Transcript Suomalaisen lapsiperheen arki

SUOMALAISEN LAPSIPERHEEN ARKI
Lastensuojelun perhetyön
koulutuskokonaisuus, 10.9.2014
Kimmo Jokinen
Perhetutkimuskeskus
Jyväskylän yliopisto
SISÄLTÖ




Suomalaisen ja eurooppalaisen perheen
kehitysnäkymät vuoteen 2035
Lasten kokemukset perheestä:
perhesuhteet, tunteet ja perheen arki
Lapset ja media
Perhe ja hyvinvointi
I PERHE VUONNA 2035
Kehitysnäkymä 1: perhe perustetaan
entistä vanhempana




Nuoret ovat lapsuudenkodissa yhä pidempään, ja lasten
hankkiminen ja avioituminen siirtyvät yhä myöhemmäksi
Syntyvyys alenee, perhekoko pienenee (perhe
perustetaan yhä myöhemmin ja toisen lapsen ongelma)
Avioliiton merkitys instituutiona heikkenee (avoliitto,
yksinhuoltajat, erot, avioliiton ulkopuolella syntyvät
lapset), mutta tästä huolimatta pienperheen idea silti
edelleen vahva
Kehitys jatkunut pitkään ja samansuuntaisena
Euroopassa, vaikka maakohtaisia eroja on paljon
Lasten perheet moninaistuvat



OECD ennustaa yksinelävien, yksinhuoltajien ja
lapsettomien parien määrän lisääntyvän (vuoteen 2035),
myös ”latteja” , maahanmuuttajaperheitä ja monilapsisia
perheitä tulee olemaan enemmän, samoin vanhempien
ja/tai isovanhempien eron kokeneita lapsia
Ennuste: suomalaislapsista noin 40–50% kokee
vanhempiensa eron ja/tai elää osan lapsuuttaan yhden
vanhemman perheessä ja/tai uusperheessä
Ideologinen perhekoodi SNAF (perhe on isän, äidin ja
heidän lastensa muodostama ydinperhe) edelleen vahva
Perheellistyminen Suomessa




lapsuudenkodista lähdetään keskimäärin 21–22vuotiaana (Etelä-Euroopassa yli 30-vuotiaana!)
Ensimmäinen lapsi hankitaan vasta n. 28–30vuotiaana, ja avioliitto tulee lapsen jälkeen
Noin 1/5 40-vuotiaista naisista lapsettomia,
Helsingissä reilut 1/3 (ennuste: 40%)
Elämä vakiintuu noin 30-vuotiaana, jolloin: 1)
opinnot päättyneet, 2) ammatti ja työpaikka, 3)
vakiintunut parisuhde, 4) partnerin kanssa
yhteinen koti ja 5) yhteiset tulevaisuuden
suunnitelmat
Siirtymät aikuisuuteen

aikuisuus
aikuisuus
aikuisuus
nuoruus
nuoruus
nuoruus
perinteinen
teollinen
jälkiteollinen
Pidentyneen matkan syyt
Transitioiden kompleksisuudesta huolimatta
kehityksellä on säännönmukaisuutensa ja syynsä
1) koulutusta lisätään (suomalainen malli suosii
sivistystä, henkistä kehitystä) – työmarkkinat?
2) perhesukupolvien suhteet emotionaalisesti ja
taloudellisesti läheiset, ei irtaantumistarvetta
vanhemmista (vaikka muutettaisiin pois kotoa)
3) perinteisten aikuis- ja perhemallien eroosio
4) siirtymät yksilöllistyvät ja niiden määrä kasvaa

Samanikäisyys
3. ja 4. ikä
NUORUUS (10–30/40 v.) - - aikuisuus
lapsuus (<10 v.)
Kehitysnäkymä 2: naisten palkkatyö
yleistyy, työ silti sukupuolitettua




