Transcript Pellolta pöytään

Perunan strategiatyö
Pellolta pöytään-työryhmä
Kansallisarkisto
9.12.2010
Jan Porander
Taustaa maailmanlaajuisesti
• Maatalousmaasta syntyy pulaa pidemmällä aikavälillä
• Maapallon väestön voimakas kasvu
• Kotieläintuotannon kasvu > valkuaisrehun tuotanto
• Pellon käyttö myös bioenergiaan
• Peruna on tehokas ravinnon tuottaja
• Perunan viljely lisääntyy voimakkaimmin kehitysmaissa
• Suurin tuotantomaa on Kiina
• Kasvupotentiaali on kehitysmaissa yhä suuri
• Perunan vedentarve esim. riisiin verrattuna on vähäinen
• Hiilijalanjälki on vähäinen
9.12.2010
2
9.12.2010
3
Maailman perunantuotanto ja väestömäärä
tonnia
1000 ihmistä
350 000 000
7 000 000
300 000 000
6 000 000
250 000 000
5 000 000
200 000 000
4 000 000
150 000 000
3 000 000
Perunantuotanto
100 000 000
Väestömäärä
50 000 000
2 000 000
1 000 000
0
0
1961
1970
1980
1990
2000
2009
Lähde: FAO Statistics ja YK
9.12.2010
4
Perunantuotanto Suomessa
• Pääosa perunasta käytetään kotimaassa
• Tuonnin ja viennin osuus 2-3 % perunan kokonaistuotannosta
• Perunan viljelyala on vähentynyt n. 10 000 ha EU-aikana
• Tuotantomäärä on kuitenkin pysynyt ennallaan
• Viljely ammattimaistuu ja tehostuu
• Viljely alueellisesti keskittynyt Suomessa
•
•
•
•
Ruoka- ja ruokateollisuusperuna Pohjanmaalle
Varhaisperuna Varsinais-Suomeen
Tärkkelysperuna Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle
Siemenperuna Pohjois-Pohjanmaalle
• Peruna suhteellinen sadontuotantokyky on hyvä
• Suomessa perunan kasvinsuojelullinen tilanne on hyvä
9.12.2010
5
Viljelijät
• Viljelijöiden määrä vähenee vuosittain
• Perunaa viljelevien tilojen lukumäärä on puolittunut 2000-luvulla,
29 000 > 14 400
• Ammattimaisten ruokaperunaviljelijöiden määrä on pudonnut
1300:sta 900:aan
• Ruokateollisuusperunan viljelijöiden määrä on vähentynyt
500:sta 300:aan
• Viljelijöiden viljelyosaaminen on korkealla tasolla
• Viljelyn suunnittelu, tuotantopanosten tehokas käyttö,
lajiketuntemus
9.12.2010
6
Perunan kulutus (Kotimaiset Kasvikset ry)
• Perunan kulutus Suomessa on pysytellyt viimeiset kymmenen vuotta
reilussa 60 kilossa henkeä kohti. Vuonna 2006 suomalainen söi
perunaa 61 kg
• Perinteisen, kuorimattoman ruokaperunan lisäksi perunaa hankitaan
erilaisina jalosteina, esimerkiksi pakastettuina ranskanperunoina ja
perunasuikaleina arviolta 10 kg henkeä kohti vuodessa
• Yhä useammin peruna nautitaan ammattikeittiön valmistamana kodin
ulkopuolella
• Perunoiden kokonaiskulutus 327 milj. kg jakautuu seuraavasti: ostot
kaupoista 29%, omatarveviljely 10%, perunakuorimot 35% (osa
elintarviketeollisuuteen, osa suurkeittiöihin) ja 26% muuhun
suurtalouskäyttöön
• EU-maista Suomi on perunankulutuksessa sijalla 14. Latvia, Liettua,
Portugali, Puola, Britannia ja Irlanti pitävät kärkipaikkoja
9.12.2010
7
Perunan markkinat
• Suuret satovaihtelut
• Pinta-alamuutokset eivät suuria, mutta sääolot aiheuttavat vaihtelua
• Ruokaperunan hinta reagoi voimakkaasti tuotantomäärään
• 10 % sadon lisäys heikentää viljelijähintaa 20 % ja päinvastoin
• Ruokaperunan viljelijähinta ei kata jatkuvasti nousevia
tuotantokustannuksia
• Perunan myyjiä on paljon, markkinointiyhteistyö lisääntyy
hitaasti
• Suuria perunan ostajia on vain muutama ja niiden asema
on vahva
• Viljelijähinnan osuus kuluttajahinnasta on 1/4-1/7
