Transcript Marniemi_Hyvat_kaytannot_ juurruttaminen_070612

Hyvien käytäntöjen levittäminen
ja juurruttaminen
Janne Marniemi
Ramboll Management Consulting
7.6.2012
SISÄLTÖ
klo 12.35
• Hyvien käytäntöjen tunnistamisen ja juurruttamisen
perusedellytykset
• Levittäminen ja juurruttaminen prosessina
klo 14.00
Kahvitauko
klo 14.20
• Hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen
teema jatkuu:
- Asiakaslähtöisyys onnistumisen edellytyksenä
- Hyvät käytännöt ja palvelumuotoilu
HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN TUNNISTAMISEN JA
JUURRUTTAMISEN PERUSEDELLYTYKSET
YLEISTÄ HYVÄSTÄ KÄYTÄNNÖSTÄ
• EU:n ohjelmissa ja tavoiteasetannassa keskeinen
muodollinen käsite, mutta ei ole annettu riittävästi
sisällöllistä perustaa  ei ole olemassa yhtä kaiken kattavaa ja
yleisesti hyväksyttyä määritelmää (perusteos: Everett ja
Hardinker 1996, ’Evaluating for Good Practice’)
• Euroopan sosiaalirahaston käsitteistössä hyvä käytäntö viittaa
tavallisesti sellaisiin toimintatapoihin, joilla on
yhteiskunnallisesti merkittäviä positiivisia vaikutuksia,
jotka tuottavat tavoiteltua muutosta yhteiskunnan
rakenteessa, tavassa tuottaa palveluita, tai yksilöiden
elämässä.
MIKSI EU-PROJEKTIEN YHTEYDESSÄ
PUHUTAAN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ?
• Hyvien käytäntöjen alkuperäinen idea liittyi EU:n suosimaan
avoimen koordinaation/dialogin periaatteeseen (OMC=Open
Method of Coordination).
• Haluttiin korostaa tiedon ja oppimisen siirrettävyyteen liittyviä
”pehmeitä tekijöitä”, direktiivi- ja lainsäädäntöpainotteisen
ohjauksen rinnalla.
• EU:n logiikassa on yhä keskeistä se, että jollain tietyllä tavalla
tunnistetaan ja todennetaan jonkun toimintatavan olevan hyvä
(hyvä käytäntö/best practice).
 ”Hyvä” raportoidaan ja talletetaan siten, että se on tarvittaessa
kaikkien halukkaiden saatavissa (OMC).
ÄÄNESTYS
• Milloin sinä kuulit ensimmäisen kerran sanaparin hyvä käytäntö
tai best practice?
TULOKSET JA HYÖDYT (“EVIDENCE BASE”)
• Hyvissä käytännöissä keskeistä (menestystekijät):
• Tarve- ja kysyntälähtöisyys: käytännöstä on ihan oikeasti jotain
hyötyä (vastaa tarpeeseen).
• Osoitettu toimivuus ja tuloksellisuus
hyödynsaajien/asiakkaiden/käyttäjien näkökulmasta: ml.
kustannustehokkuus, kustannusvaikuttavuus…
• Käytettävyys ja hyödynnettävyys: Toteutus ei vaadi suuria
lisäresursseja tai resurssivaade on uskottavasti perusteltavissa tulosten
perusteella
• Levitettävyys, siirrettävyys ja ”juurrutettavuus”:
Hyödynsaajaorganisaation sitoutuminen projektiin (johdon rooli ja
asenne).
• Työyhteisön jäseniin vaikuttaminen: eivät koe uutta käytäntöä
lisävaivaksi vaan lisäresurssiksi.
• Viestintä ja markkinointi: ”paketointi ja myynti”, sidosryhmien
tahtotilaan vaikuttaminen.
TUTKIMUSTEN VALOSSA VOIDAAN LAUSUA
SEURAAVAA:
• Hyvät käytännöt jäävät edelleen jalkautumatta arkityöhön ja ESRtoimintaa käytetään liiaksi ns. normaalien toimintojen ylläpitoon.
• Hyviä käytäntöjä määritellään monin eri tavoin. Tulkintojen
moninaisuudesta johtuen paljon potentiaalisesti tuotteistettavia
käytäntöjä jää täysimittaisesti hyödyntämättä.
