Transcript toiminnan
Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 3. Luento Intentionaalinen toiminta: peruskäsitteitä • Intentionaalisuus: toiminnan suuntautuneisuus • Intentionaaliset tilat (propositionaaliset asenteet) – mentaalisia tiloja, joilla propositionaalinen sisältö • Modaalisesti kahdenlaisia intentionaalisia tiloja: – uskomukset: miten ajattelee asioiden olevan – halut / puoltavat asenteet: miten soisi niiden olevan – ei ”puoskumuksia” (besires), joissa molempia piirteitä • Peruste (reason) – halu + uskomus sen toteuttamisesta – peruste toiminnalle, syy tehdä jotain, ”perustesyy” (erotuksena kausaalisesta syystä) – vastaa kysymykseen: miksi toimija teki niin kuin teki? Intentionaalinen toiminta: peruskäsitteitä • Rationaalisuus – uskomusten (ja halujen) sisällöllinen yhteys toisiinsa – toiminta perusteiden mukaista • Harkinta (deliberation) – perusteiden rationaalinen vertailu ja valinta niiden välillä • Intentio / aikomus – teon aiheuttava tekijä – tarvitaan erottamaan teon aiheuttavat perusteet muista perusteista ja teon aiotut seuraukset onnellisista sattumista Intentionaalinen toiminta: teon yksilöinti • Milloin kyseessä on intentionaalinen toiminta? • Tapahtumalle voidaan antaa mielekäs intentionaalinen kuvaus – sama tapahtuma voidaan käsitteellistää useilla tavoilla (esim. puhdas fysikalistinen kuvaus) Intentionaalinen toiminta: teon yksilöinti Mikä kaikki voidaan laskea osaksi tekoa? – erialisia kuvauksia samasta teosta: • lihasten tahdonalainen supistuminen • käden liikuttaminen • valokatkaisijan kääntäminen • valojen sytyttäminen • murtovarkaan varoittaminen – aiotut seuraukset? • Miten rajata teon aiotut seuraukset? – teko voi tuottaa aiotun tuloksen ei-aiotulla tavalla – onnistuminen voi riippua onnesta – jos teolla on useita (vaihtoehtoisia) mahdollisia, haluttuja seurauksia, onko jonkin niistä toteutuminen aiottu? Ehtoja onnistuneelle teon yksilöinnille B = teko (behaviour) C = yksilön uskomukset (cognitions) D = yksilölle attribuoitavat halut (desires) 1. Kun C on annettu, B on paras tapa saada aikaan D. 1. C ja D aiheuttivat B:n. 2. C ja D aiheuttivat B:n syinä (qua reasons). Lisäehtoja rationaalisille selityksille 4) Uskomusjoukko C on sisäisesti johdonmukainen. 5) Halujen joukko D on sisäisesti johdonmukainen. 6) Uskomusten täytyy olla parhaita mahdollisia, joita saatavilla olevasta havaintoaineistosta voidaan johtaa. 7) Havaintoaineiston täytyy myös aiheuttaa nuo uskomukset. 8) Kun C on annettu, B on paras teko suhteessa kaikkiin henkilön haluihin (sulkee pois akrasian). Praktinen syllogismi (PS) • Georg Henrik von Wright (1916 – 2003): Explanation and Understanding (1971) 1 A haluaa saada aikaan G:n (halu) 2 A uskoo, että jollei hän tee tekoa a, hän ei voi saada aikaan G:tä (uskomus) ----------------------------------------------------------A ryhtyy tekemään a:ta, ellei häntä estetä (teko) Toiminnan tulkinta • Intentionaaliseksi oletetun toimijan käyttäytymisen rationalisointi – käyttäytyminen käsitteellistetään intentionaalisesti – päätelmiä toimijan haluista, uskomuksista ja aikomuksista ohjaavat tieto