Transcript Selittäminen

Selittäminen
Yhteiskuntatieteiden filosofia
6.4.2011
Jaakko Kuorikoski
Lähtökohtia
• Perusajatus: selitys on vastaus kysymykseen Miksi?,
Kuinka? Minkä ansiosta?
– Vrt. kuvailevat mitä-, koska-, kuinka paljon –kysymykset
• Vrt. Perustelu vastaa kysymykseen: miksi minun tulisi
uskoa, että p?
• Selitys vastaa kysymykseen: miksi p?
– mahdollinen selitys tekisi selitettävän ymmärrettäväksi, jos
pitäisi paikkansa
• Selittäminen prosessina ja tuotoksena
• peruskysymykset:
– mikä tekee selityksestä ymmärrystä tuottavan?
– millä tavoin selityksiä voidaan arvioida?
Mikä tekee ymmärrettäväksi?
• Vastaus 1: lainmukainen ennustettavuus
•  Peittävän lain malli (deduktiivis-nomologinen malli):
tapahtuma selitetään johtamalla se alkuehdoista ja
ainakin yhdestä lakiväitteestä (C. Hempel)
•  symmetriaperiaate
– Jyrkkä empirismi, ei perustavaa eroa selittävän ja
kuvailevan informaation välillä.
• Laajennukset: deduktiivis-tilastolliset (DS) ja induktiivistilastolliset (IS) selitykset
• Lähes universaalisti hylätty näkemys, joka vielä
kummittelee joidenkin yhteiskuntatieteilijöiden
mielissä.
Miksi DN-malli menee metsään
• Selitysten asymmetria?
– Lipputangon varjo
• Selitysrelevanssi?
– John Jones syö ehkäisypillereitä ja ei tule raskaaksi.
– Noiduttu suola liukenee veteen
• Selittäminen tilanteissa joissa ei ole lakeja?
– Ceteris Paribus –lait?
– Selitysluonnokset? P. Railton: informaatiota ideaalisesta selitystekstistä
• Miksi se, että hämmentävä ilmiö on yleinen, vähentäisi hämmennystä?
– Tämä lintu on musta koska se on korppi ja kaikki korpit ovat mustia.
Unifikaatio
• Vastaus 2: maailmankuvamme yhtenäistäminen
– Painovoimateoria on yhtenäistävä, koska se selittää sekä
vuoroveden että taivaankappaleiden liikkeitä
– Bohrin atomimalli, Mendelin lait, luonnonvalinta…
– RVT on yhtenäistävä, koska se selittää valintoja markkinoilla,
perheessä, uskonnossa…
• Motivaatio: ajatus selitysregressiosta  selittävyys
uskomusjärjestelmän globaali ominaisuus
• Michel Friedman: mitä vähemmän perustavia tosiasioita,
sen parempi
• Philip Kitcher: mahdollisimman useiden ilmiöiden
johtaminen mahdollisimman informatiivisilla
argumenttiskeemoilla
Unifikaation ongelmia
• Kellään ei oikeastaan ole argumenttia sen puolesta, että unifikaatio =
ymmäryksen lisääntyminen (E. Barnes).
– Se että selitys on yhtenäistävä ei tarkoita että se on selittävä sen takia
että se on yhtenäistävä.
• Globaali näkemys ymmärtämisestä ei ole kognitiivisesti (yksilö- tai
ryhmätasolla) uskottava.
• Useat yleispätevät teoriat ovat vaikeammin ymmärrettäviä kuin
erikoistapauksensa
– Esim. kvanttimekaniikan ja lauselogiikan formalisoinnit (P. Humphreys)
• Entäs jos maailma ei ole kovin siisti?
– Kitcher: selityssuhteet ensisijaisia kausaalisuhteisiin nähden
Kausaalinen teoria
• Vastaus 3: syiden tunteminen (Wesley Salmon, Humphreys)
• Mitkä tekijät tulisi sisällyttää selitykseen, ja mitkä jättää
ulkopuolelle?
• John Jones ei edelleenkään tule raskaaksi
• Kaikki syyt (tai kausaalisen prosessin osat) eivät ole yhtäläisesti
selittäviä
– emme halua tietää koko syytä, vaan aina relevantin osan tuosta
kokonaisuudesta
• Millä tavoin selitettävät tekijät tulisi kuvata?
– kuinka yksityiskohtaisesti?
– millä kuvauksen tasolla (mikro-makro)?
• Johtopäätös: teoria kausaliteetista ei riitä teoriaksi selittämisestä
• Johtolanka: selittäminen tapahtuu aina jonkin kuvauksen alaisena
Kontrastiivinen selittäminen
• Selitysten tavoitteena on jäljittää maailmassa vallitsevia
riippuvuussuhteita, mutta selittäminen liittää asioita jollain tavoin
käsitteellistettynä
• Selitämme tapahtuman jonkin aspektin, emme koko tapahtumaa
• Ei väite siitä mitä selityskysymyksen esittäjällä on mielessä, vaan siitä
millaiseen kysymykseen selitys kykenee olemaan vastaus
• Kontrasti auttaa täsmentämään selityskysymyksen
• Selityskysymys asettaa vastakkain kaksi yhteensopimatonta asiantilaa, joista
toinen on toteutunut. Miksi tapahtui A eikä B:tä?
