Transcript Oppimistyylit

Oppimistyylianalyysien tulkinta
ja merkitys kasvatustyössä
Kokkola 27.11.2010
Juha Oulujärvi
[email protected]
puh: 050 4109318
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
Lampikatu 5, FI-18100 Heinola, FINLAND, puh./tel. +358 3 84 800, faksi/fax +358 3 714 4458
Pyhäjärvenkatu 5 A, FI-33200 Tampere, FINLAND, puh./tel. +358 3 254 3600, faksi/fax +358 3 253 4434
www.educode.fi
TUNNETUIMMAT OPPIMISTYYLIJÄRJESTELMÄT
Koulukäytäntöön perustuvat oppimistyylijärjestelmät
* K. & R. Dunnin ja B. Prashnigin oppimis- ja opetustyylianalyysit
Aivofysiologiaan perustuvat kuvausjärjestelmät
* Vasemman ja oikean aivopuoliskon eroon liittyvät oppimistyylit (Springer & Deutch)
Motivaatio- ja sosialisaatioteorioihin perustuvat kuvausjärjestelmät
* Oppimisstrategiat: kaksi erilaista prosessoinnin tasoa: pintataso ja syvätaso (Marton)
* Opiskeluun suuntautumista painottava: Merkityssuuntautuneisuus, toistamissuuntautuneisuus,
saavutussuuntautuneisuus, ei-akateeminen suuntautuneisuus (Entwisle)
Tiedonhankinnan perusteisiin nojaava tyylien kuvausjärjestelmä
* Tiedon hankinnan taustalla: empiirinen eli aistihavaintoihin perustuva, rationaalinen eli järkeilyyn ja
verbaalisuuteen perustuva, metaforinen eli mielikuvitukseen ja intuitioon perustuva tyyli (Royce & Powell)
Persoonallisuusteorioihin perustuvat kuvausjärjestelmät
* MBTI: Myers–Briggs-tyyppi-indikaattori (Myers & Briggs)
I = introvertti ja E = ekstravertti: asenne ympäristöön, S = tosiasiallinen ja N = intuitiivinen: tapa hankkia tietoa,
T = ajatteleva ja F = tunteva: päätöksenteon peruste, J = harkitseva ja P = spontaani: elämäntyyli
* Kolbin kokemuksellisen oppimisen syklin pohjalta kehitettyjä ( toteuttaja, osallistuja, ajattelija, päättelijä )
Älykkyysmalleihin perustuvat tyylit
* Gardnerin seitsemän älykkyyttä ( loogis-matemaattinen älykkyys, spatiaalinen älykkyys, Interpersoonallinen
älykkyys, intrapersoonallinen älykkyys, musikaalinen älykkyys, kinesteettinen älykkyys, lingvistinen älykkyys)
Kognitiiviset tyyliperheet
* Tyyliperheet: analyyttinen - kokonaisvaltainen ja kuvallinen -verbaalinen (Riding & Cheema)
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
2
OPPIMAAN OPPIMINEN JA METAKOGNITIIVISET TAIDOT
Kognitiiviset toiminnat = havaitseminen, muistaminen, oppiminen,
päättely, ongelmanratkaisu, kielen käyttö
metakognitiiviset taidot kuvaavat kykyä tulla tietoiseksi omasta tiedonkäsittely- ja oppimisprosessista,
ajattelutavoista ja –strategioista, ongelmanratkaisutavoista ja älyllisistä voimavaroista
vaikuttavat tapaamme toimia ja käsitellä tietoa  vaikuttavat ratkaisevasti oppimiseen
 oman oppimistyylin reflektointi on oppimaan oppimista
Opitaan arvioimaan:









