Transcript Temperamentti psykiatrisissa sairauksissa

Temperamentti
psykiatrisissa
sairauksissa
Jouko Miettunen
[email protected]
Oulun yliopisto ja yliopistollinen sairaala
Oulu 2.11.2011
1
Temperamentti
 Persoonallisuuden synnynnäinen biologinen perusta
 Perinnöllinen (~25-50%)
 Suhteellisen pysyvä
 Ilmenee ihmisten tapana reagoida eri tilanteisiin
 Temperamentti voi altistaa riskialttiiseen
terveyskäyttäytymiseen (alkoholi tms.)
 Useita eri temperamenttimalleja ja –asteikkoja
2
Temperamentti
 Väestö
 temperamenttiipiirteisiin liittyvät tekijät ?
 temperamentin yhteys käyttäytymiseen ?
 Psykiatriset sairaudet ja oireet
 erot sairauksien välillä ?
 yhteydet oireisiin ?
 yhteydet ennusteeseen ?
 yhteydet hoitomyöntyvyyteen ?
 endophenotyyppejä ?
3
Persoonallisuuden ja
temperamentin arviointi
 Haastattelut, kyky- ja lahjakkuustestit
 Personality Assessment Inventory (PAI)
 Projektiiviset testit (Rorschach)
 Kysely- ja itsearvioinnit
 Minnesota Multiphasic Personality Inventory (MMPI)
 Myers–Briggs-tyyppi-indikaattori (MBTI)
 Five-Factor Model (FFM), NEO-PI-R
(openness, conscientiousness, extraversion, agreeableness, neuroticism)
 Eysenckin malli (psychoticism, extraversion, neuroticism)
 Cloningerin persoonallisuusmalli (TPQ, TCI)
 jne….
4
Persoonallisuuden arviointi
DSM 5 (www.dsm5.org)
 Persoonallisuushäiriöiden arviointi muuttuu
 Samoin seuraavassa ICD versiossa (ICD-11)
 Mukaan tulee dimensionaalisuus (”domains”):
 Negative affectivity (8 kohtaa, ”facets”, arviointi 0-3)
 Detachment (6)
 Antagonism (6)
 Disinhibition (5)
 Psychoticism (3)
Widiger ym. J Pers Dis 2005; 19:315-38
5
www.dsm5.org
6
Cloningerin persoonallisuuspiirteet
 C. Robert Cloninger
 Tridimensional Personality Questionnaire (TPQ)
 mukana vain temperamenttipiirteet
 Temperament and Character Inventory (TCI)
 mukana myös luonteenpiirteet
 self-directedness, co-operativeness, self-transcendence
(itseohjautuvuus, yhteistyöhalukkuus ja henkisyys)
 TCI-9 ja TCI-125 versioissa vastaukset oikein/väärin (0/1)
 uusimmassa TCI-R versiossa vastaus likert-asteikolla 1-5
 Lapsille: junior-TCI, preschool-TCI
7
Cloningerin temperamenttipiirteet
 Elämyshakuisuus (novelty seeking)
 Korkeita pisteitä saavat ovat kiinnostuneet uusista asioista ja
ihmisistä
 Alhaisia pisteitä saavat ovat rauhallisia ja innostumattomia
 Vähenee iän myötä, korkeammat pisteet enemmän
koulutetuilla
 Cloningerin ”biopsykososiaalisen” mallin mukaan aivojen
välittäjäaineista dopamiinin korkea taso liittyy korkeaan
elämyshakuisuuteen
Cloninger et al. Arch Gen Psychiatry 1993;50:975–90.
