Transcript Kalastuslain keskeiset uudistusvaihtoehdot vapaa

Kalastuslain keskeiset
uudistusvaihtoehdot vapaaajankalastuksen kannalta
Helsinki 30.9.2010
Ylijohtaja Pentti Lähteenoja
Maa- ja metsätalousministeriö
Jäsentely
•
•
•
•
•
•
Lain tarkoitus
Yleiskalastusoikeudet
Kalastuslaissa säädettävät tehtävät
Kalatalouden rahoitus
Kalastuksen valvonta
Valmistelun organisointi
1 § Lain tarkoitus
(luonnos)
Tämän lain tarkoituksena on edistää kalavarojen
taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
käyttöä ja hoitoa siten, että kalavarojen kestävä ja
monipuolinen tuotto ja biologinen monimuotoisuus
turvataan.
Yleiskalastusoikeudet
•
•
•
•
omistusoikeudesta riippumaton kalastusoikeus
henkilökohtainen, ei siirtokelpoinen oikeus
historialliset lähtökohdat
jokamiehenoikeuksia: toisen omaisuutta voi käyttää
– satunnaisesti
– haitattomasti
– vastikkeetta
• laajimmat yleiskalastusoikeudet valtion vesillä
• voidaan jakaa varsinaisiin ja rajoitettuihin
yleiskalastusoikeuksiin
Varsinaiset yleiskalastusoikeudet
A. Maksuton yleiskalastusoikeus (KalL 8.1 §)
• onkiminen ja pilkkiminen
• lähtökohtaisesti kaikilla vesillä, ilman omistajan
suostumusta
• ei koske järjestettyjä tilaisuuksia
• rajankäyntiä kalastusmatkailuyrittäjien osalta
(KKO 2006:70)
• säilyy uudistuksessa
Varsinaiset yleiskalastusoikeudet
B. Maksullinen yleiskalastusoikeus (KalL 8.1 ja 88 §:t)
• viehekalastus yhdellä vavalla
• ilman omistajan suostumusta, mutta maksut
tuloutetaan omistajille
• poikkeukset maksuvelvollisuudesta
» kalastaja on alle 18 vuotta tai 65 vuotta
täyttänyt
» kalastus tapahtuu yleisellä vesialueella
• viehekalastus säilynee yleiskalastusoikeutena,
mutta maksujärjestelmä uudistetaan
Rajoitetut yleiskalastusoikeudet
A. Yleinen vesialue meressä (KalL 6 §)
• Suomessa vakinaisesti asuva ETA-kansalainen
saa kalastaa
• pohjoismaan kansalainen saa kotipaikasta
riippumatta harjoittaa kotitarve- ja
virkistyskalastusta
• ammattikalastajilla yksinoikeus ammattimaisiin
pyydyksiin
• ammattikalastajan määritelmä uudistetaan
kaupalliseksi kalastajaksi
Rajoitetut yleiskalastusoikeudet
B. Yleinen vesialue järvessä (KalL 7 §)
• järveen ulottuvassa kunnassa muuten kuin
tilapäisesti asuvalla on oikeus
koukkukalastukseen
• myös varsinaiset yleiskalastusoikeudet ovat
voimassa yleisellä vesialueella
• säilynee pääpiirteissään uudistuksessa;
määritelmää täsmennettävä
Rajoitetut yleiskalastusoikeudet
C. Valtion vesialueet Ylä-Lapissa (KalL 12 §)
• Enontekiöllä, Inarissa tai Utsjoella vakituisesti
asuvalla ammatti- tai kotitarvekalastajalla tai
luontaiselinkeinojen harjoittajalla on oikeus
maksuttomaan lupaan kalastaa valtion vesillä
Ylä-Lapissa
• järjestelmä säilynee, mutta voitaisiin rajata
koskemaan ainoastaan kotikunnassa olevia
valtion vesiä
Rajoitetut yleiskalastusoikeudet
D. Koltta-alue (Kolttalaki 9 §)
• koltta-alueella asuvalla koltalla on oikeus
maksuttomaan kalastukseen valtion
vesialueella
• oikeus säilyy uudistuksessa
Rajoitetut yleiskalastusoikeudet
E. Yksityisvedet
• E.1. Suoraan lain nojalla (KalL 8.2 §)
» ulkosaaristossa tai aavaa selkää
vastassa olevalla merialueella saa
kunnassa muuten kuin tilapäisesti asuva
henkilö kalastaa verkolla muikkua,
kuoretta, silakkaa ja kilohailia
» kylänrajan sisäpuolella myös
koukkukalastus (pl. pitkäsiima) sallittu
» kuollut kirjain?