mitä on opittu, mitä vielä on opittava, miten oppimista voidaan parantaa
miten oppii parhaiten ja mikä tuottaa vaikeuksia ja miten toimia näissä tilanteissa
miten suunnitella oppimista, oma työtä ja toimintaa
miten kehittää itseään
millainen ajattelija, muistaja, puhuja, kirjoittaja, oppija on
miten valikoida, jäsentää ja analysoida tietoa, tehdä synteesejä, sekä arvioida sitä kriittisesti
miten ratkaistaan ongelmia
miten tavoitteita asetetaan
miten valintoja ja päätöksiä tehdään
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
3
KANSALAISEN TAIDOT
Ajattelun taidot
Työskentelyn ja
vuorovaikutuksen
taidot
Käden ja ilmaisun
taidot
Osallistumisen ja
vaikuttamisen
taidot
Itsetuntemuksen ja
vastuullisuuden
taidot
13.4.2015
Perusopetus 2020
– yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako, Opetus- ja kulttuuriministeriön
työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:1
• ongelmanratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko
• kriittinen, analyyttinen ja systeeminen ajattelu
• luova ja innovatiivinen ajattelu
• tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot
• kommunikointi-, yhteistyö- ja neuvottelutaidot
• itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot
• ajanhallinta ja joustavuus
• yrittäjyys ja muutososaaminen
• tieto- ja viestintätekniikan ja muun teknologian käyttötaito
• opiskelun taidot
• kehon koordinaatio
• monipuolisen ilmaisun ja esiintymisen taidot ja rohkeus
• suunnittelun ja tuottamisen taidot
• kekseliäisyys, kokeellisuus ja mielikuvituksen käyttö
• yhteisön ja yhteiskunnan hahmottaminen
• aloitteellisuus ja johtamisen taidot
• kyky toimia rakentavasti
• erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen
• mediataidot
• tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot
• itsetuntemus ja reflektointi
• terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen
• eettisyys, vastuullisuus ja toiminta yhteisön jäsenenä
• hyvä käytös ja empatia
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
4
Esimerkkejä suomalaisista oppimistyyleihin liittyvistä väitöksistä
Vainionpää, Jorma (2006)
•
”Virtuaaliyliopiston verkko-opiskelijoiden oppimistyylit painottuvat siten, että suurin osa heistä
hahmottaa asioita laajoina kokonaisuuksina, holistisesti. Holistiset oppijat myös suhtautuvat
verkko-opiskeluun myönteisimmin reflektiivisten oppijoiden ohella. ”
Kilpinen Kari (2004)
•
•
13.4.2015
”Tutkimuksessa hyväksi kehittämisperusteeksi nousi opiskelijoiden epistemologinen oppimistyyli.
Oppimistyylissä on kolme perusluokkaa: 1. empiiriset oppijat (, jotka oppivat havaintojensa sekä
kokemustensa avulla) 2. rationaaliset oppijat (, jotka oppivat järkeilyn ja loogisen päättelyn avulla)
sekä 3. metafooriset oppijat (, joiden oppiminen perustuu symboolisiin ja vertauskuvainnollisiin
kokemuksiin ja jotka oppivat näkemyksen perusteella). Luonnollisesti on oppijoita, joiden
oppimistyylissä ei mikään näistä oppimistyyleistä ole hallitseva.
Hyväksi oppimisen pohjaksi tutkimuksessa havaittiin tekemällä oppimisen metodi. Opettaja opettaa
asian perusteet (orientaatio-perusta) ja antaa riittävän väljästi toteutettavan oppimistehtävän.
Opiskelijat etsivät tietoverkon avulla vastauksia tehtävään. Tärkeintä on, että jokainen oppija voi
oppia omalla tavallaan. Tutkimuksessa nousi myös esille se, että oppimisympäristöä
suunniteltaessa tärkeämpää on lähteä opiskelijoiden oppimistyylistä kuin opiskeltavan aiheen
luonteesta. Vaikka esimerkiksi matematiikka on varsin rationaalinen/deduktiivinen aine, niin
empiirisvaltaiselle opiskelijaryhmälle sitä kannattaa opettaa enemmän havainnoinnin kuin
teorioiden ja järkeilyn kautta.”
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
5
VASTUSTAJAT
Oppimistyyliteorioita kritisoivat tutkijat puolestaan varoittelevat liian kapea-alaisesta
lähestymistavasta, sillä oppimiseen vaikuttaa moni asia: opettaja, motivaatio, vireystila,
ympäristö, kotitausta ja -tilanne, sosiaaliset suhteet, oppilaan aktiivisuus, kiinnostuksen kohteet,
välineet jne. Vaarana liian suppeassa ajattelutavassa on, että oppimisvaikeuksien olemassaolo
unohdetaan: on vain opettajia, jotka eivät ole osanneet opettaa oppilastaan hänen omalla
oppimistyylillään (Coffield ym. 2004b, 45). Lisäksi varoitetaan testien leimaavasta vaikutuksesta.
PUOLUSTAJAT
Oppimistyyliteorioita puoltavat tutkijat painottavat jokaisen yksilöllisyyttä ja omaa tapaa oppia
uusia asioita; perinteisillä opetusmenetelmillä ei ole pystytty vastaamaan kaikkien oppilaiden
tarpeisiin. Ratkaisuna parempiin oppimistuloksiin nähdään huomion kiinnittäminen yksilön
vahvuuksiin ja heikkouksiin. Oppilaiden tuleminen tietoiseksi omista vahvuuksistaan, sekä
onnistuminen koulutöissä kasvattaa opiskelujen mielekkäänä kokemista. Tutkijat kirjoittavat
myös oppimistyylin mukaisen opetuksen parantaneen oppimismotivaatiota ja asenteita
koulutusta kohtaan.
Lähde: OPPIMISTYYLIT PUNTARISSA, Erityispedagogiikan opiskelijoiden oppimistyylit, opettaminen ja oppimistyylien
yhteys lukemiseen, Juha Kontinen, Pro gradu –tutkielma, Kasvatustieteiden laitos, Erityispedagogiikan yksikkö,
Jyväskylän yliopisto, 2008
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
6
OPPIMIS- JA OPETTAMISTYYLIANALYYSIEN TARKOITUS

auttaa tunnistamaan erilaisia oppimistyylejä, miten oppilaat oppivat parhaiten

auttaa opettajaa tunnistamaan oma opetustyylinsä

auttaa tunnistamaan oppimisen vahvuuksia, esteitä ja kehittämismahdollisuuksia

auttaa ymmärtämään yksilöllistä oppijaa, erilaisuutta ja vaihtelevia työskentelytapoja oppimistilanteissa

antaa opettajalle rohkeutta ja tukea yksilöllisten oppijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen

tuottaa suuntaviivoja ja keinoja opiskelutapojen parantamiseksi

antaa ajatuksia pohtia erilaisia opettamismenetelmiä ja niiden käyttöä eri tilanteissa

auttaa tunnistamaan erilaisia oppimisympäristöjä

auttaa näkemään luokan oppimisyhteisönä, jossa yksilölliset toimijat työskentelevät yhdessä

oppimistyylin huomioimisella tavoitellaan oppimismotivaation ja –ilmapiirin
parantamistaja ja näin analyyseillä halutaan vaikuttaa myös koko kouluyhteisön hyvinvointiin

