Artikkelin kriittinen arviointi

Jouko Miettunen Psykiatrian klinikka Oulun Yliopisto 23.3.2011

Artikkelin arviointi



Onko tutkimuksen tulos uskottava?



Onko tutkimuksesta hyötyä kliiniseen työhön?

Evidence Based Medicine

• kliinikon on saatava tutkimustietoa nopeasti ja tiedon on oltava luotettavaa • kliinikon on osattava etsiä tietoa, seuloa tietoa ja arvioida tiedon oikeellisuutta • mahdollisesti harhaisia tiedonlähteitä • kollegat, ilmaiset lehdet, lääketehtaiden mainokset ja lääke-edustajat • kouluttautuminen • konferenssit, journal clubs • lukeminen: yleislehdet, huippulehdet • perustiedot: oppikirjat, katsaukset • mahdollisesti myös virheeellistä tietoa • auttaa potilastyössä • potilaatkin ovat etsineet tietoa Fletcher & Fletcher J Gen Intern Med 1997

PLOS Medicine 2005;2:e124

Tutkimusasetelmien hierarkia kausaliteetin tutkimisessa

Randomized Controlled Trial 6 Stephenson & Babiker Sex Transm Dis 2000

HAVAINTOTUTKIMUKSET

Otsikko ja abstrakti

• Tutkimusasetelma hyvä ilmoittaa otsikossa tai abstraktissa.

• Abstraktin selkeys tärkeää: – mitä tehtiin ja löydettiin?

– taustatiedot, tutkimuksen tavoitteet (hypoteesit?), metodit, päätulokset, johtopäätökset – strukturoitu abstrakti parempi kuin ei strukturoitu Vandenbroucke ym. Strengthening the reporting of observational studies in epidemiology (STROBE). Epidemiology 2007;18: 805 –35.

Johdanto

• Aiheen tieteellinen tausta täytyy esittää riittävissä määrin: – olennaiset alkuperäistutkimukset – tärkeät, viimeaikaisimmat katsaukset aiheesta  mitä tiedetään aiheesta ja mitä puutteita tiedoissa/tutkimuksessa aiheeseen liittyen on?

• Tutkimuksen tavoitteet: • sisältäen maininnan tutkimusaineistosta, altisteesta, vasteesta ja muista tärkeistä muuttujista (jos vain mahdollista) • mahdolliset hypoteesit tai kysymykset joihin tutkimuksella halutaan vastata

Menetelmät

Tutkimusasetelma – Onko selitetty mahdollisimman tarkkaan? Usein tutkimuksessa voi olla piirteitä useista eri asetelmista.

– Onko kuvattu lähdeväestö, josta aineisto on kerätty?

Tutkimuksen paikka ja aika (setting) – tutkimuksen paikka • mistä tutkittavat kerätty? sairaala, avohoito jne… • mikä kaupunki, mikä maa?

– tutkimuksen aika: • tutkittavien keruun ajankohta, seurannan pituus – tutkittavat • Mistä? Kriteerit? Kato?

Muuttujat – Onko kaikki muuttujat selkeästi selostettu?

• altisteet (exposure) • vastemuuttujat (outcome) • sekoittavat tekijät (confounder) – Onko diagnostiset kriteerit selitetty?

– Onko selitetty mistä lähteestä muuttujat saatu?

– Millä tavoin muuttujat kerätty/mitattu?

– Onko selitetty kuinka muuttujat luokiteltiin ja miksi?

– Onko eri muuttujaluokat kuvattu?

Tulokset

• Tuloksissa tulee kertoa mitä löydettiin alkaen aineiston kuvailusta.

• Päätulokset, avustavat analyysit • Ei tulkintaa eikä kirjoittajien omia mielipiteitä

Kuvaileva data

• Tutkittavan joukon ominaisuudet (demografiset, kliiniset, sosiaaliset) tulee olla kuvailtu. Altisteet ja mahdolliset sekoittavat tekijät tulee olla kuvailtu • Jokaisen muuttujan kohdalla tulee ilmoittaa tutkittavien määrä joilta tämä tieto puuttuu • Kohortti tutkimuksessa tulee ilmoittaa seuranta-aika (keskiarvo, keskihajonta ja kokonaisaika) • Päätetapahtumat: prosentteja, keskiarvoja tms. tunnuslukuja

Päätulokset

• Vakioimattomat ja sekoittavilla tekijöillä vakioidut tulokset 95% luottamusväleineen • Tulee olla selkeästi ilmoitettu millä tekijöillä on vakioitu ja miksi ne on valittu • Jos jatkuvia muuttujia on luokiteltu rajat tulee esittää • Suhteelliset riskit on hyvä ilmoittaa absoluuttisina riskeinä sopivaa ajanjaksoa kohti • Myös muut analyysit - esim alaryhmä analyysit, interaktiot ja sensitiivisyys analyysit - tulee olla esitetty