kontekstista ja se, mitä toimija tekee • Toisten ihmisten tulkitseminen toimijoina on automaattista – toiminta havaitaan intentionaalisena, sitä ei erikseen päätellä – teon hahmottaminen mielekkäänä Intentionaalisen selittämisen ongelmia • Loogisen yhteyden argumentti • Mentaalisen holismi • - Ongelmien ratkaisuyrityksiä: Verstehen-metodologia Behaviorismi ja paljastetut preferenssit Eliminativismi ym. Loogisen yhteyden argumentti Rationalisoinnin (+ siihen käytetyn käsitteistön) yhteys toimintaan on looginen (=käsitteellinen) – toiminta käsitteellistetään rationaalisena – perusteet eivät ole kausaalisia syitä käyttäytymiselle, vaan tapa ymmärtää, mistä siinä on kyse. – PS:n premissejä ja johtopäätöstä ei voida todentaa toisistaan riippumatta, joten yhteys ei ole kausaalinen Vasta-argumentteja loogisen yhteyden argumentille • Kausaalinen yhteys ei sulje pois mahdollisuutta, että joillain tapahtuman kuvauksilla syyn ja vaikutuksen välillä on käsitteellinen suhde – vrt. ”taudinaiheuttaja aiheutti sairastumisen” – sama todennettavuusongelma dispositiokäsitteillä (”lasi särkyi, koska se on särkyvä”) • Mikä aiheuttaa ulkoisen käyttäytymisen? – argumentti puhuu vain teon rationalisoinnin ja teon yksilöinnin suhteesta – aiheuttajana aivotoiminta, rationalisointi kausaalisuudesta riippumatonta? Rationalisointi ja kausalismi • Toiminnan rationalisointi: teon näkeminen järjellisenä – teko ei ole ”sattumanvarainen”, vaan sille on peruste • Rationalisoinnin rooli minimaalisesti: – kyse on ”vain” käyttäytymisen käsitteellistämisestä, ei käyttäytymisen aiheuttavien tekijöiden löytämisestä • Kausalismi: – teon perusteiden (+ aikomus) ja käyttäytymisen välillä on syy-seurausyhteys – teko ja sen aiotut seuraukset voidaan yksilöidä sen mukaan, mikä peruste sen aiheutti (teon päämäärät) Intentionaalisen psykologia kausaalisena teoriana • Teon käsitteeseen kuuluu, että henkilö tavalla tai toisella aiheuttaa käyttäytymisensä – kausaalinen kontrolli, kyky tehdä toisin – moraaliseen vastuullisuuden edellytys • Intentionaaliset selitykset toimivat kuten kausaaliset selitykset – miksi henkilö käyttäytyi näin eikä noin? – manipulaatio: vaikuttamalla intentionaalisiin tiloihin voimme vaikuttaa käyttäytymiseen • Harkinta kausaalisena prosessina: – ajallinen, voi häiriintyä, tuottaa aikomuksen jne. – praktinen syllogismi harkinnan rekonstruktiona? Intentionaalisen psykologia kausaalisena teoriana • Perusteet (+ aikomukset) kausaalisina syinä – Donald Davidson: ”Actions, Reasons and, Causes” (1963) – useimmat toiminnan ja mielen filosofit nykyän – teon yksilöinti ja vastuu: mihin teko on suunnattu (mikä peruste on sen takana, mikä aikomus sen aiheuttaa) – miten mentaalisten tilojen ja fyysisen käyttäytymisen välillä voi olla kausaalinen yhteys? (mentaalisen kausaation ongelma) Mentaalisen holismi • Folk psykologian mukaan halut ja uskomukset selittävät tekoja. Jos meillä on tietoa haluista ja uskomuksista, voimme ennustaa teon. • H&UT • T&HU • T&UH • Mutta meillä ei koskaan ole tällaista tietoa. Rosenbergin johtopäätökset • Taloustiede (yhteiskuntatiede) ei edisty, koska se