käynnistää prosessin opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämiseksi
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
7
OPETUSTILANTEESSA
20 % tiedosta välittyy opiskelijoille pelkästään kuulemalla,
30 % tiedosta näkemällä,
50 % tiedosta kuulemalla ja näkemällä,
70 % tiedosta kuulemalla, näkemällä ja itse puhumalla
90 % tiedosta näkemällä, kuulemalla, itse puhumalla ja tekemällä
(Prashnig 2006, 66-71)
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
8
Oppimistyylillä tarkoitetaan sitä tapaa, miten ihmiset
• keskittyvät oppimiseen
• hankkivat uutta tietoa
• miten säilyttävät ja käsittelevät sitä muistissaan
• millaisessa muodossa se saadaan ulos miten
esittävät oppimaansa muille
• oppimisyyli tulee parhaiten esille uutta tai
vaikeaa tietoa opiskeltaessa
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
9
LSA™ - oppimiseen vaikuttavat tekijät
• Aivot
• Aistit
• Fyysiset tekijät
13.4.2015
• Ympäristö
• Sosiaaliset tekijät
• Asenteet
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
10
Tiedonkäsittely aivoissa
• keskittyvät yksityiskohtiin ja faktoihin
• haluavat oppia tuntemaan ko. asian
• oppivat askel kerrallaan
• työstävät asioita mieluiten loogisesti
ja analyyttisesti
• ei yhtymäkohtia omiin kokemuksiin
• esittävät kysymyksiä kuten:
Onko oikeinkirjoituksella merkitystä?
Hyppäänkö yhden rivin yli?
Tuleeko tästä koe?
• tarvitsevat ensin kokonaiskuvan
• haluavat tietää, mihin asia liittyy
• hyppivät tehtävästä toiseen
• yhdistelevät asioita, käyttävät
oikean aivolohkon luovia ominaisuuksia
• tarvitsevat ja etsivät omakohtaisia kokemuksia
• esittävät kysymyksiä kuten:
Miksi teemme tämän?
Onko tämä tärkeää?
Voinko tehdä tämän myöhemmin?
Kuvittele seuraavia tilanteita, miten toimit:
Ruoanlaitto, kaupassakäynti jne.
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
11
MITEN ERI TYYLIPIIRTEITÄ VOIDAAN HUOMIOIDA (1)
Aivot: Tiedonkäsittely
• Aivot
• Aistit
• Fyysiset tekijät
• Ympäristö
• Sosiaaliset tekijät
• Asenteet
Jaksottainen
Samanaikainen
• kirjoita avainsanat muistiin
• selitä toimintatapa tarkoin
• tee kaikista tehtävistä ja tavoitteista luettelo,
mielellään oppilaille jaettavaan muotoon
• tähdennä tärkeät asiatiedot ja laita ne
järjestykseen
• toimi askel kerrallaan ja esitä tiedot
yksityiskohtaisesti
• suunnittele käyttäväsi useita tarkastuksia
• anna heti suullista ja säännöllisesti myös
kirjallista palautetta
• ota oppilaittesi omat kokemukset huomioon
oppimateriaaleissa ja opetuksessa, käytä
hauskoja, konkreettisia esimerkkejä
• kiteytä tiedot (mind map,yhteenvedot)
• esitä selviä tavoitteita ja etappeja
• älä luettele faktoja: oppilaat keksikööt ne
itse (yksin tai pienryhmissä)
• oppilaille mahdollisuus esittää asiat
graafisesti tai visuaalisesti
• anna myönteistä palautetta myös
pienistä suorituksista
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
12
Ajattelutyyli
Pohdiskeleva
Impulsiivinen
- miettivät ja sitten toimivat
- pyrkivät perusteltuun toimintaan
- pohtivat ongelmia
- käyttävät aikaa harkitakseen asioita
- toimivat ja miettivät sitten
- riskienotto
- ajatusmallit epäjärjestelmällisiä
- spontaaneita päätöksissään
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
13
MITEN ERI TYYLIPIIRTEITÄ VOIDAAN HUOMIOIDA (2)
Aivot: ajattelutyyli
• Aivot
• Aistit
• Fyysiset tekijät
• Ympäristö
• Sosiaaliset tekijät
• Asenteet
Impulsiivinen
Pohdiskeleva
• opeta tätä ryhmää harkitsemaan
ennen toimintaa
• anna heille tilaisuus miettiä
rauhassa ennen kuin he tekevät
liian nopeita johtopäätöksiä
• auta heitä keskittymään yksityiskohtiin,
mutta ei kuitenkaan liian kauan, koska
he keskittyvät vain lyhyen ajan
• anna oppilaille riittävästi aikaa
löytää ratkaisu vai vastaus
• auta heitä kehittämään spontaaniuttaan,
esim. kertomalla, että virheet hyväksytään,
jos heidän on tehtävä jotain nopeasti
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
14
Temperamentti
Temperamentti on yksilöllinen tapa reagoida asioihin ja olosuhteisiin
Temperamentti kertoo, miten ihminen tekee sen, mitä tekee
Temperamentilla ei ole yhteyttä älykkyyteen, muistiin tai kykyyn oppia
Aktiivisuus = paljonko puhtia, nopeus & hitaus, vilkkaus & rauhallisuus
Intensiivisyys = rauhalliset vs. voimakkaat tunneilmaisut
Sopeutuvuus= miten helposti sopeutuu muutoksiin, joustavuus
Sensitiivisyys = miten reagoi asioihin, ihmisiin, tapahtumiin, ääniin
Sinnikkyys = lyhyt- ja pitkäjänteisyys
Häirittävyys = keskittymiskyky
Sosiaalisuus = vetäytyminen & lähestyminen
Rytmisyys = biologisten toimintojen säännöllisyys
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
15
Ns. Koulutemperamentti
Tehtäväorientaatio
- aktiivisuus, sinnikkyys, häirittävyys
* Oppilas, jonka häirittävyys ja aktiivisuus on korkealla, mutta sinnikyys matalalla,
on todettu koulussa jäävän alisuoriutujaksi
Joustavuus
- sopeutuvuus, positiivinen mieliala, taipumus lähestyä uusia asioita ja ihmisiä
* Oppilaalle, joka hakee jännitystä, haluaa kokea uutta ja on kiinnostunut uusista ihmisistä,
koulunkäynti on helppoa ja hauskaa
Reaktiivisuus
- intensiivisyys, reaktiokynnys, negatiivinen mieliala
* Oppilas, joka reagoi herkästi ja voimakkaasti pieneenkin asiaan ja usein kielteiseti,
leimautuu helposti häiriköksi
Lähde: Keltikangas-Järvinen 2006
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
16
Temperamentti ja opetustilanne
Temperamentti ja opettajan arvot
- temperamentti vaikuttaa siihen millaisena opettaja näkee oppilaan,
miten hän tähän suhtautuu ja miten hän oppilasta opettaa
- oppilas, joka toimii opettajan odottamalla tavalla, on hyvä opetettava,
tuottaa tunteen, että on hyvä opettaja
