Transcript Seminaarityö

KONSTRUKTIOMATERIAALIT JA NIIDEN
VALINTA / syksy 2013
Ohjeita seminaarityötä varten
TkT Harri Eskelinen
1
PÄIVÄN TEEMAT
MITEN SEMINAARIAIHETTA
KÄSITELLÄÄN?
 MITÄ VAADITAAN SEMINAARITYÖN
SISÄLLÖLTÄ?
 MITÄ VAADITAAN SEMINAARITYÖN
RAKENTEELTA?

2
TUTKIMUSONGELMAN KUVAUS

Jokaiseen käsiteltävään seminaariaiheeseen
liittyen kukin ryhmä muodostaa
tutkimusongelman ja tutkimuskysymyksiä,
joihin seminaarityö vastaa
 Tutkimusongelma on laajempi yläkäsite
tutkittavalle asiakokonaisuudelle ja
tutkimuskysymykset ovat tarkkoja
kysymysmuotoon laadittuja kysymyksiä, joihin
seminaarityössä vastataan yksiselitteisesti
 Tiedeyhteisön peruskysymys on aina ”miksi?”
3
KÄYTETYN METODIIKAN KUVAUS


Tutkimusmenetelmänä tässä seminaarityössä on
luonnollisesti kirjallisuustutkimus
Seminaarityöhön laaditaan oma pääluku, jossa
kuvataan ainakin seuraavat tiedonhakua koskevat
asiat:





Tiedonhakutavat (esim. SCOPUS, GOOGLE SCHOLAR jne.)
Tiedonhaun tulokset graafisina kuvaajina
Käytetyt tietokannat (esim. SPRINGER, ELSEVIER jne.)
Käytettyjen lähteiden luokittelu (esim. review-artikkelit vs
muut, eri maalaiset artikkelit, ikäjakauma jne.)
Käytettyjen lähteiden määrä
4
KIRJALLISUUSTUTKIMUKSEN LÄHESTYMISTAVAT

Metodikuvauksessa mainitaan onko kirjallisuustutkimus
luonteeltaan toteavaa vai ohjaavaa:
 A) Toteava tutkimus:




Tässä kirjallisuusselvityksen tavoite on kerätä kirjallisuudesta
tietoja tutkimuksen kohteesta
Tavoite on myös tarkistaa, ovatko tiedot totuudenmukaisia
Peruskysymys: Ovatko lähteissä annetut tiedot luotettavia?
B) Ohjaava tutkimus:




Ohjaavan tutkimuksen tarkoitus on tuottaa uusia ideoita ja
näkökulmia tai auttaa poistamaan olemassa olevia epäkohtia.
Ei haeta pelkästään tosiasioita, vaan myös ideoita siitä, miten
asiat voisivat olla.
Kirjallisuudesta haetaan tietoja siitä, miten esimerkiksi
standardit, säädökset, ohjeet ja käsikirjat ovat muuttuneet.
Peruskysymys: Mitä kirjallisuudesta löytyviä ideoita tai
ratkaisuja voidaan soveltaa tähän päivään?
5
LÖYDETTYJEN LÄHTEIDEN KÄYTTÖ

Oikea tapa työskennellä:


Käytetään ja hyödynnetään löydettyä
tietoa ja useita eri lähteitä – ei vain
kopioida niitä
Pahin mahdollinen tapa työskennellä:

Kootaan ”COPY-PASTE”-tekniikalla
peräkkäin tekstiä eri lähteistä
analysoimatta kopioituja tekstikappaleita
mitenkään
6
LÖYDETTYJEN LÄHTEIDEN KÄYTTÖ

Kirjallisuustutkimuksessa löydetyn tiedon
käyttämiseksi ja hyödyntämiseksi on
useita eri keinoja:
Vertailut
 Ryhmittelyt
 Erilaiset kaavioesitykset
 SWOT-analyysit
 Aikajanalla tehtävät tarkastelut

7
VERTAILUT

Vertailun voi tehdä esimerkiksi seuraavilla
tavoilla:



Vertaillaan eri lähteiden (kirjoittajien) antamaa
tietoa
Vertaillaan rinnastettavissa olevia asioita tai
asiakokonaisuuksia (esim. vaihtoehtoisten
materiaalien soveltuvuutta joihinkin
käyttökohteisiin)
Vertaillaan pareittain tai laaditaan taulukko.
Taulukossa voi myös pisteyttää tai muuten muuttaa
tietoa numeeriseen muotoon. Pelkkä taulukon
laatiminen ei siis riitä, vaan vertailuluvut on syytä
laskea itse esim. erotuksina, suhdelukuina, %osuuksina tai muulla sopivalla tavalla.
8
RYHMITTELYT

Löydetyn lähdeaineiston perusteella muodostetaan
asiakokonaisuuksia esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
 Haetaan kirjallisuudesta löydettyjä eri havaintoja
yhdistävä tekijä (esim. tiimin koneensuunnittelutyön
parantunut tehokkuus) ja ryhmitellään tähän vaikuttavia
tekijöitä (esim. oikean metodiikan valinta, valmistusmenetelmien hyvä tuntemus, oikea organisaatio, ergonominen
työympäristö, tehokkaat suunnittelutyökalut jne.)

Jaotellaan iso aihe pienempiin osiin ja puretaan
löydetty lähdeaineisto näin syntyneisiin uusiin
alaryhmiin (esim. koneensuunnittelutyön tehokkuus 
suunnitteluun kulunut aika, organisaation koko, suunnittelun
volyymi tuotemäärinä tai rahassa mitattuna, globaalisuusaste
jne.)
9
KAAVIOESITYKSET

Löydetyn lähdeaineiston perusteella voidaan
laatia erilaisia graafisia esityksiä, jotka puretaan
myös tekstiksi. Lähdeaineistosta voi löytää tietoa
kaavioihin ”pala-palalta”  valmis kaavio voi
tuottaa uutta tietoa
 Kaavio voi myös nostaa esille keskeisiä
solmukohtia, osoittaa jonkin
materiaalinvalintaprosessin tärkeimmät vaiheet
tai havainnollistaa tärkeitä valintatilanteita


Syy-seuraus- kaaviot, vikapuu-kaaviot
Lohkokaavio jonkin asian kehityksestä, järjestelmän
vaiheistuksesta, tehtävän suoritustavasta,
vaihtoehtojen merkityksestä jne.
10
Vikapuukaavio auttaa
hahmottamaan
vastauksia kysymykseen
MIKSI?
11
PERINTEINEN SWOT-ANALYYSI
1 Vahvuudet
2 Heikkoudet
(Strengths)
(Weaknesses)
3 Mahdollisuudet
4 Uhat
(Opportunities)
(Threats)
12
TÄYDENNETTY SWOT-ANALYYSI
1. Vahvuudet
2. Heikkoudet
3. Mahdollisuudet
5. Menestystekijät
(1 ja 3)
6. Heikkoudet
vahvuuksiksi
(2 ja 3)
4. Uhat
7. Uhat
vahvuuksiksi
(1 ja 4)
8. Mahdolliset
kriisitilanteet
(2 ja 4)
Sisäiset
Ulkoiset
Huomaa, että 8-kenttäinen SWOT-analyysi tuottaa uutta tietoa ruuduissa 513
8, mutta ruudut 1-4 vain kirjaavat olemassa olevan tilanteen.
AIKAJANAN KÄYTTÖ

Aikajanan avulla voidaan esittää varsinaisen
tutkittavan aiheen lisäksi keskeiset aiheeseen
vaikuttaneet tekijät ja niiden ajankohta
 Aikajana antaa nopeasti mielikuvan myös
kehityksen nopeudesta ja mahdollisista
muutossykleistä  voidaan tuottaa uutta tietoa
 Aikajanaan voidaan yhdistää esim. voima- ja
vastavoimatarkastelu, jonkin ilmiön syiden
selvittämiseksi (tyypillinen esimerkki esim. saman
koneenosan eri kehitysversion kulumistutkimus
materiaalinvalinnan näkökulmasta)
14
T
E
O
L
L
I
S
U
U
S
T
I
E
D
E
Y
H
T
E
I
S
Ö
Nanopinnoitteet
2000
Elektroniikka
Adaptiiviset
materiaalit
2005
Nanokoneet
Nanorobotit
2010
2015-2020
Passive
nanostructures
Active
nanostructures
Nano
systems
Lähde 1
Lähde 2
Lähde 3
Molecular
nanosystems
Lähde 4
15
TIEDONHAUN JA KIRJALLISUUSTUTKIMUKSEN
TOTEUTUS SEKÄ LÖYDETTYJEN LÄHTEIDEN
HYÖDYNTÄMINEN


