Transcript l11-12_arviointi

Arviointi
Miksi arvioida?
Arviointi koulussa
Motorisen kehityksen testit
Kuntotestit
Psykososiaalinen arviointi
ICF
Arviointi
“Arviointi on asianmukaisen ohjelman
suunnittelun, käyttöönoton ja evaluoinnin
kulmakivi”
Lieberman and Houston-Wilson 2002
• Arviointi on toimintaan, aktiivisuuteen ja
osallistumiseen liittyvien ilmiöiden tieteellinen
mittaus- ja tulkintaprosessi.
• Standardiarvioinnin tyyppejä
– Normeihin viittaava
– Kriteereihin viittaava
– Sisältöön viittaava/ohjeistus
Arvioinnin tehtävät
• Toteava tehtävä
– Tietoa oppilaan suorituskyvystä
– Oikeanlaisen tuen ja ryhmän löytäminen
– Oppilaiden edistymisen seuranta
• Ohjaava tehtävä
– Tavoitteiden asettaminen
– Liikuntatunnin suunnittelu
• Motivoiva tehtävä
– Tulosten parantaminen
• Urheiluun osallistuminen ja luokittelu
Arviointikysymyksiä
1. Suoritus – Osaako oppilas taidon?
2. Toiminnallinen pystyvyys – Käyttääkö oppilas
taitoa aktiviteeteissa huvin vuoksi ja/tai kunnon
kohottamiseksi?
3. Suoritusstandardit – Täyttääkö oppilas
ikäryhmänsä standardit muodon, etäisyyden,
täsmällisyyden, nopeuden ja toiminnan osalta?
4. Rajoitukset – Onko oppilaalla menestymistä
rajoittavia lihasjännityksen, luiden tai nivelten
poikkeavuuksia ja/tai kontraindikaatioita, jotka
pitää ottaa huomioon?
5. Kehitystaso– Onko muoto epäkypsä, kypsä vai
sovellettu vastaamaan poikkeavuuksia?
Testaustilanne
• Erityisesti vammaisen lapsen
testauksessa huomioitava:
– Suoritukset voivat vaihdella, jännitys
– Toisten läsnäolo voi häiritä
– Anna selkeät suoritusohjeet ja varmista
ymmärtäminen
– Lääkityksen vaikutukset huomioitava
– Optimaalisen ympäristön luominen
– Neutraali palautteenanto
Arviointi koulussa
• Strukturoitu opetus palvelee oppimisen
arviointia
• Arvioinnin tukena:
– Systemaattinen havainnointi
– Epäsystemaattinen havainnointi
– Erilaiset testit
• Motorisen kehityksen testit
• Liikuntataitojen oppimista mittaavat testit
• Fyysistä kuntoa mittaavat testit
Koululaisten kunnon ja
liikehallinnan mittaaminen
• Suunniteltu suomalaisille koululaisille
• Sisältää 12 kunnon ja liikehallinnan
mittaria
• Arvioinnin tehtävät:
– Oppilas saa tietoa suorituskyvystään ja sen
kehittymisestä
– Opettaja saa tietoa opetusryhmien
kehityksestä
– Mittarit liikuntatuntien opetussisältöinä ja
kasvatuksellisina välineinä
Koululaisten kunnon ja
liikehallinnan mittaaminen
• Liikuntakyvyt on jaettu kunto- ja
liikehallintakyvyiksi
• Mittarit:
– Kestävyyssukkulajuoksu, istumaan nousu
vaiheittain, istumaan nousu 30 sek,
sukkulajuoksu, edestakaisin hyppely,
vauhditon pituushyppy, vauhditon 5-loikka,
eteentaivutus, flamingoseisonta, 8-kuljetus,
käsipainonnosto, tarkkuusheitto ja kiinniotto
Motorisen kehityksen
testit
• Karkeamotorisen kehityksen testi (Test of
Gross Motor Development-2)
• Bruininks-Oseretskyn motoristen kykyjen
testi (Test of Motor Proficiency-2)
• Peabodyn motorisen kehityksen asteikko
(Developmental Motor Scales 2)
• Lapsen liikkumisen arviointi (Movement
Assessment Battery for Children,
Movement ABC)
Karkeamotorisen kehityksen
