Transcript Tietoliikenne ja verkot_1

Tietoliikenne ja Verkot
• Pakollinen ammattiaine: 5 op
• Tavoite:
Opiskelija tuntee langallisten ja langattomien
tietoverkkojen keskeiset ominaisuudet. Osaat suunnitella ja ylläpitää
pienen yrityksen tai organisaation tietoliikenneratkaisun. Osaat toimia
verkon pääkäyttäjänä.
• Sisältö:
Teoriatunneilla opiskelet tietoliikennetekniikan perusasiat, etenkin
TCP/IP-protokollan ja ethernet-verkon perusteet.
Laboratioharjoituksissa rakennat erilaisia lähiverkkoja ja konfiguroit
erilaisia aktiivilaitteita.
• Opiskeluaineisto:
• Powerpoint-luentomoniste
• Jyrki Penttinen: Tietoliikennetekniikka, 3G ja erityisverkot (WSOY 2006)
• Kai Granlund: Tietoliikenne
• Cisco-akatemian verkkomateriaali
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
1
• Arviointi:
Opintojakson arviointi perustuu kahteen välikokeeseen.
Lisäksi arviointiin sisältyy harjoitustöitä.
Välikokeita ei voi uusia.
• Uusintatentit: Hylätty opintojakso voidaan suorittaa
MAMK:n yleisinä tenttipäivinä.
• Edeltävät opinnot: PC-ympäristön hallinta.
• Opettaja:
13.4.2015
Martti Susitaival, huone MB311
sähköposti: [email protected]
Tietoliikenneverkot
2
Sisältö
1. Johdanto
tietoliikenteen kehitys ja sen keskeisiä käsitteitä
Tietoliikennepalvelut ja verkot
Televerkkojen rakenne
Tietoliikenteen standardointi ja OSI- ja TCP/IP-malli
2. Perustekniikat
Signaali ja häiriöt
Vaimennus, ja vahvistus
Kohina
Ylikuuluminen
Siirtotekniikat
Kanavointi
Modulaatio
Koodaus
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
3
3. Lähiverkot
Kaapelointi
Ethernet
Toistimet ja keskittimet
Sillat ja kytkimet
Vlan-tekniikka
TCP/IP protokollat
IP-osoiterakenne
Reitittimet
Aliverkot
Lähiverkkojen varmentaminen
Verkonhallinta
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
4
13.4.2015
4.
Laajaverkot
Protokollat
Laajakaistatekniikat
DHCP-palvelu
Osoitteenmuunnokset
5.
Langattomat verkot
WLAN-verkot
Solukkoverkot
Bluetooth- ja RFID-tekniikka
Radio, televisio, kaapeli-Tv ja satelliitti-TV
Tietoliikenneverkot
5
TUTTU JUTTU (vai onko sittenkään…)
• Netin käyttö on tuttua ja tavallista meille kaikille Monet tietävät netin
toimintaperiaatteistakin. Kokeillaanpa heti opintojakson alkajaisiksi, kuinka
paljon jo tiedämme. Seuraavia kysymyksiä pohditaan ensin yksin, sitten
pareittain ja sitten noin neljän hengen ryhmissä. Lopuksi joku ryhmän jäsenistä
valmistautuu esittelemään lyhyesti ryhmän kannan asiasta.
• Selitä mahdollisimman yksinkertaisesti, miten Mamk:n Student-portaalin
alkusivu latautuu työasemallesi.
• Mitä laitteita ja minkälaista kaapelia tarvitaan yhteyden luomiseksi
• Mihin IP-osoitteita tarvitaan ja miksi tarvitaan vielä laiteosoitteita.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
6
TUTTU JUTTU, osa 2
• Kuinka suuren osan matkasta GSM-kaukopuhelu kulkee radioaaltona ja kuinka
suuren osan matkasta kaapeleita pitkin? Tarkastele seuraavia esimerkkejä:
– Mikkelistä Helsinkiin
– Mikkelistä Los Angelesiin
– Kanarian saarilla hotellihuoneesta hiekkarannalla olevan suomalaiskaverin
kännykkään
• Miksi kaupungeissa on GSM-tukiasemia tiheämmässä kuin maaseudulla?
– Miksi kaupungeissa voi puhua yhdellä akun latauksella kauemmin kuin
maaseudulla?
• Miten voit selittää sen, että puhelu pystytään yhdistämään GSM-puhelimeen ,
vaikka se olisi siirtynyt eri paikkakunnalle tai jopa eri maahan?
– Tietäkö GSM-järjestelmä puhelimen sijainnin silloin, kun sillä ei puhuta
puheluja tai siirretä dataa? Kuinka suurella tarkkuudella?
– Entä puhelun tai datasiirron aikana?
– Miten järjestelmä saa hankittua nämä sijaintitiedot?
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
7
TUTTU JUTTU osa 3
• Selitä mahdollisimman yksinkertaisesti satelliittipaikantimen (GPS) periaate.
– Miten GPS-laite voi tietää sijaintipaikkansa noin 10 metrin tarkkuudella?
– Tietävätkö järjestelmän satelliitit, missä paikannuslaitteet ja niiden käyttäjät
milloinkin ovat?
– Tietääkö GPS-laite, missä järjestelmän satelliitit kulloinkin ovat?
• Osa GSM-puhelimista on GPRS-malleja.
– Miten GPRS-mallien datasiirto eroaa tavallisten GSM-puhelimien
datasiirrosta?
– Entä mitä eroa on datasiirron laskutusperiaatteissa näiden välillä?
– Ovatko käsitteet GPRS ja GPS jotenkin läheistä sukua toisilleen?
