Teksit 4 - Fronter
Download
Report
Transcript Teksit 4 - Fronter
perusliikuntamuodot
LIIKUNNAN MERKITYS FYYSISTEN
TAITOJEN KEHITTYMISELLE
MOTORINEN KEHITYS
Motorisella kehityksellä tarkoitetaan liikkeiden
kehitystä
Motoriikka kehittyy jatkuvasti hedelmöityksestä
aikuisuuteen
Perimä antaa rajat motorisen kehityksen
mahdollisuuksille, kypsyminen oppimisen
tahdin, ympäristön virikkeet ja harjoittelu
vaikuttavat siihen, millaisia motorisia taitoja
yksilö hallitsee
MOTORINEN KEHITYS
Lapsi liikkuu luonnostaan, hän harjoittaa
motoriikkaansa pienestä pitäen
Lapsen kehitystä ei saa kiirehtiä (lasta ei saa
istuttaa tai seisottaa ennen kuin hän on siihen
valmis – ”kypsä”)
MOTORISEN KEHITYKSEN PÄÄLINJAT
Kefalokaudaalinen (päästä jalkoihin)
Proksimodistaalinen (keskeltä äärialueille)
Lapsi hallitsee ensin pään kannattajalihakset, sitten keskikehon
(istuminen) ja viimeiseksi jalat (käveleminen)
Esim. piitämisessä: ensin liike lähtee olkapäästä , sitten opitaan
hallitsemaan liike kyynärpäästä ja kun liikkeen hallinta on ranteessa
kyetään tarkkaan työskentelyyn
Kokonaisvaltaisesta eriytyneeseen
Kun lapsi harjoittelee motoriikkaa koko hänen kehonsa on mukana, kun
liike automatisoituu, lapsi pystyy tekemään muutakin liikunnan aikana
MOTORISEN KEHITYKSEN VAIHEET
Vaihe 1
Sensomotoriikka
Vaihe 2
Opitut
ja heijasteet
ja tahdonalaiset liikkeet
Vaihe 3
Perusliikkuminen
Vaihe 4
Motoriikan
harjaantuminen
1) SENSOMOTORIIKKA JA HEIJASTEET
Refleksit eli kehitysheijasteet ovat synnynäisiä
automatisoituneita liikkeitä
Heijasteet katoavat ensimmäisen elinvuoden
aikana
Heijasteet: Moron heijaste, etsimis- ja imemisheijaste, asymmetrinen tooninen niskaheijaste,
käsien ja jalkojen tarttumaheijasteet,
kävelyheijaste, suojeluheijaste eteen, sivulle ja
taakse
SENSOMOTORIIKKA JA HEIJASTEET
Sensomotoriikka = senso (aisteihin perustuva)
+ motoriikka (liike, liikkuminen)
Lapsi perustaa motoriset toimintansa
aistiärsykkeisiin. Lapsi kääntää päänsä (liike)
kuulemaansa ääntä (aistiärsyke) kohti. Lapsi
näkee kiinnostavan esineen (aistiärsyke) ja
ojentaa kätensä (liike) tarttuakseen siihen.
2) OPITUT JA TAHDONALAISET LIIKEET
Heijasteiden on väistyttävä, jotta oppiminen
mahdollistuu
Kehon on kypsyttävä tiettyyn pisteeseen jotta
uuden taidon oppiminen olisi mahdollista
Liikkumisen mahdollistaminen edesauttaa
uusien taitojen oppimista
3) PERUSLIIKKUMINEN
Perusmotoriikan harjoittelu vahvimmillaan 2-7
vuotiaana
Lapsi opettelee taitoja ja käyttää lihaksiaan
monipuolisesti
Kannustaminen tärkeää
Vältä liiallisia odotuksia! Jokainen oppii omaan
tahtiin.
Salli turvallinen tekeminen ja kokeilu!