testi (TGMD-2)
• Normi- ja kriteeritesti 3–10 -vuotiaille
• Koostuu 12 eri karkeamotorisen taidon
arvioinnista
• Arvioi 6 liikkumis- ja 6 esineen käsittelytaitoa
mittaavaa osioita
– Liikkumisliikkeet: juoksu, laukka, konkkaus,
loikka, tasaponnistus, sivulaukka
– Esineen käsittelyliikkeet: kahden käden
mailasivulyönti, pallon pompotus, kiinniotto,
potku, yliolanheitto, vieritys
TGMD-2
• Oppilaalle annetaan selkeät ja lyhyet
ohjeet
• Suorituksessa on kaksi yritystä, jotka
molemmat arvioidaan ja pisteytetään joko
”1” tai ”0”, suurin kokonaispistemäärä 48
• Painotetaan karkeamotorisen taidon
kehittymistä tulosten sijaan
• Ei tarvita erityisiä välineitä
Bruininks-Oseretskyn
motoristen kykyjen testi 2
• 4–21 -vuotiaille
• Arvioi motorisia kykyjä, toimintahäiriöitä ja
motorisia viivästymiä
• Normipohjainen testi
– Ikäkausittain lasketut standardipisteet
• Lyhyt versio 14 osiota
ja pitkä versio 46 osiota
Bruininks-Oseretskyn
motoristen kykyjen testi 2
• Testit on ryhmitelty seuraavien alueiden
mukaan:
– Molemminpuolinen koordinaatio
– Yläraajojen koordinaatio
– Juoksunopeus ja ketteryys
– Yläraajojen nopeus ja näppäryys
– Tasapaino
– Voima
– Reagointinopeus
– Visuaalinen motorinen kontrolli
Bruininks-Oseretskyn
motoristen kykyjen testi 2
•
•
1.
2.
3.
4.
Tuloksena saadaan kokonaisvaltainen
motorisia kykyjä mittaava arvo
Nämä voidaan myöhemmin jakaa neljään
motorisen alueen yhdistelmään
Tarkka käsien hallinta
Käsien koordinaatio
Kehon rakenne
Voima ja ketteryys
Peabodyn motorisen
kehityksen asteikko 2
•
•
•
•
Arvioi karkea- ja hienomotorisia taitoja
Normipohjainen testi
0-6 -vuotiaille
Kohdistettu lapsille, joilla on lievä tai
keskiverto kehityksen viivästymä
• 249 testiosiota 6 alueelta
• Testi kestää arviolta 45-60 minuuttia
Peabodyn motorisen
kehityksen asteikko 2
Alakategoriat:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Refleksit
Paikallaan olo (tasapaino)
Liikkuminen
Esineiden käsittely
Tarttuminen
Visuaalis-motorinen integraatio
Lapsen liikkumisen arviointi
(Movement ABC-2)
• Standardoitu normipohjainen testi
• Yleisesti käytetty testi Euroopassa
• Antaa laadullista tietoa siitä, miten lapsi
lähestyy tai suorittaa motorisia tehtäviä
• Neljä ikäryhmää: 4-6v, 7-8v, 9-10v, 11-12v
• Jokaisessa ryhmässä tehtävät on
ryhmitelty kolmen otsikon alle
Movement ABC-2
• Muodostuu kolmesta taitoalueesta:
– Käsien näppäryys
– Heitto ja kiinniotto
– Tasapaino
• Suoritusta haittaavat tekijät
• Jokaista yritystä seuraavat laadulliset
kysymykset, asentoon ja tehtävään
mukautumiseen liittyen
Movement ABC:n hyödyt
• Eri ikäisten lievien motoristen häiriöiden
tunnistaminen
• Motorisen toimintatason määrittäminen
• Kliininen arviointi ennen liikuntaohjelman
suunnittelua
• Laadulliset kysymykset voivat selittää
suorituksen epäonnistumista
• Väliintulon vaikutuksen arviointi
• Tutkimuskäyttö
• Lapsiystävällinen ja helppo ottaa käyttöön
Kunnon arvioiminen
• Fyysisen kunnon arvioinnin osa-alueet:
– Hengitys- ja verenkiertoelimistö
– Lihasvoima ja kestävyys
– Kehon koostumus
– Liikkuvuus
• Fitnessgram (Coopers Institute)