9.12.2010
8
Kansallinen perunantuotannon tuki
• Tavoitteena oli turvata ruoka- ja ruokateollisuusperunan
kilpailukyky EU:iin liityttäessä
• Alempi satotaso, suuremmat viljelykustannukset
• 7,2 milj. euroa, n. 400 euroa/ha sopimuslisineen, 1,5-2,0
senttiä/kg
• Tuen saanti edellyttää, että käytettävä siemen on
korkeintaan kerran itse lisättyä
• Tukea saa kaikki muu peruna paitsi tärkkelysperuna
• Hevi-järjestelmän uudistuksen yhteydessä päätettiin
kansallisten tukijärjestelyjen poistumisesta 2011 jälkeen
9.12.2010
9
Perunan vahvuuksia
• Kuluttajat suosivat kotimaista
• Kulutuksen vahva arvopohja: perinteisyys, tuttuus,
terveellisyys, edullisuus ja ekologisuus
• Tuotteiden käytön helppous, monipuolinen
tuotevalikoima
• Korkea viljelyosaaminen, hyvä kasvinsuojelutilanne
• Tehokas logistiikka
• Teolliset tuotantoyksiköt pieniä, mutta tehokkaita
9.12.2010
10
Perunan heikkouksia
• Käytön vaikeus, pitkä kypsymisaika
• Keskustelu hiilihydraateista nakertaa perunan
myönteistä imagoa
• Huonot kokemukset suurtalousperunasta
• Suomen pohjoiset ja vaikeat tuotanto-olosuhteet
• Suomen heikko kilpailuasema suhteessa muihin EUmaihin
• Viljelijähinta ei kata viljelykustannuksia, korkea
kustannustaso
• Teollisuuden heikko kannattavuus
• Ylikapasiteetti pakkaamoissa
9.12.2010
11
Perunan mahdollisuuksia
• Lohas-kuluttajien määrän kasvu, arvostavat lähellä tuotettua,
kotimaista, ottavat asioista selvää
• Perunan ekologisuudessa mahdollisuuksia imagon rakentamiseen
• Ruokaharrastuksen lisääntyminen
• Kulutusmäärän nosto
• Vientimäärän kasvattaminen ja vakinaistaminen (hintakysymys)
• Tuotekehitys jalosteissa, kuluttajaystävällisemmät, maukkaat
tuotteet
• Ruokaperunan tuotteistaminen
• Sivuvirtojen tehokas käyttö
• Geenitekniikka, kotimainen lajikejalostus
• Horeca-kaupassa kotimaisuustietoisuuden lisääminen (väline
puuttuu)
9.12.2010
12
Perunan uhkia
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ateriakäytäntöjen muuttuminen
Perunan vaihtoehtojen houkuttelevuus, tuotekehitys
Kuluttajien vieraantuminen alkutuotannosta ja maaseudusta
Nuorison kulutuksen pieneneminen
Tuotekehityksen jääminen jalkoihin rajussa kilpailutilanteessa
Halvat tuontijalosteet
Joukkoruokailun kumiperunat
Kasvinsuojeluvalmisteiden niukkuus
Perunantuotannon jatkuvuus ja uusien yrittäjien tulo alalle
Maatalouden riskien (säästä aiheutuvat satoriskit,
ilmastonmuutoksen vaikutukset, ilmaston ääri-ilmiöt,
markkinavaihtelut, kasvitaudit) lisääntyminen
• Viljelyn kannattavuus heikko, tuen poistuminen heikentää edelleen
tilannetta
• Viranomaispäätökset: kasvinsuojeluaineet, ympäristövaatimukset
• Ulkomaiset kauppaketjut
9.12.2010
13
Visio
• Muuntumiskykyinen perunasektori, joka pystyy
kokonaisuudessaan toimimaan kestävästi ja
kannattavasti
9.12.2010
14
Tavoitteet
• Kuluttajat: Perunasektori pystyy vastaamaan eri
kuluttajaryhmien vaatimuksiin ja tarpeisiin sekä
kuluttajatottumusten muutoksiin.
• Ammattikeittiöt ja ravintolat: Laadukkaiden ja
käyttötarpeita vastaavien kotimaisten perunoiden ja
perunatuotteiden käyttö on itsestään selvyys.
• Viljely: Ruoka- ja ruokateollisuusperuna tuotetaan
kestävästi ja kannattavasti. Peruna vastaa kuluttajien ja
perunan ostajien laatuvaatimuksia sekä Suomessa että
ulkomailla ja tuotettu määrä vastaa kysyntää.