4) MOTORIIKAN HARJAANTUMINEN
Onnistumisen kokemukset luovat pohjaa
lapsen myöhemmälle käsitykselle aktiivisena
toimijana
KARKEAMOTORIIKKA
Suurten
lihatoimintojen kehittyminen
Tasapaino, ketteryys
HIENOMOTORIIKKA
Pienten
lihasten toiminnot: käden taidot,
tarttumaotteet, kynäotteet
LIIKUNNAN MERKITYS MOTORISTEN TAITOJEN KEHITTYMISELLE
Vauvalla on refleksejä – kehitysheijasteita –
joiden avulla hän selviää elämän
alkutaipaleesta.
Heijasteiden on kuitenkin hävittävä ennen kuin
lapsi oppii motorisia taitoja
Motoristen taitojen oppiminen on hyvin
yksilöllistä : toinen lapsi kävelee 9 kk:n iässä
ilman tukea toinen ottaa varovaisia askeleita
vasta 1,5 vuotiaana
LIIKUNNAN MERKITYS MOTORISTEN TAITOJEN KEHITTYMISELLE
Liikkumisen mahdollistaminen edesauttaa
motoristen taitojen kehittymisessä: esim. pitkään
kapalossa pidetyt vauvat evät pääse harjoittamaan motorisia taitojaan
Liikkumisen mahdollistaminen edesauttaa
kaikenlaista oppimista
Leikissä motoriset taidot vahvistuvat
huomaamatta
Toisaalta lapsi harjoittaa uusia taitojaan
muutenkin : kävelemään oppinut lapsi kävelee
kaiken aikaa
PERUSLIIKUNTAMUODOT
Ryömiminen
Konttaaminen
Käveleminen
Juokseminen
Hyppääminen
Kiipeäminen
(heittäminen, kiinniotto)
MOTORIIKAN KEHITTYMINEN
Sikiö on kohdussa kippurassa ja syntymän jälkeen vie
aikansa ennen kuin lapsi oikenee ”sikiöasennosta”
Vastasyntynyt kykenee kääntämään päätä puolelta
toiselle jos hän nukkuu vatsallaan
1-1,5 kk lapsi nostaa päätään vatsallaan ollessaan
2-2,5 kk ikäisenä lapsi kohottautuu kyynärvarsien
varaan vatsallaan ollessaan
Niskalihasten vahvistuminen
Kehon yläosan hallinta
Lapsi näkee ympäristöään laajemmin ja uudesta kulmasta
Ja vähitellen kokonaan käsivarsien varaan
3 kk lapsi kääntyy selältä vatsalleen ja sen jälkeen
vatsalta selälleen
Koko kehon hallinta
Oivallus liikkumisesta
Lapsi pystyy itse vaikuttamaan siihen mitä näkee ja
jopa esineiden tavoittamiseen
4-5 kk lapsi istuu tuettuna (ensi alkuun lyhyitä
aikoja)
Pystyasento => näkökulma maailmaan avartuu
4-5 kk hyppii tuettuna kainaloista
- Jalkojen työskentely => vahvistuminen
5,5-6 kk lapsi kykenee istumaan syöttötuolissa
6-6,5 lapsi istuu ilman tukea
Aktiivinen osallistuminen ruokailuun mahdollistuu, kun
lapselle antaa lusikan käteen (ei toki syö vielä itse!)
Leikit lattialla monipuolistuvat
7-9 kk lapsi konttaa
Helpottaa ja nopeuttaa siirtymistä paikasta toiseen
Maailmankuva avartuu entisestään
7,5-8 kk lapsi kävelee tuettuna kainaloista
Idea liikkumisesta pystyasennossa
10-10,5 kk lapsi kävelee ”puita pitkin”
1 v lapsi seisoo ilman tukea
1 v- 1 v 2 kk konttaa portaita ylös ja alas
1 v 3 kk – 1 v 6 kk lapsi kävelee itsenäisesti
2 v lapsi kävelee portaissa tasa-askelin, potkaisee
palloa, ja pukee osan vaatteista
3 v kävelee portaat vuoroaskein, ajaa
kolmipyöräisellä, laittaa napit kiinni
4 v hyppii yhdellä jalalla
5 v hiihtää, ajaa kaksipyräisellä