Naisten osuus työmarkkinoilla lisääntynyt
kaikkialla Euroopassa – paitsi Suomessa!
Mieselättäjyys yhä harvinaisempaa, sen rinnalle
syntyy uusia malleja: kahden (ja ”puolentoista”)
palkansaajan perheet
”one full-time and one part-time earner, female
carer” -model
Työmarkkinat sukupuolitettuja
Naisten yksilöllistyminen



taustalla modernisoituminen, kohonneet
koulutusvaatimukset, lisääntynyt liikkuvuus,
kiristynyt kilpailu, hyvinvointivaltioiden yksilöivät
tukimuodot ja (koulutetun) työvoiman pula
varsinkin pysyvät ammatti-identiteetit ja
perinteisille sukupolvi- ja sukupuolirooleille
rakentunut pienperhe menettävät asemiaan
(sinkkuus ja lapsettomuus yleistyvät)
Suomessa kotihoidon tuki ”mutkistanut” asiaa
Kehitysnäkymä 3: muutoksia kotona ja
vanhemmuudessa






Uusia vanhemmuuden malleja syntyy
Uusi isyys – muutos kuitenkin hidasta ja koskee
etenkin koulutettua keskiluokkaa
Kotitöiden jako hyvin sukupuolitettua
Median voima lisääntyy (lasten rikas
makuuhuonekulttuuri)
Isovanhempien merkitys kasvussa
Uusi familismi vs. julkisen sektorin rooli
Trendi 4: Epätasa-arvo moninaistuu



Luokka-, sukupuoli- ym. erot saavat rinnalleen
muita eroja, jotka rakentuvat muun muassa
etnisyyden, asuinalueen, perhemuodon ja
koulutuksen varaan
Kaksi rinnakkaista kehityskulkua:
elämänkulkujen yhdenmukaistumista ja toisaalta
taloudellista eriytymistä kohti duaaliyhteiskuntaa
17% eurooppalaisista perheistä köyhyysriskissä
Köyhyys, eriarvoistuminen Suomessa




Lapsiköyhyys ja lapsiperheiden suhteellinen
köyhtyminen yleistyneet 1990-luvulta lähtien;
Suomessa tuloerot silti edelleen pieniä
Vuonna 1995 köyhissä lapsiperheissä 52 000
lasta, vuonna 2010 jo 133 600 lasta
Taloudellinen niukkuus yhdistyy usein vähäiseen
sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan
Köyhyys periytyy sukupolvelta toiselle: köyhästä
kodista lähtöisin oleva lapsi on itsekin aikuisena
todennäköisemmin köyhä
Voittaja- ja häviäjäperheet



VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun
ja työssäkäyvän vanhemman perhe, jossa
korkeintaan kaksi lasta
HÄVIÄJÄT: monilapsiset perheet, yksinelävät
iäkkäät ihmiset, maaseudulla asuvat perheet,
yksinhuoltajaperheet, työttömien ja huonosti
koulutettujen vanhempien perheet
1. HÄVIÄJÄ: huonosti koulutetun ja työttömän
yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe
Taloudellisesti niukka lapsuus: seurauksia






”Kulttuurisairaudet”: päänsärky, vatsakivut,
hermostuneisuus, unettomuus, jännittyneisyys
Mielenterveysongelmat, huostaanotot
Suppeammat sosiaaliset verkostot
Joutuminen helpommin kiusaamisen kohteeksi
Alhaiset koulutusvalinnat
Aikuisena ihmissuhdeongelmia (erot) ja isommat
työttömyys- ja köyhyysriskit
Kehitysnäkymä 5: maahanmuutto




Maahanmuuttajat yksi ratkaisu alhaiseen
syntyvyyteen ja mahdolliseen työvoimapulaan
(ongelmat: vähäinen koulutus, pikainen
”oppiminen” länsimaiseen perhekokoon)
Etelä-Euroopassa paljon maahanmuuttajanaisia,
jotka tekevät harmaata hoivatyötä kodeissa
Naisvetoinen siirtolaisuus: nainen tulee ensin
(hoivatöihin), sitten muu perhe
Transnationaalisten perheiden yleistyminen
Kehitysnäkymä 6: ”care goes public”