• Mitä tarkkaan ottaen selitetään?
• Kuinka selittävä tekijä poimitaan?
• Van Fraassen: pragmaattinen teoria selittämisestä
• Kontrafaktuaalinen kriteeri selittävän tekijän valinnalle:
mikä tekijä saa aikaan eron selitettävän ja sen kontrastin välille
• erot näkyvissä kausaalista kenttää vasten (erottelu taustaehtoihin ja syihin)
Kontrastiivinen selittäminen
• Kaikki erot eivät ole selittäviä, tarvitaan oikeanlainen riippuvuus ja ajatus
taustalla vaikuttavasta mekanismista
– Hypoteettisiin interventioihin perustuvat kontrafaktuaalit (Woodward)
– Selittävä informaatio koskee mahdollisten muutosten seurauksia
• Selityksellinen informaatio vastaa mitä jos asiat olisivat olleet
toisin –kysymyksiin (Woodward)
• Sekä selitettävä että selittäjä ovat kontrastiivisia:
– c toteutui f:n sijasta, koska x tapahtui y:n sijasta (Jonathan Schaffer)
Invarianssi ja lait
• Aktuaalinen sovellusala ei tärkeää selityksellisyydelle
– Aito riippuvuus vs. säännönmukaisuus
(vrt. mustat korpit)
– Invarianssin kuvaus voi sisältää viittauksia tiettyihin paikkoihin ja
aikoihin
• Poikkeukset eivät ole kohtalokkaita selittävyydelle
– Vrt. ceteris paribus –lait:
– Selityksellisyys voi riippua vain käytettävissä olevasta informaatiosta
– Ajatus CP-laeista johtaa vääränlaisen informaation etsimiseen
•  Soveltuu tieteisiin, jossa ei ole poikkeuksettomia peittäviä
lakeja (sikäli kun lakeja ylipäätään on missään)
Konstitutiivinen selittäminen
• Mekanismi selittää miksi kokonaisuudella on ominaisuus p[p’]
• Dispositioiden ja ominaisuuksien sekä realisoivien mekanismien välinen
suhde ei ole kausaalinen.
– Vrt etiologinen ja konstitutiivinen selitys:
Mikä sai aikaan sen, että organisaatiolle o ilmaantui ominaisuus p [p’], hetkellä t?
Minkä ominaisuuksien nojalla organisaatiolla o on ominaisuus p [p’’] (hetkellä t)?
– Kokonaisuuden ja osien ominaisuuksien välinen riippuvuussuhde ei ole
ajallinen prosessi
– Kokonaisuuden ja osien ominaisuuksia ei voi muuttaa toisistaan riippumatta
Ymmärrys vs. ymmärryksen tunne
• Ymmärrys tuntemuksena
– metakognitiota, arvio omasta ymmärryksestä
– saattaa olla hyvinkin epäluotettava
– tuntemuksen kalibrointi lienee mahdollista
– motivoi tiedon etsintää ja etsinnän lopettamista
• Ymmärtäminen (päättely)kykynä
– tietoa kohdetta koskevista riippuvuussuhteista
– kyky tehdä asioita ymmärrykseen kohteella, kyky ennakoida kohteen
käyttäytymistä
– kyky välittää ymmärryksensä
•
Kuorikoski (tulossa):”Simulation and the Sense of Understanding”, Humphreys & Imbert
(toim.) Representations, Models and Simulations; Ylikoski & Kuorikoski (2010):”Dissecting
Explanatory Power”, Phil. Studies; Ylikoski (2010):”Illusions in Scientific Understanding” de
Regt, Leonelli & Eigner (toim.) Scientific Understanding: Philosophical Perspectives.
Mitä saatamme sekoittaa?
• Kategorisointi ja selittäminen
– kategorian löytäminen asialle tekee siitä luonnollisemman ja tekee sen
selittämisestä vähemmän polttavan kysymyksen
– Psykologinen essentialismi
• Kuvailu ja selittäminen
– “Kyllä tämän täytyy selittää jotakin”
• Selityshypoteesin selitykselliset ansiot ja sitä puoltavan todistusaineiston
vahvuus
– molemmat vastaavat miksi-kysymykseen
• Aiottu ja tosiasiallinen selitettävä
– ymmärryksen vaikutelma syntyy kun onnistumme selittämään jotakin,
mutta onko kyseessä se mitä lähdimme selittämään?
• Selitettävä ja selittäjä
– kehäpäättelyn tunnistaminen on vaikeaa