Transcript Sote -työryhmä Kimmo Behm 11 12 2013 - KUUMA

Sote ryhmä
Kimmo Behm
KU-selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013
Yhteenvetoa Keski-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja
terveydenhuollon tilanteesta
•
Yleisesti Keski-Uudenmaan kuntien väestö on ikärakenteeltaan
nuori ja sairastavuudeltaan pieni koko maahan. Yli 75vuotiaiden osuus asukkaista eri kuntien on tasoittunut
viimeisen kymmenen aikana.
•
Perusterveydenhuolto ja terveyspalvelut
– Perusterveydenhuollossa on merkittävästi vähemmän käyntejä
kuin koko maassa keskimäärin.
– Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanottokäyntien vaihtelu
selvityskuntien välillä on huomattavasti pienempää kuin
hoitajakäynneissä
– Vaikka ikärakenteeltaan Keski-Uudenmaan kunnat ovat nuoria on
iäkkäiden perusterveydenhuollon avohoitokäyntejä lähes saman
verran kuin koko maassa keskimäärin. Potilasta kohden käyntejä
on 5 % enemmän kuin koko maassa
– Erikoissairaanhoidon käyttö koko maahan verrattuna on vähäistä
– Avohoitokäyntejä on n. 5 %vähemmän kuin HUS:ssa keskimäärin,
mutta somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä 18 %
enemmän
Vanhusten palvelut
• Keski-Uudellamaalla kokonaisuutena vanhusten
palvelurakenne on hyvä, mutta kotihoidon peittävyys
ei vastaa STM:n laatusuositusta:
– Säännöllisen kotihoidon piirissä on 10 % vanhuksista,
minkä lisäksi 3 % saa omaishoidon tukea
– Kotona asuvien osalta Keski-Uusimaa täyttää STM:n
laatusuosituksen tavoitteen
– Palvelurakenneuudistuksen toteutuksen eteneminen
laitoshoidon osalta vaihtelee
– Kuntoutuksen rooli tulee kasvamaan
akuuttiosastojaksoilla väestön ikääntyessä.
Vammaispalvelut
• Vammaispalveluissa satunnaisuutta paljon
• Vammaispalveluiden rakenne on 24hpalveluasumispainotteinen; laitospalvelua on vähemmän
• Kuntakohtaiset erot ovat suuret: toisissa kunnissa 24hpalveluasumista on enemmän kuin maassa keskimäärin kun
taas toisissa henkilökohtaisen avun saajien osuus on
suurempi.
• Suurin osa asumispalveluista on ympärivuorokautista
• Ympärivuorokautista asumispalvelua voisi korvaamaan
osavuorokautisella asumispalvelulla ja muilla palveluilla
• Henkilökohtaisen avun määrää lisäämällä voidaan
mahdollisesti pitkällä tähtäimellä vähentää palveluasumisen
tarvetta
• Ikäihmisten kuljetuspalvelua on vähemmän kuin maassa
keskimäärin
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
•
•
Suomessa on käynnissä suuri muutos joka tähtää päihde- ja
mielenterveyspalveluiden muuttamiseksi edelleen avopainotteisemmaksi. KeskiUudenmaan laitoshoitopalvelukäyttö on keskimääräistä pienempi, mutta tavoitetasoa
ei ole vielä saavutettu
Avopalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat
–
–
–
Avopalvelut on ensisijainen palvelutaso, josta ohjataan asiakas/ potilas tarvittaessa
eteenpäin
Toiminnan kehittämisen ja muutosten lähtökohtana on psykososiaalisten ja
terveydenhuollon palvelujen integroituminen , lähipalveluperiaate sekä tuki kotiin
saakka
Avopalvelu määrittää asiakkaan/ potilaan palvelutarpeen ja palveluohjausta kehitetään
ja se toimii asiakkaiden yhtenä ensikontaktipaikkana. Palvelutarpeen arvioinnissa on
mahdollisuus konsultoida tarvittavaa erikoisosaamisen tasoa
•
Asumispalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat
•
Laitoshoitopalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat
–
–
–
Asumisen tulisi sisältää kuntouttavia elementtejä, jotta asiakkaiden/asukkaiden tuki- ja
kuntoutussuunnitelmien mukaiset palvelut toteutuisivat. Asumiseen yhdistetyt
kuntouttavat elementit tukisivat myös avopalvelujen toimintamallia, kun mahdollisiin
haaste- tai kriisitilanteisiin voitaisiin tarttua lähellä arkea ja niiden syntyhetkeä.