Lastenhoito (päivähoito, esikoulu, koulu) voimakkaimmin
laajentunut perhepolitiikan alue, valtion rooli kasvaa
tasaisesti, vähintään ohjaamisessa ja lainsäädännössä
Liittyy läheisesti tasa-arvopyrkimyksiin ja naisten
työssäkäynnin lisäämiseen – Suomesta on tässä asiassa
kuitenkin tullut kysymysmerkki
Hoiva institutionalisoituu (esikouluvuosi pakolliseksi,
enemmän päiväkoteja, lasten hoitamista kotona tuetaan)
ja professionaalistuu (työntekijöiden koulutus)
”welfare mix”: valtio, järjestöt, perheet, markkinat
II LASTEN KOKEMUKSET
PERHEESTÄ
Lasten emotionaalinen turvallisuus
moninaisissa perhesuhteissa (EMSE)




Perhesuhteet tärkein lasten hyvinvoinnin lähde
Sosiaalitieteet, psykologia, kasvatustieteet
Monimenetelmällisyys: kännykkäpäiväkirjat
(päivittäiset tunteet ja suhteet), verkostokartat
(suhteet), elämänviivat (transitiot), haastattelut
(rutiinit, vastuut, suhteet)
Moninaiset perhesuhteet: ydinperhe, uusperhe,
yhden vanhemman perhe, sijoitetut lapset ja
lisäksi ”haastavat” perheet (väkivalta, päihteet)
Aineistot



64 lasta, 11–13-vuotiaita, ja 18 tärkeää
aikuista (pääasiassa äitejä)
Lasten mobiilipäiväkirja (N=60);
sisällönanalyysi, rakenneyhtälömallinnus,
monitasomallinnus
Teemahaastattelut, elämänviivat,
verkostokartat (44 lasta, 18 aikuista)
narratiivinen analyysi, sisällönanalyysi
Kännykkäpäiväkirja tunteista ja sosiaalisista
suhteista


Mobiilipäiväkirja sisälsi 10 kysymystä, jotka
lähetettiin lapselle joka ilta viikon ajan
Seitsemän kysymystä tunteista (asteikolla 0–6,
en ollenkaan – koko ajan) ja kolme avointa
kysymystä ihmissuhteista (keiden kanssa
tekemisissä, päivän hyvät ja huonot hetket ja
niihin liittyvät ihmiset)
Perhesuhteiden tärkeys

Luettele kaikki perheenjäsenet, sukulaiset tai
muut läheiset, joiden kanssa olit tänään
tekemisissä esim. kasvokkain, puhelimitse?
vanhemmat
muut perheenjäsenet
muut tärkeät ihmiset
sukulaiset
633
424
377
140
Hyvät ja huonot hetket

Kerro tältä päivältä joku kiva/ikävä hetki
perheenjäsenten, sukulaisten tai muiden
läheisten kanssa. Mitä tapahtui ja keiden
kanssa?
muut tärkeät ihmiset
vanhemmat
muut perheenjäsenet
sukulaiset
hyvä
159
97
69
34
huono
86
57
34
14
Perhesuhteet tärkeitä lapselle



Tytöillä enemmän mainintoja perheestä, pojilla
kavereista, mutta kaikille perhesuhteet tärkeitä
Perheenjäsenet ovat suhteissa toisiinsa, ja nämä
suhteet sisältävät erilaisia perhevelvollisuuksia,
tunteita, intiimejä hetkiä, valtasuhteita, ja
erilaisia, ristiriitaisiakin näkökulmia ja tulkintoja
Perhe on erilaisten todellisuuksien ja haasteiden
kohtauspaikka, ja eri perheenjäsenet voivat
tulkita perheen eri tavoin
11–vuotiaan lapsen piirtämä sosiaalinen verkostokartta
11-vuotiaan lapsen verkostokartta
Lasten perheet lasten ja äitien
verkostokartoissa (N=11+11)
Lasten kartat, kehä 1
Äiti
Sisarukset
Isä
Isoäiti
Lemmikit
11
9
8
2
1
Äitien kartat, kehä 1
Äiti
Isä
Sisarukset
Isoäiti
Isoisä
11
10
10
1
1
Lasten perheet: kaikki kehät (N=11+11)
Lasten kartat, kaikki
kehät
Äiti
Sisarukset
Isä
Isoäiti
Lemmikit
Isoisä
11-0-0
9-2-3
8-2-1
2-2-0
1-0-0
0-2-0
Äitien kartat, kaikki
kehät
Äiti
Isä
Sisarukset
Isoäiti
Isoisä
11-0-0
10-0-1
10-3-1
1-2-0
1-1-0
Perheet lasten verkostokartoissa

