Transcript Romakkaniemi, Lohen ammattikalastus, miltä tulevaisuus

Lohen ammattikalastus – miltä
tulevaisuus näyttää RKTL:n silmin
Atso Romakkaniemi
tutkija
RKTL, Oulun toimipaikka
Loheen liittyvää tutkimusta ja
tutkijoita
Tilastointi
LohiLohikantojen tila
- saaliit
istutukset
- markkinat Merivaihe Lisääntyminen
Lohta
Lohi
Ympäristö,
saalistavat
elinkeinona,
myrkyt
pedot
virkistyskohteena
minä
Pirkko
Tapani
Erkki
SöderPakarinen, Jokikokko
Kultalahti
Erkki
Ikonen
Matti riistantutkijoita, P. Vuorinen,
P. & J. Salmi,
Salminen Turun kalantutk., A. Lappalainen P. Eskelinen
Esa Lehtonen
Esitelmästä
• Tulevaisuuden epävarmoja aavistuksia ennen
kaikkea omin silmin, ja esityksen seuraajan…
• RKTL:n tehtävä (…tietoa kestäviin valintoihin
luonnonvarojen hyödyntämisessä ja hoidossa…)  tästä
näkökulmasta
Nykytila ja miten siihen on tultu  tulevaisuus
Vaelluspoikasten (smolttien) määrät
Perämeri
90-luku: 2 milj. istukasta, 0,2 milj. luonnonsmolttia
2010: 2 milj. istukasta, 2 milj. luonnonsmolttia
Nousu- ja kutulohimäärät
Kalix-joki
Tornionjoki
Simojoki
Oulujokisuu 2010-2011: 1500-3000 lohta
(vuosittain 250 000 smoltti-istukasta)
Lohen eloonjäänti kokonaisuutena
laskenut merellä
Esim. Perämeren istutuslohet: smoltti->palaava kutulohi
1990-luvun puoliväli: 5-8 %
2000-luvun alku: 3-6 %
Viime vuodet: 1-2 %
Esim. Tornionjoki (luonnonlohet) : smoltti->palaava kutulohi
Viime vuodet: 1 milj. smolttia  20 000 – 35 000 palaavaa kutulohta eli 2-3,5 %
vrt. 2000-luvun alku: sama kutulohimäärä puolta pienemmällä smolttimäärällä
Lohen post-smolttieloonjäänti
60
Vaelluspoikasten eloonjäänti
30
20
10
0
Eloonjäänti (%)
40
50
Villit
Viljellyt
1990
1995
2000
2005
2010
Vuosi
Villien ja viljeltyjen lohien suhde Pohjanlahden lohisaaliissa
1
0,9
0,8
0,7
0,6
0,5
0,4
0,3
0,2
0,1
0
Viljelty
Villi
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Lohikantojen tila
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES), 2011
• Monet Pohjanlahden lohikannat, mm. Tornionjoki, lähellä
pitkäaikaisen elpymisen ja suojelun mahdollistavaa
vähimmäistasoa…
• vuosien 2010-11 kutukannat eivät todennäköisesti riitä tuottamaan
vähimmäistason mukaista poikasmäärää
 Kalastuskuolevuutta ei saa kasvattaa
• Lisäksi Pohjanlahdella useita alle vähimmäistason olevia lohikantoja
• Useimmat Suomenlahden ja eteläisemmän Itämeren alueen
lohikannat selvästi alle vähimmäistason
 Kalastuskuolevuutta pienennettävä selvästi
• Koskee erityisesti pääaltaan avomerikalastusta
• Suomenlahden luonnonkantajokien lohia ei tulisi kalastaa lainkaan
 Kalastettavaksi riittää yhä
vähemmän lohta
Voiko tulevaisuudelta odottaa
parempaa?
 syyt kehitykseen?
Kalastus
*) sisältää hieman myös jokikalastusta
Vapaa-ajankalastuksen saaliit
Tonnia
350
32
31
30
29
300
Suomalaiset vapaaajankalastajat, meri
250
200
150
100
50
0
1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008
Vuosi
kg
70 000
60 000
50 000
Tornionjoen
lohisaaliit
40 000
30 000
20 000
10 000
0
1970 1974 1978 1982 1986 1990 1994 1998 2002 2006 2010
1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008
vuosi
Lohta syövät pedot
Harmaahylkeiden (hallien) laskennat: 23 000 yksilöä vuonna 2010
• Pääosin hallien ravinto koostuu silakasta, kilohailista,
siiasta ja Perämerellä myös muikusta
• Varsinkin vanhemmat (koiras)hallit syövät myös lohta:
sekä smoltteja että aikuisia yksilöitä silloin kun niitä on
saatavilla
• hylkeiden vaurioittama osuus lohisaaliista on ollut
laskussa (pyydysten kehitys, muutokset vahinkojen
ilmoittamisaktiivisuudessa?)
• Hylkeiden kalastovaikutusten luotettava arviointi
nykytiedoilla vaikeaa
Lohta syövät pedot
Linnut (koskelot, räyskät, merimetsot jne.)
• yleisesti ottaen vähemmän tutkimustietoa, mutta havaintoja lohen
käytöstä ravinnoksi
• lähinnä nuorimmat, pienimmät lohet (smoltit jokien läheisyydessä)
Lohen ravinto merivaelluksen alussa
• nuoren silakan (kesänvanhat, 1-vuotiaat) runsas määrä Selkämerellä parantaa
lohenpoikasten eloonjääntiä
Muut eloonjääntiin vaikuttavat tekijät?
Lohivarojen hoito ja hyödyntämisen
säätely
• EU:n ’kautta’ yhteiset tavoitteet ja kansainväliset
säätelypäätökset
– suurimman tuottavuuden periaate (vähimmäistavoite)
luonnonkannoille
– istutusten kohtalo?
– valtioiden väliset neuvottelut saaliin jaossa (kiintiöt)?
• kansallisella tasollakin on sitouduttava
kansainvälisiin päätöksiin
– Suomessa kalastetaan ruotsalaisia lohikantoja
Siis, miltä tuleva näyttää?
”Vähän” lohta kalastettavaksi, helpotusta
tilanteeseen on vaikea nähdä
Mikä on paras tapa saada vähästä
mahdollisimman paljon irti?
Linjauksia: mitä halutaan, mikä on tärkeintä?
Ratkaisujen haku erityisongelmiin (mm. hylje)?
Yllätyksiä luvassa??
KIITOKSIA!