9.12.2010
15
Tavoitteet
• Perunamarkkinat: Markkinat toimivat sekä kotimaassa että
vientikaupassa tasapainoisesti ja ennustettavasti. Kaikilla sektorin
osapuolilla on tasapuolinen asema ketjussa.
• Pakkaamot, kuorimot, teollisuus: Aktiivisella tuotekehityksellä
halutunlaisesta raaka-aineesta valmistetaan kannattavasti tuotteita
muuttuviin kuluttajatarpeisiin ja eri kuluttaja- ja käyttäjäryhmille.
• Tukut, kauppa ja suoramyynti: Kotimaiset perunat ja perunatuotteet
ovat haluttuja myyntiartikkeleita. Kuluttajat pitävät perunan ja
perunatuotteiden myyntipisteitä houkuttelevina kaupoissa.
9.12.2010
16
Toimenpide-esityksiä
• Perunan laadun säilyttäminen ja edelleen parantaminen
• Laatuun panostus ketjun kaikissa vaiheissa
• Perunalaatujen ja hinnan eriyttäminen, premium-perunat
• Tuotekehitykseen panostaminen
• Ruokaperunan perusvalikoimiin vaihtoehtoja (uudet kulutustrendit, 1-2
hengen taloudet)
• Laadukkaat perunatuotteet erilaisiin käyttötilanteisiin
• Perunan mielikuvan parantaminen ja kulutuksen lisääminen
• Viestintä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
perunan hyvien ominaisuuksien ja mahdollisuuksien korostaminen
yhteistyö: ruokatoimittajat, kokit, ravitsemusasiantuntijat (esim. reseptiikka)
tutkimustuloksista yksinkertaisia, tiivistettyjä viestejä kuluttajille
koululaisille kampanjoita, mahdollisuus kokeilla ja päästä lähemmäksi alkutuotantoa
tuotteelle kasvot, tuotteen ja tuotannon näkyvä yhdistäminen
alkuperämerkinnät kaikkeen perunaan
lajikkeiden vahvempi esiintuonti
neuvonta ketjun sisällä, oikea peruna oikeaan paikkaan
kuluttajien ravitsemusosaamisen lisääminen
• Esillepano ja säilyttäminen kaupassa
• nopea kierto, näyttävä esillepano, asianmukainen valaistus, lämpötila
9.12.2010
17
Toimenpide-esityksiä
• Perunantuotannon kannattavuuden varmistaminen
• Tuotantomäärien parempi hallinta
• Tuottajien aseman vahvistaminen ketjussa
• Tuottajaorganisaatiot
• Markkinaosaamisen lisääminen (VYR/PYR)
• Tuotantosidonnainen tuki ruoka- ja ruokateollisuusperunalle
• Varastotuki
• Viljelyn kustannusten alentaminen
• Satotason nosto, tilakoon kasvattaminen, yhteiskoneet, yhteishankinnat,
kilpailuttaminen
• Perunan laadun varmistaminen
• Koulutus, neuvonta, käyttötarkoituksen mukainen viljelytekniikka
• Varastojen investointituet
• Lisäarvo kotimaisuudesta kuoritulle ja teollisuusperunalle
• Alkuperämerkinnät
• Ketjun toimijoiden välisten yhteistyömallien kehittäminen
9.12.2010
18
Toimenpide-esityksiä
• Jalostava teollisuus ja HoReCa-sektori:
• Tuotekehityspanosten jatkuvuus turvattava
• Viestittävä kotimaisen raaka-aineen valinnan merkityksestä koko
elintarvikeketjun menestymiselle
• Ruokapalveluiden neuvontaa on lisättävä perunan ja
perunatuotteiden käytössä
• Kumiperunoiden välttäminen, perunan keitto-ohjeet, oikean perunan
valinta
• Ruokapalveluiden ruokalistasuunnittelu
• Perunan suosiminen riisin ja pastan sijaan
• Ekologisuuden hyödyntäminen
• Hiilijalanjälkimerkinnät
9.12.2010
19
Toimenpide-esitykset
• Pakkaamot ja kuorimot:
• Ruokaperunan tuotteistaminen
• Yhteistyö tuotekehityksessä, tutkimuksen apu
• Sivuvirtojen tehokas ja taloudellisesti mielekäs käyttö
• Teollinen käyttö, bioenergia
• Viennin esteiden madaltaminen
• Viennin vakinaistaminen
• Yhteistyön lisääminen markkinoinnissa
• Alkuperämerkinnät kuoritulle perunalle
9.12.2010
20