Transcript Reunamerkintöjä Hylkysyrjästä hanke Itä

3.8.2012 Heinola
Maaseudun nuoret – jyrää, jytää, jumittaa?
Tutkimusryhmä:
Terhi Halonen, Päivi Harinen, Esko Hartikainen, Leila Hurmalainen, Tuula Joro, Markku Kuronen,
Milka Lampela, Sirja Möttönen ja Irene Pieviläinen
PITKÄ MATKA JOKA PAIKKAAN: Nuoruutta
takametsissä ja peräkylillä
REUNAMERKINTÖJÄ HYLKYSYRJÄSTÄ
– TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY
Niin samanlaista, niin erilaista…
•Amsterdam ja Joensuun takanurkat…?
• Tutkimushankkeemme konteksti: Hylkysyrjä: tuplaperiferia
(reuna-alueiden haja-asutusalueet) – korkea nuorisotyöttömyys,
pitkät välimatkat, koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien
keskittämispolitiikka kasvukeskuksiin, koveneva kilpailu paikasta
auringossa, suuri kontrasti ”nähdyn” ja todellisten
mahdollisuuksien välillä  tilanne haastaa sekä nuoret että heidän
parissaan työskentelevät.
• Kritiikki: suomalaisen nuorisotutkimuksen kaupunkikeskeisyys
• Hylkysyrjäläisiä nuoria on vähän, he eivät näy tilastoissa minään
erityisenä ryhmänä, joten syrjäisyyden näkökulma on jäänyt
paitsioon tässäkin mielessä.
13.4.2015
2
• ”Elämä ei ole valintamyymälä”, sanoo ranskalainen sosiologi (Bourdieu) ja
puhuu välttämättömyyden vallasta
• Välttämättömyys tuotetaan poliittisin päätöksin – talouden ja hallinnon
rakentein, joissa yksilöt toiveineen katoavat
• Kaikkea ei voi saada, vaikka ajanhenki näin lupaisikin (”Joutilaat”,
”Hylkysyrjä”)
• ”Maailma on muualla kuin Hylkysyrjässä – on lähdettävä pois, jos haluaa
”maailmaan”.
• Periferiakontekstissa pitkistä välimatkoista tulee isoja ongelmia (erityisesti
ns. nivelvaiheessa)  koulukeskeyttäjien urat  oppilaitoskasvattajien
hyppysistä luiskahtaminen (yhtäältä vapauden vaarallisuus, toisaalta kotiin
jämähtämisen uhka aikuishuolina ja myös todellisina uhkina…)
13.4.2015
3
HYLKYSYRJÄ?
”Mutta yhtä voimakkaasti vaikuttavat talvisodassa kaatuneiden kotikylien nimet.
Niistä puhuu erämaan ja karjalaisten vaarojen riipaisevan surumielinen runous:
Patsinvaara, Haukivaara, Hattuvaara, Piilovaara, Lehtivaara, Pihlajavaara,
Kuuksenvaara, Ontronvaara ... Kouraisevimmalta vaikuttaa kuitenkin valkoisen
ristin teksti "Sotamies Väinö Kettunen, Hylkysyrjä". - Hylkysyrjä ... Voisiko enää
keksiä "taiteellisemmin" kurjaa ja erämaiden viiltävän lohdutonta elämää kuvaavaa
nimeä!” (Paavolainen 1946/1963, 85.)
• Ns. luovutettuun Ilomantsiin kuulunut kylänkulma ja talonpaikka; perimätieto:
talonpaikka, jonka ensimmäinen asukas oli hylännyt ”alinomaisten, petojen
tuhotöiden tähden”
• TOIVON JA EPÄTOIVON MIELENMAISEMA; elinkelvottomaksi julistettu
paikka, jossa kuitenkin eletään ja jonka resursseista kamppaillaan
• Itä- ja Pohjois-Suomi, taustalla väestökehitys sekä talous- ja sosiaalipolitiikka
13.4.2015
4
HYLKYSYRJÄN HYVINVOINTIKERTOMUS
• Toivo: maanhankintalaki, kylmät tilat, suuret ikäluokat, teolliset investoinnit,
palvelut
• Onko maallamme malttia vaurastua? (1950); etenkin pohjoisen Suomen resurssit
• Toisen asteen kouluverkon tiheneminen 1970-luvulle saakka
• 60-luvun sosiaalipolitiikka (1961): resurssien jakaminen tulonsiirtoina ja
palveluina
• Rakennemuutoksen hylkysyrjät: eilen menetetty lupaava huominen
• Epätoivo: suurten ikäluokkien suuri muutto 60-luvulta alkaen; pienviljelijämetsätyömiesperheiden ahdinko, puunkorjuun koneellistuminen ja maatalouden
ylituotanto
• Siirtomaasuomi (1970)
• Toisen asteen kouluverkon harveneminen ja palvelujen leikkaaminen 90-luvulta
lähtien
13.4.2015
5
HYLKYSYRJÄ TÄNÄÄN JA HUOMENNA – CASE ILOMANTSI
• Ilomantsilaiset rajalla: maantieteellinen, kulttuurinen, psyykkinen
• Kertomukset toivon ja epätoivon rajalta: uudet elinkeinot vs. julkisten
resurssien leikkaukset
• Toivo: kultaa, kaviaaria, kuohuviiniä, luontoturismia?
