Transcript Document
3. Antiikin kreikka
Antiikin Kreikan kulttuuri muodostui
edeltävien kulttuurien rajapintaan
2
3.1. Historiallinen viitekehys
antiikin Kreikan kukoistus alkoi noin –600 historiallisen kehityksen
jälkeen, jossa keskeisiä olivat:
Mykenen
pronssikautinen Kreikan mantereen kulttuuri
(-
1600 -1250)
kolonialismi
ja eräänlainen demokratia, orjineen!
Maratonin taistelu –490: yhtenäisyys Ateenan kukoistus,
Sokrates ja seuraajat
Peloponnesolaissota: lopun alku Perikleen (-500 -429) aikaan
kuitenkin
filosofian ja tieteen huippu Platonin (-427/428 -
347/348) ja Aristoteleen (-348 -322) aikoihin
Makedonian
kuningas Philipp ja erityisesti hänen poikansa
Aleksanteri Suuri (-356 -323) otti haltuunsa merkittävän
osan maailmaa –334 Hellenismin laaja levinneisyys
3
antiikin Kreikan kukoistus intensiivinen, mutta lyhyt
Aleksandrialaisen
koulukunnan taantuma alkoi
Hipparkuksen aikaan (-190 -125), tämän jälkeen
keskityttiin aiempien tulosten systematisointiin
poikkeuksena
Ptolemaioksen (100-160) tähtitieteen
tutkimus
Plotinuksen
(205-270) luoma neoplatonismi viimeinen suuri
kreikkalainen filosofinen oppisuunta
4
3.2. Ionialainen filosofia
-600 merkittävä muutos luontoa koskevassa ajattelussa
mytologiset
luonnonselitykset alettiin torjua (esim. muutos
Mooseksen kirjoissa)
Hellaksen
ja Ionian (Joonian) alueella luonnontutkimus
Homeroksen aikaan (-700) hyvin primitiivistä
- tähtitiedettä ei vielä ollut (mutta Iso Karhu, Orion jne.
tunnettiin)
- aamu- ja iltatähti tunnettiin, mutta ei tiedetty, että
kyseessä sama Venus-planeetta
- Homeros tunsi kullan, hopean, kuparin, tinan ja raudan
sekä metalliseoksista elektronin ja pronssin
- takominen, valaminen, karkaisu ja peltityöstö
5
Hesiodoksen runoissa viittauksia kalenteriin liittyviin
tähtitieteellisiin havaintoihin
-600 tieteellinen ja teknologinen tietämys levisivät
Egyptistä ja Babyloniasta
ionialaiset (joonialaiset) kehittivät myös aivan
omaleimaisen luonnonfilosofian
Thales
Miletolainen (n. –625 -545) ennusti
auringonpimennyksen, tulkitsi veden perusaineeksi, Maa
vedessä kelluva pyörivä kiekko
Thales:
geometrisia teoreemoja kuten ”halkaisija puolittaa
ympyrän” ja ”tasakylkisen kolmion kantakulmat ovat yhtä
suuret” sekä ensimmäinen matemaattis-looginen todistus
miletolaisen
koulun edustajat Thales, Anaximander ja
Anaximenes ottivat käyttöön rationaalisen
luonnonselityksen
- sana fysiikka – Physica - tieteellisesti tärkeä (tekninen)
termi
6
Joonia
7
Taiteilijan (mieli)kuva Thales Miletolaisesta
8
- myöhemmin korvattiin sanalla ”luonto”, joten fysiikka
merkitsi luonnontieteitä yleensä
Physica viittasi lähinnä materiaoloihin: esineet koostuvat
primaariaineesta
Thaleksen
primaariaine vesi
antiikin kreikkalaiset pohtivat maailman aineellista perustaa:
Thales:
Vesi on kaiken alku!
Anaksimander:
Anaksimenes:
Herakleitos:
Maailma rakentuu apeironista, perusaineesta.
Ilma on kaiken alku!
Tuli on kaiken alku. Kaikki liikkuu.