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
8
1. Johdanto
Tietoliikenteen kehityshistoriaa:
•
•
•
•
•
•
Optinen lennätin Claude Chappe 1791
Sähkölennätin Samuel Morse 1845
Puhelin
Alexander Graham Bell 1876
Radio
Guglielmo Marconi 1896
Televisio
Paul Nipkow 1894
Automaattinen puhelinkeskus Almon S Strowger 1891
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
9
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Radioputki De Forest 1906
Transistori Shockley, Bardeen ja Brattain 1947
Integroidut piirit 1950-luvulla
Pakettikytkentä Paul Baran 1962
TCP/IP-tekniikka 1970-luvulla
Mikroprosessori 1970-luvulla
Digitaalinen puhelinverkko 1980-luvulla
Matkapuhelimet 1980- ja 1990-luvuilla
Internet 1990-luvulla
Laajakaistaiset liikkuvat Internet-liittymät sekä mobiili-VoIPpuhelintekniikka 2000-luvulla
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
10
Tietoliikenteen kehityksen vauhdittajia
• Mikroprosessorien ja muiden mikropiirien tehojen kasvu ja
hintojen halpeneminen mahdollistavat entistä monipuolisempia
ja ”älykkäämpiä” päätelaitteita. Esimerkiksi matkapuhelimien
prosessoritehot ja muistien koko ylittävät muutaman vuoden
takaiset tietokoneet.
• Digitaalinen signaalinkäsittely mahdollistaa siirtokanavien
tehokkaamman hyödyntämisen. Internetin ADSLlaajakaistaliittymä on paljon nopeampi kuin takavuosien
modeemiliittymä, vaikka se käyttää samaa puhelinjohtoa. 3Gverkon matkapuhelimet siirtävät tietoa langattomasti paljon
tehokkaammin kuin edeltäjänsä.
• Lasertekniikka ja valokaapelit mahdollistavat erittäin nopean ja
edullisen langallisen siirron.
Tietoliikenteen osa-alueet
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
12
Pohdittavaksi
Miten luokittelet seuraavat tietoliikennejärjestelmät tai –palvelut? Ovatko ne
- interaktiivisia (eli vuorovaikutteisia)?
- reaaliaikaisia (eli tuntuvatko ne toimivan ilman häiritsevää viivettä)?
- yksisuuntaisia vai kaksisuuntaisia?
• puhelinvastaajaan jätetty puheviesti
• teksti-TV
• juna-aikataulun selaus www-sivuilta
• TV-ohjelman katsominen Yleisradion nettisivuilta
• videopuhelu Internet-yhteyden välityksellä
• telefax
• puhelu
• televisio-ohjelmassa järjestetty tekstiviestiäänestys
• kuvaviesti matkapuhelimeen
• jääkiekkopelin seuraaminen kannettavasta digi-TV-vastaanottimesta silloin
kun itse on paikalla jäähallissa
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
13
Tietoliikennepalvelut
Telepalveluiden ryhmittely ja esimerkkejä palveluista:
1. Siirtopalvelut
• ääni
• kuva
• data
2. Telepalvelut
• puhelin-matkapuhelin
• telefax
• WWW-palvelu
3. Lisäarvopalvelut
• tekstiviestipalvelu
• toiminteet eli fasiliteetit
• verkkokauppa
Palvelutuotteet sisältävät aina tekniikan, veloituksen ja ylläpidon
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
14
Suomen televiestintämarkkinat
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
15
Viestintäviraston tehtävät
• Edellinen kalvo kuvaa Suomen televiestintämarkkinoiden eri osapuolia.
Kalvolla esiintyy vielä nimi Telehallintokeskus, mutta sen tilalle on perustettu
Viestintävirasto.
• Viestintävirastolla on monia tehtäviä, joista esimerkkejä ovat
– Internetin .fi-verkkotunnusten myöntäminen
– Puhelinverkon operaattoritunnusten ja muiden suuntanumeroiden
myöntäminen
– Radiotaajuuksien käyttölupien myöntäminen ja radioliikenteen valvonta
– TV-maksujen kerääminen
• Suomen viestintämarkkinoita on viimeisten 20 vuoden aikana vapautettu
kilpailulle ja sääntelyä on vähennetty. Lupien anominen tai ilmoitusvelvollisuus
on lopetettu monista asioista. Vuoden 2008 alusta esimerkiksi
teleurakointiyrityksen voi perustaa ilman lupia tai ilmoituksia. Myös kalvolla
vielä näkyvät telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnät on lopetettu. Valmistaja
itse ottaa vastuun siitä, että myytävät laitteet on testattu ja toimivat siten, että
asiakas on tyytyväinen eikä verkkojen toiminnalle aiheudu häiriöitä.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
16
Laitteiden yleisyys kotitalouksissa
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
17
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
18
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
19
Matkaviestinnän suosio perustuu puhelujen ja puhelimien
halpenemiseen
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
20
Lankapuhelujen hinta on kääntynyt nousuun
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
21
Tietoliikenteen muutoksen muotisanoja
Tietoliikenne on viime vuosina muuttunut nopeasti. Näitä muutossuuntia eli
”trendejä” käsitellään juhlapuheissa esimerkiksi seuraavia sanoja käyttäen:
• Telematiikka
Tietoliikenne-, media- ja tietotekniikka ovat sulautumassa yhteen.
• Liberalisaatio tai deregulaatio
Tietoliikenteen sääntelyä vähennetään ja vapaata kilpailua edistetään.
• Palvelujen konvergenssi
Kaikki telepalvelut ovat käytettävissä samoilla päätelaitteilla.
• Mobiliteetti
Kaikki telepalvelut ovat mahdollisia langattomilla päätelaitteilla.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
22
Erilaisia tietoliikenneverkkoja
• Televerkot
– Yleinen puhelinverkko PSTN (Public Switched Telephone Network) tai
POTS (Plain Old Telephone System)
– Matkapuhelinverkot kuten GSM, 3G (eli UMTS), LTE ja 4G
– Erillisverkot kuten viranomaisten radioverkko VIRVE (eli TETRA)
• Tiedonsiirtoverkot eli dataverkot
– Lähiverkot LAN (Local Area Network)
– Kaupunkiverkot MAN (Metropolitan Area Network)
– Laajaverkot WAN (Wide Area Network)
• Tietoliikenneverkkojen hierarkkinen ryhmittely
– Kansainväliset verkot
– Kansalliset verkot
– Alueverkot
– Liityntäverkot
– Asiakasverkot
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
23
Siirtoetäisyyksiä ja siirtokapasiteetteja
• Mikropiiritekniikka 60nm – 10 mm toimintataajuus n. 1-15 GHz
• Tietokoneen väylä
n. 200mm
toimintataajuus n. 100 – 1000 MHz
• Huoneverkko
1 – 10 m
10 – 1Gbit/s
• Paikallisverkot
10 – 2000m
10 - 10 Gbit/s (LAN)
•
2 – 50 km
Alueverkot
• Runkoverkot
n*2Mbit/s – n*155Mbit/s (MAN)
20 – 1000 km
n*2Mbit/s – n*2,5Gbit/s (WAN)
• Kansainväliset verkot 100 – 10000 km
n*2Mbit/s – n*2,5Gbit/s (WAN)
• Avaruusverkot
n*2Mbit/s – n*2,5Gbit/s (WAN)
13.4.2015
1000 – 10000 km
Tietoliikenneverkot
24
Verkkojen rakenne
• Verkko
– Kaapeleiden, radiotien tai optisen yhteyden avulla yhteenliitettyjä
tietoliikennelaitteita
– Tiedonsiirron edellytyksenä on:
1. Yhteinen media eli siirtotie
2. Yhteinen liikennöintimenettely eli protokolla.
• Lähiverkko Local Area Network (LAN)
– Maantieteellisesti rajatun penehkön alueen (kampuksen) verkko
– Verkko koostuu:
1. Kaapeleista
2. Verkkolaitteista
3. Työasemista ja palvelimista
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
25
– Lähiverkkojen keskeisiä ominaisuuksia ovat:
• Toimii rajoitetulla maantieteellisellä alueella
• Yhden organisaation hallussa ja hallinnassa
• Suuri siirtonopeus 10 Mbit/s – 10 Gbit/s
• Käytössä on tavallisesti pakettikytkentäinen ja yhteydetön siirtomuoto
Alueverkko Metropolitan Area Network (MAN)
• Yhdistää toisiinsa taajama-alueen lähiverkkoja
• Alueverkkopalveluja tarjoaa yleensä pakallinen teleoperaattori
Laajaverkko Wide Area Network (WAN)
•
•
•
•
13.4.2015
Laajaverkko muodostuu teleoperaattoreiden tarjoamista siirtopalveluista
Yhdistää yhteen lähiverkkoja kaikkialla maailmassa.
Siirtotekniikka vaihtelee eri operaattoreilla
Muodostaa verkkojen verkon eli InterNetin
Tietoliikenneverkot
26
Lähiverkon rakenne
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
27
WAN-verkon rakenne
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
28
WAN-verkko
13.4.2015
Tietoliikenne ja verkot
29
Tietoliikenteen standardointi
• Tietoliikenteen standardointi on välttämätöntä verkkojen, päätelaitteiden ja
palveluiden sovittamiseksi toisiinsa.
• Virallisten de juree standardien (suositusten) puuttuessa laativat erilaiset
foorumit avoimia de facto standardeja. De facto –standardi voi syntyä myös,
kun jokin tekniikka saavuttaa ylivoimaisen markkina-aseman. (esim. CD-levy)
• Viralliset standardit voivat olla kansainvälisiä, maanosakohtaisia tai kansallisia.
• Keskeisimmät tietoliikennealan standardoimisjärjestöt:
– ITU International Telecommunications Union (ITU-T ja ITU-R)
– ETSI European Telecommunications Standard Institute
– ISO/IEC International Electrotechnical Comission
– IEEE Institute of Electrical and Electronic Engineers
– TIA Telecommunications Industry Association
– T1 Committee for telecommunications
– ANSI American National Standard Institute
– IETF Internet Engineering Task Force
– SFS Suomen Standardisoimisliitto
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
30
Kansainväliset ja alueelliset organisaatiot (1997!)
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
31
Esimerkkejä standardoinnista
• Sähköverkon pistokkeet tai lampunkannat on yleensä
standardoitu siten, että ainakin omassa maassa on helppo ostaa
sopivia laitteita. Eri maissa on kuitenkin erilaisia standardeja.
• Maailman tunnetuin videokasetti VHS oli alun perin eräiden
japanilaisten yritysten oma standardi, mutta se yleistyi
maailmanlaajuiseksi de facto –standardiksi.
• Vuoden 2008 tunnetuin de facto –standarditaistelu nähtiin
teräväpiirto-DVD-soittimissa: BLU-RAY voitti HD-DVD:n.
• Tietoliikenteen laitteiden on oltava vähintäänkin sillä tavalla
standardoituja, että eri valmistajienkin tekemät laitteet toimivat
yhdessä ja että tietoliikenne eri maiden välillä on mahdollista.
Kannettavien laitteiden yleistyessä kuluttajat odottavat, että laite
toimisi toiseen maahan mukaan otettunakin.
• GSM-standardin (Global System for Mobile Communications)
kehittivät 18 eurooppalaisen maan matkapuhelinasiantuntijat
yhteistyössä standardointijärjestö ETSI:ssä. Standardissa oli
alkuvaiheessa 6000 sivua. Standardi on otettu käyttöön jo yli
sadassa maassa.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
32
Standardointi ei ole täydellistä
• GSM-standardi on mahdollistanut 1990- ja 2000-luvuilla saman
matkapuhelimen toiminnan useimmissa maailman maissa. Tosin käytössä on
useita eri taajuusalueita (GSM-900, GSM-1800, GSM-1900), mutta niin
kutsuttu monitaajuuspuhelin voi toimia kaikilla näillä taajuusalueilla.
• Etenkin Amerikassa ja Japanissa yleistyivät 1990-luvuilla GSM:n kanssa
kilpaileviin standardeihin perustuvat puhelimet, joita ei voi käyttää esimerkiksi
Euroopassa. Onneksi Amerikkaan ja Japaniin on rakennettu myös GSMverkkoja, joten eurooppalaiset puhelimet toimivat sielläkin.
