Transcript Document
3. Antiikin kreikka Antiikin Kreikan kulttuuri muodostui edeltävien kulttuurien rajapintaan 2 3.1. Historiallinen viitekehys antiikin Kreikan kukoistus alkoi noin –600 historiallisen kehityksen jälkeen, jossa keskeisiä olivat: Mykenen pronssikautinen Kreikan mantereen kulttuuri (- 1600 -1250) kolonialismi ja eräänlainen demokratia, orjineen! Maratonin taistelu –490: yhtenäisyys Ateenan kukoistus, Sokrates ja seuraajat Peloponnesolaissota: lopun alku Perikleen (-500 -429) aikaan kuitenkin filosofian ja tieteen huippu Platonin (-427/428 - 347/348) ja Aristoteleen (-348 -322) aikoihin Makedonian kuningas Philipp ja erityisesti hänen poikansa Aleksanteri Suuri (-356 -323) otti haltuunsa merkittävän osan maailmaa –334 Hellenismin laaja levinneisyys 3 antiikin Kreikan kukoistus intensiivinen, mutta lyhyt Aleksandrialaisen koulukunnan taantuma alkoi Hipparkuksen aikaan (-190 -125), tämän jälkeen keskityttiin aiempien tulosten systematisointiin poikkeuksena Ptolemaioksen (100-160) tähtitieteen tutkimus Plotinuksen (205-270) luoma neoplatonismi viimeinen suuri kreikkalainen filosofinen oppisuunta 4 3.2. Ionialainen filosofia -600 merkittävä muutos luontoa koskevassa ajattelussa mytologiset luonnonselitykset alettiin torjua (esim. muutos Mooseksen kirjoissa) Hellaksen ja Ionian (Joonian) alueella luonnontutkimus Homeroksen aikaan (-700) hyvin primitiivistä - tähtitiedettä ei vielä ollut (mutta Iso Karhu, Orion jne. tunnettiin) - aamu- ja iltatähti tunnettiin, mutta ei tiedetty, että kyseessä sama Venus-planeetta - Homeros tunsi kullan, hopean, kuparin, tinan ja raudan sekä metalliseoksista elektronin ja pronssin - takominen, valaminen, karkaisu ja peltityöstö 5 Hesiodoksen runoissa viittauksia kalenteriin liittyviin tähtitieteellisiin havaintoihin -600 tieteellinen ja teknologinen tietämys levisivät Egyptistä ja Babyloniasta ionialaiset (joonialaiset) kehittivät myös aivan omaleimaisen luonnonfilosofian Thales Miletolainen (n. –625 -545) ennusti auringonpimennyksen, tulkitsi veden perusaineeksi, Maa vedessä kelluva pyörivä kiekko Thales: geometrisia teoreemoja kuten ”halkaisija puolittaa ympyrän” ja ”tasakylkisen kolmion kantakulmat ovat yhtä suuret” sekä ensimmäinen matemaattis-looginen todistus miletolaisen koulun edustajat Thales, Anaximander ja Anaximenes ottivat käyttöön rationaalisen luonnonselityksen - sana fysiikka – Physica - tieteellisesti tärkeä (tekninen) termi 6 Joonia 7 Taiteilijan (mieli)kuva Thales Miletolaisesta 8 - myöhemmin korvattiin sanalla ”luonto”, joten fysiikka merkitsi luonnontieteitä yleensä Physica viittasi lähinnä materiaoloihin: esineet koostuvat primaariaineesta Thaleksen primaariaine vesi antiikin kreikkalaiset pohtivat maailman aineellista perustaa: Thales: Vesi on kaiken alku! Anaksimander: Anaksimenes: Herakleitos: Maailma rakentuu apeironista, perusaineesta. Ilma on kaiken alku! Tuli on kaiken alku. Kaikki liikkuu. Parmenides: Mikään ei muutu. Maailma koostuu homogeenisista palloista. Empedokles: Mainitsee ensi kerran Aristoteleen omaksumat neljä ”alkuainetta”: Maa, Ilma, Vesi ja Tuli. Alkuaineiden erilaiset sekoittumiset maailman moninaisuutta. 9 Anaximanderin katsomuksia 10 ….. 11 Persian ekspansio monet ionialaiset filosofit siirtyivät Kreikan muihin siirtokuntiin Kuuluisin emigrantti Pythagoras pakeni Saamoksesta (-550) Krotoniin Perusti sinne pythagoraalaisen filosofisen koulukunnan, joka 150 vuoden ajan kehitti yhtenäistä matemaattista luonnonkuvaa - ”ihmisen jumalallinen sielu on materiaalisen ruumiin vanki” 12 13 3.3. Mystiikkaa ja matematiikkaa – Pythagoraan aikakausi Pythagoras (-580 -500), syntyi Samoksen saarella, perusti sielunvaellusoppiin tukeutuvan uskonlahkon tieteelliset ideat sekoittuivat uskonnolliseen mystiikkaan ja taikauskoon, jopa kultteihin pythagoralaisten motto: ”lukumäärä on kaikkien asioiden ja esineiden perimmäinen