Transcript Hyvän hallinnon periaatteet ja asiantuntijoiden virkamiesvastuu

Hyvän hallinnon periaatteet
ja
asiantuntijoiden virkamiesvastuu
TAIKEn asiantuntija- ja verkostoitumispäivä
10.9.2013 Valkoinen Sali, Helsinki
Johtaja Tuula Lybeck
Perustuslaki ja oikeusturva
”Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta
viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä
oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun
riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta
samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan
lailla. (Perustuslaki 21 § 2 mom)”
•
•
•
Hyvän hallinnon käsite
Lailla turvataan hyvän hallinnon takeet – Hallintolaki (434/2003)
Viranomaisten toimintaa yleisesti ohjaava periaate
Hallintolain tarkoitus
”Hallintolain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa
hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja
tuloksellisuutta.” (hallintolaki 1 §)
Hallintolaki – hyvän hallinnon perusteet
”Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä
käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.
Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa
tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen
perusteella oikeutettuja odotuksia.” (hallintolaki 6 §)
Hyvän hallinnon perusteet 1
1. Tasapuolisuus
– jokaiselle yhdenvertaiset mahdollisuudet asioidensa hoitamiseen ja
oikeuksiensa valvomiseen
– yhdenmukaiset prosessit tärkeitä
2. Puolueettomuus
– ei saa suosia ystäviä tai tavoitella henkilökohtaista hyötyä
– ei soveliasta hakea apurahaa
3. Tarkoitussidonnaisuus
– lakeja sovelletaan vain niihin tarkoituksiin, mihin ne on säädetty
4. Suhteellisuus
– toimien tulee olla oikein mitoitettuja siihen verrattuna, mihin niillä pyritään
5. Luottamuksensuoja
– toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä päätösten pysyvyyteen
on voitava luottaa
Hyvän hallinnon perusteet 2
•
•
•
•
Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus (7 §)
Neuvonta (8 §)
Hyvän kielenkäytön vaatimus (9 §)
Viranomaisten yhteistyö (10 §)
Virkamiesvastuu
• Rikosoikeudellinen virkavastuu (rikoslain 40 luku)
• Vastuu koskee myös julkista luottamustehtävää hoitavaa henkilöä
Esteellisyys (jääviys)
”Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä,
jos hän on esteellinen.
Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen
toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen
suorittavaa tarkastajaa.” (Hallintolaki 27 §)
• Jäävi ei saa osallistua asian käsittelyyn, jottei päätöksen
puolueettomuus vaarannu
Esteellisyysperusteet 1
”Virkamies (jäsen) on esteellinen:
– 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; osallisuusjäävi
– 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian
ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; edustajanjäävi
– 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2
momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; intressijäävi
– 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä
toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa
erityistä hyötyä tai vahinkoa; palvelussuhdejäävi
– 5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen,
hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana
tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa
tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä
hyötyä tai vahinkoa; yhteisöjäävi
– 6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai
laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta,
joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; virastojäävi tai
– 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu
yleislauseke (mm. toisen asteen jäävi, esimiesjäävi, hyvä, muttei läheinen ystävä tai
vihamies).” Hallintolaki 28 §
– MILTÄ TILANNE ULKOPUOLISEN SILMISSÄ NÄYTTÄÄ?
Esteellisyysperusteet 2
”Läheisellä tarkoitetaan:
1) virkamiehen (jäsenen) puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta,
vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä*
samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; = perheenjäsenet
2) virkamiehen (jäsenen) vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan,
virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; = kaukaisemmat
sukulaiset (ei enää serkut, serkkujen puolisot ja sisarusten lasten puolisot)
sekä
3) virkamiehen (jäsenen) puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja
isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison
sisarusten lapsia = puolison sukulaiset
Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan
aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä
parisuhteessa eläviä henkilöitä.” Hallintolaki 28 §
* Erityisen läheinen henkilö= seurustelukumppani, kihlattu ja erittäin läheinen ystävä
Esteellisyyden ratkaiseminen
”Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä.
Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen
toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin.
Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun
esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan
asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä
hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä.
Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä
muutosta valittamalla.” (Hallintolaki 29)
”Esteellisen virkamiehen (jäsenen) tilalle on viipymättä määrättävä esteetön
virkamies. Virkamies saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun
esteellisyys ei voi vaikuttaa.” (Hallintolaki 30 §)