Mahdollisten vuodeosastojaksojen määrään voidaan näin vaikuttaa vähentävästi.
Laitoshoitoa tarjotaan vain tilanteessa, kun mikään avohuollon toimenpide ei sovi tai
ole riittävä
Sairaalapalvelujen toteutuksessa huomioidaan ’saattaen vaihtaminen’, eli asiakas/
potilas siirretään prosessin mukaisella tuella avopalveluihin. Asiakasta ei jätetä tyhjän
päälle.
Sosiaalipalveluiden SWOT
VAHVUUDET
Asiantuntijuuden vahventuminen
Rekrytointi
Yhteiset kilpailutukset: ”kilpailutusvoima”
HEIKKOUDET
Nykytila: vaihtelevat käytännöt esim. ei-lakisääteisten
palveluiden suhteen
Palkkaharmonisointi
MAHDOLLISUUDET
Asiantuntijuuden vahventuminen (esim. yhtenäisten
tuotteistusmallien kautta)
Rekrytointi
Kuntalaisten tasa-arvoistuminen ja yhdenvertaisuuden
parantuminen yhteisen osaamisen myötä
Työntekijöiden määrän lisääntyminen (ts. asiakasmäärän
laskeminen / asiantuntija)
Kustannusten kehityksen hillitseminen
Yhtenäisen sosiaalityön / sosiaalipolitiikan kehittyminen
UHAT
Demokratian kaventuminen
Kustannusten lisääntyminen (ainakin lyhyellä tähtäimellä,
nimenomaan ehkäisevät palvelut, peruspalvelut toimivat), ml.
kielikysymys
Palvelutason säilyttäminen samana, mutta henkilökunnan
liikuttelu kustannuksia
Paikallisten asiakastarpeiden tuntemuksen menettäminen
Aktiivisen / paikallisen sosiaalityön
Sosiaalipoliittisen / sosiaalityön näkökulman menettäminen
(koko sote- / kuntakeskustelussa ja päätöksissä pääosin
taloudellisen logiikan mukaan?)
Tietojärjestelmät?
Ikäihmisten palveluiden SWOT
VAHVUUDET:
Yhteiset kilpailutukset
Maantieteellisesti hallittava palveluverkko
Ketteryys
Monipuolinen osaaminen, laaja-alainen osaaminen
Erikoisosaaminen mahdollistuu
HEIKKOUDET:
Palvelut erilaisia/eritasoisia
Kirjavat käytännöt
Epätasa-arvoisuus
Haavoittuvuus
Resurssit ja velvoitteet eivät kohtaa
Nykyisellä rakenteella kunnat tehottomia
Toimintakulttuurit ja tietojärjestelmät törmäävät
MAHDOLLISUUDET:
UHAT:
Joustava
Kallis
Lähipalvelu
Ei todellista yhteistyötä
Tuttuus
Haavoittuvuus
Osallisuus
Lähipalveluiden säilyminen (Kainuu)
Asiakkaiden tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen palvelu/kohtelu Hintojen nousu markkinatilanteen johdosta
samankaltaisten rakenteiden myötä
Ruotsinkielisten palveluiden turvaaminen
Henkilöstön käytön tehokkuus ja joustavuus
Paikalliskulttuurin häviäminen
Alan arvostuksen lisääntyminen
Kuntien erilaisten lähtötilanteiden vaikutus
Toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus
Byrokratian lisääntyminen (suuruus ei välttämättä tuo tehoa tai
Samankokoisia kuntia
tasaista laatua)
Palvelutarjonta monipuolistuu
Päiväkeskusten hajaantuminen (pitkät välimatkat)
Kolmannen sektorin vahvistuminen> osallisuus
Kilpailutus helpottuu
Vastaanottotoiminnan SWOT
VAHVUUDET:
a) kouluttautumismahdollisuudet lisääntyvät
b) työajankäyttö ja – hallinta järkevöityy
HEIKKOUDET:
a) yhteisen toimintakulttuurin luominen vie
vuosia
b) pahoinvointi työpaikoilla voi lisääntyä
alkuvaiheessa
c) toiminta hidastuu
MAHDOLLISUUDET:
a) osaamiskeskusten muodostaminen saattaa
lisätä ammattitaitoisten työntekijöiden
mielenkiintoa kuntaa kohtaan
b) päivystys: onko keskittäminen mahdollista?