perustuu folk psykologiaan. • Tietomme haluista ja uskomuksista ei lisäänny ajan myötä. Ennusteet eivät parane Vain ns. geneerisiä ennusteita Kritiikki Rosenbergille • Preferensseihin perustuvan yhteiskuntatieteen ei yleensä tarvitse ottaa preferenssejä selville. Joskus riittää kun niitä kuvailee ylimalkaisesti. • Esim. Hotellingin malli, Duvergerin laki. Schellingin malli. Toiminnan tulkinta • Teoriateoria – toisten toiminnan tulkinnassa on kyse implisiittisestä teorian soveltamisesta – intentionaalinen käsitteistö on teoreettista käsitteistöä, joka ohjaa havaintoaineiston (käyttäytyminen) tulkintaa, mentaaliset tilat ovat käyttäytymistä selittäviä olioita jne. – intentionaalinen psykologia on teoria sisäisistä tiloista, sen käyttö teorian soveltamista – sisäiset tilat aiheuttavat käyttäytymisen – rationaalisuus on sisäisten tilojen suhdetta määrittelevä periaate. Teoriateoria ja simulaatioteoria • Simulaatioteoria: – toisten mentaalisten tilojen ”päättely” on mentaalista simulaatiota, asettumista samaan tilanteeseen toisen henkilön kanssa ja tästä seuraavien uskomusten ja halujen päättelyä. - vrt. introspektio (mental shoehorn maneuver) • Kilpailevia teorioita? – teoriateoria koskee käsitteistön viittauslogiikkaa – simulaatioteoria koskee päättelyn episteemistä statusta: ovatko päätelmät toisista oikeutettuja? Eliminativismi • Stephen Stich, Paul & Patricia Churchland • ”Kansanpsykologia” – intentionaalinen psykologia on esitieteellinen ”kansanteoria”, joka kilpailee neurotieteen ja komputationaalisen kognitiotieteen kanssa • Kansanpsykologia on virheellinen teoria – heikko selitys- ja ennustusvoima, ei kehitystä – muutkin kansanteoriat ovat syrjäytyneet – olettaa muuhun tieteeseen sopimattomia (ja muualla hylättyjä) prinsiippejä (teleologisuus, henkiset ominaisuudet) – teoria ja sen postuloimat entiteetit on hylättävä Eliminativismin kritiikkiä • Kansanpsykologian monet roolit: – spontaani tulkinta (synnynnäinen taipumus) ja sen peruskäsitteistö – arkiuskomukset ihmisen mielen toiminnasta – käsitteistön rooli osana tieteellistä psykologiaa • Kansanpsykologia käytäntönä – käyttäytymisen kategorisointi ja rationalisointi sosiaalisista tarpeista (ennakointi, koordinointi) Rationaalisuusoletuksen rooli • Ohjaa inhimillisen toiminnan tulkintaa – toiminnan perusteiden päättely toiminnasta, toiminnan ennakointi oletetuista haluista ja uskomuksista • Keskeinen osa ihmistieteellistä metodologiaa – ymmärtävä ihmistiede (rooli tulkinnassa) – rationaalisen valinnan teoria Tulkinnan hyvänsuopuus • Donald Davidson (1917–2003) – ”suopeuden periaate” (principle of charity) • Tulkinnan lähtökohtana on ajatus, että tulkinnan kohde on rationaalinen – kohteen toiminnan seuraukset oletetaan enimmäkseen aiotuiksi – kohteen uskomukset oletetaan enimmäkseen ”tosiksi” (tilanteeseen sopiviksi, kohde samanmieliseksi tms.) – sen parempi tulkinta mitä järkevämmäksi kohde saadaan Toiminnan ymmärtäminen vs. käyttäytymisen selittäminen • Suopeuden periaatteesta selitettävyyden periaatteeseen (David Henderson) – tulkinnan suopeus voi olla alustava heuristiikka, mutta tavoitteena