-
-
-
Ydinperheissä elävät 25 lasta:
Kehä yksi: äiti (24), isä (21), sisarukset (17), isoäiti (4),
koira (3), siskopuoli, isoisä, ”uusisoisä”, veljen vaimo,
veljen lapset (1)
Kehä kaksi: sisarukset (6), isä (4), isoäiti, isoisä (3),
äiti, siskopuoli (1)
Kehä kolme: sisarukset (5), serkku (1)
Eron jälkeiset perhesuhteet: a) biologisia siteitä
painottavat kartat, b) joustava perhetulkinta, jossa sekä
biologiset että sosiaaliset siteet yhtä tärkeitä
Ketkä kuuluvat lasten perheisiin?
Lasten kartoissa, kun niitä verrataan aikuisten
versioihin:
 Isien ja sisarusten paikat vaihtelivat enemmän
 Perhekäsitys on joustavampi: lemmikin voivat
olla läheisiä perheenjäseniä, isovanhemmat
laskettiin myös useammin perheenjäseniksi,
samoin ”sosiaaliset” sukulaiset kuten uusisoisä,
veljen vaimo ja veljen lapset
 Lasten kartat vähemmän normatiivisia
 Silti yhtäläisyyksiä enemmän kuin eroja
11–vuotiaan aikajana
Lasten aikajanat





Aikajanalle merkityt tapahtumat olivat sekä ns.
arkipäiväisiä pieniä kokemuksia (kiipeäminen
katolle) että isompia, kuten koulun aloittaminen
Kielteisiä tapahtumia kuolemat, sairaudet,
vanhempien ja isovanhempien erot, perheriidat
Myönteisiä tapahtumia etenkin sisarusten
syntymät ja lemmikkien tulo perheeseen
Perhesuhteet keskeisiä useimmissa tapahtumissa
”kesto-ongelmista” (päihteet ym.) vaiettiin usein
Mobiilipäiväkirja



Tunteet ovat hyvinvoinnin barometrejä
Seitsemän strukturoitua tunnekysymystä
Strukturoidut: Kuinka suuren ajan tästä päivästä
olet ollut iloinen tai pirteä? Vastaa valitsemalla
numero väliltä 0 (en ollenkaan) – 6 (koko ajan).

Muut tunteet: huolestunut tai jännittynyt,
surullinen tai alakuloinen, tyytyväinen tai
onnellinen, rasittunut tai väsynyt, ärtynyt tai
vihainen, rentoutunut tai levollinen
Tunteet ja perhemuoto



Sukupuolella ei merkitystä tunnekokemusten kannalta,
mutta tyttöjen sosiaaliset maailmat olivat selvästi
rikkaammat kuin poikien
Ärtymyspisteet olivat korkeimmat sunnuntaina
Perhemuodolla oli merkitystä: ydinperheissä elävät
lapset antoivat pienempiä numeroita kielteisille tunteille
(huolestunut, surullinen, väsynyt, ärtynyt) kuin
yksinhuoltajaperheiden lapset; myönteisten tunteiden
kohdalle erot pienempiä, paitsi tunteen ”tyytyväinen”
kohdalla ydinperheiden lasten pisteet isompia
Ero ja lapsen hyvinvointi




