oman näkemyksensä saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta
koulutus- ja työelämäsiirtymissä.
Eräitä havaintoja kyselystä

Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät ammattitaidon
hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä.

Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea työnantajilta, TE-toimistojen
koulutusneuvonnasta ja ammatinvalinnanohjauksesta sekä työpajoista.

Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys
ja haluttomuus ottaa opintolainaa.

Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se, ettei niitä ole
saatu. Ongelmia koetaan sitä vähemmän, mitä pidemmälle on kouluttauduttu. Pelkän
peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä.

Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös
palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi.
Koulutustakuu
PERUSASTEEN PÄÄTTÄVÄT
N. 60 000
JATKAA SAMANA VUONNA
TUTKINTOON JOHTAVASSA
KOULUTUKSESSA
N. 55 000
EI JATKA SAMANA VUONNA
TUTKINTOON JOHTAVASSA
KOULUTUKSESSA
N. 5 000
KOULUTTAMATTOMILLE NUORILLE SUUNNATTUJEN
OPISKELUPAIKKOJEN LISÄYS, AMMATILLISEN
PERUSKOULUTUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN
KRITEEREIDEN UUSIMINEN (ETUSIJA) JA
KOULUTUSPAIKKOJEN UUDELLEEN KOHDENTAMINEN
TAVOITE:
KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA
Koulutustakuu
Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin,
että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa,
ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa
tai muulla tavoin.
• Koulutustakuu määritellään koskemaan nuoria, jotka ovat saman vuoden aikana
päättäneet perusopetuksen.
• Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä.
• Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset
mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on
haettava koulutukseen osana normaalivalintoja.
• Lisäksi työryhmä esittää väliaikaisen nuorten aikuisten osaamisohjelman luomista niille
alle 30-vuotiaille, jotka ennen takuun voimaantuloa ovat jääneet vaille opiskelupaikkaa.
Ohjelma toteutetaan vuosina 2013-2016.
Perusopetuksesta toiselle asteelle
johtava nivelvaihe
• Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on
muita vähemmän.
• Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että
perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen
asteen opiskelijavalinnassa.
• Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan.
Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa.
• Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista
lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa.
Nuorten aikuisten osaamisohjelma
20 – 29-VUOTIAAT VAILLA
PERUSASTEEN JÄLKEISTÄ
KOULUTUSTA
N. 110 000
Nuorten aikuisten
osaamisohjelma
VUOSITTAIN N. 5 000 ALOITTAJAA
NUORTEN AMMATILLISESSA
PERUSKOULUTUKSESSA
KOULUTUSJÄRJESTELMÄN
TEHOSTAMISESTA VAPAUTUVAT
PAIKAT
VUOSITTAIN N. 2 500 ALOITTAJAA
OPPILAITOSMUOTOISESSA AMMATTI- JA
ERIKOISAMMATTITUTKINTOONVALMIST
AVASSA KOULUTUKSESSA
KAUDELLA 2013 – 2016 YHTEENSÄ N. 36 000
ALOITTAJAA
VUOSITTAIN N. 1 500 ALOITTAJAA
OPPISOPIMUSMUOTOISESSA
AMMATTI- JA
ERIKOISAMMATTITUTKINTOON
VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA
NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU/ TEM
Nuoret 17 – 29 v.
työttömät
55 000
Perusaste 17 000
Ylioppilaat 5 200
22 200
Ammatillinen- tai
korkeakoulutus
32 800
Työnhakuhaastattelu kaikille
kahden viikon kuluessa
työttömäksi joutumisesta
•Uraohjaus
•Ohjaava koulutus
•Maahanmuuttajanuorten kielikoulutus
•Työharjoittelu
Velvoittava työnhakusuunnitelma, jossa sovittu
koulutus-, työ-, työharjoittelutai kuntoutusvaihtoehdosta
kolmen kuukauden kuluttua
työttömäksi joutumisesta
Urasuunnittelun tukea
22 000:lle nuorelle
TAVOITE:
Koulutusvaihtoehdon löytäminen
•Työnhakuklubit
•Työn etsijät
•Työhön valmentajat
• Sanssikortti
•Lisä/muuntokoulutus
•Yrittäjyys