• 2000-luvun uudesta kolmannen sukupolven 3G-standardista UMTS (Universal
Mobile Telecommunications) eurooppalaiset ja japanilaiset ovat päässeet
yksimielisyyteen, mutta USA:lla on erilainen standardi. Myös Kiina on
päätynyt tekemään oman standardinsa. Tärkeä syy näihin standardieroihin on
kiista siitä, kuinka paljon puhelinvalmistajien pitäisi maksaa lisenssimaksuja
niille yrityksille, jotka ovat kehittäneet ja patentoineet standardissa kuvatut
tekniset ratkaisut. Merkittävimpiä matkapuhelintekniikan ratkaisujen patentoijia
maailmassa ovat amerikkalaiset Qualcomm ja Motorola, suomalainen Nokia
sekä ruotsalainen Ericsson.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
33
Standardoinnin etuja ja haittoja
• Standardoinnin etuna on laitteiden yhteensopivuus, jolloin eri valmistajien
valmistamat laitteet toimivat yhdessä ja valmistajat voivat myydä samaa
tuotetta useissa maissa, jolloin hinta tulee halvemmaksi.
• Standardoinnin haittana on hitaus. Uuden tietoliikennejärjestelmän ja sen
standardien kehittäminen voi viedä 5-10 vuotta. Samaa tekniikkaa pitäisi
esimerkiksi puhelinjärjestelmissä pystyä käyttämään 10-20 vuotta. Tekniikka
kehittyy nykyisin kuitenkin niin nopeasti, että on mahdotonta tietää, mitkä
ratkaisut ovat 10-30 vuoden päästä teknisesti ja taloudellisesti järkeviä.
Esimerkkejä tästä ovat
– 1990-luvun alussa EU käytti paljon tutkimusrahaa analogisen teräväpiirtoTV-järjestelmän kehittämiseen. Digi-TV-tekniikan tultua mahdolliseksi
tämä analoginen teräväpiirto-TV-tekniikka joutui roskakoriin.
– 1980-luvulla kehitetty ISDN-tekniikka (Integrated Services Digital Network)
mahdollistaa sekä langalliset puhelut että datayhteydet 144 kbit/s
nopeudella. Tämä nopeus ei nykypäivän käyttäjille enää riitä.
Lankapuhelujen taloudellinen merkitys on romahtanut matkapuhelimien
takia. Näistä syistä ISDN-tekniikka ei yleistynytkään toivotulla tavalla.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
34
OSI-malli
•
Keskeinen kysymys tietoliikenteen standardoinnissa on se , miten eri laitteet pystyvät
kommunikoimaan keskenään. Ratkaisuna ovat perinteisesti olleet valmistajakohtaiset
laitteet.
•
Käyttäjät ovat 1970 luvun lopulta vaatineet valmistajariippumattomuutta ja tietoliikenteen
avoimuutta.
•
Tämän seurauksena 1978 ISO ja CCITT (ITU) käynnistivät työn avointen
tietoliikennestandardien kehittämiseksi.
•
ISO:n OSI-malli valmistui 1982
•
OSI-malli eli Open Systems Interconnection sovittaa yhteen laajoja eri valmistajien
tiedonsiirtoverkoja.
•
OSI-malli muodostuu 7 kerroksesta (layer) ja kukin kerros tarjoaa palvelujaan
yläpuolella olevalle kerrokselle.
•
Standardi ei koske kerrosten sisäisiin toimintohin.
13.4.2015
Tietoliikenne ja verkot
35
•
Kerrokset 1 – 3 muodostavat siirto eli verkkopalvelut:
– Liitäntä
– Bittien siirto
– Siirtovirheiden korjaus
– Datan reititys verkossa.
•
Ylemmät kerrokset muodostavat käyttäjätoimintoja:
– Verkkovirheiden korjaus
– Sanomien tahdistus
– Esitysmuodot
– Salaus ja pakkaus
– Verkkosovellukset.
•
Tämän mallin perusteella tehtiin myös itse OSI-protokollat. Ne eivät kuitenkaan
menestyneet ja jäivät TCP/IP mallin jalkoihin
•
Vaikka OSI-mallin protkollat hävisivät, ajatus valmistajariippumattomuudesta jäi
elämään. Nykyisissä tietoliikennejärjestelmissä toiminnot ryhmitellään edelleen OSImallin mukaisesti
13.4.2015
Tietoliikenne ja verkot
36
Osi-mallin kerrokset
13.4.2015
Tietoliikenne ja verkot
37
TCP/IP-malli
• Malli on rakentunut IP- ja TCP-protokollan ympärille. Se koostuu neljästä
kerroksesta:
1.
2.
3.
4.
Liitäntä-,
Verkko-,
Kuljetus- ja
Sovelluskerroksesta.
• Liitäntäkerrosta (Network Acces) ei ole standardissa määritelty.
• Standardi painottuu erityisesti verkko- kuljetuskerroksen toimintaan.
• Sovelluskerros sisältää kolme OSI-mallin ylintä kerrosta.
13.4.2015
Tietoliikenne ja verkot
38
13.4.2015
Tietoliikenne ja verkot
39
TCP/IP-mallin standardeja
• Koska liityntäkerroksella ei ole omia standardeita, käytetään yleisesti IEEE:n
määrittelemiä 802.x- sarjan LAN/MAN standardeja.
• Verkkokerroksen tärkein protokolla on IP. Lisäksi kerrokseen kuuluu suuri
joukko reititysprotokollia kuten RIP, EIGRP,BGP, ISIS ja OSPF.
• Kuljetuskerroksen tärkein protokolla on TCP. Lisäksi käytetään yleisesti
epäluotettavaa UDP-protokollaa.
• Sovelluskerros sisältää lukuisan joukon erilaisa sovellusprotokollia, joista
yleisimmät ovat:
• HTTP,
• DNS,
• SNMP,
• DHCP,
• SMTP/POP ja
• Telnet
13.4.2015
Tietoliikenne ja verkot
40
Datavirran kapselointi OSI-mallissa
• Sovelluksen tuottama data joudutaan siirtoa varten pilkkomaan pienempiin
osiin eli segmentoimaan.
• Kuljetuskerroksessa datablokista muodostetaan sopivan kokoisia
segmenttejä. Tavallisin segmentin koko on korkeintaan 1500 tavua, joka on
ethernet-kehyksen maksimi koko.
• Kuljetuskerros lisää segmenttiin otsikkokentän, joka sisältää erilaisia
ohjaustietoja kuten porttiosoitteet ja lähetys- ja vastaanottolaskurit.