Ero on stressaava siirtymä ja yhteydessä lasten
alhaisempaan hyvinvointiin (kun mittareina esim.
subjektiivinen hyvinvointi, sosiaaliset taidot,
koulutusvalinnat, aikuisiän ihmissuhteet)
Toisaalta ero on prosessi, joka käynnistyy jo
ennen eroa (riitely), ja jatkuu pitkään sen
jälkeen (transitiot, taloudelliset ongelmat,
partnerien vaihdot, arki)
On myös ”hyviä” eroja hyvine seurauksineen
Erotutkimusten tulokset osin ristiriitaisia
Lasten hyvinvoinnin lähteitä ja esteitä



Lähteet: perhe (usein ymmärrettynä joustavasti), juhlat
ja arjen ”pienet” kokemukset, läheisyys, yhteinen aika,
rutiinit, säännöt ja velvollisuudet (=turvallisuus),
ulkomaanmatkat; lisäksi ystävät, päiväkoti, koulu
+ toimijuus: mahdollisuus vaikuttaa oman perheensä
asioihin ja hyvinvointiinsa, saada mielipiteensä kuuluviin
Esteet: materiaaliset ja taloudelliset resurssit,
vanhempien ero, vanhempien vaihtuvat uudet partnerit,
perheriidat, liika muuttaminen, niukka yhteinen
perheaika, emotionaalinen etäisyys perheenjäseniin
III LAPSET JA MEDIA
Median vaarat?




Pohjoismaat median suhteen korkean riskin maita: lapset
kuluttavat median kanssa paljon aikaa, eivätkä heidän
vanhempansa juuri kontrolloi mediankäyttöä
Aivotutkijat: sopivat ruutuajat ovat ½ h 3–7-vuotiaille, 1
h 7–12-vuotiaille, 1½ h 12–15-vuotiaille, 2 h lukioikäisille
Mediankäytöllä väitetään (!) olevan yhteyksiä ylipainoon
ja vähäiseen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen
Tutkimusten mukaan median riskit ovat kuitenkin pieniä,
media on tärkeä osa sosiaalisia taitoja, ja
mediankäyttäjät ovat heterogeeninen ryhmä
Mitä erityistä suomalaislasten
mediankäytössä?




Median parissa vietetään enemmän aikaa
kuin muissa Euroopan maissa
Koneet useammin omissa huoneissa, ei
kodin yhteisissä tiloissa
Ei aikarajoituksia, estoja, jälkiseurantaa
Vanhempien ja lasten yhteinen media-aika
vähäistä
Media-aineistot







Materiaalia 237 lapselta, kolmesta kaupungista
ja yhdestä maaseututaajamasta
Enemmistö 6–8-vuotiaita, mutta mukana myös
11–12-vuotiaita
169 mediapäiväkirjaa (nalle havainnoi)
70 piirustusta ”Hauska koti-ilta”
30 piirustusta ”Minulle tärkeä esine”
75 parihaastattelua (media-aihe)
17 ainetta ”Unelmailtapäivä”
Hauska koti-ilta: Salkkarit ja
poppareita
Pleikkarilla pelaamista
HAUSKA KOTI-ILTA
Sosiaaliset suhteet:
-
kaveriseurassa
yksin kotona
vanhempien kanssa
28
25
14
Toiminta:
-
tv, DVD:t, stereot, kirjat
Tietokone, pelikonsolit, netti
Liikunta ym.
Oleilu
-
N=70, lapset 1.–2. luokalla
-
24
19
13
10
Poika, 1. luokalla







K: Milloin sä viimeksi pelasit?
V: Aamulla.
Seppo: Sillä alko yheksältä koulu ja se heräs seittemältä.
K: Säähän olit tosi reipas, kun heräsit niin aikaisin.
Sanoko äiti tai isä että nyt kouluun?
V: Ei kun iskä asuu Hämeenlinnassa ja äiti oli mennyt
töihin.
K: Tuleeko sinulle muuta mieleen mukavasta illasta?
V: Ei kun äiti vaan kattoo telkkarii.
Tumppi, 7-vuotias