- arvioiko opettaja temperamenttia vai oppimiskykyä?
- vaarana, että opettajat tulkitsevat temperamenttipiirteitä
koulumaailman kielellä:
* Hidas = laiska
* Varautunut = motivaatioltaan puutteellinen
* Matala sopeutumiskyky = ei viihdy koulussa
* Aktiivinen = tietoisesti tottelematon
* Positiivinen koulutemperamentti = älykkyyden yliarviointi
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
17
Aistien käyttäminen (1)
KUULOAISTI
- kuunteleminen – muistavat hyvin kuulemansa
KUULOAISTI
- keskustelu – muistavat hyvin asioita, joista keskustelleet
KUULOAISTI
- sisäinen dialogi – muistavat hyvin pohdittuaan asioita
NÄKÖAISTI
- sanat, lukeminen – muistavat hyvin, mitä ovat lukeneet
NÄKÖAISTI
- katseleminen, katsominen - muistavat paljon siitä, mitä ovat nähneet
NÄKÖAISTI
- visualisointi, mielikuvitus – muistavat kuvittelemalla asioita
TUNTOAISTI
- koskettaminen, sormituntuma – muistavat ”käsittelemällä”,
hypistelemällä, tekemällä muistiinpanoja
LIIKE- JA LIHASAISTI
- kokeminen, tekeminen – muistavat hyvin kehollisen, fyysisen kokemuksen kautta
LIIKE- JA LIHASAISTI
- tuntemukset, intuitio – muistavat asiat intuitiivisesti, joissa positiivinen tunnekokemus
Englanninkielinen testi: http://www.vark-learn.com/english/page.asp?p=questionnaire
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
18
• Aivot
• Aistit
• Fyysiset tekijät
Luennot, nauhoitukset, videot, ääneen lukeminen…
• Ympäristö
• Sosiaaliset tekijät
Keskusteluryhmät, argumentointi, opetuksen lomaan
• Asenteet
MITEN ERI TYYLIPIIRTEITÄ VOIDAAN HUOMIOIDA (3)
KUULOAISTI - muistavat hyvin
kuulemansa
KUULOAISTI - muistavat hyvin asioita,
joista keskustelleet
keskustelutuokioita…
KUULOAISTI - muistavat hyvin
pohdittuaan asioita
Oppimispäiväkirjat, oppimistehtävät,
ongelmanratkaisu-harjoitukset, swot-analyysi –
tyyppiset harjoitukset jne.
NÄKÖAISTI - muistavat hyvin,
mitä ovat lukeneet
Hyvät oppimateriaalit, tekstit, kirjat jne.
NÄKÖAISTI - katseleminen,
katsominen
- muistavat paljon siitä, mitä ovat
nähneet
Kuvat, mind-mapit, graafiset esitykset, diat, videot,
oppiaineisto nähtäväksi jo ennen tuntia
NÄKÖAISTI - visualisointi, mielikuvitus
- muistavat kuvittelemalla asioita
Kuvittelutehtävät (mitä tapahtuu, jos…), skenaariot,
tulevaisuusverstas-menetelmä
TUNTOAISTI - koskettaminen,
sormituntuma – muistavat
”käsittelemällä”, hypistelemällä,
tekemällä muistiinpanoja
Kirjoitustehtävät, kysymys-vastaus -pahvit, pelit,
oppimateriaalit, joihin voidaan korjata oikeat
vastaukset, omien lappujen teko
LIIKE- JA LIHASAISTI - kokeminen,
tekeminen – muistavat hyvin fyysisen
kokemuksen kautta
Omien kokemusten pohtiminen, projektit,
työssäoppiminen, asian kokeilu ja testaus käytännössä
LIIKE- JA LIHASAISTI
Myönteisten oppimistuokioiden luominen, sopiva
- tuntemukset intuitio – muistavat
vaativuustaso (ei liian vaativaa tai helppoa)
13.4.2015joissa
Opetusalan
koulutuskeskustunnekokemus
Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
asiat,
positiivinen
19
Tarttuvat tunteet
• Vuorovaikutustilanteissa tunteet tarttuvat yksilöstä toiseen
 Opettajan innostuneisuus ja jaksaminen tarttuu oppilaisiin
 Vastaavasti negatiiviset tunteet ja välinpitämättömyys tarttuvat
helposti toisiin opettajiin ja oppilaisiin
Ja toisinpäin…
 Levottomassa luokassa/rauhattomassa kouluympäristössä
rauhattomuus ja jännittyneisyys tarttuu helposti opettajaan
 Opettaja ei välttämättä jaksa toimia kouluelämän tilanteissa
pedagogisesti tahdikkaasti
• Edellä kuvatun kaltaisen tunnekierteen katkaiseminen on vaikeaa
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
20
Tunteet oppimisessa
• Ajattelu ja tunteet ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa
oppimisprosessissa
– tunteet kietoutuvat päämäärien, konteksti- ja
kykyuskomusten ympärille
– tunteiden avulla erilaiset tilanteet arvioidaan joko
hyödyllisiksi tai haitallisiksi
• Oppimisprosessissa tunteet toimivat prosessein käynnistäjinä
että oppimisprosessin organisoijina
– tunteet havaintojen suuntaajana
– tunteet motivoivina tekijöinä
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
21
Fyysiset tarpeet
LIIKKUMINEN
pysyy paikallaan
tarvitsee liikuntaa
SYÖMINEN/JUOMINEN
ei tarvitse
tarvitsee
VUOROKAUDEN AIKA
aamu
päivä, iltapäivä, ilta
Ympäristö
ÄÄNET
hiljaisuus
äänet/melu/musiikki
VALAISTUS
kirkas valaistus
himmeä valaistus
LÄMPÖTILA
viileä
lämmin
OPISKELUTILA
toimistomainen
13.4.2015
vapaamuotoinen
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
22
Sosiaalisuus
TYÖRYHMÄT
yksin
pari
vertainen
työryhmä
AUKTORITEETTI
valvottuna
13.4.2015
ilman valvontaa
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
23
MITEN ERI TYYLIPIIRTEITÄ VOIDAAN HUOMIOIDA (4)
Fyysiset tekijät
• Aivot
• Aistit
• Fyysiset tekijät
• Ympäristö
• Sosiaaliset tekijät
• Asenteet
Liikkuminen
Ravinto
• kokeile jakamista eri ryhmiin (hiljaa
istuvat erilleen niistä, joiden pitää liikkua)
• salli pieni liikkuminen tuntien aikana
• vaihtuvat tehtävät tuovat liikettä.
• anna heille mahdollisuus juoda vettä, purra
tai pureskella jne. opetuksen aikana.
• selitä muille, miksi se on tarpeellista ja että
nämä oppilaat eivät ole erityisasemassa
• sovi ruokailun säännöistä, mitä voi ja
milloin syödä
• vesipullot sopivat silloin kun muunlainen
ruoka ei tule kysymykseen
Vuorokauden aika
• jos enemmistö aamuvirkkuja,
tärkeimmät asiat aamuun
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
24
MITEN ERI TYYLIPIIRTEITÄ VOIDAAN HUOMIOIDA (5)
Ympäristö
• Aivot
• Aistit
• Fyysiset tekijät
• Ympäristö
• Sosiaaliset tekijät
• Asenteet
Taustaäänet
Valaistus
• anna lupa käyttää korvatulppia
• mahdollisuus rauhalliseen
opiskelupaikkaan
• järjestä luokkaan paikka, jossa