• Verkkokerros muodostaa segmentistä IP-paketin lisäämällä ohjauskentän,
joka sisältää lähde- ja kohde- IP-osoitteet.
• Siirtoyhteyskerros muodostaa IP-paketista useimmiten Ethernet-kehyksen,
joka sisältää lähde- ja kohde-laiteosoitteet (Mac).
• Fyysinen kerros siirtää kehyksen bitit kohteeseen.
13.4.2015
Tietoliikenne ja verkot
41
OSI-malli
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
42
Lähiverkkojen standardit
• Lähiverkkojen standardoinnissa keskeinen taho on amerikkalainen IEEEorganisaatio.
• IEEE:n 802.x-standardit muodostavat lähiverkkotekniikan perustan.
• Tällä hetkellä tärkeimpiä 802.x- standardeja ovat:
–
–
–
–
802.1 arkkitehtuuri, osoitteisto ja turvallisuus
802.2 LLC eli siirtoyhteyskerroksen ohjaus
802.3 CDMA/CD eli Ethernet
802.11 Langattomat eli WLAN lähiverkot
13.4.2015
Tietoliikenne ja verkot
43
IEEE 802.x LAN/MAN standardit
13.4.2015
Tietoliikenne ja verkot
44
2. Perustekniikat
• Signaali:
• Taajuus:
Sähkömagneettinen värähtely, joka kuljettaa tietoa
kahden pisteen välillä
Signaalin värähdysten lukumäärä aikayksikössä, yksikkö hertsi
(Hz)
• Signaalin nopeus: kilometriä/s
•
•
•
•
• Kohina:
• Häiriö:
13.4.2015
Valon nopeus c = 300000 km/s
Lähiverkon CAT-6 UTP-parikaapelissa n. 0.62 c = 186.000 km/s
Muovieristeisessä koaksiaalikaapelissa n. 0.67 c = 201.000 km/s
Optisessa kuidussa n. 0.685 c = 205.000 km/s
Häiritsevä signaali, joka on luonteeltaan satunnaista.
Esimerkiksi terminen eli lämpökohina syntyy elektronien
satunnaisesta lämpöliikkeestä.
Häiritsevä signaali, joka voi tulla myös jostakin toisesta laitteesta.
Toisen laitteen hyödyllinen signaali voi siis olla toiselle laitteelle
häiriö.
Tietoliikenneverkot
45
Tietoliikenneyhteyden osat
Lähi/paikallis-
Lähi/paikallis-
verkko
verkko
• Lähtölaite: Mikrofoni, videokamera, työasema jne.
• Lähetin: Matkapuhelin, modeemi ja verkkopääte
• Siirtokanava: Kupari/kuitukaapeli, radiotie
• Vastaanotin: Puhelin, modeemi ja verkkopääte
• Tulolaite: Kuuloke, kaiutin, TV-näyttö, työasema jne.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
46
Televerkkojen rakenneosat
Teletekniikan laitelajijako:
1.
2.
3.
4.
Siirtotie (eli media) ja siirtolaitteet
Välityslaitteet eli puhelinkeskukset, kytkimet ja reitittimet
Päätelaitteet eli puhelimet, työasemat ja palvelimet
Muut laitejärjestelmät
– voimalaitteet
– ilmastointi
– laskentajärjestelmät
– verkonhallintalaitteet
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
47
Tele- ja tietoverkkojen rakenne
Asiakkaat Customers
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
48
Tyypillinen televerkon rakenne
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
49
GSM-verkon rakenne (yksityiskohtiin palataan myöhemmin)
•
lähde: Wikipedia
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
50
Tietoliikenteen perustekniikat
•
Tietoliikennejärjestelmät siirtävät ja käsittelevät informaatiota (bittejä-tietoa) eri
tekniikoilla, joista keskeisimmät ovat:
1. Akustisen signaalin (äänen) muuttaminen sähköiseen muotoon ja
päinvastoin
2. Kuvien ja erilaisten merkkien muuttaminen sähköiseen muotoon ja
päinvastoin
3. Lisäksi tarvitaan:
– signaalin vahvistusta
– modulointia
– muunnoksia digitaalisen ja analogisen signaalin välillä
– kanavointia eli multipleksointia
– signaalin siirtoa
– digitaalisen informaation koodausta, pakkausta ja salausta
– kytkentä- ja reititystoimintoja
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
51
Tiedonsiirtoyhteyden keskeisiä käsitteitä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Analoginen informaatio
Digitaalinen informaatio
Analogia/Digitaali-muunnos ja Digitaali/Analogia-muunnos
Aikajakoinen kanavointi
Taajuusjakoinen kanavointi
Aallonpituusjakoinen kanavointi
Johtokoodaus (ja myös muut mahdolliset koodaukset, kuten lähdekoodaus
eli tiedon tiivistäminen, siirtovirheitä paljastava tai korjaava koodaus sekä
salauskoodaus)
Modulaatio
Radioyhteys
Kuparikaapeli
Valokuitukaapeli
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
52
Tiedonsiirtoyhteyden keskeisiä käsitteitä
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
53
2.2 Signaali ja häiriöt
•
Signaalin laatua heikentää siirtotiellä:
1.
2.
3.
4.
Siirtotien vaimennus
Kaistanleveys
Viive, viiveen vaihtelu ja monitie-eteneminen
Häiriöt
• kohina
• ylikuuluminen
• kaiku
• särö
• huojunta
• värinä
• heijastuminen
• sähköverkon häiriöt
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
54
• Siirtotien aiheuttama vaimennus kumotaan välivahvistimissa tai toistimissa
vahvistamalla signaali takaisin 0-tasolle.
• Analogisissa järjestelmissä siirtotien häiriöitä ( kohinaa) ei välivahvistimissa
voida poistaa, ja vähitellen häiriöiden osuus suhteessa hyötysignaaliin kasvaa
liian suureksi.
• Digitaalisissa järjestelmissä voidaan signaali palauttaa toistimissa
alkuperäiseen muotoon, jos nollat ja ykköset on vielä mahdollista tunnistaa.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
55
• Siirtonopeus eli bit/s riippuu suoraan käytetystä kaistaleveydestä B. Mitä
suurempi siirtokaista on käytettävissä sitä suurempi on informaation
siirtonopeus.