Pohdinta

• Päätulokset vedetään yhteen tutkimuksen tarkoituksen valossa • Limitaatio-osassa tulee olla otettu huomioon mahdolliset harhat (bias), näiden syyt ja mahdolliset vaikutukset tuloksiin (suunta ja voimakkuus)

satunnainen virhe ja systemaattinen harha

(random error / systematic bias) • Virhe (

error

): tiedon keräämisessä tapahtunut väärä mittaus • Harha (

bias

): tiedon keräämisessä esiintyvä ongelma kun tietoa kerätään valikoituneesti tai mittausmenetelmä tuottaa järjestelmällisesti virheellisen tuloksen – johtaa todellisen yhteyden heikkenemiseen – tuoda esille olemattoman yhteyden – vääristää olemassa olevaa yhteyttä

Systemaattinen harha

• tärkeä tietää ja tunnistaa tutkimuksessa!

• vaikuttaa tutkimuksen ja sen tulosten laatuun • voi johtua virheistä tutkimuksen asetelmassa, aineiston keruussa, aineiston analysoinnissa tai tulosten tulkinnassa (eli missä vain vaiheessa tutkimusta) • hyvin useita erilaisia muotoja, esim.: – Informaatioharha (information bias) – Mittausharha (measurement bias) – Valintaharha (selection bias) – Julkaisuharha (publication bias)

Berksonin harha

• esimerkki valintaharhasta • sairaalapotilaat ovat vaikeammin sairaita kuin tavalliset potilaat ja sairaalapotilailla on enemmän muuta sairautta • suurten sairaaloiden potilaillaan tekemät tutkimukset eivät välttämättä ole sovellettavissa esim. terveyskeskuksen potilaisiin

Tulkinta

• Esitettynä varovainen tulkinta tuloksista ottaen huomioon tavoitteet, rajoitukset, analyysien monimuotoisuus, samankaltaisten muiden tutkimusten tulokset ja muu asiaan liittyvä todistusaineisto • Tilastollinen merkitsevyys ei sama kuin kliininen merkitsevyys • “absence of evidence is not evidence of absence” Yleistettävyys • Arvio siitä miten hyvin tutkimuksen tuloksia voi yleistää (external validity)

KAUSALITEETTI: SYY - SEURAUS

Bradford Hillin - kriteerit

1. Yhteyden voimakkuus (strength) – riskitekijän ja sairauden välillä pitää olla selvä ja voimakas assosiaatio 2. Ajallisuus (temporality) – riskitekijän esiintymisen täytyy edeltää sairautta 3. Biologinen mielekkyys (biological plausibility) – Syy seurausuhteelle pitää olla uskottava biologinen selitys 4.

– Yhtäpitävyys (consistency) yhteyden tueksi pitää olla löydöksiä eri tutkimuksista, joissa on käytetty erilaisia tutkimusasetelmia ja aineistoja

Bradford Hillin - kriteerit

5.

6.

7.

8.

9.

Annos-vaste -suhde (dose-response, biological gradient) mitä enemmän riskitekijää, sitä suurempi todennäköisyys sairastua Riskitekijän spesifisyys (specificity) tutkittava riskitekijä yksin aiheuttaa sairauden Sairaus voidaan ehkäistä tai lievittää poistamalla riskitekijä tai riskitekijää lisäämällä voidaan lisätä sairastapausten määrää (experiment) Kuinka hyvin mahdollinen kausaalisuus sopii nykyisiin teorioihin ja tietoon (coherence) Ei löydetä muita vakuuttavia selityksiä

Havaintotutkimukset - kirjallisuutta

• Fleming JA & Hsieh C-C. Introduction to epidemiological research methods. Kirjassa: Textbook in psychiatric epidemiology. Toim. Tsuang MT, Tohen M. John Wiley & Sons, Inc., 2002.

• Fletcher RH & Fletcher SW. Evidence-based approach to the medical literature. J Gen Intern Med 1997;12:S5-S12.

• Ioannidis JPA. Why most published research findings are false. PLoS Med 2005;2:e124.

• Rennie D, Bero LA. Throw it away, Sam: The controlled circulation journals. Am J Roentgenology 1990;155:889-92.

• Sutton-Tyrrell K. Assessing bias in case-control studies. Proper selection of cases and controls. Stroke 1991; 22: 938-42.

• Vandenbroucke ym. Strengthening the reporting of Observational Studies in epidemiology (STROBE). Epidemiology 2007;18: 805 –35.

KLIINISET KOKEET

Tutkimusetiikka

• Eettinen lupa tutkimukselle • Kliinisen kokeiden rekisteröinti • Lupa tutkittavilta “

Informed consent

” • Riittävän iso otoskoko (tilastollinen voima,

power

)

Altman ym. The revised CONSORT statement for reporting randomized trials

Otsikko ja abstrakti • Oliko kyseessä satunnaistettu koe (esim. “random allocation,” “randomized,” tai “randomly assigned”)?