K: Millanen sun mukava ilta on?
V: Kun aletaan nukkumaan niin mä alan pelaamaan niitä
pelejä. Niistä kuuluu hyvät äänet.
K: Katsotteko televisiota? Kuka päättää mitä katsotaan?
V: Se joka on ekana sängyssä. Jos ei suostu menemään
ei katota mitään, ja jos ei halua katsoa sitä filmiä minkä
toinen valitsi.
K: Mitenkäs illalla kun alatte katsomaan?
V: Mun pleikkariin voi laittaa DVD:n, Harry Potterin.
K: Nukutko siihen katsomiseen? Mihin aikaan?
V: Jossain kahentoista aikaan.
K: Ovatko siskosi silloin nukahtaneet?
V: Ne kattoo enemmän Titanicia.
Elviiran iltapäivä
Minä ja Elviira syötiin sipsejä kun Elviira teki
läksyt. Sen jälkeen Elviira tanssi ja minä katsoin.
Sen jälkeen mentiin päiväunille. Elviira luki
minulle kirjaa. Sen jälkeen katsoimme telkkaria.
Sen jälkeen menimme koneelle. Elviira meni
meseen. En minä tiennyt, mitä se on. Minua
alkoi sattua mahaan. Onneksi Elviira paransi
minut. Sen jälkeen kun olin terve, me leikittiin
lääkäriä ja potilasta. Sitten käytiin jätskiautolla,
mutta ei me voitukaan mennä, koska Elviira
hukkas rahan. Sen jälkeen katsoimme Salkkarit.
Jussin iltapäivä
Tänään pääsin Jussin kotiin. Ensin Jussi meni
naapuriin ja ulos leikkimään. Sitten hän palasi
kotiin ja sain katsella hänen kanssaan digiboxilta
Pokemonia. Ruokailun jälkeen koko perhe lähti
ulkoilujuttuihin. Jussi ja isä sählyä pelaamaan,
äiti koiran kanssa metsään. Illalla Jussi katsoi
televisiota ja isä uutisia. Äiti surffasi yläkerrassa
internetissä. Iltapesun jälkeen Jussi yritti pelata
Game-boxilla, mutta isä käski lopettaa.
Unelmailtapäivä
Tulen koulusta juosten kotiin. Katson lempiohjelmaani ja
syön jäätelöä. Kaverini pyytää ulos ja meillä on hauskaa.
Ei tullut läksyjä, ja alan piirtelemään. Mieleeni tulee
mennä koneelle. Menen keittiöön ja kysyn isoveljeltä
pelataanko tammea, ristinollaa tai monopolia. Pelien
jälkeen juon colaa. Vuokraamme elokuvan ja ostamme
naposteltavaa. Sitten pelaan myös äitiä vastaan. Sitten
syön pizzaa päivälliseksi, sitten menen saunaan ja otan
kunnon löylyt. Jälleen juon colaa, mutta poreammeessa.
Hyvä, loistava kirja, arvaatkin että olen jo lukemassa.
Luen vähän aikaa mutta sitten alkaa väsyttää.
(Sosiaalinen) media opettaa:







Oppimaan yksin ja/tai kaveriseurassa
Liikkumaan sosiaalisesta maailmasta toiseen
Työskentelemään suunnittelematta, kesken
jättäen, periodeittain, keskittymättä
Haluamaan uusia asioita (uudet tarpeet?)
Neuvottelemaan poikkeavista tilan- ja
ajankäyttötavoista ja auktoriteeteista
Toimimaan rikkaassa merkkimaailmassa
Ei välttämättä uhkaa muita rutiineita
Aika suosii ”medianuoria”, jotka:



Hakevat toiminnalleen koko ajan vihjeitä
ympäristöstä, etenkin omilta viiteryhmiltään ja
mediasta (facebook), ja verkostoituvat
Omaavat (työ)elämässä vaadittavia taitoja,
kuten kielitaito, tietotekninen osaaminen,
tiedonhaku, ja asenteita, kuten halu tehdä työtä,
nuorekkuus, energisyys, sosiaalisuus,
joustavuus, hetkittäisyys, innostuneisuus jne.
Ottavat koulun ja tutkinnot vakavasti
Media ja perhesuhteet