himmeä valaistus
Lämpötila
Opiskelutila
• erilaisen vaatetuksen salliminen
• tarvittaessa mahdollisuus työskennellä
muuallakin kuin luokassa
Yksin
Sosiaaliset tekijät
Parin kanssa
• älä pakota ryhmätyöskentelyyn,
toki tulee tukea ryhmässä työskentelyä
• anna mahdollisuus tehdä pareittain
Vertaisen kanssa
Työryhmässä
• anna muodostaa itse ryhmänsä
• muodosta näistä tarvittaessa ryhmä
Auktoriteetti
Ilman valvontaa
• valvo työskentelyä, tarkista
suorituksia säännöllisesti
• pysyttele taka-alalla, anna
ehdotuksia, älä määräyksiä
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
25
Asenteet
MOTIVAATIO
sisäinen
ulkoinen
PITKÄJÄNTEISYYS
pitkäjänteinen/järjestelmällinen
spontaani/vaihteleva
alhainen pitkäjänteisys
SOPEUTUVUUS
sopeutuva
sopeutumaton
VASTUU
vastuuntuntoinen
alhainen vastuuntunto
TEHTÄVÄN SUORITTAMINEN
muut ohjaavat
ohjaa itse itseään
VAIHTELU
rutiineihin pitäytyvä
13.4.2015
muutoshaluinen
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
26
MITEN ERI TYYLIPIIRTEITÄ VOIDAAN HUOMIOIDA (5)
Asenteet
• Aivot
• Aistit
• Fyysiset tekijät
• Ympäristö
• Sosiaaliset tekijät
• Asenteet
Motivaatio
(sisäinen)
Motivaatio
(ulkoinen)
• kehu ja auta tiedonjanossa
• motivoi, herätä mielenkiinto
• anna oppilaiden valita esim.
käytettävä aika, materiaali
Pitkäjänteisyys
Lyhytjänteisyys
• palkitseminen
• jatkuva muistutus, että hommat
tehdään loppuun
• salli paljon lyhyitä taukoja,
palkintoja, kannustimia
Sopeutuva
Sopeutumaton
• opeta kyseenalaistamaan
asioita ja ajattelemaan
itsenäisesti
• kannusta omaperäisiin
suorituksiin pääsemistä,
sääntöjen perustelu
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
27
MITEN ERI TYYLIPIIRTEITÄ VOIDAAN HUOMIOIDA (5)
Vastuuntuntoinen
Asenteet
Alhainen vastuuntunto
• palkitse heitä heidän ponnistuksissaan
• käytä joskus mallina niille, joilla
vaikeuksia pitää lupauksensa
• Aivot
• Aistit
• Fyysiset tekijät
• Ympäristö
• Sosiaaliset tekijät
• Asenteet
• muistuta säännöllisesti heidän tehtävistään
ja lupauksistaan
• ohjeet tasavertaisena, ei komentaen
• selitä, miksi harjoitukset ja oppimistehtävät
ovat tärkeitä
• henkilökohtaista, etsi oppilaan kiinnostukset
Muut ohjaa
Ohjaa itseään
• anna valmis rakenne: tavoitteet,
menetelmät
• kannusta itsenäiseen ajatteluun
• anna vaihtoehtoja ja monenlaisia
oppimistilanteita
• anna tavoitteita ja päivämääriä, mutta
anna löytää ratkaisut itse
• hyväksy se, että haluavat itse löytää
ratkaisunsa
Vaihtelu -rutiinit
Vaihtelu - muutokset
• opeta kyseenalaistamaan
asioita ja ajattelemaan
itsenäisesti
• kannusta omaperäisiin
suorituksiin pääsemistä,
sääntöjen perustelu
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
28
Analyyttinen
Eivät
pidä puhumisesta
Pakkaavat tavarat monta päivää ennen matkaa
Suunnittelevat ja valmistelevat
Ovat päättäväisiä ja tarkkoja
Ovat pakonomaisen järjestelmällisiä
Pysyvät asiassa/ aikataulussa
Ovat perfektionisteja
Syyttävät toisia
Kilpailevat mielellään
Laativat listoja ja suunnitelmia
Tekevät päätöksiä
Eivät usko asioita ilman todisteita
Ovat huolissaan ja stressaantuvat
Etenevät askel askeleelta
Ajattelevat yksityiskohtia
Noudattavat ohjeita
Noudattavat reseptejä laittaessaan ruokaa
Pitävät vaatteet järjestyksessä kaapissa
Suorittavat määrätietoisesti yhden
ehtävän kerrallaan
Ovat loogisia ja reflektiivisiä
Ovat vakavia ja suhtautuvat asioihin vakavasti
13.4.2015
Holistinen
Ovat
kommunikatiivisia ja puhuvat paljon
Pakkaavat tavarat viime hetkellä
Eivät suunnittele asioita ja ovat huolettomia
Ovat joustavia ja rentoja
Ovat huolimattomia ja epäjärjestelmällisiä
Hajottavat itsensä moniin tehtäviin
Myöhästyvät usein
Eivät tee asioita sadan prosentin tarkkuudella
Voivat aina tehdä asiat paremmin
Onnistuvat helposti
Laativat mielikuvakarttoja ja tiivistelmiä
Eivät pysty päättämään ja epäröivät ja vaihtavat
mielipiteitään
Ovat seurallisia ja ystävystyvät usein
Huolettomia, eivät stressaannu helposti
Saavat asioista yleiskuvan ja ymmärtävät
kokonaisuuksia
Noudattavat yleisiä ohjeita
Ovat luovia kokkeja ja muuttavat reseptejä
Heittelevät vaatteet sikin sokin, eivät pidä järjestystä
Tekevät monta asiaa kerrallaan
Ovat intuitiivisia ja spontaaneja
Pitävät hauskaa ja unohtelevat asioita
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
29
Oppimistyylin hierarkia
Mikä on pysyvää,
Mikä muuttuvaa?
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
30
YKSILÖPROFIILIT
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
32
OPETUKSEN JA OPISKELUN KEHITTÄMINEN OPPIMISTYYLIEN POHJALTA
• Miten opettaja voi opetuksessaan tukea tiedonkäsittelyltään
holistista ja analyyttista oppijaa?
• Miten holistista tai analyyttista oppijaa voidaan rohkaista
monipuolistamaan oppimistyyliään (opiskelutaitojen kehittäminen)
• Miten impulsiivista tai pohdiskelevaa oppijaa voidaan tukea?
• Entäpä visuaalista, auditiivista tai kinesteettistä oppijaa?
• Miten kinesteettistä oppijaa voidaan harjaannuttaa visuaaliseksi tai auditiiviseksi
• Miten fyysiset tarpeet voidaan ottaa huomioon? Miten puuttua näihin?
• Miten luokkahuoneympäristö voidaan suunnitella niin, että ympäristötekijät
huomioidaan?
• Miten sosiaaliset tekijät voidaan ottaa mukaan opetuksen suunnitteluun?
• Miten esim. ”yksintekijää” voidaan rohkaista työskentelemään ryhmissä
• Miten oppimistyylin asennetekijät sisällytetään opetuksen suunnitteluun?
• Miten oppilaiden asenteisiin voidaan vaikuttaa ja niitä kehittää?
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
35
OPETUKSEN JA OPISKELUN KEHITTÄMINEN
OPPIMISTYYLIEN POHJALTA
1. Opetuksen kehittäminen siten, että edetään
enemmistöjen ehdoilla, luokan oppimisprofiilin selvästi
