Transcript Taloudelliset vaikutukset

Coexist, Suomen tapaustutkimus Itämeri, Saaristomeri
Intressiristiriitoja vähentävien
hallintatoimien taloudelliset vaikutukset
kalataloudessa:
1. Itämerirehu silakasta
2. Poistokalastuksella kompensaatiolupia
3. Kalankasvatuksen sijainninohjaus
Markus Kankainen1, Tutkija, RKTL
Miksi uusia hallintatoimia tarvitaan:
- Kalojen kasvattaminen ainoa tapa vastata
lisääntyneeseen kulutuskysyntään
Miksi globaali kysyntä ja tuotanto kasvaa
•
•
•
•
Tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia
Talouskasvu
Kala on terveellinen elintarvike
Kuluttajat syövyt yhä vähemmän pieniä ja ruotoisia kaloja korkean elintason
maissa – tai niiden prosessointi elintarvikkeeksi on liian kallista
• Kasvatus osaaminen lisääntyy ja menetelmät kehittyy
• Kasvatuslajien valikoima monipuolistunut
• Painopiste siirtyy kasvatettuun kalaan yhä voimakkaammin - vertaa sian,
karjan ja broilerin tuotantoon
Suomessa kysyntä ja tuotanto ei kohtaa
• Kasvatetun kalan: tuodun lohen (ja pangasiuksen) kysyntä kasvaa
• Esimerkiksi silakan kysyntä jatkaa laskuaan, vaikka se olisi
”ympäristöystävällisin” tuote
• Suomessa kasvatus vähentynyt puoleen, vielä on 80 -luvun
ympäristövaikutukset muistissa ja uusia tuotantolupia mereen ei ole saanut
• Vesipuitedirektiivin tiukka tulkinta ja Itämeripolitiikka
• Suomessa kasvatusosaaminen kotimaisilla lajeilla mm siika, kuha, taimen,
nieriä joille olisi kysyntää
• Kiertovesikasvatus lisääntynyt mutta kalliimpaa koska kuluttaa energiaa
- Peruselintarvikkeiden tuottaminen toistaiseksi kallista
Taloudelliset vaikutukset
1.
•
•
•
Mikrotalous – yritystalous
Lähtökohta: kalankasvatus yritysten kannattavuus
Kala on tuotettava alle markkinahinnan
Uusinvestoinnit pitää pystyä maksamaan että kestävää tuotantoa
2.
•
•
•
•
•
Makrotalous – kansantaloudelliset vaikutukset
Kun kasvatus on kannattavaa, kalaa kannattaa tuottaa
Kilpailukyky = mitä kannattavampaa sitä enemmän investoidaan
Syntyy investointeja, työtä ja voittoa = arvonlisää => bkt => verot => hyvinvointipalvelut
Tuotantomäärä * tuotteen hinta = tuotannon arvo
Kohtuuhintaisen, terveellisen elintarvikkeen saatavuus ?
3.
•
•
•
•
•
Aluetalous - kuten Coexist case alue Saaristomeri
Tärkeä työllistäjä hajaseuduilla
Pitää yllä yhdyskunnan muita rakenteita ns välilliset vaikutukset
Välilliset vaikutukset 2* tuotannon arvo
Kalataloussektorin ja samalla kotimaisen kalan saatavuuden turvaaminen
Hallintajärjestelmillä synergiaa kalastussektoriin
Taloudelliset vaikutukset: Itämerirehu
1. Kustannus nousee - Itämerirehu nykyistä kalliimpaa
-
Silakka ei ole muuta kalaraaka-ainetta kalliimpaa
(vaikka dioksiini poistetaan) = globaali rehuhinta
Rehusilakoita viedään jo kalajauhotehtaille Tanskaan
ilman lisäkustannusta (Selkämereltä ja pääaltaalta)
Itämerirehun eriyttäminen muista raaka-aine virroista maksaa rehuteollisuudessa:
Pienet kalajauho hankintaerät (<1000 tonnia), erilliset kalajauhosiilot, pienemmät tuotantoerät, uuden tuoteperheen(eri rehujakeet)
varastointi
-
Viranomaisvalvonta, markkinointi
Rehukustannus nousee yllämainitut tekijät huomioiden noin 4 senttiä kasvattajalle
-
Saatavuus (silakan kysyntä nostaa hintaa rehun hintaa)?