Parmenides:
Mikään ei muutu. Maailma koostuu
homogeenisista palloista.
Empedokles:
Mainitsee ensi kerran Aristoteleen omaksumat
neljä ”alkuainetta”: Maa, Ilma, Vesi ja Tuli. Alkuaineiden erilaiset
sekoittumiset maailman moninaisuutta.
9
Anaximanderin katsomuksia
10
…..
11
Persian ekspansio monet ionialaiset filosofit
siirtyivät Kreikan muihin siirtokuntiin
Kuuluisin emigrantti Pythagoras pakeni
Saamoksesta (-550) Krotoniin
Perusti sinne pythagoraalaisen filosofisen
koulukunnan, joka 150 vuoden ajan kehitti
yhtenäistä matemaattista luonnonkuvaa
- ”ihmisen jumalallinen sielu on materiaalisen
ruumiin vanki”
12
13
3.3. Mystiikkaa ja matematiikkaa –
Pythagoraan aikakausi
Pythagoras (-580 -500), syntyi Samoksen saarella,
perusti sielunvaellusoppiin tukeutuvan uskonlahkon
tieteelliset ideat sekoittuivat uskonnolliseen mystiikkaan ja
taikauskoon, jopa kultteihin
pythagoralaisten motto: ”lukumäärä on kaikkien asioiden
ja esineiden perimmäinen luonto ja olemus”
10
erikoisluku
aritmogeometrian
synty
merkittävin
lukuteorian saavutus irrationaaliluvut
merkittävin
geometrian tulos Pythagoraan lause
pythagoralaisen
maailmankuvan suurin saavutus symmetria-
argumenttien perusteella: Maa on pallo, joka liikkuu
maailmankaikkeudessa vapaana
14
Aritmogeometrian ”laskusääntöjä”
15
Maa
kiertää kosmoksessa Keskustulen ympäri (ei Aurinko)
tunnettujen
yhdeksän taivaankappaleen lisäksi postuloitiin
Vastamaa(pallo) kymmenenneksi (10 täydellinen luku)
ensimmäinen konkreettinen, kvalitatiivinen luonnonlaki:
matemaattinen kuvailu sointujen ja kielipituuden
yhteydestä
mahdollisesti myös atomiteorian alku: geometrian pisteitä
pidettiin reaalisina, tosi olevina ja materian perusosasina
16
3.4. Idea ja todellisuus – Sokrateen ja Platonin
aikakausi
suurten filosofien aikakauden tunnusomaiset piirteet:
1. suuri määrä erilaisia käsityksiä maailmankuvaan liittyen
hyvällä tahdolla kaiken luonnonfilosofian juuret Kreikassa
2. logiikkaa hyödynnettiin perinpohjaisesti
myös absurdit lausumat, argumentteja ei voitu kumota
aistihavainnoilla
Herakleitos: Kaikki liikkuu. Tuli on kaiken alku.
Parmenides: Kaikki on jakamatonta ! Maailma on
näennäinen.
Zenon: Aistihavainnot eivät ole luotettavia. Aporiat, esim.
Akilleus ja kilpikonna
Protagoras: Ihminen on kaiken mitta.
Gorias: Ei ole mitään.