• Epätoivo: Ilomantsin ammattikoulu meni jo, milloin lähtee lukio?
*********
Aineistoja: Kirjallisuus, lehdet, koulutuspoliittiset asiakirjat, juhlapuheet,
arkikeskustelut
…entä tänään ja tästä eteenpäin…?
OPISKELUN, OHJAUKSEN JA OPETUKSEN HAASTEET
”RUNSAUDEN YHTEISKUNNAN” NIUKOILLA REUNOILLA
Näkökulma: Suomalainen koulutusyhteiskunta määrittää onnistujansa ja epäonnistujansa
koulutukseen osallistumisen kriteerein.
Kysymyksiä:
Miten mahdollisuusrakenteet raamittavat hylkysyrjäläisten koulutuspolkuja?
Mitä koulunkäynti vaatii nuorilta ja heidän perheiltään paikkakunnilla, joista lähimpään
oppilaitokseen saattaa olla 180 kilometrin päivittäinen edestakainen koulumatka?
Minkälaisia haasteita Hylkysyrjän olemattomat mahdollisuudet ja se, että kaikkialle on pitkä
matka, asettavat nuorten kanssa työskenteleville opettajille ja ohjaajille?
Aineistoja: Tilastot ja niiden keskinäiset yhteydet (esim. kouluverkko ja sen ulkopuolelle
jääminen), toimijahaastattelut
13.4.2015
7
KORJAUSLIIKKEITÄ ja syrjäytymisenestohankkeiden kontrollia
pakenevia kohteita (ns. Joensuun seutukunnan reuna-alueet)
Näkökulma: Projektiyhteiskunta, jolle koulutuksen ja/tai työelämän tarjonnan
ulkopuolelle jäävä nuori on ongelma ja jota huolestuttavat ”koteihin laitostuvat
nuoret” - hylkysyrjäläisten ”riskinuoruus”
Kysymyksiä:
Hylkysyrjä ja hankemaailma: Projekti välimatkojen kutistajana? Mitä ajetaan takaa?
Miten käy?
Mikä on auttaja-arsenaalin valta, voima ja kunnia ”keskellä-ei-mitään-asuvien ja eiminkään-tekemistä” harrastavien nuorten elämän järjestäjänä? (…kun eivät tee ees
pahojaan…)
Tuhansien tulevaisuuksien nuoruus – vai miten se meni?
13.4.2015
8
ENTÄ VAPAA-AIKA: KOHTAUSPAIKKANA KOULUBUSSI? –
Ilomantsi, Tuupovaara, Kiihtelysvaara, Eno
Näkökulma: Vapaa-aika nuorille merkityksellisenä vertaissuhteiden kontekstina,
kasvamisen, oppimisen ja kuulumisen elämänkenttänä. Vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja
kollektiivinen osallisuus yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeuskysymyksinä.
Kysymyksiä:
Miten nuorten vapaa-ajan vertaisosallisuus jäsentyy olosuhteissa, joista puuttuvat yhteiset
nuoriso- tai harrastustilat?
Entä kylässä, jonka ainoa alaikäinen on 15-vuotias poika?
Missä välissä ja miten yhteistä vapaa-aikaa eletään, kun päivittäisiin koulumatkoihin saattaa
kulua neljäkin tuntia?  vastaus tässä: linja-autossako?
Minkälaisia nuorisokulttuurisia muotoja nuorten elämä Hylkysyrjässä luo?
Aineistoja: Bussimatkahavainnoinnit, muut havainnoinnit, nuorten haastattelut
13.4.2015
9
• Hylkysyrjässä asutaan omakotitaloissa, joita ei ole rakennettu vieri
viereen  lähinaapuri ja siinä mahdollisesti asuva nuoren ystävä
saattavat siis sijaita kohtalaisenkin matkan päässä (nuori voi
monesti olla myös kylänsä ainoa alaikäinen asukas)
• Laajakaistayhteydet tuovat virtuaalimaailman ja sosiaalisen median
miltei jokaisen hylkysyrjäläisen ulottuville, mutta kylän nuorten
yhteisölliset aikarytmit jäsentyvät pitkälti yhteisten koulumatkojen
ja matka-aikataulujen kehyksiin.