luonto ja olemus” 10 erikoisluku aritmogeometrian synty merkittävin lukuteorian saavutus irrationaaliluvut merkittävin geometrian tulos Pythagoraan lause pythagoralaisen maailmankuvan suurin saavutus symmetria- argumenttien perusteella: Maa on pallo, joka liikkuu maailmankaikkeudessa vapaana 14 Aritmogeometrian ”laskusääntöjä” 15 Maa kiertää kosmoksessa Keskustulen ympäri (ei Aurinko) tunnettujen yhdeksän taivaankappaleen lisäksi postuloitiin Vastamaa(pallo) kymmenenneksi (10 täydellinen luku) ensimmäinen konkreettinen, kvalitatiivinen luonnonlaki: matemaattinen kuvailu sointujen ja kielipituuden yhteydestä mahdollisesti myös atomiteorian alku: geometrian pisteitä pidettiin reaalisina, tosi olevina ja materian perusosasina 16 3.4. Idea ja todellisuus – Sokrateen ja Platonin aikakausi suurten filosofien aikakauden tunnusomaiset piirteet: 1. suuri määrä erilaisia käsityksiä maailmankuvaan liittyen hyvällä tahdolla kaiken luonnonfilosofian juuret Kreikassa 2. logiikkaa hyödynnettiin perinpohjaisesti myös absurdit lausumat, argumentteja ei voitu kumota aistihavainnoilla Herakleitos: Kaikki liikkuu. Tuli on kaiken alku. Parmenides: Kaikki on jakamatonta ! Maailma on näennäinen. Zenon: Aistihavainnot eivät ole luotettavia. Aporiat, esim. Akilleus ja kilpikonna Protagoras: Ihminen on kaiken mitta. Gorias: Ei ole mitään. 17 Akilleuksen ja kilpikonnan kilpajuoksu 18 Ateenan demokratiassa sofistien logiikasta tuli totuus Aristofanes Sokrates kritisoi sofisteja (-469 -399): ”filosofien kuuluu hallita valtiossa” - Sokrates käsitteli jonkin verran luonnontieteitä (fysiikkaa), esim. etäisyyden mittaus ja salamailmiö 19 20 Sokrates (-469 -399) 21 Platon (-427 -347) Sokrateen oppilas ja Aristoteleen opettaja perusti Heros Akademos –lehtoon koulun akatemia teokset dialogeja, joissa päähenkilönä Sokrates luonnonfilosofiset ajatukset teoksessa Timaios merkittävin idealistisen koulukunnan edustaja ”tosi ideat olevan elementteinä olevat ideat” ovat muuttumattomia käsitteitä ja niiden välillä vallitsevia suhteita, ideoita kutsutaan myös muodoiksi Tosi olevan muodostavat abstraktit ideat, todellisuus voidaan tavoittaa vain ajattelemalla tiedon kolme tasoa: doxa (luulot ja mielipiteet), dianoia (todellinen tieto, esim. geometrian) ja episteme (tieto tosiolevasta), lisäksi irrationaalinen ”ei-oleva”, josta ei järjellä tietoa saatavissa 22 Platon (-427 -347) 23 Platonin säännölliset monitahokkaat 24 3.5. Aristoteles (-384 -322): oppilaana Platonin perustamassa Akademieian filosofikoulussa, seurasi Platonin luentoja Aleksanteri Suuren kotiopettajana Aleksanterin nuoruudesta lähtien perusti Ateenaan liikuntakasvatuskoulun muunsi Platonin ideaopin empiiristä tiedonkäsitystä lähenevään muotoon: havaintomaailman oliot todellisia, koostuvat 1) aineesta, joka on Platonin ”ei-olevan” vastakohta ja 2) muodoista, jotka vastaavat Platonin ideoita Mikä on olioiden oikea ”luonto”? (”fysis”, lat. ”natura”) Aristoteleen näkemys lingvistinen: maailma kuvastaa sitä, mitä ihminen osaa siitä sanoa 25 Aristoteles (-384 -322) 26 Aristoteleen kategoriat: Kategorian nimi Antaa vastauksen kysymykseen Substanssi Mitä jokin on? Kvantiteetti Kuinka suuri jokin on? Kvaliteetti Millainen jokin on laadultaan? Relaatio Missä suhteessa jokin on muihin? Paikka Missä jokin sijaitsee? Aika Milloin jokin on? Positio Missä asennossa jokin on? Olotila Missä tilassa jokin on? Aktio Miten ja mihin jokin vaikuttaa? Passio Mikä vaikuttaa tähän johonkin ja miten? 