8
NOVELTY SEEKING (NS) – 40 kysymystä
Explorative excitability (NS1) – 11 kysymystä
• Kokeilen usein uusia asioita ihan huvin tai jännityksen vuoksi, vaikka useimmat
ihmiset pitävätkin sitä ajanhukkana (OIKEIN)
• Pysyn mieluummin kotona kuin matkustelen ja tutkin uusia paikkoja (VÄÄRIN)
Impulsiveness (NS2) – 10 kysymystä
• Seuraan usein vaistoani, aavistuksiani tai tuntemuksiani, pohtimatta kaikkia
yksityiskohtia (OIKEIN)
• Minulla on yleensä tapana pohdiskella asioita kauan ennen päätöksentekoa
(VÄÄRIN)
Extravagance (NS3) – 9 kysymystä
• Kulutan usein käteisrahani loppuun tai jään jopa velkaa muille osteltuani liikaa
luotolla (OIKEIN)
• Olen paljon varautuneempi ja hallitumpi kuin useimmat ihmiset (VÄÄRIN)
Disorderliness (NS4) – 10 kysymystä
• Rikon usein sääntöjä ja määräyksiä jos uskon selviäni siitä rangaistuksetta
(OIKEIN)
• Minun on vaikea valehdella edes säästääkseni jonkun muun tunteita (VÄÄRIN)
9
Cloningerin temperamenttipiirteet
 Vaikeuksien välttäminen (harm avoidance)
 Vältetään vastenmielisiksi ja pelokkaiksi koettuja
tilanteita, ujoja, varautuneita
 Alhaisia pisteitä saavat ovat itsevarmoja, huolettomia
 Korkeammat pisteet naisilla ja vähemmän koulutetuilla
 Välittäjäaineista oletetaan korkean vaikeuksien
välttämisen liittyvän korkeaan serotoniinitasoon
Cloninger et al. Arch Gen Psychiatry 1993;50:975–90.
10
HARM AVOIDANCE (HA) – 36 kysymystä
Worry/pessimism (HA1) – 11 kysymystä
• Useimmiten olen enemmän huolissani kuin muut siitä, että asiat voivat mennä
huonosti tulevaisuudessa (OIKEIN)
• Jos nolostun tai tunnen itseni nöyryytetyksi, toivun siitä hyvin nopeasti (VÄÄRIN)
Fear of uncertainty (HA2)– 7 kysymystä
• Olen usein jännittynyt ja huolissani tuntemattomissa tilanteissa, vaikkei muiden
mielestä mitään vaaraa olisikaan (OIKEIN)
• Olen tavallisesti rauhallinen ja itsevarma tilanteissa, jotka useimpien mielestä
olisivat fyysisesti uhkaavia (VÄÄRIN)
Shyness (HA3) – 8 kysymystä
• Vältän yleensä tilanteita joissa tapaan vieraita ihmisiä, vaikka minulle
vakuutettaisiinkin, että he ovat ystävällisiä (OIKEIN)
• Minun on helppo ajatella järjestelmällisesti samalla kun puhun jollekulle (VÄÄRIN)
Fatigability (HA4) – 9 kysymystä
• Jos joudun muuttamaan tapaani tehdä asioita, minun on hyvin vaikea sopeutua
siihen, sillä olen jännittynyt, väsynyt ja huolestunut (OIKEIN)
• Olen tarmokkaampi ja väsyn hitaammin kuin useimmat ihmiset (VÄÄRIN)
11
Cloningerin temperamenttipiirteet
 Hyväksynnän hakeminen (reward dependence)
 Pidetään yllä miellyttävää ja aiemmin palkittua toimintaa
 Alhaisia pisteitä saavat ovat kovapintaisia, yksinpärjääviä
 Korkeammat pisteet naisilla ja enemmän koulutetuilla
 Välittäjäaineista oletetaan alhaiseen noradrenaliinitasoon
liittyvän korkeaan hyväksynnän hakemiseen
Cloninger et al. Arch Gen Psychiatry 1993;50:975–90.
12
REWARD DEPENDENCE (RD) – 24 kysymystä
Sentimentality (RD1) – 10 kysymystä
• Liikutun usein syvästi, kun kuulen oikein hyvän puheen tai runon
(OIKEIN)
• Surulliset laulut ja elokuvat ovat mielestäni aika tylsiä (VÄÄRIN)
Attachment (RD3) – 8 kysymystä
• Haluaisin olla läheisten ystävieni kanssa suurimman osan aikaa
(OIKEIN)
• Pysyttelen tavallisesti viileänä ja erossa muista ihmisistä (VÄÄRIN)
Dependence (RD4) – 6 kysymystä
• En luovu omista toimintatavoistani miellyttääkseni muita (VÄÄRIN)
• En paljonkaan välitä siitä, pitävätkö muut minusta tai tavastani
tehdä asioita (VÄÄRIN)
13
Cloningerin temperamenttipiirteet
 Sinnikkyys (persistence)
 Periksiantamattomia, kunnianhimoisia, tuotteliaita
 Alhaisia pisteitä saavat ovat helposti turhautuvia, eivät
kunnianhimoisia
 Aiemmin hyväksynnän hakemisen alaskaala (TPQ:ssa)
PERSISTENCE (P) – 8 kysymystä
• Olen tavallisesti niin päättäväinen, että jatkan vaikka muut olisivatkin jo
luovuttaneet (OIKEIN)
• Luovutan usein, jos joku tehtävä viekin kauemmin kuin olin kuvitellut
(VÄÄRIN)
Cloninger et al. Arch Gen Psychiatry 1993;50:975–90.