• Suurta siirtonopeutta ei saada ilmaiseksi. Suuri kaistaleveys on vastaavasti
paljon alttiimpi vaimennukselle, häiriöille ja kohinalle.
• Digitaalisen informaation tosiaikainen siirto kärsii siirtoviiveestä ja erityisesti
videosignaali myös viiveen vaihtelusta.
• Heijastukset voivat aiheuttaa monitie-etenemistä, jolloin signaali saapuu
perille useana eriaikaisena kaikuna, jotka häiritsevät toisiaan. Tämä on
erityisen paha ongelma digitaalisissa radiojärjestelmissä.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
56
Vaimennus
• Signaalin vaimennus johtuu siirtotien aiheuttamasta tehohäviöstä
(esimerkiksi kaapeleissa) tai signaalin leviämisestä yhä laajemmalle
alueelle (radiosignaalien tapauksessa).
• Vaimennus ilmoitetaan logaritmisena teho- tai jännitesuhteena, jonka
yksikkönä on desibeli (dB).
• Myös signaalin vahvistus ilmoitetaan desibeleissä.
• Logaritmisen desibeli-asteikon etuja ovat:
1. Ihminen aistii äänenvoimakkuuden logaritmisesti.
2. Vaimennuslaskut ovat helpoimpia desibeleinä, koska signaalin
heikkeneminen kaapeleissa voidaan ilmoittaa yksiköllä dB/km.
3. Vaimennuksia ja vahvistuksia voidaan laskea yhteen ja vähentää
tosistaan desibeleissä, mikä todellisuudessa vastaa kerto- ja
jakolaskua.
4. Hyvin suurten ja pienten signaalitasojen käsittely yksinkertaistuu.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
57
• Vaimennus kanavalla tai siirtotiellä on todellisuudessa eksponentiaalista ja
peräkkäisten kaapeleiden vaimennukset pitäisi kertoa keskenään.
• Desibelejä käytettäessä vaimennus näyttääkin lineaariselta (siis kuvaaja on
suora) ja peräkkäisten kaapeleiden vaimennukset voi laskea yhteen.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
58
Kohina
•
Kohinaa ( noise) aiheutuu tietoliikennejärjestelmissä sisäisesti tai sitä muodostuu
ulkopuolisista lähteistä.
•
Merkittävin kohinaa aiheuttava ilmiö on johteissa vapaiden elektronien ja atomien
lämpöliike.
•
Lämpökohina on voimakkuudeltaan satunnaista ja se sisältää kaikkia mahdollisia
taajuuksia 1Hz – 1000 THz. Tällaista peruskohinaa nimitetään valkoiseksi kohinaksi
•
Lämpökohinan teho virtapiirissä saadaan kaavasta:
Pn = kTB = En2/(4R) jossa: Pn = kohinateho
-23
k = Boltzmannin vakio1,35*10 J/K
T = absoluuttinen lämpötila
B = kaistaleveys Hz
R = piirin resistanssi
En = kohinajännite
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
59
Kohina ja signaali
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
60
• Kohinaetäisyyden pieneneminen analogisissa ja digitaalisissa järjestelmissä.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
61
Ylikuuluminen
•
•
•
•
Ei-toivottua hyötysignaalin siirtymistä siirtotieltä toiselle kutsutaan ylikuulumiseksi.
Perinteisillä digitaalisilla televerkon kuparikaapeleilla on ylikuuluminen vähäistä.
Parikaapelilähiverkoissa (LAN) esiintyy helposti ylikuulumista, kun siirtonopeus on 100 –
1000 Mbit/s.
Ylikuulumista esiintyy siirtotien lähi- tai kaukopäässä.
U1
Lähipään ylikuulumisvaimennus NEXT = 20 lg(U1/U3)
Kaukopään ylikuulumisvaimennus FEXT = 20 lg(U1/U4)
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
62
Impedanssisovitus
• Toisiinsa kytkettävien virtapiirien impedanssien tulee olla samansuuruisia eli
yhteen sovitettuja, jotta suurin osa signaalin tehosta siirtyisi virtapiiristä toiseen.
Mikäli sovitus on huono, syntyy heijastuksia, jotka heikentävät siirron laatua.
• Käytännön esimerkki impedanssisovituksesta on koaksiaalisen
lähiverkkokaapelin päähän laitettava päätevastus. Sen puuttuminen sotkee
koko verkon toiminnan.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
63
Signaaliteorian perusteita
• Useita sähköisiä viestejä voi lähettää samassa siirtokanavassa
samanaikaisestikin ilman että ne häiritsevät toisiaan. Tämä voi tapahtua
esimerkiksi siten, että eri viestit (signaalit) sijaitsevat eri taajuuksilla. Tämän
asian ymmärtämiseksi meidän on nyt perehdyttävä seuraaviin käsitteisiin:
–
–
–
–
–
–
Sinimuotoinen signaali
Taajuus
Ei-sinimuotoiset signaalit
Ei-sinimuotoisten signaalien esittäminen siniaaltojen summana
Kaistanleveys
Siirtokapasiteetti eli bittinopeus
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
64
• Sinisignaalin amplitudi, taajuus ja jakso
f = 1/T
13.4.2015
f = taajuus (Hz),
T = jakson aika (s)
Tietoliikenneverkot
65
• Informaatiota kuljettavat signaalit eivät ole ainakaan täysin sinimuotoisia. Ne
sisältävät useita eri taajuuksia, ja ne on aina mahdollista esittää useiden
siniaaltojen summana. Jaksollisesti toistuvissa signaaleissa nämä
siniaaltokomponentit ovat taajuuksilla, jotka saadaan perustaajuudesta
kertomalla se jollakin kokonaisluvulla. Tällaisia taajuuksia sanotaan
harmonisiksi taajuuskomponenteiksi.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
66
Kun siniaaltoon lisätään kolminkertainen taajuus
sopivasti vaimennettuna, alkaa summa näyttää vähän
kanttiaallolta
• y = sin(t) + sin(3*t)/3
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
67
Kaistanleveys ja siirtokapasiteetti
• Signaalin kaistanleveys tarkoittaa signaalin spektrin eli signaalin tarvitseman
taajuuskaistan leveyttä. (Kyseessä voi olla joko analoginen tai digitaalinen
signaali.)