Kuljetus muualta Suomen rannikkoalueilta ?
Suurilla kasvattajilla kustannusvaikutus suuri (halvemmat lähtökohtaiset rehuhinnat) ?
Rehutehokkuus (tutkimukset käynnissä) ?
Taloudelliset vaikutukset: Itämerirehu
2. Hyöty – suuremmat tuotantomäärät
-
€/kg -kirjolohi
-
Kannustin (Vesiviljelyohjelma)=> 1,5 kertaiset luvat => 300 tonnin yritys =>
tuotantokustannus laskee 0,26 €/kg => hyöty 0,22 €/kg
Kun 300 tonnia tuottavan yrityksen tuotantoa leikataan 30% kilpailukyky heikkenee 0,40 €/kg
Taloudelliset vaikutukset:
kompensaatiokalastus
1.
-
Kustannus nousee
Poistokalasta joutuu maksamaan kalastajille arviolta 0,58 €/kg
Josta saanee takaisin arviolta 0,20 €/kg minkkirehuhinnan
Erotus 0,38€/kg kerrotaan 1,1 kompensaatio kertoimella että saadaan lisäkasvukilon
kustannus (Vesiviljelyohjelma) = 0,42 €/kg
2. Hyöty
- Jokainen tuotettu kilo laskee kiinteän kustannuksen osuutta (kts edellinen kalvo)
- Jos kiinteät kustannukset 300 tonnin yrityksellä noin 0,79 €/kg 150 tonnin
lisätuotannolla tuotantokustannus laskee 0,52 €/kg, jolloin kompensaation hyöty on
0,10 €/kg
-
Kompensaatiotoimi on kannattava jos kiinteät kustannukset ovat vähintään 0,41 €/kg
Tai jos kalan markkinahinta on korkea
Taloudelliset vaikutukset: sijainninohjaus
Taustaoletus: Ulommille alueille missä virtaamat on hyviä voidaan perustaa suurempia yksiköitä
Taloudelliset vaikutukset: sijainninohjaus
Kustannus ja hyötyvaikutus
- Teoreettinen kannattavuuden paraneminen noin 0,10 -0,15 €/kg
- Käytännössä 0,14-0,47 €/kg (Useita toimipisteitä josta voitiin luopua + työn tehokkuus*2)
Vertailu
Production option
Personel costs
Cage and fish transfer
Feeding/ observation
Fuel costs
Cage and fish transfer
Feeding/ observation
Investments
Boats
Feeding equipment
Cages and equipment
Logistic cost total
Change in production cost
A
€/kg
0,058
0,013
0,045
0,042
0,012
0,030
0,598
0,086
0,026
0,486
0,698
0,000
Lähellä
B1
€/kg
0,027
0,003
0,024
0,011
0,003
0,008
0,527
0,086
0,003
0,437
0,564
-0,133
B2
€/kg
0,007
0,003
0,003
0,005
0,003
0,002
0,590
0,086
0,067
0,437
0,601
-0,096
Kaukana
C1
€/kg
0,034
0,006
0,028
0,021
0,006
0,015
0,527
0,086
0,003
0,437
0,582
-0,116
C2
€/kg
0,011
0,006
0,004
0,009
0,006
0,003
0,590
0,086
0,067
0,437
0,610
-0,088
2 yksikköä
D1
€/kg
0,033
0,005
0,029
0,016
0,005
0,011
0,527
0,086
0,003
0,437
0,576
-0,122
D2
€/kg
0,011
0,005
0,006
0,007
0,005
0,002
0,655
0,086
0,132
0,437
0,673
-0,025
2 *tuotanto
E1
€/kg
0,032
0,005
0,027
0,016
0,005
0,011
0,482
0,043
0,002
0,437
0,530
-0,168
E2
€/kg
0,010
0,005
0,005
0,007
0,005
0,002
0,547
0,043
0,067
0,437
0,564
-0,134
Mikrotalous: yhteenveto
• Kaikissa vaihtoehdoissa kannattavuus paranee jos tuotantoa voidaan nostaa tai keskittää
•Kompensaatiokalastuksen järjestäminen ei pienennä tuotantokustannusta jos yritys on
suuri ja/tai kiinteiden kustannusten osuus on pieni
Production cost by volume Business as usual