14
Temperamenttipiirteet ovat suhteellisen
riippumattomia toisistaan
 Elämyshakuisuus (NS) vs.
vaikeuksien välttäminen (HA) r = -0.27
 HA vs. P -0.20, NS vs RD 0.10, NS vs. P 0.05,
HA vs RD 0.04, RD vs P 0.05
Miettunen J, Veijola J, Lauronen E, Kantojärvi L, Joukamaa M. Inter-correlations between
Cloninger’s temperament dimensions – a meta-analysis. Psychiatry Res 2008; 160: 106-14.
15
TEMPERAMENTTI
VÄESTÖSSÄ
16
 Hyväksynnän hakeminen (RD) psykometrisilta ominaisuuksiltaan huonoin
17
 Hyväksynnän hakeminen (reward dependence) ja
vaikeuksien välttäminen (harm avoidance)
 Naisilla korkeammat pisteet
 Ero suurempi länsimaisissa aineistoissa
 Elämyshakuisuus (novelty seeking) ja sinnikkyys
(persistence)
 Ei sukupuolieroja
18
 20 maan vertailu temperamenttipiirteissä
 amerikkalaiset sinnikkäitä
 japanilaiset vähemmän hyväksyntää hakevia
 suomalaiset ja ruotsalaiset samanlaisia profiileiltaan
19
Temperamentti ja somaattinen sairastaminen
 suuri elämyshakuisuus (NS) ja hyväksynnän hakeminen (RD)
ja matala harmien välttäminen (HA) ovat yhteydessä
pidemmälle kehittyneeseen valtimonkovettumistautiin
Hintsanen M, Pulkki-Råback L, Juonala M, Viikari
JS, Raitakari OT, Keltikangas-Järvinen L.
Cloninger's temperament traits and preclinical
atherosclerosis: the Cardiovascular Risk in Young
Finns Study. J Psychosom Res 2009; 67:77-84.
20
Pohjois-Suomen 1966 Syntymäkohortti
 Korkea elämyshakuisuus (NS) liittyi
 suurempaan alkoholinkäyttöön, tupakointiin ja
suurempaan vyötärönympärykseen
 Korkea vaikeuksien välttäminen (HA) ja matala
sinnikkyys (P) liittyivät
 korkeaan systoliseen verenpaineeseen
Sovio U, King V, Miettunen J, Ek E, Laitinen J, Joukamaa M, Veijola J,
Järvelin M-R. Cloninger’s temperament dimensions, socio-economic and
lifestyle factors and metabolic syndrome symptoms at age 31 years in
northern Finland birth cohort born in 1966. J Health Psychol 2007; 12:371-82.
21
TEMPERAMENTTI
PSYKIATRISISSA
SAIRAUKSISSA
22
Meta-analyysi
 Yhdistettiin 75 alkuperäistä tapaus-verrokki -tutkimusta
 9 eri psykiatrista diagnoosiryhmää (joissa väh. 3 tutkimusta)
Systemaattinen katsaus
 24 alkuperäistutkimusta muista diagnooseista
23
Elämyshakuisuus - Novelty Seeking
diagnoosi (tutkimukset)
vaikutuksen koko (ka., 95% luottamusväli)
ka. (vaihteluväli)
skitsofrenia (n=13)
-0.16 (-0.94, 0.42)
masennus (n=22)
-0.20 (-0.82, 0.60)
kaksisuuntainen mh. (n=9)
0.15 (-0.74, 0.91)
pakko-oireinen h. (n=8)
-0.30 (-0.66, -0.06)
paniikkihäiriö (n=7)
0.03 (-0.66, 0.19)
sosiaalinen fobia (n=4)
-0.87 (-1.81, -0.15)
anoreksia nervosa (n=9)
-0.32 (-0.74, -0.05)
bulimia nervosa (n=9)
0.33 (-0.22, 1.02)
alkoholismi (n=5)
0.16 (-0.13, 0.47)
-1.0
-0.8
-0.6
-0.4
-0.2
verrokit saa korkeammat pisteet
0
0.2
0.4
0.6
tapaukset saa korkeammat pisteet
24
Vaikeuksien välttäminen - Harm Avoidance
diagnoosi (tutkimukset)