SEURAAVA KYSYMYSLISTA AUTTAA
TIEDONHAUN TOTEUTUKSESSA JA
LÖYDETTYJEN LÄHTEIDEN HYÖDYNTÄMISESSÄ:
1. Onko lähdeaineistoista tehtävälle tiedonhaulle
asetettu selvä tavoite: mihin kysymykseen haetaan
vastausta?




Välttämättä tämä ei ole sama kuin asetettu tutkimuskysymys!
2. Onko seminaariryhmän keskusteluissa ilmennyt
jokin tietoaukko, jota tiedonhaulla pyritään
täyttämään?
3. Onko kirjallisuuskatsauksen lähteiksi valittu oman
tutkimusaiheen näkökulmasta vain relevantteja ja
vahvoja lähteitä?
4. Ovatko kirjallisuuskatsauksen lähteiksi valitut
lähteet uusia?
16

5. Ovatko kirjallisuuskatsauksen lähteiksi
valitut lähteet alkuperäisiä?
 6. Onko kirjallisuuskatsauksesta koko ajan
tunnistettavissa, mikä on lähteistä poimittua
tietoa ja mikä on seminaariryhmän omaa
näkemystä?
 7. Onko kirjallisuuskatsauksessa viitattu oman
tutkimusalan ”guruihin” ainakin lyhyesti?
 8. Tuottaako tehty kirjallisuustutkimus jonkin
selkeän tuloksen? Voiko tuotettujen tulosten
perusteella tehdä joitakin johtopäätöksiä?
17
SEURAAVAT NÄKÖKOHDAT TULISI MUISTAA
LÄHTEITÄ VALITTAESSA:






Samasta aiheesta tulisi löytää vähintään kaksi itsenäistä
lähdettä, joita tulee verrata keskenään ja omiin tuloksiin
Jos jostakin aiheesta on tiedossa tunnustettuja
asiantuntijoita, “guruja”, näiden kirjoittama aineisto on
ehdottomasti käytävä läpi
Löydettyjä lähteitä tulee peilata työryhmän omiin
havaintoihin eli lähteitä tulee käyttää joko tukemaan omia
käsityksiä tai lähteiden esimerkiksi vanhentunut tieto tulee
asettaa kyseenalaiseksi
On pyrittävä löytämään alkuperäinen lähde
Hyödynnä LUT:n kirjaston verkko- ja muita tietokantoja
Vältä kaupallisia/ epätieteellisiä www-sivustoja
18
HEIKOT JA VAHVAT LÄHTEET

Heikot ja vahvat lähteet tulee erotella ja pitäytyä
tutkimuksessa vain vahvoissa lähteissä (seminaarityön
pohdintaosiossa voi punnita myös heikkojen lähteiden
sanomaa)

Heikkoja lähteitä ovat:






opinnäytteet,
ei-tieteellisten lehtien artikkelit,
ilman asianmukaista lähdeviittausta olevat www-lähteet,
monet yli 10 vuotta vanhat kirjat (ellei niitä ole päivitetty
uudistetulla painoksella),
julkaisemattomat tai salaiset aineistot (joita tutkijat eivät pääse
edes luvanvaraisesti analysoimaan)
asiakirjat, jotka eivät ole viittausketjun ensimmäisiä, alkuperäisiä
lenkkejä (jos on vaarana, että useat asiakirjat pohjaavatkin
täysin samaan lähteeseen, eikä uutta tietoa esitetä)
19
TRIANGULAATIO

Monesti tutkijat pyrkivät
varmistamaan jonkin havaintonsa
soveltamalla useita toisistaan
riippumattomia lähteitä,
todistustapoja tai menetelmiä.
Yksi tapa on hyödyntää nk.
triangulaatiota
Aikaisemmat
tutkimukset
2
1
2
3
3
3
Uusi
laadullinen
mittaus
Haastattelut
1
2
1
2
3
1
Kolme riippumatonta
tapaa tutkia
Kolme vertailua
verifioinnissa
20
”PIKKU-TRIANGULAATIO”