merkitsevät tekijät otetaan huomioon opetuksessa paremmin
2. Opetuksen kehittäminen erilaiset oppijaryhmät
huomioiden, a) monipuolistetaan opetusta, jolloin kaikki
saavat jotakin tai b) jaetaan ryhmiin
3. Opetuksen kehittäminen siten, että ”ääripäiden”-yksilöt,
joiden oppimistyylit eivät voi riittävästi toteutua tunneilla, otetaan
paremmin huomioon opetuksessa, ”ääripääyksilöiden” tunnistaminen
4. Lähdetään pohtimaan oppimistyylien kehittämistä ja
selvitetään, miten oppimaan oppimisen taitoja ja esim.
opiskelutekniikoita voidaan parantaa, lähtökohtana oman
oppimistyylin löytäminen
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
36
ENEMMISTÖN EHDOILLA
 pääsääntöisesti
kehitetään opetusta enemmistöjen ehdoilla
 etsitään
koko luokan kannalta oppimistyyleistä
enemmistön vahvuuksia ja heikkouksia = ns. merkitseviä tekijöitä
 saadaan
vahvistusta tai herää kysymyksiä omista opetusmenetelmistä
 jos
esim. enemmistö on auditiivisia, rutiineihin pidättäytyviä, opettaja rakentaa
opetuksensa pääsääntöisesti puheen ja keskustelun varaan ja
toistaa opetuksessaan turvallisuutta luovia rutiineja (vältä myös muutoksia,
jos ei etukäteen ilmoitettu)
 jos
esim. valtaosa on sekä visuaalisia että auditiivisia, voi opetus rakentua
laadukkaiden ja visuaalisten kirjallisten materiaalien, luento-opetuksen ja
keskustelujen varaan
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
37
Oppimisryhmän mieltymykset
60 % merkittävää
opetusstrategian
suunnittelussa
Oppimisryhmän vastenmielisyysalueet
40 % merkittävää
opetusstrategian
suunnittelussa
OPPIJARYHMIEN HUOMIOIMINEN
 kehitetään
 etsitään
opetusta siten, että eri oppijaryhmät huomioidaan
ja tunnistetaan erilaisia oppijaryhmiä
 jos
esim. auditiivisia, visuaalisia ja kinesteettisiä tasaisesti, opetetaan
monipuolisesti käyttämällä monipuolisia opetusmenetelmiä
 toinen
vaihtoehto on, että jaetaan edellisen mukaisiin ryhmiin
 jos
esim. yksintekjöitä ja ryhmässä opiskelevia on puolet ja puolet,
voidaan porukka jakaa sen mukaan ryhmiin, jolloin yksintekijät voivat
tehdä tehtäviä itsekseen ja toinen porukkaa tekee ryhmissä töitä
 jos
13.4.2015
ryhmäjakoja tehdään, on nämä perusteltava
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
40
KOKEILUJA
ERILAISET OPPIJAT – YHTEINEN KOULU,
Opetushallitus, Porvoo 2006
Liperin Ylämyllyn koulu
- testit 3.-luokkalaisille
- Analyyttiset ja analyyttisesti joustavat sekä holistiset ja holistisesti joustavat oppilaat saivat omat ryhmänsä
- holististen ja holistisesti joustavien ryhmä: toiminnallinen opetus, kokonaisuuksien hahmottaminen,
paljon paritöitä, useita eri aistikanavia käyttäen, oppilaat voivat halutessaan tehdä tehtäviä esim.
lattialla maaten, kuunnellaan taustamusiikkia, kertotauluja musiikin avulla, oppiaines jaotellaan pienempiin
kokonaisuuksiin, taukoja enemmän
Lauritsalan yläkoulu
- alisuoriutuvan oppilaan oppimisvaikeuksille nimi
- oppimistyylien tutkiminen ja niistä keskustelu
- voidaan parhaimmillaan välttää kaksinapaiset
ennakkokäsitykset
- oppimistyylin tutkiminen ja sen mukainen opetus
- myös oppimistempon ja temperamentin tutkiminen
Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
- kokelitu erilaisia oppimksityylikartoituksia
- tyylit ja erityisesti vahvuudet mukaan HOJKS-prosessiin
- kehitettiin opi oppimaan –jaksoja
- opiskelijan vastuu oppimisesta
- opiskelijat kuvasivat oman oppimisensa eri välinein
(kirjallisesti, piirtäen tai mind map –karttana,
luokkatauluin jne.)
- ehdotukset ja keskustelut oppimisympäristön
parantamiseksi
- opettajien käyttöön vinkkilista siitä, miten eri
oppimistyylit voi huomioida opetuksessa ja ohjauksessa
- vaihtohtoisten opettamistapojen löytäminen haaste
Luukkaan alakoulu, Lappeenranta
- oppimistyylitestit 5. luokkalaisille ja uusinta 8 lk:lla
- tieto oppimisityylistä toiselle asteelle
- oppilaat jaettiin neljään ryhmään kartoituksen perusteella (eriyttäminen)
- välillä oltiin yhtenä ryhmänä, toisinaan kahtena, kolmena tai neljänä ryhmänä
- kenellä opettajista vahvuudet ohjata mitäkin ryhmää
- myös vanhempia opastettiin oppimistyylien saloihin
41
Liperin Ylämyllyn koulu
KOKEILUJA
ERILAISET OPPIJAT – YHTEINEN KOULU,
Opetushallitus, Porvoo 2006
- testit 3. -luokkalaisille
- analyyttiset ja analyyttisesti joustavat sekä holistiset ja holistisesti joustavat oppilaat saivat
omat ryhmänsä matematiikan ja englannin tunneilla
Holistiset ja holistisesti joustavat
Analyyttiset ja analyyttisesti joustavat
- kiinnitetään huomiota kokonaisuuksien
hahmottamiseen
- aloitetaan yksityiskohdista ja edetään
sieltä kokonaisuuksiin
- opetetaan sama aines kuin analyyttisten oppilaiden
tunneilla, mutta opetus tapahtuu toiminnallisesti
- opetustyyli perinteisempää kuin holistien tunneilla
- useimmiten käytetään olemassa olevia materiaaleja
- oppilaat saavat tehdä paljon paritöitä
- vahva sisäinen motivaatio eivätkä he siksi tarvitse
ulkoista motivointia, kuten holistiset oppilaat
- useita aistikanavia käyttäen, vähemmän auditiivista
- työskentelevät mielellään keskeytyksettä
yhden tehtävän parissa, kunnes saavat valmiiksi
- oppilaat voivat niin halutessaan tehdä tehtäviä
esim. lattialla maaten
- pitävät säännöistä, joten tunneilla hiljaista,
eikä järjestyshäiriöitä esiinny
- osa työskentelee parhaiten opettajan pöydän alla
- pitävät myös rutiineista
- tunneilla kuunnellaan usein taustamusiikkia ja myös
opiskellaan, esim. kertotauluja musiikin avulla
- kerta toisensa jälkeen toistuvat
selkeät tuntirakenteet
- oppiaines jaottellaan pienempiin kokonaisuuksiin
- työskentelevät parhaiten yksin, mutta jotkut
mielellään myös vertaisensa kanssa
- runsaasti taukoja jaksottamaan oppimista
42
”ÄÄRIPÄIDEN”-YKSILÖT