Johdanto - Introduction • Katsaus aiempiin tutkimuksiin ja peruste (tarve) nykyiselle tutkimukselle

Altman ym. The revised CONSORT statement for reporting randomized trials

Menetelmät - Methods • Kriteerit osallistujille, mistä aineisto kerätty ja tutkimusympäristö (setting) – diagnoosimenetelmä hyväksyttävä • Interventio - tarkasti interventio (lääke+annos, hoito, tms.) mikä kullekin ryhmälle tehtiin, miten ja milloin?

• Tavoitteet ja hypoteesit • Sokkoutus

Altman ym. The revised CONSORT statement for reporting randomized trials

• Vaste (outcome) – Määriteltävä tärkeimmät ja toissijaiset vasteet, vasteiden mittaamisen laatu – tutkittavien koulutus – luotettavuuden arviointi • Otoskoko – Miten määriteltiin, tehtiinkö “interitem” analyyseja?

– Oltava riittävän iso, eettiset ja tieteelliset syyt – Voimalaskelmat (power analysis)

“Intention to treat”

• Hoidon aikomukseen perustuva analyysi – Kaikki satunnaistetut potilaat otetaan mukaan analyyseihin riippumatta siitä ovatko keskeyttäneet tai edes aloittaneet koetta tai säilyneet ko. lääkkeellä – Säilytetään satunnaistamisella saatu tasapaino liittyen ennustetekijöihin – Kaikista potilaista on kuitenkin saatava tieto lopputulosmuuttujista

Altman ym. The revised CONSORT statement for reporting randomized trials

Pohdinta - Discussion • Tulosten tulkinta – Onko hypoteesit otettu huomioon?

– Mahdolliset tutkimusharhat ja epätarkkuudet?

– Miten tulkittu tulokset jos useita analyyseja (useita vastemuuttujia) jotka antaa ristiriitaisia tuloksia?

– Onko tulokset yleistettävissä?

– Onko tulokset tulkittu suhteessä nykyiseen tutkimusnäyttöön?

Rahoitus

• Tutkimuksen rahoittajat ja näiden tahojen rooli tutkimuksessa tulee olla esitettynä • Jos artikkeli perustuu johonkin muuhun alkuperäistyöhön myös sen rahoittajat tulee olla ilmoitettuna

Kliiniset kokeet - kirjallisuutta

• Altman ym. The revised CONSORT statement for reporting randomized trials: explanation and elaboration. Ann Intern Med 2001, 134, 663-94. • Piaggio ym. Reporting of Noninferiority and Equivalence Randomized Trials. An Extension of the CONSORT Statement. JAMA 2006, 295, 1152-60.

• Campbell ym. CONSORT statement: extension to cluster randomised trials. BMJ 2004, 328(7441), 702-8.

• Leucht ym. Second-generation antipsychotics for schizophrenia: can we resolve the conflict? Psychol Med 2009, 39, 1591-1602.

• McAlister ym. Analysis and Reporting of Factorial Trials. A Systematic Review. JAMA. 2003;289:2545-2553.

• Collins ym. Methodological standards in schizophrenia research: a critical survey of clinical trials. Intern J Meth Psychiatr Res 1992, 2, 111-6.

• WHO. Guidelines for good clinical practice (GCP) for trials on pharmaceutical products, 1995: http://www.vghtpe.gov.tw/~mre/goodexp/Fercap Survey/WHO-GCP-1995.pdf

Meta-analyysien ongelmia

• Alkuperäiset tutkimukset eroavat huomattavasti toisistaan, joten yhdistäminen ongelmallista • Tutkimukset eivät ilmoita kaikkia tietoja mitä haluttaisiin käyttää • Inkluusiokriteerit vaikuttavat tuloksiin • Julkaisuharha (publication bias, file-drawer problem) – – Jos tutkimuksen tulokset eivät ole halutun mukaisia (esim. tilastollisesti merkitseviä), tulokset jätetään raportoimatta – Osaratkaisu: kliinisten kokeiden rekisterit

Cochrane Database for Systematic Reviews

tietyin laatukriteerein tehdyt meta-analyysit kerää

Meta-analyysit kirjallisuutta

• Cook ym. Methodological guidelines for systematic reviews of randomized control trials in health care from the Potsdam consultation on meta-analysis. J Clin Epidemiol 1995, 48, 167 71.

• Stroup ym. Meta-analysis of observational studies in epidemiology. A proposal for reporting. JAMA 2000, 283, 2008 12.

• Blettner M, ym. Traditional reviews, meta-analyses, and pooled analyses in epidemiology. Int J Epidemiology 1999; 28: 1-9.

• Egger M, Smith GD, Altman DG. Systematic reviews in health care. 2. painos. Lontoo: BMJ Publishing Group, 2001.

• Sauerland S & Seiler CM. Role of systematic reviews and meta-analysis in evidence-based medicine. W J Surgery 2005;29:582-7.

[email protected] - www.joukomiettunen.net/presentations