Transcript Selkokieli - Verkko haltuun!

Selkokieli
Juha Tuomikoski
Helpommin sanottu –seminaari 12.10.2011
1
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Mitä on selkokieli
• Selkokieli on yksinkertaistettua kieltä, jota sen
vastaanottaja ymmärtää.
• Se, onko jokin puhe tai teksti selkokieltä, riippuu siis
vastaanottajasta. Yksi viesti on yhdelle selkokieltä,
toiselle ei.
• Esim. Selkosanomat-lehti on suunnattu alun perin
kehitysvammaisten käyttöön. Maahanmuuttajalle sen
teksti saattaa tuntua hyvinkin vaikealta, jos kielen
oppiminen on vasta alullaan.
2
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Kuka tarvitsee selkokieltä
• Iäkkäät tai kielellisesti heikot maahanmuuttajat eivät opi usein
koskaan suomea niin täydellisesti, että he voisivat ymmärtää
normaalia puhetta ja tekstiä. He ovat vieraassa maassa riippuvaisia
joko tulkista tai selkokielestä.
• Lapsena maahan tulleet ja kielellisesti lahjakkaat oppivat suomen
kielen ennen pitkää hyvin tai jopa täydellisesti. Välivaiheessa he
tarvitsevat selkokieltä.
• Selkokieli nopeuttaa kielen oppimista valtavasti : se on kuin tikapuut,
joita pitkin pääsee porras portaalta korkealle ylös.
• Työelämässä ja koulutuksessa maahanmuuttajan ongelma on usein se,
että häneltä vaaditaan heti alussa täydellistä kielitaitoa. Paras tapa
oppia hyvää suomea olisi mahdollisuus selkokieliseen työ- tai
opiskelupaikkaan. Kielikursseilla ei voi oppia täydellistä kielitaitoa.
3
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Kaksisuuntainen integraatio
• Integraatio (kotoutuminen) tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja
oppii suomen kielen ja suomalaiset tavat ja tulee yhteiskunnan
täysivaltaiseksi ja hyödylliseksi jäseneksi.
• Kaksisuuntainen integraatio tarkoittaa, että suomalainen nopeuttaa
tätä prosessia ”tulemalla vastaan”. Selkokieli on tärkeä osa
kaksisuuntaista integraatiota.
• Maahanmuuttaja voi suorittaa suhteellisen heikolla kielitaidolla
haastaviakin tutkintoja, jos niissä käytetään selkokieltä : esim.
maahanmuuttajille suunnatut ammatilliset koulutukset tai
maahanmuuttajan tukihenkilö uudessa työpaikassa.
• Kaksisuuntainen integraatio on suomalaistenkin etu : sosiaaliturvalla
elävästä työttömästä maahanmuuttajasta tulee työpaikan lojaali
työntekijä - ja veronmaksaja.
4
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Kielen ymmärtämisen asteita
• Ummikko : ei ymmärrä mistä puhutaan, mutta tarkkailee emootioita,
esim. onko puhuja vihainen vai ystävällinen.
• Samasta kulttuuripiiristä tuleva ummikko : ei ymmärrä kieltä, mutta
pystyy ”bongaamaan” kansainvälisiä sanoja.
• Teeman ymmärtäminen : kuulija ymmärtää normaalipuheesta sen,
mistä on kyse, mutta ei tarkempaa sisältöä. Tämä edellyttää jo
suppeaa sanavarastoa.
• Pääasioiden ymmärtäminen : kuulija ymmärtää pääasiat, mutta ei
kaikkia yksityiskohtia. Tämä edellyttää kielen rakenteiden ja
perusfraasien hallintaa.
• Asiasisällön ymmärtäminen : kuulija ymmärtää puheen sisällön mutta
ei hienoja sävyeroja. Tämä edellyttää laajaa sanavarastoa.