• Julkisen sektorin (erityisesti kuntapuoli) heikko taloudellinen
tilanne on este hyvien käytäntöjen käyttöönotolle, vaikka se voisi
olla myös mahdollisuus.
• Tuotteistamisessa puhutaan liikaa ”projektikieltä” sen sijaan, että
puhuttaisiin hyödynsaajien, käyttäjien ja asiakkaiden ehdoilla ja
paketoitaisiin kehitettyä toimintoja/palveluja niin, että selkeästi
tuotaisiin esiin esim. asiakkaan saamat hyödyt tai kustannuksia
vähentävät vaikutukset.
• Ei ole ollut selkeää kimmoketta viedä tuotteistamista loppuun asti
(emo-organisaation/vastaanottajaorganisaation tahtotila)
POHDINTAA JA KESKUSTELUA
• Onko sinulla nk. kovaa ja uskottavaa näyttöä hyvän käytäntösi?
• Tarve- ja kysyntälähtöisyydestä?
• Osoitetusta toimivuudesta ja tuloksellisuudesta?
• Käytettävyydestä ja hyödynnettävyydestä?
• Levitettävyydestä, siirrettävyydestä ja ”juurrutettavuudesta”?
MITÄ HYVÄT KÄYTÄNNÖT VOIVAT OLLA?
Työprojektit
Tiedottamis- ja
levittämiskäytännöt
-asiantuntijapaneelit
-kohdennettu tiedottaminen
-henkilökohtainen vaikuttaminen
-erilliset levittämisprosessit
-portaalit
Yhteistyökäytännöt
-työryhmät
-työllisyysstrategiat
-kehittämis- ja ohjausryhmät
-kokemustenvaihtofoorumi
Asiakaslähtöiset
käytännöt
-osaamiskartoitus
-yhden luukun palvelupisteet
-sähköiset neuvontapalvelut
Kehittämisprojektit
Strategiaprojektit
Sateenvarjoprojektit
-ennakointiprosessit ja hankestrategiat
-kansallisten ja kv-verkostojen hyödyntäminen
Tulevaisuuden
suunnittelua/ennakointia
palvelevat käytännöt
Hyvä
käytäntö
Hallinnointikäytännöt
-lomakkeet, ohjeet
-raportointi, seuranta
-alkukartoitus
-osaamisensiirto
-henkilöstökokous
-kotihoidon kehittäminen
-tiimityömalli
-etsivä työ
Työ- ja prosessikäytännöt
Tuote- ja
menetelmäkäytännöt
Palvelu- ja
mallikäytännöt
-palveluseteli
-laatujärjestelmä
-koulutuspaketti
-tekstari-helppi
-cd, dvd, käsikirjat
-palvelupiste
-asumisneuvoja
-ura- ja rekrytointipalvelu
-rekrytointimalli
-tietotuvat jne.
LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN
• Mitä levittäminen ja juurruttaminen ovat? Yksi tulkinta:
• Tulosten levittäminen = suunniteltua, systemaattista ja aktiivista
toimintaa, jolla viedään määritetyillä resursseilla ja välineillä tietoa
projektin tuloksista valituille toimijoille pyrkimyksenä vaikuttaa
toimijoiden ajatteluun ja toimintaan (vrt. markkinointiviestintä).
• Juurruttaminen: Vähintäin kaksisuuntainen vuorovaikutusprosessi,
jossa sekä projektin tuloksia (esim. käytäntöä) muokataan
vastaanottajalle sopivaksi että vastaanottavaa organisaatiota
valmistetaan ottamaan vastaan projektin tuloksia. Juurruttamiseen
osallistuvat useat eri toimijat (projekti, emo-organisaatio, hyödynsaajat,
kumppanit).
• Levittäminen ja juurruttaminen ovat vuorovaikutteisia tiedon välittämis- ja
oppimisprosesseja.
• Edellyttävät aina tuotteistamista.
JUURRUTTAMISESSA ON KYSE MUUTOKSEN
AIKAANSAAMISESTA
• Väite: aidosti uudistavan
projektin yhtenä tehtävänä on
muutosvastarinnan
synnyttäminen jossakin sen
elinkaaren vaiheessa
• Muutos on eri näköinen eri
näkökulmista:
• Kehittäjät vs. muut henkilöt
• Yhteistyökumppanit
• Tilaaja- asiakkaat
• Käyttäjä –asiakkaat
• Jne.
Uudet ideat ovat
vanhojen ideoiden
vihollisia.