Oppimistyylin painottuminen analyyttiseen tai holistiseen ääripäähän

Kinesteettisen oppilaan tukeminen

Oppilaan fyysiset tarpeet eivät tue kouluoppimista
(iltaopiskeluun taipuvainen, tarvitsee paljon liikuntaa ja syömistä / naposteltavaa)

Oppilaalla ns. heikosti menestyvän profiili

Oppilaalla ns. hyvin menestyvän profiili
Mitä analyyttiset oppilaat
odottavat opettajiltaan
 keskittymistä tehtäviin
ja yksityiskohtiin
Mitä holistiset oppilaat odottavat
opettajiltaan?
 keskittymistä oppilaiden
tarpeisiin ja tunteisiin

tiedon esittämistä jaksottaisesti

yleiskatsauksia ja kokonaiskäsitystä
asioista

yleiskatsauksia ja yksityiskohtia

ohjeita ja henkilökohtaista
vuorovaikutusta

yksityiskohtien ja faktatietojen
arvioimista

yleisten käsitteiden ja osallistumisen
arvioimista

ulkopuolisten, keskittymistä
häiritsevien tekijöiden poistamista

lupaa olla sosiaalisessa kanssakäymisessä opiskelun aikana
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
43
Analyyttinen
Holistinen

toimi askel kerrallaan ja esitä tiedot
yksityiskohtaisesti

tarjoa kokonaiskuva asiasta ja kiteytä asiat
yhteenvedonomaisesti

anna opiskelijoiden keskittyä, harkita ja
opiskella rauhassa

anna mahdollisuus keskusteluun, välittömiin
kommentteihin ja liitä asiat opiskelijoiden kokemuksiin

anna pohtia ongelmia

anna ideoida ja visioida

perusta opetus auditiivisen aistin käyttöön

hyödynnä kinestettisyyttä ja visuaalisuutta (ei lukemista)

opetus aamupäivällä

opetus iltapäivällä

ei erityisiä liikkumisen tai syömisen tarpeita

anna mahdollisuus liikkumiseen, syömiseen tai juomiseen

opiskelua viileässä luokkahuoneessa

opiskelua lämpimissä vapaamuotoisen mukavissa tiloissa

opiskelutilassa kirkas valaistus ja hiljaisuus

himmeä valaistus ja hyväksy taustamusiikki tai –häly

työskentelyä yksin

tehtäviä pareissa ja työryhmissä

kontrolloi tekemistä, ”kuulustelemalla”

älä kontrolloi näkyvästi, vaan taka-alalla

anna asettaa itse tavoitteita

palkitse kehuilla tms. pienestäkin edistymisestä

tehtäväksiannot voivat olla pitkäkestoisia

lyhytkestoiset tehtäväksiannot, muistuta

auta kyseenalaistamaan ja itsenäiseen ajatteluun

sääntöjen laatiminen ja hyvä perustelu

huomaa ja palkitse vastuuntuntoisuus

muistuta tehtävistä ja lupauksista (ei komentaen)

anna selkeät ohjeet ja säännöt sekä
aseta toimintatavat, menetelmät ja rakenne

anna monenlaisia oppimistilanteita, tavoitteita ja
deadlinejä, mutta anna itse löytää ratkaisut