maksimoida toiminnan selitettävyys ottaen huomioon psykologia, konteksti jne. • Jos käyttäytyminen näyttäytyy ei-rationaalisena sen jälkeen kun tulkintamanuaali on jo toiminnassa, se ei sinänsä anna syytä hylätä tuota manuaalia. Ymmärtävä ihmistiede Ajatus, jonka mukaan ihmistieteet eivät pyri selittämään, vaan ymmärtämään kohteitaan • Toiminnan rationalisointi – yksilön oma kokemus toiminnastaan ja sen päämääristä • Merkitysten ymmärtäminen – toiminnan symboliset ja kommunikatiiviset merkitykset – tekstin tai muun symbolisen merkityksen tulkinta – merkityksen holistisuus: esim. tekstin ilmaisujen merkitykset määräytyvät suhteessa toisiinsa ja laajempaan kontekstiin Ymmärtävä ihmistiede Ymmärtävä ihmistiede • Hermeneuttinen kehä: – ilmauksen merkitys selviää vain kulkemalla kehässä ilmauksen (osa) ja asiayhteyden (kokonaisuus) välillä – lähtökohtana tulkitsijan esiymmärrys, jota korjataan tulkinnan kuluessa – tavoitteena johdonmukainen ja mielekäs käsitys kokonaisuudesta • Merkitykset voivat vaihdella tulkitsijan mukaan: – merkitys itselle vs. merkitys yhteisölle – tarkoitettu merkitys vs. tulkintaa ohjaava tilanne – merkitys kohteelle vs. tutkijalle Tulkitsevan tutkimuksen kohteita • Yksilön kokemus tai tarkoitukset – esim. mitä tekstin kirjoittaja on tarkoittanut – inhimillisen toiminnan merkitysten ymmärtäminen • Tekstin, teon tms. kulttuurinen merkitys – merkitys vastaanottajalle tai tarkkailijalle jonkin tietyn kulttuurisen kehyksen puitteissa • Kulttuurinen kehys – jäsennys, jonka valossa jäsenet tulkitsevat tilanteita (normit, tavat, arvostukset, merkitykset) Rationaalisuuden teoriat 1) Mihin meillä on perusteita uskoa? 2) Mitä meidän pitäisi tehdä? 3) Mitä päämääriä meillä tulisi olla? Näitä kysymyksiä vastaavat uskomusten rationaalisuus, toiminnan rationaalisuus ja päämäärien (tai arvojen) rationaalisuus. Instrumentaalinen rationaalisuus ja toiminnan päämärät • Instrumentaalinen rationaalisuus – toimija toimii tavoilla, joiden uskoo johtavan valitsemiinsa päämääriin – toimijuuden minimivaatimus – motivoivista haluista seuraa välineellisiä haluja Rationaalisen valinnan teoria • Päämäärärationaalisuuden hylkääminen • Käytännöllisen järjen formalisointia? – rationaalisuus päämäärien saavuttamisen maksimoimisena ja toiminnan konsistenssina • Päätösteoria – matemaattinen teoria, jolla voidaan mallintaa ja vertailla eri toimintamalleja päämäärien ja oletettujen seurausten valossa Rationaalisen valinnan teoria – sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan mallintamista – mikrotaloustiede, politiikan tutkimus, jonkin verran sosiologiassa – oletuksena, että toimijat maksimoivat preferenssejään ottaen huomioon esim. muiden toimijoiden toiminnan ja eri toimintatapojen hyödyt ja kustannukset RVT: tulkintoja • Formaali vs. substantiaalinen (paksu vs. ohut rationaalisuus): onko oman edun tavoittelu (tai jokin muu substantiaalinen käyttäytymisoletus) oletettu osana teoriaa vai ei. - Esim. Julkisen valinnan teoria vs. sosiaalisen valinnan teoria. - Oman edun maksimoinnin vaatimus esitetään yleensä vaatimuksena teorian testattavuudesta. • Deskriptiivinen