 Hylkysyrjään jäämisen valinneet uivat keskittämispolitiikan
virtoja vastaan, mutta heidän on suostuttava liikkumaan - ja
jonkunlaisen kyytineuvon on oltava saatavilla.
 kaikille muutto kasvukeskuksiin ei ole ollut se käytännön
ratkaisu, jolla vastataan talouden, työmarkkinoiden, asumisen ja
palvelujen keskittämistä ajavan ajanhengen vaatimuksiin.
13.4.2015
10
• Reuna-alueiden nuorille tarjottu organisoitu vapaa-ajan toiminta tapahtuu
ensisijaisesti kuntakeskuksissa, joihin syrjäkyliltä on autottomille liian
pitkä matka. Hylkysyrjän kouluaikojen ulkopuolinen julkinen liikenne
toimii lähinnä erilaisten uusien liikennekokeilujen varassa (esim. ns.
kutsutaksit, palveluliikennetaksit jne.), mutta ne ovat harvoin saatavissa
nuorten harrastuskuljetuksia varten.
• Kilometreissä mitattuna suora päivittäinen matka Hylkysyrjästä
maakuntakeskukseen on kaksi kertaa 95 km, ja sen taittamiseen liittyy
monissa paikoissa kiertelyä ja poikkeamista. Ajassa mitaten matka kestää
kaksi kertaa kaksi tuntia.
(linja-autossa vietettyjen tuntien lisäksi koulumatkan matkaketjua saattaa
venyttää vielä usean kilometrin mittainen matka kotoa bussipysäkille)
13.4.2015
11
• Jos asuu Hylkysyrjässä ja aikoo käydä koulua, on suostuttava
lukukausiaikaisiin aamu- ja iltakulkemisiin.
• Hylkysyrjän nuorten spatiaalinen toimintatila on hyvin erilainen ja
-laajuinen kuin esimerkiksi Maakuntakeskuksessa asuvien nuorten.
-- jokapäiväisen elinpiirin laajuus ja kulkumahdollisuuksien
määrittävyys
• Varhaiset aamuiset lähtemiset elämään kuuluva fyysinen ja
sosiaalinen välttämättömyys, jonka laiminlyönti saattaisi
pitkittyessään johtaa (esim.) koulupudokkuuteen seurannaisineen:
kotiin ”jämähtämisen” sosiaaliseen apatiaan.
 ”mukana” pysyäkseen Hylkysyrjän nuorten on suostuttava
ylipitkiin koulutyöpäiviin, minkä täytyy ainakin ajoittain olla
raskasta ja uuvuttavaa.
13.4.2015
12
• Koti, koulu, vapaa-ajan toimintaympäristöt (näiden puitteissa ja välissä
nuorten arkinen elämä jäsentyy) - usein ajatellaan itsestään selvästi, että
näissä toimintatiloissa vietetyt ajat jäsentyvät nuorten kohdalla jotenkin
harmonisesti ja tasapainoisesti.
• Hylkysyrjäläisten koulumatka tekee heidän työpäivistään täysiä ja tiiviitä
ja heidän koulunkäynnistään todennäköisesti tässä suhteessa
hankalampaa kuin keskuksissa asuvien nuorten.
Mutta: Esimerkiksi koulunkäynnin keskeyttämistutkimuksissa ei ole
kiinnitetty lainkaan huomiota pitkien koulumatkojen rasittavuuteen ja
nuorten arkiseen ylikuormittumiseen tätä kautta (koulunkäynnin
keskeyttämistä on pohdittu lähinnä vain koulun ja oppilaan välisenä
konfliktina, koulukulttuurin ja nuoren perhetaustan tai -tuen
kohtaamattomuutena tai nuoren asenneongelmana)
13.4.2015
13
• Koulumatka nielee ison osan päivästä ja muuttuu hyvin tärkeäksi
sosiaalisuuden areenaksi
 kohtaamiset ja vuorovaikutus koulubussissa eivät nuorten kannalta
merkityksettömiä ja ohimeneviä päivän tuokioita eikä koulumatkoissa ole
kyse vain siirtymisestä paikasta toiseen.
 koulubussissa vietetyt tunnit voidaan tulkita myös hengailuksi, joka
toteuttaa nuorten elämässä tärkeää sosiaalista funktiota: matkan aikana
nähdään muita ja tullaan nähdyiksi, suunnitellaan tulevaa, kerrotaan
isot ja pienet tapahtumat, muistellaan ja kerrataan.
 bussi tilana ei mahdollista samanlaista väljää liikkumista sosiaalisesta
miljööstä toiseen kuin esimerkiksi kauppakeskus monine
pysähdyspaikkoineen, mutta myös bussissa havaittavat sosiaaliset
käytännöt ja niiden merkitykset mahtuvat nuorten omaehtoisen
seurustelun ja kollektiivisuuden määritelmiin.
