Transcript Kuolinpesästä omaan omistukseen

Kuolinpesästä omaan
omistukseen
Perheen ja suvun metsät
sukupolvelta toiselle
Lappeenranta 4.10.2014
Seppo Niskanen
Kuolinpesä metsätalouden
harjoittajana
• Jakamaton kuolinpesä
› Erillinen verovelvollinen
› Metsätalouden harjoittaja on kuolinpesä
› Ylijäämä on osakkaille verovapaata tuloa
› Kuolinpesän tilanteeseen saattaa vaikuttaa
esimerkiksi testamenttimääräys
hallintaoikeudesta
• Hyvin erilaisia tapauksia: leski, lesketön,
testamentit, hallintaoikeus, avio-oikeus
Kuolinpesässä kannattaa tehdä
omistusjärjestelyitä
• Miksi?
› Päätöksenteko on usein hankalaa
› Kuolinpesät ovat usein passiivisia metsien
hoitotöissä ja hakkuissa
› Tilanne monimutkaistuu vielä enemmän, jos
kuolinpesän sisälle syntyy uusia kuolinpesiä
Vaihtoehtoja kuolinpesän
omistusjärjestelyihin
› Pidetään ennallaan
› Muutetaan perinnönjakokirjalla yhtymäksi
› (Jonka jälkeen joku lunastaa osuudet itselleen)
› Jaetaan perinnönjakokirjalla eri palstoiksi
› Jaetaan perinnönjakokirjalla metsä ja muu
omaisuus
› (Muodostetaan yhteismetsä)
Yhtymä
• Kyseessä silloin, kun esim. vanhemmat
ja lapset tai sisarukset omistavat
yhdessä tilan
• Määräosainen omistus, tila on
maastossa yhteisesti omistettu
kokonaisuus
• Määräosat ovat murtolukuja, 1/3, 1/3,
1/3
• Tulot ja verot jaetaan osakkaille
yhtymäosuuksien suhteessa
• Vähennykset palautuvat kaikkien
osakkaiden verohyödyksi
Perinnönjakokirjalla eteenpäin
• Jos toimiin ryhdytään, ensimmäinen
toimenpide on perinnönjakokirjan laatiminen
• Samassa yhteydessä tehdään ensin ositus,
jos vainajalta jäi leski
• Myös osittaisen perinnönjaon voi tehdä
• Jos jaetaan ainoastaan pesän varoja, jaosta
ei veroseuraamuksia, kun jako menee
tasan (perintövero on perunkirjoituksen
jälkeen luonnollisesti maksettu)
Ositus lesken ja pesän välillä
• Osituslaskelmalla selvitetään, minkä verran pesän
säästöstä kuuluu leskelle ja minkä verran perillisille
• Osituslaskelmaan vaikuttaa:
› testamenttimääräykset
› avioehto
› lesken mahdollinen vaatimus yhteisen asunnon
säilyttämiseen
› lesken tahto olla luovuttamatta omaisuuttaan
vainajan perillisille
› lesken ilmoitus olla vastaanottamatta aviooikeuden nojalla tulevaa varallisuutta
10.4.2015
Suomen metsäkeskus
7
Tee perinnönjako ennen
osuuksien kauppoja
• Jos tarkoituksena on, että joku lunastaa
metsäomaisuutta pesän ulkopuolisilla varoilla,
kannattaa perinnönjako yleensä aina tehdä ensin
• Miksi?
› tällöin metsälle syntyy metsävähennysoikeus ja pohja
› tällöin ei yleensä osuuden myyjälle, esim.
sisarukselle tule luovutusvoittoa
• Tällöin metsänomistajana on vain hetkellisesti
yhtymä
Kauppaa voi tehdä murtoluvuilla
eli yhtymäosuuksilla
• Perinnönjakokirjalla voidaan mainiosti tehdä
sellaisia määräosaisia eli murtolukuun
perustuvia omistuksia, jotka heti perään siirtyvät
kaupalla toiselle
• Esimerkiksi kolmelle kp:n osakkaalle tulee
jaossa 1/3 suuruiset määräosat tilasta, jotka
yksi osakas ostaa heti perinnönjaon jälkeen
• Jos pesässä on lesken käytössä oleva asunto,
se kannattaa yleensä osoittaa jaossa leskelle
Murtoluvuilla voi tasata
omaisuutta
• Määräosilla voidaan tasata myös
seuraavasti:
› Metsän arvo 100 000
› Kesämökin arvo 20 000
› 3 perillistä
• Se joka saa kesämökin, saa metsästä 2/10,
toiset saavat metsästä 4/10
• Metsän osalta muodostuu siis yhtymä
Muistettavaa
• Kuolinpesän hallintoa voi selkeyttää
yhteishallintasopimuksilla
• Malleja löytyy esimerkiksi metsanomistus.fi
–sivustolta
• Muista omistusjärjestelyn jälkeen ainakin:
› Lainhuudon hakeminen
› ALV –ilmoitukset
• Pääsääntöisesti on järkevää muuttaa
kuolinpesä yhtymäksi, vaikkei muuta heti
tehtäisikään