Transcript Helsingin seudun maakäyttösuunnitelma MASU - KUUMA

Helsingin seudun
Maankäyttösuunnitelma MASU
4.6.2014
Kuuma johtokunta
13.4.2015
1
Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman,
asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman
valmistelun eteneminen
MASU
Maankäyttösuunnitelman
MASUn ja
asuntostrategian
valmistelu
MASUluonnos
Maankäytön,
asumisen ja
liikenteen (MAL)
aiesopimus
2016-2019
Suunnitelmien
toteuttaminen
HLJ 2015
HLJ 2015 luonnos
Liikennejärjestelmäsuunnitelman
HLJ 2015
valmistelu
2012
2013
2014
2015
2016
2
Päätöksenteko ja aikataulu
MILLOIN
MITÄ TAPAHTUU
2014 lokakuu
kuntiin lausunnolle
2014 syksy (lokakuusta vuoden
loppuun)
kuntalausunnot luonnoksista
hallitus / valtuusto kunnan oman HSL-kunnat, KUUMA-kunnat
käytännön mukaisesti
(KUUMA-johtokunta -> kunnat),
LVM, YM, Liikennevirasto
Uudenmaan ELY-keskus, UL, HSY
sekä muut sidosryhmät ja
osapuolet, jotka haluavat antaa
kannanoton.
2015 alkuvuosi (maaliskuu)
Suunnitelman hyväksyminen
Käsitellään HSYK:ssa, joka
lähettää suunnitelman pks
kuntiin ja KUUMA-kunnissa
KUUMA-johtokunnan kautta
kuntiin hyväksyttäväksi
13.4.2015
MASU + asuntostrategia
päätöksenteko
Hese kj lähettää pkskuntiin ja
KUUMA-kunnissa KUUMAjohtokunnan kautta kuntiin
HLJ 2015
HSL:n hallitus pyytää HLJ 2015 luonnoksesta ja sen
ympäristöselostuksesta (SOVA)
lausunnot ja kannanotot.
HSL:n hallitus tekee
liikennejärjestelmäpäätöksen
liikennejärjestelmäluonnokseen
ja siitä saatuihin lausun-toihin ja
kannanottoihin perustuen.
Hallitus lähettää
liikennejärjestelmäpäätöksen
KUUMA-kunnille (KUUMAjohtokunta -> kunnat) ja esittää
niille suunnitelman hyväksymistä
ja toteutuksen aiesopimuksen
valmistelua.
3
Työpaikka-alueet
MASU
rakennesuunnitelma
Asumisen alueet
Vaikutusten
arviointi
Kriteerit
Maankäytön
vyöhykkeet
MASU
Selostus
Keskustat
Vyöhykekartta
Seppo Laakson
projektiot
Solmupisteet ja
omailmeiset
keskustat
JOSTRA solmut
Perusstrategian
hankkeet (E.
yhdyskuntarakent
een kehittäminen)
AJOTA -verkko
KÄVELY JA
PYÖRÄILY
HLJ 2015
suunnitelma
Toteutuspolku
JOSTRA verkko
KUHA
Asuntotuotanto
2016-2025
MASU
toteuttamisohjelma
HLJ 2015
suunnitelma
Väestö
Työpaikat
2016-2050
4
Luonnos 3.6.
Asumisen
kaavoitus,
taulukko
2016-2025
Asuntotuotantoohjelma
2016-2025
Asumisen
strategia
13.4.2015
Maankäyttöprojektiot
Väestö- ja työpaikkakasvu vuoteen 2050
3.6.2014
Seppo Laakso
Kaupunkitutkimus TA Oy
5
Kasvuun varautuminen
Väestö- ja työpaikkaprojektioiden lähtökohtina
•
Varautuminen Helsingin seudun nopean kasvun jatkumiseen – HSYK:n linjaus: 2 milj. asukasta 2050
•
Kuntien arvioima asuntotuotannon ja toimitilarakentamisen potentiaali vuoteen 2050 asti
•
Kuntien aikaisempien vuosien asuntotuotanto, väestökasvu ja työpaikkakasvu
Helsingin seudun asuntotuotannon kokonaismäärä
•
vuoteen 2025 mennessä noin 14 milj. kem2 ( 290 000 asukasta)
•
vuoteen 2050 mennessä 43 milj. kem2 (776 000 asukasta)
•
Nykyinen kanta noin 65 milj. kem2 (1 384 000 asukasta)
•
Vanhassa asuntokannassa väestö vähenee.
Helsingin seudun väestö ja työpaikat vuonna 2013 (1.1.) sekä projektiot vuosille 2025, 2040 ja 2050
2013
Väestö, 1 000 henkeä
Työpaikat, 1 000 henkeä
(v. 2013 ennakkoarvio)
2025
2040
2050
Muutos 2013-50
Abs.
%
%/vuosi
1 384
1 600
1 850
2 000
600
45 %
1,0
720
840
975
1 050
300
46 %
1,0
6
Projektioiden idea ja rajoitukset
•
Alueellisen väestö- ja työpaikkakehityksen, asunto- ja toimitilarakentamisen
sekä asukkaiden ja työpaikkojen sijoittumisen taustalla vaikuttavat
monimutkaiset taloudelliset ja sosiaaliset prosessit
• kansainvälinen ja valtakunnallinen toimintaympäristö
• seudulliset ja paikalliset tekijät – markkinat, suunnittelu, päätöksenteko
•
•
•
•
•
Kaikkien vaikuttavien tekijöiden ennakoiminen vuosikymmenien päähän on
väistämättä erittäin epävarmaa.
Väestö- ja työpaikkakehitystä ei voida missään oloissa ennustaa täydellä
varmuudella.
Kuitenkin tarvitaan pitkän ajan näkökulma, koska liikennejärjestelmää ja