• Täydellinen ymmärtäminen : kuulija ymmärtää puheen sisällön ja
sävyn, esim. ironian ja kulttuuriset viittaukset. Tämä edellyttää
kulttuurin syvällistä ymmärtämistä.
5
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Tekstin vaikeusasteita
• Helppo selkoteksti: henkilö voi lukea tekstin itsenäisesti, ilman
apua, ja ymmärtää pääasiat.
• Haastava selkoteksti : henkilö ei ymmärrä tekstiä itsenäisesti.
Mutta jos teksti selitetään hänelle, tai jos tekstiin liittyy selittävä
sanasto, hän pystyy sen jälkeen lukemaan ja ymmärtämään sen
itsenäisesti. Kielellisesti lahjakas henkilö pystyy selvittämään
tekstin myös itsenäisesti, jos hänellä on käytössään riittävän hyvä
sanakirja. Teksti auttaa häntä oppimaan lisää suomea.
• Ei ollenkaan selkoteksti : jos teksti selitetään henkilölle, hän
ymmärtää ehkä selityksen, mutta hän ei pysty löytämään selitettyjä
asioita jälkeenpäin tekstistä. Tekstistä ei ole hänelle mitään
hyötyä.
6
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Eurooppalaisen kulttuurin lainasanat
• Eurooppalaisessa kulttuurissa on paljon yhteistä lainasanastoa, joka
on usein peräisin latinan kielestä. Usein ”sivistyssanan” käyttö
auttaa eurooppalaisesta kulttuuripiiristä tulevaa ymmärtämään
mistä on kyse :
– tarkkailla > observoida
– sokeritauti > diabetes
– laina > krediitti
• Runsas sivistyssanojen käyttö ei ole aina selkokieltä suomalaiselle,
mutta monelle eurooppalaiselle se voi olla.
• Tämä koskee myös vaikkapa afrikkalaisia, joiden kotimaassa
käytetään yleisesti eurooppalaisia kieliä, esim. Kongossa usein
ranskaa ja Angolassa portugalia.
7
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Islamilaisen kulttuurin lainasanat
• Islamilaisessa maailmassa lainasanat tulevat usein arabiasta, joten
eurooppalainen sana ei välttämättä auta. Suuressa osaa islamilaista
maailmaa ymmärretään, että ”muhadzir” tarkoittaa
maahanmuuttajaa, ”maktab” koulua (tai virastoa) ja ”ra’is” johtajaa
(tai presidenttiä). Saman sanan tarkka merkitys ja ääntäminen
vaihtelee saman kulttuuripiirin eri kielissä.
• Islamilaiseen maailmaan on omaksuttu paljon myös eurooppalaisia
lainasanoja : kurdin kielessä ”batteriauto” tarkoittaa akkua. Somalin
kielestä löytyvät sanat ”iskola”, ”ispagetti” ja ”brek” (tauko).
• Koraanista on peräisin laajalle levinneitä, maallistuneita sanontoja :
– ”Inshallah” = Jos luoja suo (arabiaksi in sha Allah, käytetään kun
puhutaan tulevaisuudensuunnitelmista)
– ”Al-hamdu lillah” = Luojan kiitos (arabiaksi al-hamdu li-Allah)
8
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Puhu lyhyesti!
• Puhu lyhyitä lauseita.
• -Ei pitkiä puheita yhtäjaksoisesti. Parin kolmen lauseen jälkeen
kuulijan tarkkaavaisuus alkaa herpaantua. Pieni tauko antaa hänelle
aikaa sulatella kuulemaansa.
• Varo pikkusanoja, joita puhekielessä on paljon. Huonosti suomea
osaava hukkaa herkästi lauseen idean :
– ”Tee ny sit vaikka toi tosta ekaks.”
– > Tee ensin tuo. (Lauseen perään näytetään mistä on kyse!)
9
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Miksi ulkomaalainen valehtelee ymmärtävänsä?
• Tarkista, onko kuulija ymmärtänyt. Pelkkä kysymys ”Ymmärsitkö?” ei
riitä.