Rajoitetut yleiskalastusoikeudet
• E.2. Omistajan luvalla (KalL 9 §)
» kylänrajan sisäpuolella on kylässä
muuten kuin tilapäisesti asuvalla oikeus
saada lupa kotitarve- ja
virkistyskalastukseen omistajan
määräyksen mukaan
» kohtuullinen maksu
» onko sääntelyn tarvetta?
Kalastusoikeuksien väliset suhteet
• yleiskalastusoikeudet ovat päällekkäisiä omistukseen
perustuvien ja muiden kalastusoikeuksien kanssa
• varsinaiset yleiskalastusoikeudet ovat
lähtökohtaisesti voimassa päällekkäin rajoitettujen
yleiskalastusoikeuksien kanssa
• joissain tapauksissa samaan vesialueeseen
kohdistuu myös useampi rajoitettu
yleiskalastusoikeus
Kalastusoikeuksien väliset suhteet
• yleiskalastusoikeuden käyttäminen ei saa
kohtuuttomasti vaikeuttaa omistukseen perustuvaa
kalastusta tai ammattikalastusta (KalL 10.1 §)
• yleiskalastusoikeuden ja erityiseen etuun tai
oikeuteen perustuvan kalastuksen välille ei ole
säädetty etusijajärjestystä
• yleiskalastusoikeuksille ei ole säädetty keskinäistä
etusijajärjestystä
• uudistuksessa pyritään nykyistä selkeämpään
kalastusoikeuksien järjestelmään
Kalastuslaissa säädettävät tehtävät
• Alustava luokittelu perustuslain kannalta:
• Omistukseen liittyvät tehtävät (7 kpl)
• Julkiset hallintotehtävät (5 kpl)
• Julkista valtaa sisältävät tehtävät (16 kpl)
• Merkittävää julkista valtaa sisältävät tehtävät (1
kpl)
• Norminantotehtävät (6 kpl)
Tehtävien hoitaminen
• Perustuslaki (erit. 124 §) asettaa reunaehdot
organisoinnille
• Viranomaisten osalta kovat tuottavuustavoitteet
• Omistajille vaikeaa sälyttää uusia tehtäviä
• Viranomaisen ja omistajan väliin tarvitaan
kalastusalueen kaltainen toimija – kalastusalueilla on
tulevaisuutta, vaikkei välttämättä samalla nimellä
Uusi organisaatiomalli
MMM
TIKE
RKTL
ELY-keskus
neuvottelukunta
Metsähallitus
"Kalatalousalue"
Kalavarojen hoito
Osakaskunta
ja hallinnointi
Edunvalvonta ja asiakkaat
Vapaaajankalastaja
t
Kalatalouden
järjestöt
Kalatalouden
elinkeinot
Neuvottelukunnat ELY-keskuksittain
Uudet "kalatalousalueet" muodostetaan lähtökohtaisesti vesienhoidon osaalueiden mukaisesti
Nykyiset kalastusalueet
Vesienhoidon osa-alueet
Käyttö- ja hoitosuunnitelman sisältö
1.
2.
3.