Lisäksi ne
esitetään aina
äärimmäisen
vastenmielisessä
muodossa.
— Carl Gustav Jung
MUUTOSJOHTAMISEN RATKAISUJA PROJEKTITYÖSSÄ
Esimerkkejä
1. Tee uudesta tuttu:
henkilökohtainen
myyntityö
projektipäällikön osalta
 ajan merkitys
Asian rummuttaminen (kaikki markkinointiviestinnän keinot,
word of mouth, tarinointi) Tämä vie paljon aikaa, eli on
aloitettava aikaisin.
Puolestapuhujia - sponsorointi
Vaatii eniten resursseja sekä ajallisesti että rahallisesti
Tuttujen toimijoiden yhdistäminen (keskinäinen luottamus)
2. Tee uudesta
miellyttävä:
omakohtaisesta
koekäytöstä nopeita
voittoja
 elinkaarimalli!
Puolestapuhujien hankkiminen - projektisponsorointi
“Porkkanoiden” hyvien puolien esillenosto, näkyväksi
tekeminen (esim. hallinnollinen työ vähenee)
Hyötyjen kautta perustelu (rahalliset/ajalliset perustelut)
Työtavan kokeilu, myös loppuasiakkaalle
3. Tee vanhasta
epämiellyttävä: nykyiset
heikkoudet, tulevaisuuden
uhat  tarvitaan emoorganisaation tukea!
Osallistaminen (menetelmät tärkeitä, työskentelytilan
merkitys, työpajatoiminta) ja mukaanottaminen
(ulkopuolinen sparraaja)
Uhkakuvien maalailu, näkyväksi tekeminen
Tutkimustulokset, faktat, perustelut
Asiakkaiden kuuntelu, asiakaskyselyt
PALJONKO TARVITAAN TIETOA HYVÄSTÄ
KÄYTÄNNÖSTÄ, JOTTA MUUTOSTYÖN VOI
KÄYNNISTÄÄ…?
10%
25%
50%
75%
100%
HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURTUMINEN
PROSESSINA KUVATTUNA
1. Tarpeen tunnistaminen
2. Valmistelu-/esiselvitysvaihe
- Alustava konseptointi
8. Edelleen kehittäminen ja
arviointi
7. Projektin tuotosten
käyttöönotto emo-organisaatiossa
3. Projektisuunnitelma
6. Tarkempi mallintaminen
(ml. palvelumuotoilu)
4. Kokeilut ja testaukset
(ml. palvelumuotoilu)
5. Arviointi ja oppiminen sekä
uudelleen suuntaaminen
MITÄ TARVITAAN JUURRUTTAMISEN
TUEKSI? SPONSORI(T)!
1
1. Auktoriteettia omaava
hankittu
(ylimmästä johdosta)
SPONSORI
9. PALAUTE ja
9
MITTAUS-
järjestelmät otettu
käyttöön
YHTEENLIITTYMÄ
muodostettu
8. Muutosvastarintapesäk8
3. Sponsori(t) OSALLISTUU
3
keet tunnistettu, soveliaat
TAKTIIKAT otettu käyttöön
AKTIIVISESTI
toimintaan
7. Viestintä, sponsorointi,
7
valmennus ja
kunnossa
KOULUTUS
66. Arvio muutostarpeesta ja
organisaation
VALMIUDESTA
2
2. Muutosta sponsoroiva
MUUTOS-
tehty
ja näkyvästi
4. Sponsori kertoo
4
työntekijöille
miksi muutos tapahtuu
KASVOTUSTEN
5. Sponsori/keski-johto joh5
tavat tehokkaasti
MUUTOSVASTARINNAN MINIMOINTIA
MUUTOSJOHTAMISEN KOHTEET JA
VAIHEET JUURRUTAMISTYÖSSÄ
A. Projektitiimi
1. Aloitus
2.
Suunnittelu
3. Toteutus
B. Johtajat
C. Työntekijät
1a: Valitse ja
valmistele tiimi
1b: Luo
sponsorointi-malli
1c: Luo
tietoisuutta
2a: Toteuta
työsuunnitelmat
2b: Sitouta johto
2c: Ota mukaan
työntekijät
3a: Siirrä omistus
3b: Valmenna
sponsorit
3c: Kouluta
työntekijät
TULOKSET JA HYÖDYT (“EVIDENCE BASE”)
Hyvän käytännön tunnistamisen tietoperusta
kriteerit
Ketkä tunnistavat?
