Transcript Sidosryhmän valta

SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ
Sidosryhmiä
Henkilöstö
Asiakkaat
Yhteiskunta
Omistajat/
sijoittajat
“Partnerit”
13.4.2015
2
Mikä on sidosryhmä?
 Ryhmiä tai henkilöitä, joihin yrityksen toiminta voi vaikuttaa tai
jotka omalla toiminnallaan voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan.
 Englanniksi sidosryhmä on stakeholder; ei pidä sekoittaa termiin
shareholder
 ”The social responsibility of business is to increase its profits”
Milton Friedman 1970
 Ben & Jerry’s co-founder Ben Cohen “Business has a responsibility
to give back to the community.”
 Eri sidosryhmät haluavat eri asioita! Intressit ovat jopa suoraan
ristiriitaisia!  priorisointi
3
13.4.2015
Sidosryhmäteoriat
 Omistajat (shareholders) laajennetaan sidosryhmiksi (stakeholders)
koska
 Moraalisesti oikein. Sidosryhmien vaatimukset huomioitava suhteessa
sidosryhmien antamiin panostuksiin ja heidän tärkeyteensä (painotus).
Yhteiskunnalliset teoriat (hyvinvoinnin maksimointi) vs. liiketalous
(taloudellisen hyödyn maksimointi)
 Tehokkuus vaatii. Yritys menestyy pitkällä aikavälillä, kun sidosryhmien
kanssa muodostama kokonaisuus toimii parhaiten. Koskee lähinnä
alihankkijat, omistajat, työntekijät, asiakkaat, kilpailijat. (Porterin teoria)
 Käytännössä välttämätöntä. Yritykset ovat niin riippuvaisia
sidosryhmistään, että niiden on pakko huomioida eri sidosryhmät. Eri
painostus ja eri sidosryhmät riippuen yrityksestä.
4
13.4.2015
Yrityksen ja sidosryhmien
vuorovaikutus
 Engl. stakeholder vs. shareholder
 Yritysvastuuta on
 kertoa sidosryhmille mitä tekee
 kuunnella sidosryhmien odotuksia
 Vuorovaikutukselle on haasteita
 jokaisen sidosryhmän kiinnostuksen
kohteet yritysvastuun osalta ovat
erilaiset
 Sidosryhmien luokittelua
1. Sisäiset sidosryhmät
2. Taloudelliset eli
liiketoimintasidosryhmät
3. Yhteiskunnalliset sidosryhmät
5
13.4.2015
Yhteiskunnalliset
sidosryhmät
• Kansalaisjärjestöt
• Toimialaliitot
• Valtio, kunnat
• Lainsäätäjä
• Alihankkijat
• Jakelijat
Taloudelliset eli
liiketoimintasidosryhmät • Asiakkaat
• Lainoittajat
Sisäiset sidosryhmät
(organisational
stakeholders)
• Omistajat
• Johto
• Henkilökunta
Yrityksen sisäisten sidosryhmien odotukset ovat olleet perinteisesti etusijalla.
Liiketoimintaan liittyvien ja yhteiskunnallisten sidosryhmien vaikutus on
kasvanut.
13.4.2015
6
Yrityksen ja sidosryhmien suhde

Yrityksen sidosryhmäasema:


Sidosryhmien asema:



Yrityksen painoarvo (markkina-asema) ja yhteiskunnallinen vaikutusvalta (työllistämismäärä,
osuus viennistä tms.) suhteessa sidosryhmiin.
Sidosryhmillä tietty suhde yritykseen ja roolinsa/tavoitteidensa mukainen sidosryhmäintressi.
Painoarvo riippuu sidosryhmän resursseista suhteessa yritykseen
 Panos-tuotossuhde – liiketoimintaan liittyvillä
 Vaikutussuhde – toimintaympäristöön liittyvillä
 Passiiviset (eivät suoraan pyri vaikuttamaan)
 Aktiiviset (pyrkivät vaikuttamaan)
 Potentiaaliset (esim. asukkaat)
Hyötyjä sidosryhmäyhteistyöstä (Työterveyslaitos: Saari, J.)