13.4.2015
14
Lähden taas Maakuntakeskuksesta klo 15.20, sillä siistillä ja tasaisesti kulkevalla
bussilla. Loskaista, lämpöä plus kolme astetta. Keskitalvella. Autossa on lähellä minua
kaksi iloista noin 17-18-vuotiasta tyttöä, molemmilla on puhelimet käsissään (toisella
kaksi). Tytöillä on tiukkalahkeiset housut, korkeakorkoiset nilkkurit, toisella lyhyt
musta nahkapusakka (toista en näe kunnolla). Molemmilla on isot korvarenkaat,
sylissä nahkaiset laukut, toisella iso kaulahuivi moneen kertaan kaulan ympäri
kiedottuna. Molemmilla on mustiksi värjätyt hiukset. Tytöt nauravat hereästi jollekin
tekstiviestille. Heidän takanaan oleva nainen saa ilmeisesti tarpeekseen ja vaihtaa
paikkaa. Tämä naurattaa tyttöjä yhä enemmän: ”taitaa tää miun olemus ärsyttää”.
Toinen alkaa kertoa jostain kaatumisestaan – ”onneks ei ollu paljon porukkaa paikalla,
Janika ja Annika oli”. Tytöt puhuvat vahvaa ja leveää paikallista murretta. He
nauravat tekstiviestikömmähdyksilleen (väärille ihmisille menneille) – ”laitoin äitille
viestin kulta mie rakastan sinnuu kun piti laittoo Matille”. Vähän ajan kuluttua tytöt
nauravat tikahtuakseen joillekin Amerikan hauskimmille kotivideoille. Kaikki tyttöjen
repliikit säestyvät naurulla. Toinen mainitsee jotain ”vasta uutena vuotena
ottamisesta” – viinan, tulkitsen.
13.4.2015
15
Tulevaisuudessa, kyläkouluverkoston jatkuvasti harvetessa, pitkät
koulumatkat koituvat yhä nuorempien lasten kohtaloksi.
Myös nuorten vapaa-ajan harrastuspalvelut keskittyvät samassa
tahdissa kuin koulutuspalvelut ja erityisesti kuntaliitosten
syntymisen myötä.
 nuorisotutkimuksessa jo todettu vapaa-ajan määritelmän
laajentamisen tarve venyy näin entistä yllättävämpiin suuntiin;
syrjäseutujen nuorten päivittäinen ajankäyttö on loppujen lopuksi
hyvin erilaista kuin keskuksissa asuvien nuorten.
13.4.2015
16
OLEMATTOMILLE TYÖMARKKINOILLE? – Eno, Kiihtelysvaara,
Hoilola, Öllölä
Näkökulma: Palkkatyökansalaisuus niukoilla/olemattomilla työmarkkinoilla. Notkean
modernin palkkatyökansalaisuusvaatimukset, joille Hylkysyrjässä viitataan kintaalla –
osittain pakosta, osittain omasta halusta?
Kysymyksiä:
Syrjäseudun nuoret aikuiset ja perheet: Mihin täytyy suostua, mistä voi unelmoida?
Palkkatyöyhteiskunnan kääntöpuoli: Mitä luovia ratkaisuja leivän syrjässä pysyminen
edellyttää? Paikalliset, tuttuuden varassa toimivat työmarkkinat?
Uusi kapitalismi ja keskittämispolitiikka: Hylkysyrjän työtulevaisuus?
Aineistoja: Haastattelut ja havainnoinnit
13.4.2015
17
Tutkimusryhmämme ja itse kunkin vastuut siinä:
Terhi Halonen: ”Hylkynuoruus ja sen korjausliikkeet”
Päivi Harinen: Nuorten vapaa-aika ja nuorisokulttuurit keskellä-ei-mitään
Esko Hartikainen: Historiaymmärrys: miten tähän tultiin?
Leila Hurmalainen: Hylkysyrjän kouluverkkokysymykset: Hylkäämisen politiikkaanko?
Tuula Joro: Hylkysyrjän nuoret ja sukupuolittunut syrjäytymiskuva: Mihin tytöt katoavat?
Markku Kuronen: Kuviksi tekijä
Milka Lampela ja Sirja Möttönen: Oppilaanohjaus niukoissa mahdollisuusrakenteissa
Irene Pieviläinen: Hylkysyrjän työmarkkinat ja työikäisten tulevaisuuskuvat
…tavoitteemme: tietokirja ja
televisio-ohjelma…