17
Akilleuksen ja kilpikonnan
kilpajuoksu
18
Ateenan demokratiassa sofistien logiikasta tuli totuus
Aristofanes
Sokrates
kritisoi sofisteja
(-469 -399): ”filosofien kuuluu hallita valtiossa”
- Sokrates käsitteli jonkin verran luonnontieteitä
(fysiikkaa), esim. etäisyyden mittaus ja salamailmiö
19
20
Sokrates (-469 -399)
21
Platon (-427 -347)
Sokrateen oppilas ja Aristoteleen opettaja
perusti Heros Akademos –lehtoon koulun akatemia
teokset dialogeja, joissa päähenkilönä Sokrates
luonnonfilosofiset
ajatukset teoksessa Timaios
merkittävin idealistisen koulukunnan edustaja
”tosi
ideat
olevan elementteinä olevat ideat”
ovat muuttumattomia käsitteitä ja niiden välillä
vallitsevia suhteita, ideoita kutsutaan myös muodoiksi
Tosi
olevan muodostavat abstraktit ideat, todellisuus
voidaan tavoittaa vain ajattelemalla
tiedon kolme tasoa: doxa (luulot ja mielipiteet), dianoia (todellinen
tieto, esim. geometrian) ja episteme (tieto tosiolevasta), lisäksi
irrationaalinen ”ei-oleva”, josta ei järjellä tietoa saatavissa
22
Platon (-427 -347)
23
Platonin säännölliset monitahokkaat
24
3.5. Aristoteles (-384 -322):
oppilaana Platonin perustamassa Akademieian
filosofikoulussa, seurasi Platonin luentoja
Aleksanteri Suuren kotiopettajana Aleksanterin
nuoruudesta lähtien
perusti Ateenaan liikuntakasvatuskoulun
muunsi Platonin ideaopin empiiristä tiedonkäsitystä
lähenevään muotoon: havaintomaailman oliot todellisia,
koostuvat 1) aineesta, joka on Platonin ”ei-olevan” vastakohta ja 2) muodoista, jotka vastaavat Platonin ideoita
Mikä on olioiden oikea ”luonto”? (”fysis”, lat. ”natura”)
Aristoteleen näkemys lingvistinen: maailma kuvastaa sitä,
mitä ihminen osaa siitä sanoa
25
Aristoteles (-384 -322)
26
Aristoteleen kategoriat:
Kategorian nimi
Antaa vastauksen kysymykseen
Substanssi
Mitä jokin on?
Kvantiteetti
Kuinka suuri jokin on?
Kvaliteetti
Millainen jokin on laadultaan?
Relaatio
Missä suhteessa jokin on muihin?
Paikka
Missä jokin sijaitsee?
Aika
Milloin jokin on?
Positio
Missä asennossa jokin on?
Olotila
Missä tilassa jokin on?
Aktio
Miten ja mihin jokin vaikuttaa?
Passio
Mikä vaikuttaa tähän johonkin ja miten?
27
Kategoriat ovat sekä ihmisen kielen kategorioita että ”itse
tosiolevaisuuden” (toisiinsa palautumattomia) kategorioita
Aristoteleen Physica: mitä oliot ovat?
Genus
pääluokka, johon olio kuuluu
Species eli
olion laji
differentia
Essentia eli
olion olemuksen antava määritelmä
definitio
Proprietas
olion olemuksen perusteella sillä oleva
ominaisuus
Accdentia
olion satunnainen ominaisuus
(aksidentia)
28
Physica-tieteen tehtävä olioiden olemassaolon ja
rakenteen oikeiden syiden löytäminen:
Causa
materialis
Causa
formalis
Causa
efficientis
Causa
finalis
finaalisyy tärkein ja selitysvoimaisin
Aristoteles: matematiikka on tiede, joka tutkii olioiden
kvantiteettia, olioiden olemus ja kvalitatiiviset
ominaisuudet Physican alueeseen kuuluvia asioita
Aristoteleen teokset:
Physica
De
Coelo
Meteorologica
De
Generatione et Corruptione
Metaphysica
29
Peripateettinen dynamiikka
Aristoteleen peripateettinen oppikunta, nimi tavasta
kävellä ja opettaa (kreik. peripatein = kävellä
keskustellen)
Aristoteleen luonnonoppi: yksinkertaisia ja yleisiä
periaatteita, joilla selitettiin jokapäiväisen ympäristön
ilmiöitä
ei
tehnyt kokeita liikkeen lainalaisuuksien selvittämiseksi
oppi
rakentuu systemaattisille arkipäivän havainnoille
Aristoteleen
peripateettinen dynamiikka voimassa oleva oppi
lähes 2000 vuotta
30
Liikkeen luokat peripateettisessa
dynamiikassa
ikuisen järjestyksen mukaiset liikkeet
taivaanpallon
liikkeet
maanpäälliset liikkeet
elävien
olentojen liikkeet
luonnon
(tasapainon palauttavat) liikkeet
- raskaat kappaleet putoavat alas
- kevyet kappaleet nousevat ylös
pakotettu liike
31
Peripateettisen dynamiikan väittämät
1. taivaankappaleille ja maallisille (kuunalisille) kappaleille
täysin eri liikelait
2. liike määräytyy kappaleen ominaisuuksista (kevyet painavat; maanpäälliset - kuunyliset)
3. jokaiselle kappaleen liikkeelle on olemassa syy (liike
lakkaa, jos syy poistuu)
kaikelle liikkeelle on olemassa motor conjuctus, liikkeen
aiheuttaja, joka yhdessä liikevastuksen kanssa määrää
kappaleen nopeuden
v ~ liikkeen syy / liikkeen vastus (v ~ F/R)
- tulos väärä, mutta arkipäivän havaintojen perusteella
ymmärrettävissä
32
Peripateettisen dynamiikan ongelmat
skolastikot havaitsivat ongelmia:
Esim.