• Jos saat houkuteltua kumppanin keskusteluun, jossa hänelläkin on
suunvuoro, huomaat kyllä, onko asia mennyt perille vai ei. Hiljaisuus
on usein pahaenteinen merkki.
• Monella suomalaisella on kokemus, että ulkomaalainen sanoo
ymmärtäneensä, vaikkei olisikaan ymmärtänyt mitään. Tämä siksi,
että :
– Kuulija saattaa luulla ymmärtäneensä. Hän on ”bongannut”
puheesta avainsanoja mutta käsittänyt kokonaisuuden väärin.
– Keskellä vieraskielistä puhetulvaa ihminen myös valehtelee usein
ymmärtävänsä, jotta hän säästyisi enemmältä puhetulvalta.
10
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Käytä vähän sanoja!
• Käytä suppeaa sanavarastoa.
– Opettele tarkkailemaan, mitä sanoja vieraskielinen puhuja
ymmärtää ja mitä ei. Suosi niitä sanoja, joista olet varma.
– Jos on pakko käyttää hankalaa sanaa, voit aloittaa kysymyksellä
”Ymmärrätkö, mitä tarkoittaa…” Kun selität avainkäsitteen,
selviää usein itse asiakin.
11
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Puhekieli eroaa kirjakielestä
• Käytä neutraalia kieltä. Aloittelevan suomen puhujan sudenkuoppa
on esimerkiksi murre tai vahva puhekieli. Maahanmuuttajat
opiskelevat suomen kielen kursseillaan enemmän kirjakieltä.
Normaalin puhekielen käyttö on hyvä, kun muistaa tarkkailla viestin
perillemenoa.
– Suomen puhekieli eroaa vahvasti kirjakielestä :
• Hän ei tule tänne > ”Se ei tuu tänne.”
• Me emme ole koskaan käyneet Rovaniemellä.
> ”Me ei oo ikinä käyty Rovaniemellä.”
12
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Vaikea ymmärtää ulkomaalaista
• Jos ulkomaalaisen kumppanisi jutut kuulostavat oudoilta, tarkista
että ymmärrät itse oikein. Aloitteleva suomenpuhuja käyttää kieltä
heikosti ja ääntää sanat usein harhaanjohtavasti :
• ”Minun lapsi on kuolu.” > Minun lapsi on koulussa.
• ”Minä en katso sinä eilen.” > En nähnyt sinua eilen
(vaikka etsin).
13
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Suomi on vaikeaa
• Suomen kielen ääntämistä vaikeuttavat sen erikoispiirteet, joita ei
ole useimmissa muissa maailman kielissä :
– pitkät ja lyhyet vokaalit : Sari – saari
– yksinkertaiset ja kaksoiskonsonantit : kuka - kukka
– etu- ja takavokaalien ero : saari – sääri, kuu – kyy, nain - näin
– diftongit : koulu – ”kuollu”, leikki - liekki
• Suomalaiset sanat saattavat taipua aivan tunnistamattomiksi ja
sekoittua toisiinsa:
– nähdä – näkee – näin (katsoa on paljon helpompi sana!)
– yksi – yhden – yhdeksän
14
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Miten antaisit tämän ohjeen selkokielellä?
• ”Joo tota sun pitäis varmaan ensteks hakee itelles niinku
sopivan kokoset kamppeet tuolta varastolta ja sit meet
vaikka ton Koljosen kaveriks kolmososastolle. Ja täytä
sit jossain välis tän päivän aikana tää
henkilötietolomake.”
15
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Kirjoita lyhyesti!
• Ei monta asiaa yhdessä lauseessa. Mieluummin monta lyhyttä
lausetta kuin yksi pitkä.
• Ei paljon tekstiä yhdessä kappaleessa. Iso tekstimassa hämmentää
ja vie lukuhalut.
• Ranskalaiset viivat ovat hyviä : uusi asia aina uudelle riville.