• Kaistanleveys voidaan siis laskea korkeimman tarvittavan sinikomponentin ja
matalimman tarvittavan sinikomponentin erotuksena.
– Puhelinyhteyden taajuuskaista on 300-3400 Hz. Kaistanleveys on 3100 Hz.
– HiFi-äänentoistolaitteiden taajuuskaista on 20 - 20 000 Hz. Kaistanleveys
on 19980 Hz mikä pyöristetään käytännössä arvoon 20 000 Hz.
– TV-laatuisen videosignaalin taajuuskaista on 5 MHz
• Siirtokapasiteettia eli bittinopeutta mitataan bitteinä sekunnissa eli bit/s tai bps.
(Kyseessä on aina digitaalinen signaali, koska se on määritelty bitteinä.)
• Käsitteet siirtokapasiteetti ja kaistanleveys sotketaan usein. Tämä on sikäli
ymmärrettävää, että korkea siirtokapasiteetti vaatii yleensä myös leveämmän
taajuuskaistan. Esimerkiksi
– Tavallinen puhelinverkon modeemi: 3,1 kHz ja 56 kbit/s
– ADSL-laajakaistamodeemi: 2 MHz ja 20 Mbit/s
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
68
Esimerkkejä signaaleista ja
siirtokapasiteeteista
• Digitaalisia signaaleja
– hidas datasiirto 300 – 64 kbit/s
– nopea datasiirto n* 64 kbit/s (tarkoittaa kokonaisluku * 64)
n* 2Mbit/s
n* 155 Mbit/
– Ethernet
10, 100, 1000 ja 10000 Mbit/s
– MP3-pakattu stereomusiikki
128 kbit/s
– CD-laatuinen stereomusiikki
1,4 Mbit/s
– Digi-TV
8 Mbit/s
• Digitaalisten siirtolaitteiden nopeudet
– PDH-tekniikka n* 2Mbit/s ja 2, 8, 34, 140 ja 565 Mbit/s
– SDH-tekniikka n*155 Mbit/s eli 155, 622, 2488 ja 9953 Mbit/s
– yhden puhekanavan siirtonopeus 64 kbit/s (lankapuhelinverkossa) tai 13
kbit/s (GSM-verkossa)
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
69
Kantataajuussiirto ja moduloitu siirto
• Langallisissa yhteyksissä on mahdollista varata koko siirtoyhteys yhdelle
signaalille. Silloin on mahdollista siirtää signaali alkuperäisillä taajuuksillaan.
Tätä kutsutaan kantataajuussiirroksi.
• Kotikäyttäjän analogisella lankapuhelinlinjalla tieto siirtyy yleensä
puhetaajuuksilla (300-3400 Hz). Linjalla voidaan silloin siirtää vain yhtä puhelua
(tai modeemiyhteyttä 56 kbit/s) kerrallaan.
• Kantataajuussiirtoa käytettäessä ei voi siirtää useita eri signaaleja samassa
siirtokanavassa (paitsi jos niiden spektrit alunperinkin ovat eri taajuuksilla).
• Moduloitu siirto mahdollistaa siirrettävän informaation liittämisen siniaaltoon
esimerkiksi amplitudi- tai taajuusmuutoksina. Moduloitu signaali ei enää ole
puhdas siniaalto, mutta se voi silti olla hyvin kapeakaistainen. Silloin voidaan
useita eri lähetyksiä toteuttaa samassa kaapelissa eri taajuuksilla. (Tämän
menetelmän nimi on FDM eli Frequency Division Multiplexing.)
• Radiosiirto on aina moduloitua. Muuten eri radiolähetyksiä ei voisi erottaa
toisistaan, koska ne kulkevat yhteisellä siirtotiellä.
• Jos radiotiellä yritettäisiin käyttää kantataajuussiirtoa, syntyisi toinenkin
ongelma. Taajuudet olisivat hyvin matalia ja aallonpituudet hyvin pitkiä (esim. 1
km…1000 km). Tehokkaat antennit olisivat silloin epäkäytännöllisen suuria.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
70
Analogisista järjestelmistä digitaalisiin
• Tietoliikenteen siirtotekniikoissa ja mediatekniikan tallennustekniikoissa on
nykyisin käynnissä voimakas siirtyminen digitaalisiin järjestelmiin. Esimerkiksi
analogiset TV-lähetykset lopetettiin Suomessa vuonna 2007.
• Digitaalitekniikan etuja ovat
– Häiriöitä ja kohinaa voidaan torjua paremmin. Esimerkiksi kaukopuhelu
Kiinaan voi olla laadultaan yhtä hyvä kuin paikallispuhelu Mikkelissä. CDlevyn kopiosta tehty kopio voi olla äänenlaadultaan aivan yhtä hyvä kuin
alkuperäinen CD.
– Voidaan käyttää mikroprosessoreiden avulla toteutettavia kompressointieli tiivistysmenetelmiä. Ne mahdollistavat esimerkiksi sen, että digi-TVohjelmia mahtuu käytettävissä olevalle taajuuskaistalle enemmän kuin
analogisesti lähetettyjä ohjelmia.
– Digitaalisia toimintoja pystytään yleensä toteuttamaan mikropiireillä
halvemmalla ja pienemmässä koossa kuin analogisia toimintoja.
• Sana ”digitaalinen” tulee englannin kielen sanasta ”digit” eli sormi. Sormethan
ovat ikivanha matematiikan apuneuvo ja kymmenjärjestelmän perusta. Mutta
digitaalitekniikassa kymmenjärjestelmää tärkeämpi on binäärinen eli
kaksijärjestelmä.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
71
•
•
Analogisella esitysmuodolla kuvataan siirtotiellä tai elektroniikassa suoraan jotain
haluttua suuretta, esim. äänenpainetta tai lämpötilaa. Sähköinen signaali ja alkuperäinen
äänenpainetta tai lämpötilaa kuvaava käyrä ovat samankaltaisia eli analogisia.