vaikutuksen koko (ka., 95% luottamusväli)
ka. (vaihteluväli)
skitsofrenia (n=13)
1.15 (0.53, 2.34)
masennus (n=23)
1.64 (0.51, 3.50)
kaksisuuntainen m.h. (n=9)
0.71 (0.12, 1.54)
pakko-oireinen h. (n=8)
1.55 (0.89, 2.37)
paniikkihäiriö (n=7)
1.54 (0.91, 2.07)
sosiaalinen fobia (n=4)
2.66 (1.20, 4.23)
anoreksia nervosa (n=9)
0.63 (0.48, 1.30)
bulimia nervosa (n=9)
0.55 (0.22, 1.54)
alkoholismi (n=6)
0.29 (0.00, 0.95)
0
0.2 0.4 0.6 0.8 1.0 1.2 1.4 1.6 1.8
2.0 2.2 2.4 2.6 2.8
tapaukset saa korkeammat pisteet
25
Hyväksynnän hakeminen - Reward Dependence
diagnoosi (tutkimukset)
vaikutuksen koko (ka., 95% luottamusväli)
ka. (vaihteluväli)
skitsofrenia (n=10)
-0.36 (-0.69, 0.15)
masennus (n=19)
-0.20 (-0.91, 0.34)
kaksisuuntainen m.h. (n=7)
-0.08 (-0.40, 0.33)
pakko-oireinen h. (n=5)
-0.16 (-0.43 , 0.34)
paniikkihäiriö (n=3)
0.01 (-0.31, 0.07)
sosiaalinen fobia (n=2)
0.12 (0.12, 0.13)
anoreksia nervosa (n=7)
-0.24 (-0.60, 0.36)
bulimia nervosa (n=7)
-0.15 (-0.77, 0.78)
alkoholismi (n=6)
-0.14 (-0.36, 0.30)
-0.6
-0.4
-0.2
0
verrokit saa korkeammat pisteet
0.2
0.4
0.6
0.8
tapaukset saa korkeammat pisteet
26
Sinnikkyys - Persistence
diagnoosi (tutkimukset)
vaikutuksen koko (ka., 95% luottamusväli)
ka. (vaihteluväli)
skitsofrenia (n=10)
-0.23 (-0.44, 0.05)
masennus (n=19)
-0.08 (-0.87, 0.34)
kaksisuuntainen m.h. (n=7)
-0.03 (-0.55, 0.46)
pakko-oireinen h. (n=5)
-0.11 (-0.70, 0.43)
paniikkihäiriö (n=3)
0.02 (-0.39, 0.63)
sosiaalinen fobia (n=2)
-0.30 (-0.64, -0.32)
anoreksia nervosa (n=9)
0.49 (0.31, 0.86)
bulimia nervosa (n=8)
0.21 (-0.01, 0.90)
alkoholismi (n=5)
-0.03 (-0.20, 0.11)
-0.8
-0.6
-0.4
-0.2
0
0.2
0.4
0.6
0.8
verrokit saa korkeammat pisteet tapaukset saa korkeammat pisteet 27
28
PSYKOOSIT
POHJOIS-SUOMEN 1966 SYNTYMÄKOHORTTI
29
Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortti
 voiko temperamentilla ennustaa sairastumista?
 temparamenttipiirteet arvioitu vuonna 1997
* Erot ei tilastollisesti merkitseviä
Miettunen J, Veijola J, Isohanni M, Paunio T, Freimer N, Jääskeläinen E, Taanila A, Ekelund
J, Järvelin M-R, Peltonen L, Joukamaa M, Lichtermann D. Identifying schizophrenia and
other psychoses with psychological scales in the general population. J Nerv Ment Dis 2011;
199:230-8.
30
Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortti 31/34-vuotisseurannat
 Korkea hyväksynnän hakeminen ja sinnikkyys 31-
vuotiaana liittyivät
 Alhaisiin negatiivisiin oireisiin 34-vuotiaana
 Korkea sinnikkyys ennusti
 Parempaan toimintakyky (SOFAS)
 Korkea vaikeuksien välttäminen liittyi
 Suurempaan todennäköisyyteen olla sairaseläkkeellä
Poustka L, Murray GK, Jääskeläinen E, Veijola J, Jones P, Isohanni M, Miettunen J.
The influence of temperament on symptoms and functional outcome in people with
psychosis in the Northern Finland 1966 Birth Cohort. Eur Psychiatry 2010; 25:26-32.
