Lukion maantiede 1. kurssi

Myrsky repi irti kirjaston kattolevyjä (Kaleva 28.9.2011) Syysmyrsky ei aiheuttanut suuria tuhoja (Kaleva 19.10.2011) Myrsky katkoi sähköt tuhansilta, puita kaatui talojen päälle (HS 9.12.2011)

Tuulen synty

 Auringon lämpösäteily jakautuu epätasaisesti maapallon pinnalle  Muodostuu lämpötilaeroja  ilmanpaine-eroja  Ilmanpaine-ero pyrkii tasoittumaan  tuuli

M K

Tuulen synty

 Tuuliin vaikuttaa:  Paine-eron suuruus (isobaarien tiheys)  Coriolis–ilmiö  Kitka  Keskeisvoima (kiihtyvyys) K  Suunta = MISTÄ tuulee M

Yksinkertaistettu kuva ilmanpaineista ja tuulista Fennoskandiassa 31.12.2011

Maapallon tuulijärjestelmät

 Planetaariset tuulet  Alueelliset tuulet  Paikalliset tuulet  Myrskytuulet

Tuulen nopeus (m/s)

< 1 1-3 4-7 8-13 14-20 21-32 ≥ 33

Tuulen nimitys

Tyyntä Heikkoa Kohtalaista Navakkaa Kovaa Myrskyä Hirmumyrskyä

Planetaariset tuulet

 = ilman yleinen kiertoliike aiheutuu kahdesta tekijästä:  Auringon säteily 0 km/h  Coriolis-ilmiö 90 ° 60 ° 30 ° 0 ° 1674 km/h

Planetaariset tuulet

 Planetaarisia tuulia ovat  Kaakkois- ja koillispasaati  Länsituulet  Itätuulet 60 ° 30 °  Suihkuvirtaukset  Pasaatituulet johtuvat päiväntasaajan matalasta ja

hepoasteiden korkeasta

 Länsituulet hepoasteiden korkeasta  Itätuulet napa-alueiden korkeasta

Alueelliset tuulet

 Monsuunituulet  Vuodenaikaistuulia  Aasian mantereen ja Tyynenmeren lämpötilaerot  Kesä/talvimonsuuni  Myös muiden mantereiden ja merien päällä vastaavia, mutta ei kehity niin voimakkaiksi ja merkittäviksi  Esim. Azorien korkea, Siberian korkea

Karttatehtävä

 Tarkastele monisteessa olevia tuulikarttoja, toinen on maanpinnan korkeudelta ja toinen n. 11 km korkeudessa vallitsevista tuulista  Mitä tuulijärjestelmiä löydät kartoista?

M

Sykloni Itätuulten vyöhyke Polaaririntama Azorien korkeapaine

K

Pasaatituulet Länsituulten vyöhyke

Azorien korkeapaine

K

Napaseudun korkeapaine Polaarinen suihkuvirtaus Subtrooppinen suihkuvirtaus

Paikalliset tuulet

 Pienimittakaavaisia tuulijärjestelmiä  Paikallisista lämpötilaeroista aiheutuvia  Maatuuli/merituuli  Laaksotuuli/vuorituuli

K M

Merituulen vaikutusalue = kirkas taivas Pilvet sisämaassa, kuvan tilanteessa n. 30 km rannikolta

Paikalliset tuulet

 Topografiasta aiheutuvia  Föhn-tuuli (lämmin)  Chinook (lämmin)  Bora (kylmä)  Mistraali (kylmä)  Pampero (kylmä)

0 °C

5 °C/km 2 km 10 °C/km

+ 10 °C + 20 °C

Föhn-tuuli Ruotsissa Kebnekaisella keväällä 2011

Kebnekaisen huippu pilvien takana, korkeus 2111 m merenpinnasta. Tuulensuunta lännestä eli Atlantilta.

Föhn-tuuli Pallaksella keväällä 2011

 Tuulen suunta lännestä eli poikittain tunturijonoon  Itäpuolella selvästi lämpimämpää ja taivas kirkas  Länsipuolella lumipyryä  Korkeusero Pallaksella n. 300 metriä, laskennallisesti Föhntuuli aiheuttaa noin asteen lämpötilaeron. Ilmankosteus kuitenkin pienenee itäpuolella, jolloin ilma tuntuu lämpimämmältä .

Myrskytuulet

 Itsenäisiä tuulijärjestelmiä  Liikkuvat vallitsevien tuulten mukana  Tunnetuimpia trooppiset hirmumyrskyt  Energia lämpimästä merivedestä  Hurrikaani, taifuuni, trooppinen sykloni  Tornadot ja trombit pienempiä järjestelmiä Myös voimakkaat syklonit voivat aiheuttaa myrskytuulia Pohjoismaissa.

Näin kävi esimerkiksi 26.12.2011, jolloin Tapanin myrskyssä tuulen puuskat ylsivät Etelä-Suomessa jopa 35 m/s nopeuteen.