Kun jostakin rajatusta aiheesta (esim. jonkin
materiaalin kulumisilmiön mallinnus) haetaan
lähteitä, voisi yksi hyvä tiedonhakutapa olla
hakea kolmea lähdettä seuraavilla
periaatteilla:



Lähde 1: Yksi perusteos (kirja tms.), jossa asian
taustat on kerrottu
Lähde 2: Yksi julkaisu, jossa etsittävä yksityiskohta
on esitetty ”sanatarkasti”
Lähde 3: Yksi uusi julkaisu (lehtiartikkeli tai
konferenssijulkaisu), jossa etsittävää asiaa on
sovellettu johonkin toiseen samantyyppiseen
kohteeseen kuin mitä itse tutkit
21
SEMINAARITYÖN RAKENNE

Seminaarityössä käytetään IMRAD -jäsentelyä:

Introduction (Johdanto) = mitä ongelmaa tutkitaan ja
miksi?
 Methods (Menetelmät) = miten ongelmaa tutkitaan?
 Results
(Tulokset) = mitä tuloksia saatiin aikaan?
and
 Discussion (Pohdinta) = mikä tulosten merkitys on ja
mitä johtopäätöksiä niistä voi
tehdä?
Näiden lisäksi julkaisussa on aina tiivistelmä,
yhteenveto, muuttuja- ja lyhenneluettelo sekä
sisällysluettelo.
22
1 JOHDANTO

Johdantoluvun rakenne noudattaa seuraavaa
jaottelua:
 1.1 Seminaarityön tausta ja lähtökohdat
 1.2 Asetettu tutkimusongelma
 1.3 Muodostetut tutkimuskysymykset ja
tutkimuksen tavoite
 1.4 Seminaarityön aihepiirin rajaukset
23
2 TUTKIMUSMENETELMÄT
Menetelmät-luvussa kuvataan miten
tiedonhaku toteutettiin ja miten tietoa tullaan
käyttämään, mutta ei käsitellä itse lähteiden
sisältöä
 Pääluvun nimeksi sopii esimerkiksi:
”Kirjallisuustutkimuksen toteutus” tai
”Kirjallisuustutkimuksessa sovelletut
tiedonhaun menetelmät”
 Tässä seminaarityössä Menetelmä-luku on
suhteellisen lyhyt ja perustuu aiemmin
kuvattuihin näkökohtiin sekä SCOPUS-haun
tuottamiin kuvaajiin

24
25
26
27
28
3 KIRJALLISUUSKATSAUS

Perinteisessä IMRAD-rakenteessa
kirjallisuuskatsaus on johdantoluvun viimeinen
alaluku, mutta jos katsaus on laaja, se
tehdään yleensä erillisenä päälukuna
 Koska seminaarityö perustuu
kokonaisuudessaan kirjallisuustutkimukseen,
tehdään kirjallisuuskatsauksesta oma pääluku
vasta kuvattujen menetelmien jälkeen
 Luvun sisältöä kirjoitettaessa otetaan
huomioon aiemmin tällä luennolla annetut
ohjeet!
29
4 TULOKSET

Seminaarityössä tulokset ovat
kirjallisuustutkimuksen pohjalta johdettuja
vastauksia asetettuihin tutkimuskysymyksiin ja
ratkaisu asetettuun tutkimusongelmaan
Kyse voi olla materiaalinvalinnan toteutuksesta
tiettyyn sovelluskohteeseen
 Tulokset voi esittää tiivistetysti ja johdonmukaisesti
siten, että tehdyn tiedonhaun merkitys ratkaisussa
näkyy selvästi

30
5 POHDINTA

Pohdinnassa esitetään objektiivinen arvio omasta
tutkimuksesta kehittämisehdotuksineen, suoritetaan
kriittinen vertailu kirjallisuudesta löydettyihin havaintoihin
ja tehdään johtopäätökset.