maankäyttöä suunnitellaan vuosikymmenien päähän
Kuntien tavoitteet, visiot ja suunnitelmat sovitettava yhteen seudullisen
kokonaisuuden ja rajoitusten kanssa
Maankäyttöprojektiot ovat ennen kaikkea pitkän aikavälin maankäytön ja
liikennejärjestelmän suunnittelun apuvälineitä, joiden avulla voidaan arvioida
• koko seudun tasolla maankäytön jakaumavaihtoehtoja sekä
• kuinka hyvin eri vaihtoehdot toteuttavat yhteisesti sovittuja MAL-tavoitteita
7
Projektiovaihtoehdot vertailuja varten
Lähtötietojen pohjalta 5 projektiovaihtoehtoa jaksoille 2025-40 ja 2040-50.
Jaksolla 2013-25 vaihtoehtojen välillä ei eroja.
Kaikissa projektiovaihtoehdoissa väestön ja työpaikkojen koko seudun
summa on sama, mutta alueellinen jakauma eroaa vaihtoehtojen
välillä vuoden 2025 jälkeen.
Projektiovaihtoehdot:
(V0) Kuntien näkemysten mukainen maankäyttö sovitettuna koko seudun väestö- ja
työpaikkaraamiin.
(V1) Pitäytyvä painotus: Rakentaminen painotetaan seudun laajaan
pääkeskukseen (Kehä I:n vyöhykkeen sisäpuoli) sekä nykyisin olemassa ja
toteutumassa oleviin ratakäytäviin.
(V2) Luoteinen painotus: rakentaminen painotetaan Lohjan suunnan ratakäytävään
sekä laajaan pääkeskukseen ja nykyisin olemassa ja toteutumassa oleviin
ratakäytäviin.
(V3) Pohjoinen painotus: rakentaminen painotetaan pääradan, kehäradan ja
Klaukkalan-Hyvinkään suunnan ratakäytäviin ja Tuusulaan sekä laajaan
pääkeskukseen.
(V4) Itäinen painotus: rakentaminen painotetaan Östersundomin-Söderkullan
suunnan ratakäytävään sekä laajaan pääkeskukseen ja nykyisin olemassa ja
toteutumassa oleviin ratakäytäviin.
Projektiovaihtoehdot vertailuja varten
Vaihtoehtojen analyysin ja niistä käytyjen keskustelujen pohjalta
jatkokäsittelyyn valittiin vaihtoehto pitäytyvä painotus kehitettynä (V1b)
Perusteluja pitäytyvä painotus -vaihtoehdon valinnalle
•
Toteuttaa vaihtoehdoista parhaiten MAL-tavoitteita, erityisesti:
•
•
•
•
”Parannamme seudun yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.”
”Toteutamme seudun kestävillä kulkutavoilla hyvin saavutettavaksi.”
Hyödyntää vaihtoehdoista parhaiten jo toteutetun ja toteutumassa olevan
raideliikenneverkoston kapasiteetin – yhdyskuntarakenteen eheyttäminen
Painottaa maankäyttöä joukkoliikenteen hyvän palvelutason alueilla
alueilla
Kehitetty vaihtoehto (V1b)
•
Asumisen ja työpaikkojen potentiaalista arvioidaan toteutuvan
•
•
•
pääkeskuksessa sekä nykyisillä ja toteutumassa olevilla raidevyöhykkeillä 80-100 %
Muilla alueilla 50 %, (Sibbesborgissa ja Histassa vähemmän)
pääradan varteen lisättiin Ristikydön alue paikallisena keskuksena
250 000
200 000
Asukkaita
Asuntotuotannon
kohdistuminen
vyöhykkeille
vaihtoehdossa V1b
150 000
100 000
50 000
2025-2050
0
2013-2025
Uustuotannon 2013-2050
asukkaat vyöhykkeittäin
Uustuotannon 2013-2050
asukkaat suhteessa (%)
v. 2013 väestöön
Huom.
• Pääkeskus: Kehä I vyöhykkeen sisäpuoli
• Ratavyöhykkeet Kehä I:stä ulospäin
• Ratavyöhykkeet: nykyiset, toteutumassa olevat
ja potentiaaliset
% v. 2013 väestöstä
100
80
60
40
20
2013-2025
0
2025-2050
Rakennesuunnitelma
(2016-2050)
•
Rakennesuunnitelmakartta (MASU vyöhykkeet)
–
–
•
Rakennesuunnitelman selostus
–
–
–
–
–
–
–
13.4.2015
Karttamuotoinen esitys, jossa kuvattu yleispiirteisesti seudun
kehittämisen kannalta ensisijaiset alueet ja
toteuttamisen karkea ajoitus (2016-, 2025-, 2040-  kytkentä HLJ
2015 mukaisiin hankkeisiin)
Suunnitelman taustan kuvaus
kriteerien ja niiden soveltamisen kuvaus
MASU vyöhykkeiden periaatteiden ja soveltamisen kuvaus
Mitoituksen kuvaus
Väestö- ja työpaikkaoletukset eri vyöhykkeillä
Linkitykset asuntotuotanto-ohjelmaan
Omailmeisten keskustojen kartta ja kuvaus
11
SEUDUN ENSISIJAISESTI KEHITETTÄVÄT VYÖHYKKEET 2016 -2050
SEUDUN ENSISIJAISESTI KEHITETTÄVIEN VYÖHYKKEIDEN
2025-2050 tiivistämistä
SEUDUNtoteuttaa
UUSIEN nykyrakenteen
RAIDEYHTEYKSIEN
MAHDOLLISTAMAT
 TÄYDENTYMISALUEET
Vyöhyke
ja täydentämistä
KUNTIEN MUUT KEHITTÄMISALUEET
2016 -2050
LAAJENTUMISALUEET
2040-