31
Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortti 43-vuotisseuranta
Temperamentin arviointi (TCI)
 31-vuotiaana (N=4943)
 Heistä osallistui uudestaan 43-vuotiaana
 117 kontrollia
 16 henkilöä jotka olivat sairastuneet
psykoosiin ennen 31-vuotistutkimusta
 15 henkilöä jotka olivat sairastuneet
psykoosiin 31-vuotistutkimuksen jälkeen
32
33
Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortti 43-vuotisseuranta
(SKITSOFRENIA, N=51)
 Tutkimuksen aikainen elämyshakuisuus (NS) liittyi positiivisesti
 Positiivisiin (r=0.38) ja kiihtymys (r=0.31) oireisiin
 Neuroleptien haittavaikutuksiin (r=0.34)
 Tutkimuksen aikainen vaikeuksien välttäminen (HA) liittyi positiivisesti
 Emotionaalisiin oireisiin (r=0.38)
 Neuroleptien haittavaikutuksiin (r=0.40)
 Tutkimuksen aikainen hyväksynnän hakeminen (RD) liittyi
 Positiivisesti myönteisiin asenteisiin lääkehoitoa kohtaan (r=0.30)
 Negatiivisesti kaikkiin oireisiin (r=-0.31) ja disorganisaatio-oireisiin (r=-0.38)
 Tutkimuksen aikainen sinnikkyys (P) liittyi negatiivisesti
 Negatiivisiin oireisiin (r=-0.30)
34
Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortti 43vuotisseuranta (N=19)
 Sairautta edeltävä elämyshakuisuus liittyi
(NS) positiivisesti
 remission suurempaan todennäköisyyteen
 Sairautta edeltävä vaikeuksien välttäminen
(HA) liittyi positiivisesti
 Kaikkiin oireisiin (r=0.58), negatiivisiin
(r=0.64), disorganisaatio-oireisiin (r=0.62),
remission pienempään todennäköisyyteen
35
Skitsofrenia
 elämyshakuisuus (NS) skitsofreniassa oli matala
 korkea elämushakuisuus liittyy skitsofreniassa
 päihteiden käyttöön
 Van Ammers et al. J Nerv Ment Dis 1997;185:283–8
 hallusinaatioihin ja deluusioihin
 Guillem et al. Schizophr Res 2002;56:137–47
 korkea vaikeuksien välttäminen (HA) liittyy myös
psykoosin esioireisin (basic symptoms)
 Poustka et al. Psychopathology 2007;40:321–28
36
skitsofrenia vs. kaksisuuntainen mielialahäiriö
 Skitsofrenia
 alhainen hyväksynnän hakeminen (RD) myös muihin
psykiatrisiin sairauksiin verrattuna
 yhteydessä negatiivisiin oireisiin?
 Kaksisuuntainen mielialahäiriö (psykoottinen)
 alhainen vaikeuksien välttäminen (HA) myös muihin
psykiatrisiin sairauksiin verrattuna
37
Masennus
 Pohjois-Suomen 1966 Syntymäkohortti (diagnoosit ja SCL-masennus)
Nyman E, Miettunen J, Freimer N, Joukamaa M, Mäki P, Ekelund J, Peltonen L, Järvelin M-R,
Veijola J, Paunio T. Impact of temperament on depression and anxiety symptoms and depressive
disorder in a population-based birth cohort. J Affect Disord 2011; 131:393-7.
38
Masennus
 Meta-analyysi hoidon vaikutuksesta vaikeuksien välttämiseen (HA)
Kampman O, Poutanen O. Can onset and recovery in depression be predicted by
temperament? A systematic review and meta-analysis, J. Affect. Disord. (2011),
doi:10.1016/j.jad.2010.12.021
39
Ahdistuneisuus
 Pohjois-Suomen 1966 Syntymäkohortti
 SCL-25 ahdistuneisuus alaskaala
Nyman E, Miettunen J, Freimer N, Joukamaa M, Mäki P, Ekelund J, Peltonen L,
Järvelin M-R, Veijola J, Paunio T. Impact of temperament on depression and anxiety
symptoms and depressive disorder in a population-based birth cohort. J Affect Disord
2011; 131:393-7.
40
Alkoholismi
 Tyyppi I (loss-of-control)
 Sairastuvat yli 25-vuotiaina, syyllisyyttä ja pelkoa
riiippuvuudesta
 Teoriassa temperamentti: NS ↓ HA ↑ RD ↑
 Tyyppi II (spontaneous alcohol-seeking behavior)
 Sairastuvat alle 25-vuotiaina, antisosiaalisia
 Teoriassa temperamentti: NS ↑ HA ↓ RD ↓
Cloninger CR. Neurogenetic adaptive mechanisms in alcoholism. Science 1987.