Hyvän käytännön tunnistamisen foorumit
Projektissa
kehitetty
toimintamalli,
työtapa jne.
Tarve- ja kysyntälähtöisyys
Tuloksellisuus (tai
toimivuus)
Käytettävyys ja
hyödynnettävyys
Siirrettävyys ja
levitettävyys
Projekti (ml.
ohjausryhmä)
Projektin
yhteistyötahot
(sidosryhmät ml.
asiakkaat)
Emo-organisaatio
Rahoittajat
Hyvä käytäntö!
ASIAKASLÄHTÖISYYS ONNISTUMISEN
EDELLYTYKSENÄ, HYVÄT KÄYTÄNNÖT JA
PALVELUMUOTOILU
”KAIKKI ORGANISAATIOT JA PROJEKTIT
PUHUVAT ASIAKASLÄHTÖISYYDESTÄ,
MUTTA TARKOITTAVAT SILLÄ VÄHÄN ERI ASIOITA
- KUKAAN EI OIKEIN TIEDÄ MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ
TARKOITTAA.”
MIKÄ NÄKÖKULMA OHJAA HYVÄN
KÄYTÄNNÖN TUNNISTAMISTA?
Asiakaslähtöisyys
Organisaatiolähtöisyys
Asiantuntijalähtöisyys
KESKEISET KÄSITTEET
• Palveluymmärrys:
• Asiakkaan tieto, ymmärrys omasta roolista ja asemasta
 miten voidaan tukea tämän syntymistä?
• Asiakasymmärrys:
• Asiakastiedon pohjalta tehty synteesi/yhteenveto/johtavat ajatukset ja
valmistautuminen kohtaamiseen
 miten voidaan tukea tämän syntymistä?
• Asiakaskeskeisyys:
• Perustuu asiakasymmärrykseen - palveluita ei järjestetä organisaation,
vaan asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi.
• Asiakaslähtöisyys:
• Asiakas ei ole ainoastaan palveluiden kehittämisen kohteena vaan
osallistuu itse alusta asti palvelutoiminnan suunnitteluun yhdessä
palvelun tuottajan kanssa.
Asiantuntijakeskeinen kehittämismalli
Asiakasymmärryksen
syventäminen
Asiakaskysely tms.
Tekijä ideoi
Tekijä suunnittelee
Tekijä rakentaa
Asiakas käyttää
Asiakaslähtöinen kehittämismalli
Palveluntarjoaja
tekee
Tunnistetaan asiakkaan tarpeita,
vaihtoehtoisia ratkaisuja tai
”käyttäjäinnovaatioita”
Valitaan yhdessä
paras ratkaisu
Suunnitellaan ja
rakennetaan yhdessä
Tehdään
yhdessä
asiakkaan
kanssa
Asiakas testaa
Asiakaspalaute
Asiakas käyttää
Käyttäjäkokemus
PALVELUMUOTOILUA VOI TEHDÄ MONELLA
ERI TAVALLA…
Tutkimustyyppiset
palvelumuotoilumenetelmät
Palvelukehitystyyppisetpalvelumuotoilumenetelmät
Testiasiointitutkimus
(mystery shopping)
Palveluinnovointi
(verkostomainen lähestyminen)
Käyttäjätutkimus
(ml. asiakasraadit)
Konseptointi
(kokonaistuotteistaminen)
Kilpailijatutkimus
(onko hyvä käytäntö jo olemassa?)
Prototypointi ja testaus
Asiakastyytyväisyystutkimus
(esim. lähtötilannekartoitus)
Tuotteistaminen
Poikkeamatutkimus
(laatukuilujen tunnistaminen)
Arviointi- ja seurantajärjestelmät
TAVARA JA PALVELU –
TUOTANTOTAVAN ERO!