• Brockportin fyysisen kunnon testi
(Brockport Physical Fitness Test, BPFT)
Fitnessgram
• Kriteeripohjainen testi lasten fyysisen
kunnon arviointia varten
• 6 testiosiota
• Iät vaihtelevat 5 ja 17+ välillä
• Jokaisen ikäryhmän jokaista testiä varten
perustetaan kunnolliset
kuntoiluvyöhykkeet
• Niille, jotka eivät voi suorittaa tiettyä testiä,
ehdotetaan vaihtoehtoista testiä
• Testistössä on annettu ohjeita osioiden
sovelluksista erityistä tukea tarvitsevia
Fitnessgram
• Aerobinen kestävyys:
kestävyyssukkulajuoksu
• Kehonkoostumus: ojentajien ja pohkeiden
ihopoimut
• Vatsarutistus
• Punnerrus
• Yksi ylävartalon nosto: kaksi yritystä
• Eteentaivutus toinen jalka koukussa
• Punnerrus- ja rutistustesteissä käytetään
myös ajastinta
Brockportin fyysisen
kunnon testi (BPFT)
• Kriteeripohjainen testi
• Testi suunniteltu erityistä tukea tarvitseville
10-17 -vuotiaille nuorille
• 27 testiosiota, joista kullekin nuorelle
valitaan 4-6 osioita
• Käytetään viisiaskelista prosessia sopivien
testien valitsemiseksi
Brockportin kuntotesti
• Aerobinen toimintakyky
• Kehon koostumus
• Tuki- ja liikuntaelimistön toimivuus,
lihasvoima/kestävyys
• Liikkuvuus
Psykososiaalinen arviointi
• Laaja arvioinnin alue
• Mittaa minäpystyvyyttä, yhtä itsensä
toteuttamisen perusosaa
– Havainnollinen: Esimerkiksi Lofopt-asteikko
psykiatrisille potilaille. Havaitsee poikkeavuuksia
normaalissa motorisessa käyttäytymisessä,
tunnesuhteissa, itsetunnossa ja fyysisessä
aktiivisuudessa.
– Itsearvioiva: Esimerkkejä: vartalon asennetesti,
vartalonmuodon kyselylomake, Rosenburgin
itsetuntoasteikko, Harterin itsehavainnoinnin
välineet ja itsensä kuvailun kyselylomakkeet
ICF-tarkistuslista
• Kattava holistinen arviointi, joka perustuu ICFmalliin
• Tallentava
– Kaksiportainen luokitus, jossa neljä osaaluetta
• Pääluokkien alla 123 aihealuetta arviointia
varten
– Jokainen osa sisältää asteikon, joka arvioi
vamman laajuutta ja sitä, miten se vaikuttaa
suoritukseen ja kapasiteettiin.
– Viitataan määreinä
ICF-tarkistuslista
• Osiot:
1a: Kehon toiminnan vammat
1b: Kehon rakenteiden vammat
2: Toiminnan ja osallistumisen rajoitukset
3: Ympäristötekijät
4: Muu asiaan liittyvä informaatio
Liitteet
Lähteet
• Block M. E. (2000) A Teachers Guide to Including
Students with Disabilities in General Physical
Education. 2. painos. Brookes.
• Lieberman L. J. ja Houston-Wilson C. (2002) Strategies
for Inclusion: A Handbook for Physical Educators.
Human Kinetics.
• Nupponen, H., Soini, H. & Telama, R. (1999).
Koululaisten kunnon ja liikehallinnan mittaaminen.
Jyväskylä: Likes.
• Rintala, P., Huovinen, T. & Niemelä, S. (2012):
Soveltava liikunta. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran
julkaisu nro 168.
Lähteet
• Sherrill C. (2004) Adapted physical
activity, recreation, and sport:
crossdisciplinary and lifespan. London:
Boston: McGraw-Hill. 6. painos.
• WHO (2002) Towards a Common
Language for Functioning, Disability and
Health: ICF.
• Winnick J. P. (toim.) (2005) Adapted
Physical Education and Sport. 4. painos.
Human Kinetics