Transcript Vesienhoidon kustannustehokkaat menetelmät ja monitavoitteiset

Uusia menetelmiä järven
kunnostushankkeen suunnitteluun
VeKuMe-hankkeen päätulokset
Vesienhoidon tutkimusohjelman
loppuseminaari 7.6.2010
Kati Martinmäki, Suomen ympäristökeskus
Lähtökohdat
• Suomessa on arviolta yli 1500
kunnostuksen tarpeessa olevaa järveä ja
rehevöityminen vaivaa noin viidesosaa
maamme järvien pinta-alasta
• Rehevöitynyt järvi on mahdollista pelastaa
huolellisella suunnitellulla ja
pitkäjänteisellä kunnostustyöllä
• Hyvässä vesiensuojelu- tai
kunnostussuunnitelmassa tulisi mm.
– Arvioida vesistön nykyinen tila ja tunnistaa
vesistössä esiintyvien ongelmien
tärkeimmät syyt
– Sovittaa yhteen erilaiset tarpeet ja
tavoitteet ja siten lisätä paikallisten
asukkaiden ja toimijoiden sitoutumista
hankkeeseen
– Arvioida luotettavasti toimenpiteiden
vaikutukset, jotta toimenpiteet ovat oikein
mitoitettuja ja kustannustehokkaita
– Arvioida kunnostuksesta koituvia
kustannuksia ja hyötyjä
Johtopäätökset
• VeKuMe-hankkeessa kehitetty menettelytapa tarjoaa
kokonaisvaltaisen tavan arvioida vesien tilaa, kunnostuksen
tavoitteita ja erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia,
kustannuksia ja kunnostuksella saavutettavia hyötyjä
• Hanke edistää erilasten mallien ja työkalujen yhteiskäyttöä
• Toimintamallia voidaan käyttää apuna mm.
vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon jatkosuunnittelussa
• Menettelytapaa on hyödynnetty ja jatkokehitetty
Karvianjoen tulevaisuustarkastelut-hankkeessa
Jatkotutkimustarpeita
• Kokonaisvaltainen kustannustehokkuuden
arviointi, jossa huomioidaan sekä valumaalueella että järvessä tehtävät toimenpiteet
– Ulkoinen ja sisäinen kuormitus poikkeavat luonteeltaan
hyvin paljon toisistaan
– Mikä on kunnostustoimenpiteiden vaikutus sisäiseen
kuormitukseen, esim. pysyvästi kiertokulusta poistuneen ja
sedimenttiin sitoutuneen fosforin määrä?
– Järvikunnostuksissa käytetään usein eri toimenpiteiden
yhdistelmiä, mikä on yksittäisen toimenpiteen vaikutus?
– Vaatii lisätietoa mm. toimenpiteiden vaikuttavuudesta,
kustannuksista
Hankkeen tuloksista ovat vastanneet
• Kati Martinmäki,
Mika Marttunen
Teemu Ulvi, Mika Visuri,
Ilkka Sammalkorpi, Mikko
Dufva,
Heini Ahtiainen,
Eini Lemmelä (ent.
Kunnari), Heini Auvinen,
Raimo Ihme ja Marjut
Partanen-Hertell SYKEstä
• Arto Lehto ja Tero
Väisänen PohjoisPohjanmaan
ympäristökeskuksesta
(nyk. Pohjois-Pohjanmaan
ELY-keskus)
sekä Jyri Mustajoki
100Gen Oy:stä
• Hankkeen vastuullisena
johtajana toimi
Raimo Ihme SYKEstä