Volume in cost breakdown
300 ton
Variable cost
2,67
Semi variable cost
0,34
Fixed cost
0,79
Production cost
3,80
Production volume (ton)
300
450
600
1200
Production cost
3,80
3,54
3,41
3,21
Baltic feed
450 ton
2,71
0,34
0,53
3,58
Low value fish
450 ton
2,81
0,34
0,53
3,68
Centralizing
300 ton
2,61
0,27
0,79
3,67
Production cost
3,84
3,58
3,40
3,31
Production cost
3,94
3,68
3,48
3,31
Production cost
3,67
3,40
3,27
3,07
Makrotalous: yhteenveto
Direct production value Million of euros
Indirect. added production value Millions of euros
Employment direct person years
Indirect. added employment person years
4 000 2 000
4 000 500
10 000 3 000
11
3
16
22
6
32
106
27
119
220
55
285
Potential increase ton of fish production
1. Itämerirehu: 2 000 tonnia kasvuoletus perustuu
nykyiseen tuotantomäärään, kompensaatiokertoimeen ja
yrityshaastatteluihin
Realistic increase ton of fish production
• Kansantaloudellisessa vaikutusarvioissa on
huomioitu tuotantoa rajoittavat käytännön esteet:
2. Kompensaatiokalastus: 500 tonnia; missä
poistokalat, kalastajat ja kalankasvattajat ”kohtaavat”
3. Sijainninohjaus: 3000 tonnia kasvuennuste perustuu
sijainninohjaussuunnitelmassa tunnistettuihin
lähitulevaisuudessa potentiaalisiin kasvualueisiin ja
yritysten laajentumishalukkuuteen kyseisillä alueilla
•Yhteisvaikutukset: ? MannerSuomen tuotanto*2
Baltic feed
Compensation fishing
Spatial planning
Saaristomeri ja Selkämeri yhteenveto
Direct production value Million of euros
Indirect. added production value Millions of euros
Employment direct person years
Indirect, added employment person years
1 500 1 000
2 000 250
5 000 2 000
6
2
11
11
3
22
53
13
80
110
27
166
Potential increase ton of fish production
•Arvoa lisää kerrannaisvaikutuksineen
yhteensä 55 miljoonaa euroa
Realistic increase ton of fish production
•Varsinaissuomi-Satakunta ELY
•Kerrannaisvaikutuksineen noin 450
henkilötyövuotta lisää alueelle
•Kotimaista kalaa lisää 3 250 000 kg
•Lähikalan saatavuus ja valikoima paranee kirjolohen, siian, kuhan, hinta laskee ?
Baltic feed
Compensation fishing
Spatial planning
Johtopäätökset
1. Taloudelliset hyödyt on merkittäviä jos aidosti nostetaan tuotantomääriä
- Hallinnon tulisi sitoutua lupajärjestelmässä kannustimiin että teollisuudella olisi
edellytykset ottaa järjestelmät käyttöön ja kehittää niitä
- Mitä paremmat kannustimet ja selkeät toimintamallit sitä laajemmin hyödynnetään
2. Ei pakonomaisia – täytyy perustua vapaa-ehtoisuuteen
• Voi olla että raaka-aineetta ei ole saatavilla tarvittaessa
• Voi olla että eräille yrityksistä ”käytännössä mahdotonta” (eri lajit, globaalit
sopimukset)
• Elinkeinotoiminta mahdollista vain kannustimien avulla
3. Mitkä on taloudelliset seuraukset, jos hallintojärjestelmiä ei oteta käyttöön?
- häviääkö kotimainen kala markkinoilta?
4. Miten saataisiin mahdollisimman tehokkaasti rehukalat hyödynnettyä ravinnoksi ?