Työllistymisen tukea
13 000:lle nuorelle
Työmarkkinatuki
aktiiviseksi
TAVOITE:
Työllistyminen
Vahvistetaan TE-hallinnon uraohjausta
Nuorten ääni -kyselyssä tuli selkeästi esille nuorten halu saada lisää uraohjausta. Työryhmä
haluaa ehdotuksissaan lisätä ja kehittää sekä henkilökohtaista että verkon kautta tapahtuvaa
ohjausta.
• Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta TE-toimistoissa.
Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin,
maahanmuuttajien, vajaakuntoisten palveluihin sekä verkko- ja puhelinpalveluihin.
• Lisätään ohjaavaa koulutusta ensimmäistä tai uutta uraa etsiville nuorille.
• Lisätään maahanmuuttajanuorille työvoimapoliittista koulutusta, joka sisältää
opiskeluvalmiuksia sekä kielitaitoa tukevaa koulutusta.
• Työllistymissuunnitelman merkitystä korostetaan. Koulutukseenhaun velvoittavuutta
työmarkkinatuen ehtona lievennetään. Velvoite hakea keväällä koulutukseen säilyy, mutta
hakuvaihtojen määrää vähennetään kolmesta kahteen. Syksyn haun velvoittavuus
työmarkkinatuen saannin ehtona tulisi poistaa.
Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään
• Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita
nuoria vakinaistamalla Sanssi-kortti.
Palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään.
• Edistetään nuorten työmarkkinoille sijoittumista työhönvalmennuksella, joka tukee sekä
nuorta että työnantajaa.
 Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten sijoittumista työelämään, joilla on
vaikeuksia itsenäisesti löytää työpaikka ja/tai jotka tarvitsevat apua työpaikalla
työsuhteen alussa (esim. vammaiset ja muut vajaakuntoiset).
• Työharjoittelun tulee olla vahvasti urasuunnittelua tukeva
Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta
työharjoitteluilla, vaan palkkatuella.
Työharjoittelun enimmäiskestoa työpajoilla saman työnantajan palveluksessa tulee
joustavoittaa.
Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön
vaihtoehtona
Nuorten ääni -kyselyssä 45 % vastaajista kertoi harkinneensa yrittäjyyttä työllistymisensä
vaihtoehdoksi. Nuoret eivät kokeneet saaneensa TE-toimistoista tukea yrittäjyyteen ja
odottivat TE-toimistojen roolin vahvistustuvan neuvonnassa.
Työryhmän keskeiset yrittäjyyttä koskevat ehdotukset:
• Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen,
neuvonnan ja starttirahan avulla
osuuskunta
tiimi
mentorointi
• Yrittäjyyskoulutusta työvoimakoulutuksena lisätään ja yrittäjyyskoulutuksen toteutustapaa
kehitetään nuorille sopivaksi.
Syrjäytymisuhan alaiset nuoret
• Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta.
• Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä
säädetään lailla.
• Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan,
laatua ja toimintatapoja kehitetään.
• ELY-keskuksille vastuu ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämisestä ja
koordinoinnista.
• Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen
myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää
elämäntilannelähtöisesti.
Edellytyksiä takuun täysimääräiselle
toimeenpanolle
Jatkotyössä tarkastellaan nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta.
Uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen,
kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. Käsiteltäviä teemoja
ovat mm:
• Ohjaus- ja neuvontapalvelut kaikilla koulutusasteilla, TE-toimistoissa sekä
muiden toimijoiden palveluissa
• Opetuksen tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuolto oppilaitoksissa
• Oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen lisääminen
• Taloudelliset kannusteet nuorelle koulutukseen ja aktiivitoimiin osallistumiseen
• Kuntoutuspalvelut ja työllistyminen
Kiitos!
Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmän verkkosivut:
www.tem.fi -> ajankohtaista -> vireillä -> Hallitusohjelman
kärkihankkeet ja TEM -> Nuorten yhteiskuntatakuu