Vyöhyke toteuttaa suunnittelun keskeisiä lähtökohtia ja on kriteerien
 isoihin
Vyöhykkeet
muodostuvat
seudullisten
vyöhykkeiden
ulkopuolelle jäävistä
 HLJ
liikenneinvestointeihin
kytkeytyvät
alueet,
joiden laajamittainen
 mukaisesti
2015
mukaisiin,
ajanjaksolle
2025-2040
ajoitettuihin
erityisen
hyvä
alue
alueista, joiden
kehittäminen
on täydentymisalueet.
kuntien
nykyisten suunnitelmien
kehittäminen
onsidotut
kytköksissä
hankkeiden
käynnistymiseen
liikennehankkeisiin
maankäytön

Vyöhykkeelle
on perusteltua
sijoittaa
maankäyttöä
koko
(asemakaavat,
yleiskaavat,
kehittämissuunnitelmat)
mukaisia
ja
 Täydentymisalueet
vyöhykkeet toteuttavat
seudullisten
kriteerin
mukaisia
suunnittelun
 suunnittelukaudella
toteuttavat
suunnittelun
keskeisiä
lähtökohtia
ja ovat
toteuttavat
kriteerien
mukaisia
suunnittelun
keskeisiä
lähtökohtia
keskeisiä
lähtökohtia
ja ovat
erityisen
hyviä
alueita,
kun uusi
raideyhteys
erityisen
hyviä
alueita
uudelle
rakenteelle
sekäsijoittuvasta
rakenteen

Tavoitteena,
että vähintään
70 % seudun
alueelle
 avataan
Tavoitteena,
että mahdollisimman
suuri osa siitä tuotannosta, jota ei
täydentämiselle
ja tiivistämiselle
joukkoliikennejärjestelmän
asuntotuotannosta
ohjataan
näille alueille
(Huom! Prosenttiluvut ovat
ohjata
seudullisille
vyöhykkeille,
ohjattaisiin
näille
alueille (korkeintaan 30%

Mitoitus
raideliikennehankkeen
kannattavuuden
mukaisesti
täydentyessä
tavoitteellisia
ja niitä arvioidaan suunnitelmien edetessä).
Huom!
Prosenttiluvut
ovat
tavoitteellisia
ja
niitä
arvioidaan

Väreillä on erotettu,
mihin raidehankkeeseen
alue liittyysuunnitelmien edetessä).