mikä on nuolen ilmalennon (nuolen kanssa koko ajan
kontaktissa oleva) aiheuttaja (motor conjunctus)?
Selitys:
Nuolen ollessa vielä jousessa, kaaren jännitys ja jousen
jänne on motor conjunctus, joka pakottaa nuolen liikkeeseen,
saattaa nuolta ympäröivän ilmamassan liikkeeseen ja välittää sille
”liike-energiaa” (virtus movens). Nuolen irrottua jousesta motor
conjunctusin roolin saa nuolen mukana liikkeelle lähtenyt ilma,
joka pitää nuolen liikkeessä virtus movensiensa kautta ja välittää
kauempana ja kauempana nuolen lehtoradalla oleville
ilmamassoille virtus movensia. Nuoli koko ajan kontaktissa sen
liikkeen aiheuttajan kanssa
33
Miksi nuoli liikkuu vielä sen jälkeen,
kun se on irronnut jousen jänteestä?
34
Aristoteleen maailmankuva
lähtökohtana hierarkiaoppi
maailmankaikkeus äärellinen pallo
ulkopuolella
särmätön
täyttää
ei mitään
pinta
aina (pyöriessäänkin tähtitaivaan kiertoliike!)
saman tilan
maapallon keskipiste on myös maailman keskipiste
painavat
kappaleet pyrkivät Maan keskipisteeseen
- vain äärellisen kokoisella maailmankaikkeudella voi olla keskipiste
tunnetut taivaankappaleet (Kuu, Merkurius, Venus, Aurinko, Mars,
Jupiter, Saturnus ja tähdet) kiertävät omilla pallokuorillaan
liikkumattoman Maan ympäri
35
Aristoteleen kaksi argumenttia Maan
pallonmuotoisuudelle
36
Aristoteleen maailmankuva
37
Kuun kehä jakaa maailman kuunaliseen ja kuunyliseen
maailmaan
Kuunalisessa
maailmassa neljä alkuainetta:
maa, vesi, ilma ja tuli, joilla kullakin oma luonnollinen
paikkansa
taivaankappaleet
koostuvat viidennestä alkuaineesta,
kvintessenssi, jonka luonnollinen liiketila on ympyräliike
38
Eudoksoksen samankeskisten pallojen teoria
39
Neljä alkuainetta
40
Aristoteles Euroopan yliopistoissa
Aristoteleen maailmankuva länsimaissa 2000 vuotta
voimassa ollut oppi!
Aristoteleen teokset tulivat uudelleen tutuiksi Euroopassa
1100-luvulla
Tuomas
Akvinolainen sovitti yhteen Aristoteleen
maailmankuvan katolisen kirkon opin kanssa
Aristoteleesta
tuli 1200-luvulta lähtien ”hallitseva” filosofian
auktoriteetti Euroopan yliopistoissa
41