Transcript Taipuuko kirkko joogaan?

Kristinusko ja jooga –
voiko niitä yhdistää?
Taipuuko kirkko joogaan? 11.10.2012
Dos., piispainkokouksen pääsihteeri
Jyri Komulainen
([email protected])
Kristinusko ja uskonnot/kulttuurit
• ”Jos nuo, joita kutsutaan filosofeiksi ---- ovat sanoneet
asioita, jotka ovat totta ja sopusoinnussa uskomme
kanssa, sitä ei pidä pelätä. Pikemminkin, nämä asiat tulee
ottaa pois niiltä, joilla ne ovat epäoikeudenmukaisesti, ja
siirtää meidän käyttöömme. Eihän egyptiläisilläkään ollut
vain epäjumalia ja raskaita taakkoja, joita israelilaiset
inhosivat ja pakenivat, vaan heillä oli myös kullasta ja
hopeasta tehtyjä maljoja ja koristeita sekä vaatteita, jotka
israelilaiset ottivat paetessaan salaa mukaansa,
asettaakseen nämä parempaan käyttöön – eivät omalla
vallallaan, vaan Jumalan käskystä.” (Augustinus: De
Doctrina Christiana 40, 60)
Voisiko joogan tulkita Intian
kullaksi?
1) Käsitteellä yoga voidaan viitata ylipäänsä
”uskonnolliseen metodiin”
2) Kapeammassa ja tutummassa merkityksessä
jooga = tekniikat, joissa keskeistä asennot
(asana) ja hengityksen säätely (pranayama)
→ Tällaisena ainutlaatuinen intialainen keksintö?
→ Onko mahdollista ottaa joogan perusideat
evankeliumin käyttöön? Pitäisikö olla esim.
Jeesus-joogaa, jotta evankeliumi tuotaisiin
relevantisti esiin jooga-buumin keskellä?
Teologinen lähtökohta: Jeesususkon monimuotoisuus
• Ensimmäiset kristityt
• ilmaisivat uskoaan monenlaisin painotuksin
• sopeuttivat uskonsa hellenistisen ajan erilaisiin kulttuurisuskonnollisiin muotoihin
• Nyt kun kristinuskon painopiste siirtynyt globaaliin
etelään: uudet kontekstit vaativat uusia tapoja sanoittaa
ja elää todeksi uskoa
• ”Kaikille olen ollut kaikkea, jotta pelastaisin edes
muutamia.” (1 Kor. 9:22)
→ Siis joogille joogi?
Mutta eikö jooga ole hindulaista eli
siis vieras uskonto?
a) Uskontoa ja kulttuuria ei voi tarkkaan ottaen
erottaa: pelastushistoria aina ”synkretististä”
b) Hindulaisuus on sateenvarjotermi intialaiselle
uskonnollisuudelle
c) Intian uskontohistoriassa jooga monina
versioina
d) Intiassa on jo ilmaistu kristinuskoa
’hindulaisuuden’ antamissa raameissa
→ Joogan voinee siksi irrottaa hindulaisesta
metafysiikasta ja istuttaa toisenlaiseen
viitekehykseen
Esimerkki 1: Pandipeddi Chenchiah
(1886-1959)
• Madrasilainen lakimies, käännynnäinen
hindulaisuudesta
1. Ei länsimaista teologiaa Intiaan, vain ”the raw
fact of Christ”
• ”Jeesuksessa Jumala loi uuden ihmisen, hindulaisuudessa Jumalaa
etsitään vanhan ihmisen täydellistämiseksi [...] Hindulaisuus tekee
täydellisen ihmisen, kristinusko uuden ihmisen. Hindulaisuus
valjastaa luonnon ja ihmisen Mahashaktin, kristinusko tuo
evoluutioon uuden Pyhän Hengen Shaktin. Jeesus on uuden luomisen
ensi hedelmä, hindulaisuus vanhan luomisen lopullinen hedelmä.”
2. Intiassa uudet muodot ja kokeilut = jooga
välineenä uudessa elämässä kasvamiseen
Chenchiahin joogateoria
• Taustalla uusi jooga (Sri Aurobindo,
Kumbakonamin ”Master C.V.V.”) :
I. Lähtökohta elämänmyönteinen eikä -kielteinen
II. Ulkopuolinen impulssi joogan tiellä (uuden
voiman vastaanottaminen = armo)
III. Tavoitteena valppaus, ei tiedostamaton transsi
(samadhi)
• ”Me eroamme [Aurobindon ja
Kumbakonamin joogakouluista]
uskoessamme, että uusi ihminen, Jumalan
Poika, on tullut Jeesuksessa, kun toiset vasta
odottavat Jumalan poikien ilmestymistä.”
”Pyhän Hengen jooga”
• Pyhä Henki uusi kosminen energia, johon
joogan kautta yhteys
• Kristillinen jooga on Chenchiahille
1. Amrita yoga eli kuolemattomuuden jooga
2. Parisuddha atma yoga eli Pyhän Hengen jooga
→ Jumalan kuuntelemista, vrt. Gal. 2:20: ”Enää
en elä minä, vaan Kristus elää minussa.”
J.-M. Déchanet: Christian Yoga (1960)
• Benediktiinimunkki omasta kokemuksestaan
• Kristillisen joogan lähtökohdat:
• Kolmiyhteisen Jumalan tuntemus
• Myös ruumis lunastettu, ei vain sielu
• Tekniikat eivät luo yhteyttä Jumalaan vaan auttavat avautumaan
kohti armoa
• Hatha-yoga ehkä yhdistettävissä kristinuskoon, mutta rajayoga tuskin
Déchanet (jatkoa)
• Taustalla katolinen periaate gratia non tollit
naturam sed perficit
• Kyse ei jonkin joogamuodon ”kristillistämisestä”,
vaan joogan disipliinin tuomisesta kristillisen
kontemplatiivisen elämän käyttöön
• “Meidän tulee ottaa joogan käytännöt sellaisina kuin ne ovat – eivät
uskontona tai mystiikkana – vaan kurinalaisuutena, taitona […]
Meille jooga saa olla tekniikka, joka tekee mahdolliseksi sopivana
hetkenä asettautumisen hiljaisuuteen – ei vain olemiseen vailla
melua vaan myös siihen, että aistimukset, toiveet ja inhimilliset
intohimot vaikenevat, mielen hiljentyy, kun kuormittavat ajatukset
sekä huolet suljetaan pois ja ennen kaikkea myönnytään
vaitiolemiseen, niin että Jumalan Pyhä Henki voi […] tehdä itsensä
kuulluksi, kun ihmisen henki kuuntelee.”
Sopiiko jooga kirkkoon? (Tai ehkä paremminkin,
voiko Jeesuksen viedä joogasalille?)
• Edellisten näkökulmien valossa ilmeisesti kyllä, kunhan
i.
ii.
iii.
metafyysiseksi kasvualustaksi kristinuskon kosmologia
evankeliumi saa myös käytäntöjen tasolla ”transformoida”
joogaa
tiedostetaan, että Jeesus-jooga ei ole kaikkien tie ja vaatii
erityistä arvostelukykyä