41
Pohjois-Suomen 1966 Syntymäkohortti
 Tyyppi I (myöhemmin sairastuvat) NS ↓ HA ↑ RD ↑
 Tyyppi II (aiemmin sairastuvat) NS ↑ HA ↓ RD ↓
42
Persoonallisuushäiriöt
 Cloninger (2000) esitti persoonallisuushäiriöille
temperamenttiprofiilit
(epäsosiaalinen)
(huomionhakuinen)
(passiivis-aggr.)
(epävakaa)
(vaativa)
(eristäytyvä)
(estynyt)
43
Persoonallisuushäiriöt
 Temperamentti persoonallisuushäiriöissä
 Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortti, Oulu Study
 74 henkilöä joilla persoonallisuushäiriö ja 910 verrokkia
(epäsosiaalinen)
(huomionhakuinen)
(epävakaa)
(vaativa)
(estynyt)
44
Syömishäiriöt
 eroavaisuus: bulimiassa korkea ja anoreksiassa matala novelty seeking
 anoreksiassa toipuneilla verrattuna yhä sairaisiin
 Vaikeuksien Välttäminen (HA)
 alhaisempi (9 tutkimusta, p=0.002)
 Hyväksynnän Hakeminen (RD)
 korkeampi (7 tutkimusta, p=0.02)
 bulimiassa toipuneilla verrattuna yhä sairaisiin
 Vaikeuksien Välttäminen (HA)
 hiukan alhaisempi (9 tutkimusta, p=0.08)
 Sinnikkyys (P)
 hiukan korkeampi (9 tutkimusta, p=0.06)
Raevuori A, Atiye M, Miettunen J. A meta-analysis of temperament in eating disorders. Käsikirjoitus.
45
Muut psykiatriset diagnoosit
 Kaikissa mielialahäiriöissä yleensä korkea HA
 Huumeriippuvuudet
 korkea NS ja HA, matala RD ja P
 Peliriippuvuus, korkea NS
 ADHD, korkea NS
 Erilaiset syömishäiriöt
 Usein korkea NS, HA ja RD
46
Pohdinta
• Vaikeuksien välttäminen (HA) on useille
psykiatrisille diagnooseille ominainen piirre
• mahdollinen endophenotyyppi ?
• periytyvyys ? pysyvyys ?
• temperamenttien yhdistelmät (profiilit) ?
• temperamenttien alaskaalat ?
47
Pohdinta
• sairautta edeltävä / jälkeinen temperamentti
• Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortin
46-vuotisseuranta
• yhteys hoitoon sitoutumiseen ?
• yhteys taudinkuvaan ja ennusteeseen ?
• puuttuvat ja epäluotettavat vastaukset kyselyihin?
• osallistuminen heikkoa, kato
• Infrequency scale, Lie scale
48
Muita julkaisuja Pohjois-Suomen 1966 Syntymäkohortista
 Chotai J, Joukamaa M, Taanila A, Lichtermann D, Miettunen J. Novelty seeking among adult women is
lower for the winter borns compared to the summer borns: replication in a large Finnish birth cohort. Compr
Psychiatry 2009; 50: 562-6.
 Ekelund J, Lichtermann D, Järvelin M-R, Peltonen L. Association Between Novelty Seeking and the Type 4
Dopamine Receptor Gene in a Large Finnish Cohort Sample. Am J Psychiatry 1999; 156:1453–1455.
 Karvonen JT, Veijola J, Kantojärvi L, Miettunen J, Ekelund J, Lichtermann D, Läksy K, Joukamaa M.
Temperament profiles and somatization – an epidemiological study of young adult people. J Psychosom Res
2006; 61:841-6.
 Munafò MR, Freimer NB, Ng W, Ophoff R, Veijola J, Miettunen J, Järvelin M-R, Taanila A, Flint J. 5HTTLPR Genotype and anxiety-related personality traits: a meta-analysis and new data. Am J Med Genet B
Neuropsychiatr Genet 2009; 150B:271-81.
Nyman ES, Loukola A, Varilo T, Ekelund J, Freimer N, Veijola J, Taanila A, Pouta A, Miettunen J,
Joukamaa M, Järvelin M-R, Peltonen L. Impact of the dopamine receptor gene family on temperament traits
in a population-based birth cohort. Am J Med Genet B 2009;150B:854-65.
www.joukomiettunen.net/presentations
email: [email protected]
49