vältä muutoksia, joista etukäteen ei ole informoitu

järjestä usein uutta tekemistä ja vaihtelua
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
44
OPISKELUTEKNIIKOIDEN PARANTAMINEN
1. Valmistautuminen
2. Opetuksen hyväksikäyttö
3. Aktiivisuus oppitunneilla
4. Tiedonhankinta, kirjaston hyväksikäyttö
5. Lukutaidon kehittäminen
6. Mieleenpainamistekniikka
7. Lukutekniikka
• Motivoituminen
• Muistin kehittäminen
• Tavoitteellisuus
• Aktivaatiotason tiedostaminen
• Objektiivinen ja subjektiivinen suhde tietoon
• Oppiminen ja stressi
• Keskittymiskyky
• Informaation prosessointi
Auditiivinen oppimistyyli
• keskity kuuntelemaan, älä tee muuta
• keskustele muiden kanssa hankalista kohdista
• nauhoita esim. muistiinpanojasi
• lue tekstiä ääneen kun ote herpaantuu
Visuaalinen oppimistyyli
• käytä muistiinpanoissa kuvioita, alleviivauksia, kuvia
• muistiinpanoja voi tehdä myös mind map –tekniikalla
• piirrä kuvia opiskeluaiheestasi
• opetusohjelmat (dvd:t, videot jne.)
Kinesteettinen oppimistyyli
• tee muistiinpanoja kuunnellessasi ja lukiessasi
• hyödynnä havaintoesityksiä
• tee itse
• liiku opiskellessasi
13.4.2015
Opiskelutapatesti
http://www.xestia.net/testit/oppimistapa.php
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
45
Hyvin koulussa menestyvän profiili
- perinteinen kouluopetus suosii tällaista oppimistyyliä, voisiko osa menestyksestä johtua siitä?
Integroitunut
Multisensorinen
V-A-T-K
Ei väliä
Preferoi yksintyöskentelyä,
mutta ryhmätyökin käy,
erityisesti
vertainen
Ei ääntä,
muodollinen
ympäristö
Ei
auktoriteettiä
Korkea
Korkea
Matala
Vähän
Heikommin menestyvän opiskelijan profiili
- perinteinen kouluopetus ei tue riittävästi tällaista oppimistyyliä, voisiko heikompi menestys johtua osaksi siitä?
Holistinen tietojenkäsittely
Taktiilis-kinesteettisiä
taipumuksia
Vaikea istua hiljaa
paikoillaan,
levottomuus
Myöhäinen
vuorokaudenaika
Musiikki auttaa
heidän oppimistaan
Vapaamuotoinen
työtila
Eivät pidä
kirkkaasta
Tarvitsee
auktoriteetin
Heikko
Heikko
Korkea
Heikko
ESIM. KINESTEETTISEN OPPILAAN TUKEMINEN
- kinesteettisesti suuntautunut kiinnittää huomion tunnilla esim. siihen, miten opettaja kertoo
asioista; opettajan liikkeisiin, ilmeisiin ja eleisiin sekä siihen, onko oppimisen aikana hyvä "fiilis"
- opitun palauttamisessa kinesteettinen oppija tukeutuu juuri oppimistilanteessa tulleisiin
kokemuksiin: hän muistaa, miltä jokin asia tuntui, millainen tunnelma siihen liittyi
- fyysisesti suuntautuneita, lukiessaan he saattavat käyttää esimerkiksi sormea tai kirjainmerkkiä
apunaan, oppimista saattaa häiritä esim. koulun kova tuoli, opiskeluympäristön täytyy tuntua
hyvältä, jotta keskittyminen onnistuisi, liikkuvat mielellään
- tekemällä oppijoita, testaavat, kokeilevat, liikkuvat, kirjoittavat, piirtävät, käyttävät käsiään
Miten voidaan tukea:
- mallioppiminen, jäljittely, mallintaminen, kokemuksellinen oppiminen, työssäoppiminen,
projektioppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen
- simulaatiot (todellisuuden harjoittelu), mallinnukset, pelit ja leikit, projektit, produktiot, konkreettisten
esineiden käyttö, muistiinpanojen tekeminen lapuille, kasvien keräily, sanajärjestyksen opettelu lappujen
avulla, vuorovaikutteiset harjoitukset, sosiodraama, roolipelit, näytelmäharjoitukset, havaintoesitykset
teorian yhteydessä, yhteistoiminnallinen opetus, jossa opiskelijat opettavat toinen toisiaan
- uuden asian opiskelussa kannattaa välttää paikoillaan istumista, lukemistakin voi harjoittaa
kinesteettisesti huoneessa edestakaisin kävellen
- oppijan omien kokemusten mukaanottaminen opiskeluun
http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/724/725/m1544/Opiskelutekniikat
13.4.2015
Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd
48
ARVIOINTIA, KYSYMYKSIÄ
• miten oppimistyylit suhteutuvat eri oppiaineisiin  tulee esille, kun opettaa useita aineita
• miten oppilaan / opettajan persoonallisuus huomioidaan
• miten temperamentti vaikuttaa oppimistyyliin, onko osa sitä
- hitaat eivät ole tyhmiä, vaan prosessoivat pidempään ja kenties kiertävät useampia ”hermeneuttisia kehiä”
• kysymys syömisestä, juomisesta, pipon, takin pitämisestä tunnilla, metelöinnistä jne.
-> nosti esiin kysymyksen myös käytöstavoista, säännöistä, eri vapauksista
• ryhmäyttäminen ja erilaisten ryhmien käyttö nousi moneen kertaan esiin: saman tyyppiset oppimistyylit
yhdessä vai niin, että ryhmässä erilaisia
• mikä on motivaation, motivoitumisen suhde oppimistyyleihin ulkoista motivaatiota ruokittava koko ajan
• oppimis- ja opetustyylien hyödyntäminen: saadaan kokonaiskuva, monipuolistetaan opetusta, jaetaan
ryhmiin, huomioidaan yksilöt, joiden oppimistyylit eivät istu hyvin kouluun, kehitetään oppimistyylejä
• opettamistyylin keskeisenä elementtinä pidettiin suhdetta oppilaisiin - opettamisen ydin on
vuorovaikutuksessa, joka heijastaa opettajan omaa persoonallisuutta
• pitäisikö myös opiskelijoiden kanssa keskustella opettajien opetustyyleistä ja niiden tuloksista, miten
• oppilailla monta opettajaa, jotka muodostavat opetustyylien mosaiikin, ”aina joku natsaa”
• miten erilaiset oppimateriaalit mahdollistavat oppimistyylien hyödyntämisen
(kirjat, harjoituskirjat, virtuaaliset oppimisympäristöt)
• opettajan kehityskaari (missä vaiheessa kukin on) ja sen vaikutus opetustyyliin, vahvuudet kussakin
vaiheessa, uusien perehdytys
• kenen vastuulla oppismistyylien organisoiminen oppilaitoksessa on (kaikkien, opon, luokanvalvojan…)
49
OPPIMISTYYLITESTEJÄ
Mallia kehittäneet useat tutkijat, tunnetuimmat ovat Honey & Mumford (1992)
Testaa itsesi: http://www.tenviesti.fi/oppimistyylit.htm
Humanic –testi
http://www.humanic.fi/php/oppimistyylit.php
Miellejärjestelmätesti
http://www.tenviesti.fi/test1.htm
Lyhyt oppimistyylitesti
http://www.linguanet-europa.org/pdfs/learning-style-questionnaire-fi.pdf
Aistit oppimisessa -testi
http://kielikompassi.jyu.fi/omatila/tila/oppimistyylit_aistit_lomake.shtml
Auditiivisuus,- visuaalisuus-, kinestettisyystesti englanniksi
http://www.vark-learn.com/english/page.asp?p=questionnaire
Useita englanninkielisiä testejä
http://opetuki2.tkk.fi/p/tehopenaali/itsetuntemus/lisaa_tyyleja.htm
Opiskelutapatesti
http://www.xestia.net/testit/oppimistapa.php