Mahdollisia signaaliarvoja on rajoittamaton määrä.
Digitaalisessa esitysmuodossa ilmiöstä otetaan diskreettejä näytteitä, jotka koodataan
binäärimuotoon nolliksi ja ykkösiksi. Siirrettävällä signaalilla on yleensä vain kaksi
tasoa, jotka kuvaavat lukuja 0 ja 1. (On kuitenkin mahdollista, että siirto tapahtuu
esimerkiksi neljällä eri signaalitasolla, jotka kuvaavat lukuja 00,01,10 ja 11. Silloin bittien
siirto tapahtuu nopeammin, mutta signaalitasojen tunnistamisessa voi helpommin
tapahtua virheitä.)
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
72
Digitaalitekniikka mahdollistaa kohinan poiston
• Signaalin siirrossa tapahtuu vaimenemista. Sen takia pitkän matkan siirrossa
tarvitaan useita välivahvistimia (tai toistimia).
• Elektronisissa järjestelmissä on aina kohinaa ja häiriöitä.
• Analoginen vahvistin vahvistaa myös kohinan, joten kohinan määrä kasvaa
pitkillä matkoilla suureksi ja lopulta signaali peittyy kohinaan.
• Digitaalitekniikassa on vain rajallinen määrä sallittuja signaalitasoja. Silloin
voidaan käyttää toistimia, jotka poistavat kohinan täysin, jos on vielä
mahdollista luotettavasti tunnistaa, mille tasolle signaali kuuluu.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
73
Pulssikoodimodulaatio (PCM)
• Pulssikoodimodulaatio on eräs menetelmä, jolla analoginen signaali voidaan
muuntaa digitaalimuotoon.
• Tyypillisimpiä esimerkkejä PCM-tekniikan sovelluksista ovat
– Digitaalinen lankapuhelinverkko PSTN (Public Switched Telephone
Network)
– Digitaalinen monipalveluverkko ISDN (Integrated Services Digital Network)
– CD-levyt
– DAT-äänitallentimet
– Tietokoneen .wav –äänitiedostot
• PCM-tekniikkaa sovelletaan näiden lisäksi monissa muissa digitaalisissa
järjestelmissä, mutta usein sitä täydennetään muilla digitaalisilla menetelmillä,
joilla signaalia voidaan tiivistää tai salata, siirtovirheitä korjata tai tietosisältöä
muokata.
• Videokuvan siirrossa PCM-tekniikkaa ei käytetä sellaisenaan ilman
tiivistysmenetelmiä, koska siirrettäviä bittejä olisi niin paljon.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
74
PCM-tekniikassa suoritetaan aluksi näytteenotto ja kvantisointi
(eli pyöristys lähimpään kokonaislukuarvoon)
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
75
Käytännön PCM-järjestelmiä
• Lankapuhelinverkon PCM-yhteydet
– Koodeissa on 8 bittiä, jolloin eri signaalitasoja on 28 eli 256 kappaletta.
– Signaalista otetaan 8000 näytettä sekunnissa, jolloin korkein siirrettävän
signaalin taajuus on noin 3,5 kHz (eli alle puolet näytteenottotaajuudesta).
– Siirrettävä bittimäärä on 8 * 8000 bittiä sekunnissa eli 64 kbit/s.
• CD-levyillä käytettävä PCM-koodaus
– Koodeissa on 16 bittiä, jolloin eri signaalitasoja on 216 eli 65536 kappaletta.
– Signaalista otetaan 44100 näytettä sekunnissa, jolloin korkein siirrettävän
signaalin taajuus on noin 20 kHz (eli alle puolet näytteenottotaajuudesta).
– Tallennettava bittimäärä on 16 * 44100 bittiä sekunnissa eli 705 kbit/s.
Kaksikanavainen stereoääni vaatii siis noin 1,4 Mbit/s
• PCM-tekniikka on alun perin kehitetty 1970-luvulla kaukopuhelujen
siirtojärjestelmiin. Se on yksinkertainen tekniikka, jossa ei tarvita tehokkaita
mikroprosessoreita. Nykyisillä prosessoreilla voidaan toteuttaa kompressoivia
(tiivistäviä) koodausmenetelmiä. GSM-puhelimessa äänen siirtoon tarvitaan
vain 13 kbit/s. Stereoäänen MP3-tallennus vaatii tyypillisesti 128 kbit/s.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
76
Puhelinverkon kehitys digitaaliseksi
• Puhelinverkot perustuivat aluksi kaikilta osiltaan analogiseen siirtotekniikkaan.
• 1970-luvulla otettiin käyttöön digitaalisia PCM-siirtolaitteita, jolloin
kaukopuhelujen laatu parani ratkaisevasti.
• 1980-luvulla digitalisoitiin keskuksetkin. Keskus oli nyt bittejä eri suuntiin
välittävä tietokone. Aikaisemmin oli jo sellaisia tietokoneohjattuja keskuksia,
joissa yhteyksien muodostaminen tehtiin analogisia signaaleja kytkemällä.
• 1990-2000-luvuilla oli suunniteltu siirryttäväksi ISDN-tekniikkaan, jolloin
tilaajajohdonkin liikenne on digitaalista. ISDN mahdollistaa kotikäyttäjälle
64+64+16 = 144 kbit/s bittinopeuden. Tämä ei kuitenkaan enää vastaa
nykypäivän laajakaistavaatimuksia. Lisäksi monet käyttäjät luopuvat nykyisin
kokonaan lankapuhelinliittymistään.
• Nopeammat laajakaistayhteydet tulivat mahdollisiksi uuden ADSL-tekniikan
avulla. Digitaalinen ADSL-tekniikka voidaan ottaa käyttöön tilaajan
puhelinjohdolla, vaikka hänen lankapuhelimensa käyttäisikin analogisia
signaaleja. Siirtyminen ISDN-tekniikkaan ei silloin olekaan tarpeen. ADSLyhteys voidaan pitää yllä myös sellaisella puhelinjohdolla, jolta
lankapuhelinliittymän käyttö on jo lopetettu.
13.4.2015
Tietoliikenneverkot
77