c) luodaan yhtenäiset apuväline- ja
terapiaperusteet
UHAT:
- karkottaako suuri työnantaja ns. kriittiset
(lääkärit) työnhakijat työmarkkinoilta <
työntekijöiden vaikuttamismahdollisuus
vähenee
Nykytilan etuja / haittoja: vastaanottopalvelut, lapset,
vanhuspalvelut
Vastaanottopalvelut
lapset (alle
kouluikäiset) /
lapsiperheet
Vanhuspalvelut
KRITEERI
NYKYTILAN EDUT
NYKYTILAN HAITAT
NYKYTILAN
ARVOSANA
(viisiportainen
arviointiasteikko):
-- tai - tai 0 tai + tai
++
Palvelujen saatavuus ja
tehokkuus
Käyntimääriä
valtakunnallisesti
tarkasteltuna tilanne on hyvä
Palveluverkko on paikoin raskas.
Kuntakohtaiset erot ovat suuria.
saatavuus +
tehokkuus 0 / -
Kilpailukyky verrattuna
Helsingin seutuun ja koko
maahan
Väestön sairastavuus
alhainen
Kustannukset absoluuttisesti
ja suhteellisesti alhaisia
Palvelut kattavia, laadukkaita
ja taloudellisesti tuotettuja
Palvelujen saatavuus ja
tehokkuus
Kilpailukyky verrattuna
Helsingin seutuun ja koko
maahan
Palvelujen saatavuus ja
tehokkuus
+
+
+
-
kustannukset
hallinnassa
-
kotihoidon peittävyys ja
kohdentuminen
tk-vuodeosastot eivät
kuntouttavia -> Kiljavan
käyttö?
saatavuus +
tehokkuus 0 / -
Nykytilan etuja / haittoja: vammaispalvelut,
lastensuojelu
Vammaispalvelut
KRITEERI
NYKYTILAN EDUT
NYKYTILAN HAITAT
NYKYTILAN
ARVOSANA
(viisiportainen
arviointiasteikko):
-- tai - tai 0 tai + tai
++
Palvelujen saatavuus ja
tehokkuus
Palveluiden tarjonta on
erityisesti kokoaikaisen
laitoshoidon osalta hyvä,
mutta tuottaa kustannuksia.
Palveluiden saatavuus on
hyvä.
Kuljetuspalveluiden käyttö on
maan keskiarvoa pienempi.
Palveluiden saatavuus,
kattavuus ja laatu ovat hyviä.
Palvelurakenne on raskas
kustannusten näkökulmasta.
Kunnat ovat liian pieniä
asiakasohjaus optimaalisen
tehokkuuden näkökulmasta.
saatavuus ++
tehokkuus -
Liian hyvä kattavuus tuottaa
kustannuksia-> palvelu luo
kysyntää
palvelurakenne
laitosvaltainen ja kallis
+
-
+
Kilpailukyky verrattuna
Helsingin seutuun ja koko
maahan
Palvelujen saatavuus ja
tehokkuus
lastensuojelu
Kilpailukyky verrattuna
Helsingin seutuun ja koko
maahan
-
Ls-palveluita saatavilla
matalalla kynnyksellä
-
matalan kynnyksen
palveluita
suhteessa lapsiperheiden
toimeentulomääriin
asiakkaita enemmän
saatavuus +
tehokkuus -
Nykytilan etuja / haittoja: mielenterveys/päihdepalvelut, erikoissairaanhoito
mielenterveys- /
päihdepalvelut
Erikoissairaanhoito
KRITEERI
NYKYTILAN EDUT
NYKYTILAN HAITAT
NYKYTILAN ARVOSANA
(viisiportainen
arviointiasteikko):
-- tai - tai 0 tai + tai ++
Palvelujen saatavuus ja
tehokkuus
Asiakasmäärät ovat
keskimäärin alhaisempia kuin
koko maassa keskimäärin
Palveluiden
kohdentuminen/asiakasohjaus
ei toimi optimaalisella tavalla.
Kuntakohtaiset erot ovat
suuria.
saatavuus +
tehokkuus -
Kilpailukyky verrattuna
Helsingin seutuun ja koko
maahan
Palveluiden saatavuus ja
kustannukset ovat parempia
kuin Suomessa keskimäärin.
+
Palvelujen saatavuus ja
tehokkuus
Käyttö suhteellisesti alhaista
ja kustannukset alhaisia
saatavuus ++
tehokkuus ++
Kilpailukyky verrattuna
Helsingin seutuun ja
koko maahan
Kustannukset ovat
alhaisimpia koko Suomessa.
++