Lasten ja nuorten sosiaalinen toimintakyky ja
aktiivinen mediankäyttö liittyvät yhteen
Perheenjäsenten yhteinen viikonloppuaika on
lisääntynyt, ja viikonloppu voi olla ”mediapäivä”
Mediankäyttäjät heterogeeninen ryhmä, osa
mediankäyttäjistä auttaa paljon mm. naapureita
ja on yhdistysaktiiveja
Tutkimukset eivät osoita lasten mediankäytön
aiheuttavan perheiden ”yhteisövajausta” (vrt.
esim. facebook-kaveruus)
IV PERHE JA HYVINVOINTI
Perhe ja lasten hyvinvointi



Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa
tietyn rajan, elintason nousu ei enää lisää
hyvinvointia (Suomessa jo 1970/80-luvulla)
Ei-materiaaliset puolet: perhesuhteet, luottamus,
osallisuus, toimijuus, turvallisuus, terveys, aika,
koulutus, ympäristö, tasa-arvo, ystävät jne.
Perhe on lasten hyvinvoinnin tärkein lähde – ja
tavat, joilla perhe tuottaa hyvinvointia tai sen
vajausta, periytyvät sukupolvelta toiselle
Riskiperheet lasten hyvinvoinnin kannalta







pitkäaikaiset ja vaikeat taloudelliset ongelmat
päihde- ja/tai väkivaltaongelmat
jatkuvassa pelossa eläminen
raastavat riitelyt ja jatkuvat ristiriidat
perheenjäsenen vakava sairaus
tunneilmaston ongelmat (nolaaminen, kurinpito,
puhumattomuus, väheksyminen, etäisyys)
perheet, joissa on median ongelmakäyttöä
Väkivalta


Suomi on väkivaltainen maa: a) itsemurhat, b)
väkivaltarikollisuus, c) aseiden lukumäärä, d)
perheväkivalta, e) kouluviihtymättömyys ja
työpaikkakiusaaminen, f) sodat (raaka
kansalaissota), g) myönteiset väkivalta- ja
humalakuvaukset
Mutta: Suomea pidetään myös turvallisena
maana, ja monet ongelmat vähentyneet, kuten
itsemurhat
Perhesuhteiden mahdollisia riskejä






Avioero – usein riski, mutta ongelmat aiheutuvat
myös perhesuhteista ennen eroa
Eron jälkeiset hoivajärjestelyt? (riitaisa ero ja
suhteen katkeaminen isään tai äitiin)
Perhemuoto? (tutkimustulokset vaihtelevat)
Hukattu vanhemmuus? (vähän tutkittua tietoa)
Koti- vai päivähoito? (erot pieniä, ei riski)
Internet ja muu media tuskin isoja ongelma
LASTEN HYVINVOINTI 30 (OECD) & 17
RIKKAIMMASSA MAASSA (UNICEF)

-
Suomalaisten 1–18-vuotiaiden sijoituksia:
koulutus
materiaalinen hyvinvointi
terveys ja turvallisuus
asuminen ja ympäristö
kouluelämän laatu
riskikäyttäytyminen
subjektiivinen hyvinvointi
perhe- ja ystävyyssuhteet
1
4
6
7
18
26
-
3
3
3
5
9
12
Hyvinvointi ja -vajaus



Pohjoismaat, Suomi mukaan luettuna, ja Hollanti
lasten hyvinvoinnin kärkimaita
Haasteita Suomessa ovat perhe- ja
ystävyyssuhteet (yksinoloa paljon),
subjektiivinen hyvinvointi (”en ole kovin
onnellinen”), kouluelämän laatu (kiusaaminen,
viihtymättömyys) ja riskikäyttäytyminen
(tupakointi, itsemurhat, humalahakuisuus)
Lapsiköyhyys, perheiden eriarvoistuminen ja
julkisen sektorin leikkaukset haasteita