• Ei mielellään enempää kuin yksi vaikea sana yhdessä lauseessa.
Avainkäsite kannattaa vaikkapa mustata. Vaikeille termeille
selitykset joko suullisesti tai jo tekstissä.
•
16
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Vinkkejä selkotekstiin
• Teitittely voi hämmentää. Vaihda se sinutteluksi jos ei tule pahaa
tyylirikkoa.
• -Pelkät possessiivipäätteet saattavat hämmentää :
-autosi > sinun autosi
-työpaikkamme > meidän työpaikkamme
• Kuvittaminen selkeyttää usein asiaa, mutta siitä ei kannata ottaa
liikaa stressiä.
17
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Pelkistä oleellisimpaan!
• Kirjoita suoraan lukijalle.
• Karsi ylimääräistä informaatiota. Pelkistä oleellisimpaan.
• Käytä suppeaa perussanastoa.
– Lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksen saa reseptilääkkeistä
suoraan apteekista, kun esittää Kela-kortin. > Kun ostat
apteekista reseptilääkettä, näytä Kela-kortti. Lääke tulee silloin
halvemmaksi.
– Lapsen huoltajalla ei ole oikeutta kieltää hoitoa, jota tarvitaan
alaikäisen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi. >
Jos lapsen terveys on suuressa vaarassa, isä ja äiti eivät voi
kieltää sairaalaa hoitamasta lasta.
18
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Miten kirjoittaisit nämä tekstit selkokielellä?
• ”Ylityöt ja ylityövapaat sovitaan aina esimiehen tai osaston päällikön
kanssa työnantajan aloitteesta.”
• ”Lapsipotilasta hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava
huomioon silloin, kun lapsi on kyllin kehittynyt sen ilmaisemaan.
Lääkäri tai muu ammattihenkilö arvioi lapsen kehittyneisyyden. ”
• ”Maaliskuussa 2005 voimaan tulleen hoitotakuun mukaan asiakkaan
on saatava yhteys terveyskeskukseen välittömästi puhelimitse tai
menemällä vastaanotolle virka-aikana.”
19
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Tulkin käyttö opastustilanteessa
• Tulkki on yliopistokoulutuksen saanut henkilö. Tulkkikoulutus
annetaan tavallisesti eurooppalaisilla kielillä.
• Asioimistulkki on suorittanut toisen asteen asioimistulkkitutkinnon.
Asioimistulkkeja on koulutettu ”eksoottisilla” kielillä, joita ei
opeteta riittävästi suomalaisissa yliopistoissa. Kielitaito ei ole kovin
syvällinen, koska opettajat ovat usein suomalaisia eivätkä osaa itse
tulkkauskieltä.
20
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Asioimistulkkien taso
• Asioimistulkki puhuu tulkkaamaansa vierasta kieltä usein
äidinkielenään mutta ei aina.
• Asioimistulkin nimike ei ole suojattu, joten asioimistulkkina voi
esiintyä hyvinkin eritasoisia henkilöitä.
• Asioimistulkkeja välittävät Vaasan tulkkikeskus ja yksityiset
tulkkifirmat.
• Työvoimapula pakottaa välittäjät ottamaan asioimistulkkeja
”kadulta”, ilman koulutusta.
21
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author
Kun puhut tulkin kautta
• Puhu lyhyissä pätkissä, mieluiten reilusti alle minuutin. Jos puhut
pitkään, tulkki ei jaksa muistaa kaikkea mitä olet sanonut.
• Puhu konkreetisti, näytä mistä puhut. Tulkkisi ei aina ole
perehtynyt hyvin sinun alasi erikoissanastoon. Hänellä voi olla
vaikeuksia kääntää ilmaisujasi, joten hän tarvitsee selkeitä
asiayhteyksiä.
• Älä puhu tulkille vaan asiakkaalle. Katso häneen äläkä tulkkiin.
22
© VAKK 13 April 2015 Presentation name / Author