Herkkyys toimintaympäristön kuuntelemisessa parantaa muutosten tunnistamista
Parempi asema ja kilpailukyky markkinoilla
Parempi maineen hallinta
Verkostotoiminnassa paremmat mahdollisuudet
7
13.4.2015
Sidosryhmän kiinnostus:
Sidosryhmä
n valta:
Matala
Korkea
Matala
Korkea
A: Pieni panostus
B: Pidä informoituna
C: Pidä tyytyväisenä
D: Pyri yhteistyöhön
Yrityksen tavoitteet voidaan asettaa vuorovaikutusmatriisin avulla
perustuen sidosryhmän kiinnostukseen yritystä kohtaan ja valtaan, joka
sidosryhmällä on yrityksen toimintaan.
13.4.2015
8
Suuri
Olennaisuus
sidosryhmille
Esimerkiksi hyvä
hallinnointitapa, hyvä
yrityskansalaisuus, veden
ja maaperän
suojeleminen, sosiaalisesti
vastuullinen toiminta, jne.
Esimerkiksi yrityksen
taloudellinen
kannattavuus, lakien ja
eettisten periaatteiden
noudattaminen,
vastuullisen liiketoiminnan
edistäminen,
ilmastonmuutos,
energiatehokkuus, jne.
Organisaation
ympäristövaikutukset,
kumppanuuksien
kehittäminen,
hyväntekeväisyystoiminta,
jne.
Henkilöstön hyvinvointi,
yhteistyökumppaneiden
vastuullinen toiminta,
yhteiskunnallinen
vaikuttaminen, osaamisen
kehittäminen, logistiikka,
jne.
Olennaisuus yritykselle
suuri
Esimerkkejä olennaisuusmatriisista sidosryhmien ja eri teemojen olennaisuuden
arvioinnin tueksi.
13.4.2015
9
Civil: Promote
broad industry
participation
Assessing strategy
and issue maturity
Maximum
opportunity
Strategic:
integrate issues into
core strategies
Managerial: issues
embedded in core
management
processes
Compliance:
policy-based
compliance
approach
Defensive: Deny
practices, outcomes,
responsibilities
STRATEGY
Latent: weak
evidence, largely
ISSUE MATURITY  ignored
Maximum
danger
Emerging;
some
awareness &
evidence
Consolidating;
Institutionali
lots of action and
sed; legislation
practices, voluntary is issued, BAU
10
initiatives (Zadek, 2004)
13.4.2015
Yrityksen sidosryhmäsuhteiden tasot
Strateginen
kumppanuus
Aloitteellinen
yhteistyö
Vuoropuhelu
Tiedottaminen
11
13.4.2015
Yrityksen ja sidosryhmien
vuorovaikutus prosessina
12
13.4.2015
Esimerkki sisäisestä
sidosryhmästä: henkilöstö




Vastuu henkilöstöstä tarkoittaa hyvää henkilöstöpolitiikka ja
johtamiskäytäntöjä. Motivoitunut, osaava ja työssään viihtyvä henkilöstö on
yrityksen menestystekijä
Yritykset voivat saada tietoa kehittämisen kohteista tekemällä henkilöstölle
työtyytyväisyystutkimuksia, ilmapiirikyselyitä ja arvo- ja asennetutkimuksia.
Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä keskeisiä asioita
ovat mm.: esimies- ja johtamistaidot, henkilöstön koulutus ja palkitseminen,
työturvallisuus, työterveyshuolto ja muu työkyvyn ylläpitäminen.
Toiminnan tuloksellisuuteen perustuvat palkka- ja kannustinjärjestelmillä
työnantaja pyrkii ohjaamaan toimintaa, sitouttamaan työhön ja tukemaan
kehittymistä.
13
13.4.2015