Tavaran tuotanto – suljettu asiakasrajapinta
Asiakas läsnä
Tuotantoprosessi
Materiaalinen
tuote
Palvelun tuotanto – avoin asiakasrajapinta
Tuotantoprosessi
Asiakkaan
saama hyöty
Asiakas läsnä
Palvelutuote
Asiakkaan
saama hyöty
ASIAKASLÄHTÖISEN KEHITTÄMISEN
ELEMENTIT
Asiakastaso
1: Asiakkaan tieto,
ymmärrys omasta
roolista ja asemasta
(palveluymmärrys)
2: Asiakkaan
yhdenvertainen
osallistuminen,
toimijuus
Tasapaino
asiakkaan
6: Asiakastiedon
kerääminen ja
hyödyntäminen
(asiakasymmärrys)
tarpeiden
Asiakas- ja
organisaatiotason
kohtaaminen
3: Palveluiden
muoto ja sisältö,
jakelukanavat
ja palvelumahdollisuuksien
Organisaatiotaso
5: Johtaminen
4: Asiakaslähtöinen
organisaatiokulttuuri, asenteet
välillä
PROJEKTITUOTTEISTAMINEN


Tuotteistaminen kattaa tuotteen kehityksen koko elinkaaren alustavasta
aihiosta valmiiseen tuotteeseen asti.
Projektituotteistaminen on toimintojen ja palvelujen:

Suunnittelua

Kehittämistä

Määrittelyä

Kuvaamista
.. siten että tuote on siirrettävissä / vakiinnutettavissa.
MITÄ TUOTTEISTAMISELLA HAETAAN?
 Tuotteistetussa palvelussa tuottaja tietää, mitä on tekemässä,
miksi ja kenelle
 Tuotteistettu palvelu on myös kuvattu siten, että tilaaja
ymmärtää mitä on hankkimassa, tai mistä on maksamassa
 Tuotteistetussa palvelussa käyttäjäasiakas (hyödynsaaja)
tietää, mikä hänelle suunnatun palvelun sisältö ja tavoite ovat
NÄKÖKULMIA TUOTTEISTAMISEEN
“YHTEISKUNNALLINEN” TUOTTEISTAMINEN
TAVOITE:
Yhteiskunnalliseen tarpeeseen vastaaminen tuotteella.
Tuotteen olemassaolon perusteleminen
 Tehdään tilaajaa/rahoittajaa varten
ULKOINEN TUOTTEISTAMINEN
TAVOITE:
tuotteen tavoitteiden/ sisällön avaaminen
asiakkaalle. Selkeys, helppous.
 Tehdään asiakasta varten, mitä on
tarjolla, mihin se johtaa?
SISÄINEN TUOTTEISTAMINEN
TAVOITE:
toimintamallin kuvaaminen ja
avaaminen tuotantotiimille, prosessit,
miten teemme
 Tehdään omalle väelle
TUOTTEISTAMISEN TYÖKALUJA AVUKSI
1.LIIKETOIMINTAMALLI
4. VAIKUTUSKETJU
5. KAUSAALIMALLI
Yhteiskunnallinen
6. ULKOINEN KUVAUS
ASIAKKAALLE
Ulkoinen
2.KÄSITEKARTTA
Idean tai
palvelun
tuotteistaminen
3. HISSIPUHE
Sisäinen
MUUTOSJOHTAMINEN
PROJEKTITYÖSSÄ
7. PROSESSIKUVAUS
1. LIIKETOIMINTAMALLI
Kumppanit
Ydintoiminnot
Arvolupaus
Asiakassuhde
Asiakkaat
KETKÄ?
MITEN?
MITÄ?
MITEN?
KENELLE?
Keitä kumppaneita
tarvitsemme omien
resurssien lisäksi
arvolupaukseen
kuuluvan palvelun
tuottamiseksi ja
asiakkaan
tavoittamiseksi?
Mitä avaintoimintoja
tarvitsemme
arvolupaukseen
kuuluvan palvelun
tuottamiseksi ja
asiakkaan
tavoittamiseksi?
Mikä tekee juuri
meidän palvelumme
arvokkaaksi valituille
asiakkaille?
Millaista
vuorovaikutusta
asiakkaamme
odottavat meiltä?
Kenelle palvelumme
on arvokas?
Minkä asiakkaan
ongelman
ratkaisemme omalla
palvelullamme?
Mitä asiakassuhteen
ylläpito maksaa?
Ydinresurssit
MITÄ?
Mitä resursseja
(välineitä, taitoja,
tietoa, osaamista,
kapasiteettia)
tarvitsemme
arvolupauksen
lunastamiseksi?
Kulurakenne ja kustannukset
Mihin tarpeisiin
palvelumme
kohdistuu?
Mitä me teemme
paremmin kuin muut?
Minkä muiden
toimijoiden jättämän
aukon täytämme?