Kehittämisvyöhykkeille
osoitetaan
ensisijaisesti

alueen kehittäminen tapahtuu ensisijaisesti kunnan/kaupungin omien
 Kohtuuhintainen asuntotuotanto
investointien kautta (ei merkittävää seudullista/valtion rahoitusta)
 seudullisia investointeja erityisesti sujuvan ja vastuullisen

Alueen kehittäminen ei saa haitata myöhempää seudullisen mittakaavan
liikkumisen tukemiseksi
kehittämistä
 muita valtion tukimuotoja (infra-avustukset, tuettu asuminen)

Alueen kehittäminen ei saa aiheuttaa merkittäviä seudullisia
investointitarpeita
13.4.2015
12
Asuntostrategia 2025
Asuntopoliittiset tavoitteet
Asunto-ohjelmointi 2016-2025
Toimintaympäristökuvaus
Asuntotuotannon kohdentuminen MASU-vyöhykkeille
Seudullinen
vyöhyke
Kerrosala 16-25
Osuus
Paikallinen
kokonaisuudesta vyöhyke
Osuus
Muut alueet
kokonaisuudesta
Vantaa
1469368
73 %
358086
18 %
175485
Helsinki
4179032
84 %
578298
12 %
242890
Espoo
1881351
67 %
590462
21 %
341836
Hyvinkää
90683
34 %
167332
62 %
12235
Järvenpää
384670
92 %
28371
7%
6739
Kauniainen
100318
99 %
1050
1%
0
Kerava
325231
98 %
7421
2%
0
Kirkkonummi
227805
66 %
109494
32 %
7417
Mäntsälä
141059
68 %
34001
16 %
33150
Nurmijärvi
249045
60 %
133546
32 %
32584
Pornainen
5500
19 %
23180
81 %
0
67485
21 %
200615
64 %
46067
Tuusula
209829
34 %
300429
49 %
100719
Vihti
136720
45 %
84250
28 %
9468097
72 %
2616536
20 %
82427
1081550
Sipoo
Yhteensä koko seutu
Asuntotuotannon kohdentuminen SAVU 2025-vyöhykkeille
SAVU Ivyöhyke
SAVU IIvyöhyke
SAVU IIIvyöhyke
SAVU IVvyöhyke
SAVU Vvyöhyke
SAVU VI- SAVU VIIvyöhyke
vyöhyke
SAVU
vyöhykkeet
yhteensä
Kerrosala Kerrosala Kerrosala Kerrosala Kerrosala Kerrosala Kerrosala Kerrosala
2016-2025 2016-2025 2016-2025 2016-2025 2016-2025 2016-2025 2016-2025 2016-2026
17569
729398
334991
455640
56168
10982
0
1604747
2911969
1040288
183148
556545
69239
13383
191
4774763
726344
450387
629979
760775
162081
69322
14762
2813649
Hyvinkää
0
0
0
55467
19911
91448
69291
236117
Järvenpää
0
41546
79462
214297
77390
7085
0
419780
Kauniainen
19252
61108
0
0
0
0
0
80361
Kerava
67078
90536
16172
76278
65789
16799
0
332653
Kirkkonummi
0
0
77774
135199
70544
45219
15980
344716
Mäntsälä
0
0
0
0
106788
72622
28800
208210
Nurmijärvi
0
0
0
92196
275330
72844
0
440371
Pornainen
0
0
0
0
0
5500
23180
28680
Sipoo
0
0
0
64601
144622
37281
67662
314166
Tuusula
0
0
2052
209860
310545
88520
0
610978
Vihti
0
0
0
36950
101271
67911
97265
303397
3742212
2413264
1323577
2657808
1459679
598917
317131
12512587
30 %
19 %
11 %
21 %
12 %
5%
3%
100 %
Vantaa
Helsinki
Espoo
Yhteensä koko seutu
Asuntotuotannon ruudut 2016-2025 ja
SAVU2025, hinnoittelun kanssa
Kiitos!
www.helsinginseutu.fi/MASU
13.4.2015
17