Työhyvinvointia voi kehittää esim. työkyky-hankkeilla. Näissä tavoitteina on
tuottavuuden ja jaksavuuden parantaminen sekä sairastavuuden ja
eläkkeelle jäämisen myöhäistäminen. Esim. liikunta- ja kulttuurisetelit.
Työntekijöiden osaamista voidaan kehittää esim. koulutuksella, työtehtävien
kierrätyksellä, työnohjauksella ja mentoroinnilla. Kehitys-, tulos-, ja
tavoitekeskusteluilla voidaan seurata työntekijän osaamisen kehitystä.
Monet yritykset pitävät henkilöstönsä ajan tasalla yrityksen toiminnasta
esim. henkilöstölehdellä, intranetillä, tiedotteilla ja henkilöstötilaisuuksilla.
YT-neuvotteluita käydään tällä hetkellä monissa yrityksissä. Vastuullista
yritystoimintaa harjoittavat yritykset tekevät irtisanomisiin liittyviä ohjeita,
periaatteita ja toimintatapoja. Näihin voi sisältyä esim. irtisanottaville
koulutusta.
Lähteet: Ympäristö ja liiketoiminta, toimittanut Eva Heiskanen. 2004.
http://www.ek.fi/businessforums/EKjulkaisu_vastuullinen_yritystoiminta/fi/henkiloston_osaaminen
_ja_tyohyvinvointi.php
http://www.ek.fi/businessforums/EKjulkaisu_vastuullinen_yritystoiminta/fi/kaytantoja_sidosryhma
14
vuoropuhelussa.php
13.4.2015
Henkilöstön keskeiset
ympäristöintressit:
 Ympäristöasioiden vaikutus
työllisyyteen ja palkkaukseen
sekä yritysimagoon
 Mahdolliset piilevät
ympäristöriskit
 Ympäristöjohtamisen
organisoinnin vaikutus
työtehtäviin, koulutukseen ja
palkkaukseen
 Tuotannon
ympäristövaikutukset ja
niiden terveysvaikutukset
15
13.4.2015
Yritysverkostojen toimintatavat ja yhteistyö
 Yritykset toimivat tuotantoverkostoissa, jolloin yksittäisen
yrityksen toimenpiteet vaikuttavat koko verkostoon.
 Tuotantoketjuun voi kuulua satojatuhansia yrityksiä.
 Toimintatapoja on kehitetty aluksi taloudelliseen yhteistyöhön,
ympäristö- ja eettiset kysymykset ovat vähitellen integroitumassa
entistä tiiviimmäksi osaksi omaksuttuja toimintatapoja.
 Jokaisella yrityksellä on oma näkemys tuotantoketjusta. Yrityksen
on katsottava tuotantoketjua sekä eteenpäin asiakkaan suuntaan
että taaksepäin tavarantoimittajiin päin.
 Yritykset, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan kestävän
kehityksen tai hyvän käyttäytymisen periaatteita, vaativat sitä
yhä useammin myös verkostoyhteistyössä toimivilta
kumppaneiltaan.
16
13.4.2015
Esimerkkejä
sidosryhmäyhteistyöstä
17
13.4.2015
18
13.4.2015
19
13.4.2015
20
13.4.2015
22
13.4.2015
23
13.4.2015
24
13.4.2015
25
13.4.2015
Sidosryhmien merkitys ja rooli
 Sidosryhmä; jokainen yksityishenkilö kuluttajana on mahdollinen
vaikuttaja
 Onko sidosryhmillä itse asiassa velvollisuus muokata maailmaa,
jossa elämme?
 Yritykset reagoivat helposti painostukseen, vaikka eivät välttämättä
itse tekisikään aloitetta
 Toisaalta erityisesti kuluttaja on hyvin harvoin valmis rahallisiin
uhrauksiin! ”Our entire way of life is chronically short-termist” (P.
Wilby). Valitamme ja purnaamme, mutta odotamme kuitenkin
teknologian tulevan pelastajaksi!
 Seuraavalla sivulla aiheesta mainos, joka ilmestyi The New York
Times:issa
26
13.4.2015

Onko vastuu
vastuullisuudesta
kuluttajalla vai
yrityksillä?
27
13.4.2015
Kysymyksiä pohdittavaksi
1. Onko eri yritysten esiin nostamissa sidosryhmissä ja niiden
priorisoinnissa eroja tai samankaltaisuuksia? Mistä uskot tämän
johtuvan?
2. Millä perustein yritykset tarkastelemasi mukaan priorisoivat
sidosryhmiään? Ovatko lopputulokset mielestäsi ”oikeita”?
3. Mitä hyötyä yritykselle on sidosryhmäyhteistyöstä? Mitä riskejä
siihen sisältyy?
4. Mitä tärkeitä tehtäviä kansalaisjärjestöillä on, joita yritykset tai
yhteiskunta eivät voi hoitaa?
5. Miten uskottavia ovat kansalaisjärjestöt? Miten uskottavuutta voisi
kohentaa? Mureneeko kansalaisjärjestön uskottavuus kun se
tekee yhteistyötä yritysten kanssa?
28
6. Mihin järjestöihin uskot ja luotat; mihin et?
13.4.2015