Kanavat
MITEN?
Millä tavoin ja mitä
kautta asiakkaat
tavoitetaan?
Vaikutukset ja vaikuttavuus
MIKSI?
Mistä kulurakenne muodostuu?
Teemmekö saman asian tehokkaammin tai
tuottavammin kuin ”kilpailija”?
MIKSI?
Millaisia vaikutuksia saamme aikaan?
Ovatko ne parempia kuin ”kilpailijoilla”?
Viitekehys perustuu: ”The Business Model Canvas” julk. Osterwalder, A., Pigney, Y. 2010. Business Model
Generation: A Handbook for Visionaries, Game Changers and Challengers, John Wiley & Sons, Hoboken NJ.
2. KÄSITEKARTTA
Ydintoimi
nnot
Arvolupaus
Ydintoimin
not
Ydintoimin
not
4. VAIKUTTAVUUSKETJU
TARPEET
VAIKUTUKSET
VAIKUTUKSET
TULOKSET
PANOKSET
TAVOITTEET
Kustannukset
Tuotannonteki
-jät
TOIMENPITEET
TUOTOKSET
Tuotantoprosessi
Suoritteet
TUOTTAVUUS
TALOUDELLISUUS
VAIKUTTAVUUS
5. KAUSAALIMALLI ELI SYY-SEURAUSKETJU
“Hyvä käytäntö”
Ydintoiminnot
Arvo asiakkaalle
Tulokset /
vaikutukset
6. ULKOINEN PALVELUKUVAUS: ESIMERKKI
“YRITYKSEN PERUSTAMISNEUVONTA”
• Yrityksen perustamisneuvonta on tarkoitettu liiketoiminnan aloittamista
suunnitteleville.
• Perustamisneuvonnan tuloksena sinulla on realistinen näkemys
mahdollisuuksistasi ja paremmat valmiudet toimia yrittäjyyden polulla.
• Autamme sinua selkiyttämään tavoitteesi, arvioimme ideasi
menestymismahdollisuuksia, tuemme liiketoiminnan suunnittelussa sekä
opastamme sinua yritystoiminnan käynnistämisessä.
• Varaa aika henkilökohtaista tapaamista varten ottamalla yhteyttä x.x.
7. SISÄINEN PROSESSIKUVAUS: ESIMERKKI “YRITYKSEN PERUSTAMISNEUVONTA”
Palvelun
nimi
Palvelun sisällöt /
mistä palvelu
koostuu
(pääpiirteittäin)?
Palvelun
tulos / Mitä
asiakkaalla
on palvelun
päätyttyä?
Ajankäyttö / kauan
palvelun
toteuttaminen
kestää?
Vastuut ja
roolit/ Ketkä
tekevät ja
missä
rooleissa?
Yrityksen
perustamisneuvonta
c) Opastus ja tuki
liiketoimintasuunnitelman
tekemiseen
(kenelle, mitä,
miten, millä
hinnalla)
c)
Liiketoimintasuunnitelma
c) Asiakkaan oma työ
(tarvittaessa
ohjaus
koulutukseen,
tuotteistettu LTSpohja);
Konsultatiivinen
tuki ja tapaamiset
2 x 2 tuntia
c) Yritysneuvoja,
tarvittaessa
toimialaasiantuntija;
joskus verkoston
kautta
asiantuntija/
konsultti
ml.rahoitustarpeen
määrittely
d) Opastus
yritystoiminnan
käynnistämiseen
(ml.
yritysmuodot,
rahoituksen
hakemiset)
Arvio
kannattavan
liiketoiminnan
edellytyksistä
d) Sisältyy yllä
olevaan
A-d)
tapaamisiin
noin 1
työpäivä,
valmisteluun
aikaa
vaihdellen (1-5
tp)
d) yritysneuvoja,
tarvittaessa TEkeskus
Muut
havainnot
(esim.
puutteet,
tarvittavat
korjaavat
toimenpiteet)
“Jos sinulla on tärkeä asia
sanottavana, älä yritä olla
hienovarainen tai älykäs.
Käytä paalujunttaa.
Iske asia pöytään kerran.
Iske sitten uudelleen.
Pamauta sitten kolmannen
kerran - niin että jytisee.”
—Winston Churchill
Jos et osaa
selittää asiaa
yksinkertaisesti,
et ymmärrä
sitä tarpeeksi
hyvin.