+
•
Yleiskuvaus
–
Vesialueiden ja kalakantojen tilan kuvaus
–
Alueen kalastuksen kuvaus
Kalastuksen kehittämistoimenpiteet
”Kalatalousalueen” käyttö- ja hoitosuunnitelman sitova osa
–
Kalataloudellisesti merkittävien alueiden määrittely
–
Kalakantojen hoitotoimenpiteiden kuvaus sisältäen erityisesti istutus ja
kunnostustoimenpiteet
–
Alueiden osoittaminen ammattikalastus- ja kalastusmatkailutarkoitukseen sekä kriteerit
näiden lupien myöntämiselle
–
Kalastuspaineen mitoitus alueittain parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella
–
Tietojen keräämisen (esim. kirjanpitokalastus) järjestäminen
Ehdotukset kalastuksen mahdollisiksi säätelytoimenpiteiksi
–
Ajalliset, alueelliset ja lajikohtaiset kalastuskiellot
–
Tekniset kalastusrajoitukset (pyydysten rakenne, silmäkoko yms.)
–
Alamittamääräys
ELY hyväksyy 1 - 3 kohdat
Kalatalouden rahoitus
•
•
•
•
Budjettirahoitusmalli
Malli ”Riistanhoitomaksu”
Malli ”Metsänhoitomaksu/kiinteistövero”
Veromallit ”kalastuksenhoitovero” osana kalastusvälineen tai
kalastusluvan hintaa
• Yhden peruskortin malli
• Nykyinen järjestelmä paranneltuna
• 0-vaihtoehto (ei muuteta mitään)
Kalastuksen valvonta
• Erillinen väliraportti (MMM 2009:11)
• Nykyiseen kalastuslakiin tehdään perustuslain edellyttämät
muutokset
• Valvojan toimivaltasäännökset ja kelpoisuus
• Kalastuksenvalvojaksi hyväksyminen ja sen
peruuttaminen
• Kalastuksenvalvojakortti ja –tunnus
• Tarkastus- ja talteenotto-oikeus
• Kalastuksenvalvojien koulutus ja valvonta
• Tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn vuonna 2010
Kalastuksen valvonta
• Uuteen kalastuslakiin on alustavasti hahmoteltu
neljää eri mallia kalastuksen valvontaan
– Nykyjärjestelmä parannettuna
– Valvontaa tilattaisiin yksityisiltä palveluntuottajilta
– Viranomaiset hoitaisivat valvonnan
– Kalastusaluetta vastaava väliorganisaatio hoitaisi
valvonnan
• Valvontaa voitaisiin priorisoida riskianalyysiin
perustuen
Erillisselvitykset
Valmistuneita:
• Kalastuslainsäädännön uudistamisen peruskartoitus (prof. Hollo, OTM Minna
Mättö)
• Kalastuslainsäädännön vertaileva selvitys (prof. Hollo, OTM Mättö, oik.yo
Inkinen, OTT Utter)
• Kalastuskiintiöiden kansallinen hallinta ja siihen liittyvät oikeudelliset ongelmat
(Anniina Oksanen, HY)
• Perustuslain perusoikeussäännösten suhde vesialueen omistajan
määräämisoikeuteen (OTT Länsineva)
• Kalastuksenhoitomaksun vaikuttavuus, RKTL (Muje, Salmi, Eskelinen)
• Lohenkalastus Tenojoen sivuvesissä, RKTL (Länsman, Niemelä)
• Vapaa-ajankalastusmenetelmien kartoitus, SVK
• Kalastus nyky-yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa (RKTL)
Työn alla:
• Ylä-Lapin erityiskysymykset (OTL Juha Joona)
• Kalastusta ohjaavat päätökset (KKL)
Avoin, laajapohjainen valmistelu
• Hanketta voi seurata osoitteessa:
www.mmm.fi/kalastuslaki
• Sivuilta löytyvät asettamiskirje, asettamismuistio sekä hankkeen
käynnistysseminaarin esitelmät, laajan ennakkokyselyn
perusteella annetut lausunnot ja valmistuneet erillisselvitykset
• Sivustoa päivitetään hankkeen etenemisen mukaan. Kaikki
pöytäkirjat laitetaan nähtäville internetiin.
• Hankkeen sivuilla on mahdollisuus laittaa viestejä ministeriöön
• Alueseminaarit: Pello 27.-28.8.2009, Turku 19.1.2010, Inari
24.3.2010, Siilinjärvi 19.5. 2010, Helsinki 30.9.2010
KIITOS!