vs normatiivinen päätösteoria: teoria ihmisten tosiasiallisesta päätöksenteosta vai teoria siitä mitä valintoja pitäisi tehdä. Päätösteorian peruskäsitteitä • Rationaalisuus ymmärretään hyvin määritellyn funktion maksimoinniksi. • Jos yksilön preferenssit (=halut) toteuttavat joukon intuitiivisesti mielekkäitä ehtoja, niitä voidaan esittää hyötyfunktiolla. Yksilön käyttäytymistä voidaan sitten kuvata ikään kuin hän maksimoisi (odotettua) hyötyään. Representaatioteoreemat • xRiy: i pitää x:ää ainakin yhtä hyvänä kuin y:tä. • Preferenssien täydellisyys, transitiivisuus ja jatkuvuus on olemassa hyötyfunktio Ui siten että Ui(x)>Ui(y) joss xRiy. • Tämä ei ole ainoa funktio, jolla yksilön preferenssejä voidaan kuvata. Mikä tahansa positiivinen transformaatio V kelpaa: esim. V=U2. Ei ole mielekästä sanoa, että joku yrittää maksimoida hyötyään. Hyötytransformaatiot Esimerkki U(.) V(.)=U-2 5 x 3 2 y 0 1 z -1 Inhimillisen toiminnan rationaalisuuden kritiikkiä ja ongelmia • Ihmiset toimivat myös irrationaalisesti – päättelykyky rajallista, osittain tehtäväsidonnaista – toiminta puutteellisen tiedon varassa epätäydellisen rationaalisuuden teoria ja epätäydelllisen informaation teoria. • Ihminen ei välttämättä maksimoi halujensa toteutumista, vaan tyydyttää ne – tyytyväisyys päämäärien riittävään toteutumiseen (satisficing) Inhimillisen toiminnan rationaalisuuden kritiikkiä ja ongelmia • Ongelma tulkitsevalle metodologialle (suopeuden periaate, hermeneutiikka) – täydellinen tulkinta ei välttämättä mahdollista tai edes totuudenmukaista – miten tietää, mitkä virheet ja ristiriitaisuudet tulkinnan kohteessa, mitkä tulkinnassa? • Rationaalisen valinnan teorian ongelma – Idealisoitujen psykologisten oletusten totuusarvo on usein vaikea arvioida ja joskus oletukset ovat räikeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa. Epätäydellisen rationaalisuuden teoria • Herbert Simon esitti, että ihmisten rationaalisuus on olennaisesti (tai ”väistämättä”) (inherently) rajoittunutta (bounded). • Informaation epätäydellisyys; ihmiset eivät tiedä mitä seurauksia heidän valinnoillaan on. Epätäydellisen rationaalisuuden teoria Epätäydellisen rationaalisuuden teoria Täydellisen rationaalisuuden teoria Valintatilanteessa ei oleteta, että on pakko tehdä jokin valinta. Valintatilanteen muotoilu on sellainen, että on tehtävä valinta, tai sitten asioiden jättäminen ennalleen on erikseen mallinnettu yhtenä vaihtoehtona. Preferenssit voivat muuttua (Simon 1955) Muuttumattomat preferenssit Rajoitetusti rationaalinen toimija ei välttämättä maksimoi (odotettua) hyötyään Odotetun hyödyn maksimointi Preferenssit voivat olla epätäydellisiä, koska vaihtoehdot voivat olla toistensa kanssa vertailukelvottomia (incommensurable). Täydelliset preferenssit. Psykologinen teoria. Psykologian rooli yritetään minimoida. Pyrkimys ensisijaisesti realistiseen teoriaan ihmisten käyttäytymisestä. Odotetun hyödyn maksimointioletusta käytetään osana laajempaa teoriaa, jonka tarkoitus on selittää tai ennustaa makrotason ilmiöitä tai antaa normatiivinen teoria yksilön käyttäytymisestä tai