Arviointi tulee kohdistaa sekä itse tuloksiin, lähinnä niiden
luotettavuuteen ja pätevyysalueeseen, että niiden suhteeseen
aikaisempaan tutkimustietoon.
Mahdollisille eroille eri lähteiden kesken pyritään löytämään
selityksiä.
Tulosten arvo koostuu niiden uutuudesta ja yleistettävyydestä.
Pohdintaluku päättyy yleensä johtopäätösten esittämiseen jopa
numeroituina tai lueteltuina tiivistettyinä ”kannanottoina”
31

”Pohdinta”-lukuun on hyvä sisällyttää ainakin
seuraavat alaluvut:






5.1 Vertailu eri lähteiden antamien tietojen kesken
5.2 Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti
5.3 Keskeiset johtopäätökset
5.4 Tulosten yleistettävyys
5.5 Tutkimuksen objektiivisuus (kriittinen oman työn
tarkastelu)
5.6 Jatkotutkimusaiheet (kirjallisuustutkimus on
voinut nostaa esille uusia aiheita tai tehtyjen
rajausten takia jokin aihe on jätetty seminaarityössä
käsittelemättä)
32
TIIVISTELMÄ JA YHTEENVETO

Jokaiseen seminaarityön alkuun laaditaan tiivistelmä
suomeksi ja englanniksi sekä ranskaksi/saksaksi
 Jokaisen seminaarityön loppuun laaditaan yhteenveto
 Tiivistelmä ja yhteenveto ovat tarkoitetut antamaan
pikakuvauksen tutkimuksen keskeisestä sisällöstä.
 Tiivistelmä kertoo vain IMRAD-jaottelun mukaiset pääasiat.
 Yhteenveto on luonteeltaan ”laajennettu tiivistelmä”, joka
kertoo seminaarityön keskeisen sisällön.
 Yhteenvedossa ei tietenkään saa olla sellaista asiaa, jota
ei ole aikaisemmin ollut itse tekstissä. Yhteenveto ei ole
johtopäätösten luettelo (ne on kirjattu pohdinta-lukuun).
33
SISÄLLYSLUETTELO










Tiivistelmä
Käytetyt lyhenteet ja merkinnät
1 Johdanto
 1.1 Tausta ja lähtökohdat
 1.2 Tutkimusongelma
 1.3 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen tavoite
 1.4 Rajaukset
2 Menetelmät
 2.1 Tiedonhakutavat
 2.2 Tiedonhaun tulosten analysointitavat
 2.3 Käytetyt tietokannat
 2.4 Käytettyjen lähteiden luokittelu ja määrä
3 Kirjallisuuskatsaus
4 Tulokset
5 Pohdinta
 5.1 Vertailu eri lähteiden antamien tietojen kesken
 5.2 Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti
 5.3 Keskeiset johtopäätökset
 5.4 Tulosten yleistettävyys
 5.5 Tutkimuksen objektiivisuus
 5.6 Jatkotutkimusaiheet
6 Yhteenveto
Lähdeluettelo
HUOM!!! Tällainen periaatteellinen sisällysluettelo ei kuitenkaan suoraan kelpaa seminaarityön
sisällysluetteloksi!!! Tämä kuvaa vain sisällön vaatimuksia!
34
Hyvän sisällysluettelon otsikot luettuaan
lukija pystyy ”arvaamaan” seminaarityön
aiheen varsin tarkasti
 Kirjallisuuskatsaus- ja Pohdinta –
pääluvut kannattaa siis alaotsikoida
käyttäen seminaariaiheeseen sidottuja
alaotsikoita

35
RAPORTIN JA PP-ESITYKSEN LAAJUUS





Sekä tutkimusraportti että PowerPoint esitys
noudattavat tiedeyhteisön yleisesti hyväksymää
IMRAD –rakennetta
Laadittavan kirjallisen seminaariesityksen
laajuus on n. 15 A4-sivua.
Ulkoasun ja kirjoitusohjeiden osalta noudatetaan
LUT:n kandidaatin ja diplomityön ulkoasuohjetta
ellei tällä luennolla ole muuta neuvottu
Laadittavan PowerPoint-esityksen laajuus on n.
10-12 diaa ja esityksen kestoaika 15 min
Työn alkuun tuleva lyhyt tiivistelmä laaditaan
suomeksi, englanniksi ja saksaksi/ranskaksi.
36