27 Kategoriat ovat sekä ihmisen kielen kategorioita että ”itse tosiolevaisuuden” (toisiinsa palautumattomia) kategorioita Aristoteleen Physica: mitä oliot ovat? Genus pääluokka, johon olio kuuluu Species eli olion laji differentia Essentia eli olion olemuksen antava määritelmä definitio Proprietas olion olemuksen perusteella sillä oleva ominaisuus Accdentia olion satunnainen ominaisuus (aksidentia) 28 Physica-tieteen tehtävä olioiden olemassaolon ja rakenteen oikeiden syiden löytäminen: Causa materialis Causa formalis Causa efficientis Causa finalis finaalisyy tärkein ja selitysvoimaisin Aristoteles: matematiikka on tiede, joka tutkii olioiden kvantiteettia, olioiden olemus ja kvalitatiiviset ominaisuudet Physican alueeseen kuuluvia asioita Aristoteleen teokset: Physica De Coelo Meteorologica De Generatione et Corruptione Metaphysica 29 Peripateettinen dynamiikka Aristoteleen peripateettinen oppikunta, nimi tavasta kävellä ja opettaa (kreik. peripatein = kävellä keskustellen) Aristoteleen luonnonoppi: yksinkertaisia ja yleisiä periaatteita, joilla selitettiin jokapäiväisen ympäristön ilmiöitä ei tehnyt kokeita liikkeen lainalaisuuksien selvittämiseksi oppi rakentuu systemaattisille arkipäivän havainnoille Aristoteleen peripateettinen dynamiikka voimassa oleva oppi lähes 2000 vuotta 30 Liikkeen luokat peripateettisessa dynamiikassa ikuisen järjestyksen mukaiset liikkeet taivaanpallon liikkeet maanpäälliset liikkeet elävien olentojen liikkeet luonnon (tasapainon palauttavat) liikkeet - raskaat kappaleet putoavat alas - kevyet kappaleet nousevat ylös pakotettu liike 31 Peripateettisen dynamiikan väittämät 1. taivaankappaleille ja maallisille (kuunalisille) kappaleille täysin eri liikelait 2. liike määräytyy kappaleen ominaisuuksista (kevyet painavat; maanpäälliset - kuunyliset) 3. jokaiselle kappaleen liikkeelle on olemassa syy (liike lakkaa, jos syy poistuu) kaikelle liikkeelle on olemassa motor conjuctus, liikkeen aiheuttaja, joka yhdessä liikevastuksen kanssa määrää kappaleen nopeuden v ~ liikkeen syy / liikkeen vastus (v ~ F/R) - tulos väärä, mutta arkipäivän havaintojen perusteella ymmärrettävissä 32 Peripateettisen dynamiikan ongelmat skolastikot havaitsivat ongelmia: Esim. mikä on nuolen ilmalennon (nuolen kanssa koko ajan kontaktissa oleva) aiheuttaja (motor conjunctus)? Selitys: Nuolen ollessa vielä jousessa, kaaren jännitys ja jousen jänne on motor conjunctus, joka pakottaa nuolen liikkeeseen, saattaa nuolta ympäröivän ilmamassan liikkeeseen ja välittää sille ”liike-energiaa” (virtus movens). Nuolen irrottua jousesta motor conjunctusin roolin saa nuolen mukana liikkeelle lähtenyt ilma, joka pitää nuolen liikkeessä virtus movensiensa kautta ja välittää kauempana ja kauempana nuolen lehtoradalla oleville ilmamassoille virtus movensia. Nuoli koko ajan kontaktissa sen liikkeen aiheuttajan kanssa 33 Miksi nuoli liikkuu vielä sen jälkeen, kun se on irronnut jousen jänteestä? 34 Aristoteleen maailmankuva lähtökohtana hierarkiaoppi maailmankaikkeus äärellinen pallo ulkopuolella särmätön täyttää ei mitään pinta aina (pyöriessäänkin tähtitaivaan kiertoliike!) saman tilan maapallon keskipiste on myös maailman keskipiste painavat kappaleet pyrkivät Maan keskipisteeseen - vain äärellisen kokoisella maailmankaikkeudella voi olla keskipiste tunnetut taivaankappaleet (Kuu, Merkurius, Venus, Aurinko, Mars, Jupiter, Saturnus ja tähdet) kiertävät omilla pallokuorillaan liikkumattoman Maan ympäri 35 Aristoteleen kaksi argumenttia Maan pallonmuotoisuudelle 36 Aristoteleen maailmankuva 37 Kuun kehä jakaa maailman kuunaliseen ja kuunyliseen maailmaan Kuunalisessa maailmassa neljä alkuainetta: maa, vesi, ilma ja tuli, joilla kullakin oma luonnollinen paikkansa taivaankappaleet koostuvat viidennestä alkuaineesta, kvintessenssi, jonka luonnollinen liiketila on ympyräliike 38 Eudoksoksen samankeskisten pallojen teoria 39 Neljä alkuainetta 40 Aristoteles Euroopan yliopistoissa Aristoteleen maailmankuva länsimaissa 2000 vuotta voimassa ollut oppi! Aristoteleen teokset tulivat uudelleen tutuiksi Euroopassa 1100-luvulla Tuomas Akvinolainen sovitti yhteen Aristoteleen maailmankuvan katolisen kirkon opin kanssa Aristoteleesta tuli 1200-luvulta lähtien ”hallitseva” filosofian auktoriteetti Euroopan yliopistoissa 41