Transcript Työelämä ja teollisuuden muutokset_Olli Hietanen

TYÖELÄMÄ JA TEOLLISUUDEN
MUUTOKSET - HAASTEET
PALKANSAAJAPUOLEN KANNALTA
TEAMin pääluottamusmiespäivät
21.─22.4.2012 Scandic Rosendahl, Tampere
Olli Hietanen
Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Mikä ihmeen tulevaisuuden
tutkimus?
Murrosajattelu
•Uutta kasvavaa: nousevia trendejä ja megatrendejä
•Vanhaa laskevaa: laskevia trendejä ja megatrendejä
•Väliaikaista hälyä: murrosajalle tyypillisiä ”konflikteja”, kun
asiat törmäävät toisiinsa
•Heikkoja signaaleita: yksittäisiä pieniä asioita, tapahtumia ja
ilmiöitä, joiden joukossa on ”kultajyviä” eli tulevia trendejä
Päivän uutiset
Todennäköinen
tulevaisuus
Kasvaa vähän
Business as usual
Laskee vähän
Toteutunut historia Nykyhetki
Tulevaisuuskuvat
Luova tulevaisuus
Toteutunut historia
Nykyhetki
Tulevaisuuskuvat
Jos luovuus ja innovaatiot
ovat ratkaisu, niin mikä on
ongelma?
Alf Rehn
Perhostalous
•
Vuonna 1851 perustetun Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunut
vuosien varrella ruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja
lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin ja pakkauksiin sekä
erikoistuotteisiin.
•
Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n. 15 000 työntekijää ja heistä
83% Suomessa. 2000 luvun taitteessa työntekijöitä oli n. 6600 ja
heistä n. 27% Suomessa. Vuonna 2010 työntekijöitä oli enää 5800 –
samaan aikaan kun tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita on yli 20
maassa, kuudessa maanosassa: ikuinen ja jatkuva muutos
ekstensiivisestä (työllistävästä) kasvusta intensiiviseen (tehokkuuden)
kasvuun.
•
Uutta on vain vauhti: maa ja metsätalous työllisti suomessa enemmän
ja enemmän 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja
tietoyhteiskunta vain 25 vuotta. Jos trendi jatkuu, niin seuraava
menestysklusteri työllistää 2,5 vuotta - ja siitä seuraavat vain
kuukausia tai päiviä. Tuloksena perhostalous - yhden kesän tuotteet ja
klusterit.
Kolme näkökulmaa
muutokseen - ja muutoksen
hallintaan
1. Salmeindikaattori
2. 1000 vuoden indikaattori
3. Pokerifilosofia
•Ihmisen perustarpeet eivät muutu: vuonna 3000 ihminen
edelleen syö, nukkuu, sairastaa, pukeutuu, käy töissä, asuu
jossakin, rakastaa, sotii, valehtelee, myy, viestii, tiedottaa ja
markkinoi…
•Enemmän muuttuu se miten tehdään.
Metsäteollisuudesta biotalouteen
Rakentaminen
Energia
Life Science
Metsäklusterin BAU
strategia (lisää
tuottavuutta, kustannukset
alas) on johtanut huonosti
kannattaville
kommodimarkkinoille.
Matkailu
Elintarvikkeet
1900 -luku
2012
2020
Kehittymässä on bioraaka-aineklusteri, jossa puuta yms.
bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) myydään
nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Vuonna 2040
elämme bioaikaa, jolloin kaikki mahdollinen tehdään
bioraaka-aineista.
Haasteena unohtaminen ja
hullunkuriset perheet (törmäyttäminen)
•
Metsäsektori ilman puuta ja paperia: biokausi, jolloin kaikki mahdollinen
tehdään bioraaka-aineista. Puuta yms. bioraaka-aineita (kaikkea mikä
kasvaa) myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Ihmisen
varaosia, kompostoituva kännykkä, keinolihaa, hiilinieluja…
•
Meriteollisuus ilman laivaa ja merta: vesirakentamista – eli tehtaita,
kaupunkeja, energialaitoksia yms. Mitä ja minne tahansa.
•
Nokia ilman kännykkää: mobiliteknologian liittäminen kaikkeen: vaatteisiin,
huonekaluihin, kodinkoneisiin, pakkauksiin, rakenteisiin jne. (ubinetti)
•
Millä toimialalla maatila toimii jos sen pellot tuottavat raaka-ainetta lääkeelintarvike- ja rakennusteollisuudelle ja jos sen lehmät ja hevoset ovat
maatilamatkailua varten ja järvenrannassa on Senioriparatiisi?
• X-klusterit yhdistävät saman alan yritysten sijasta pikemminkin
ääripäitä. Tai unohdetaan kaikki toimialat ja kerätään yhteen
mielenkiintoisia ihmisiä.
Kuudes aalto
•
Venäläisen taloustieteilijä Nikolai Kondratieffin mukaan teknologian ja
talouden historiaa luonnehtivat pitkät aallot, joiden pituus on 50 – 70 vuotta.
Taloudellinen nousukausi alkaa uudesta teknologisesta innovaatiosta, jonka
vaikutus aikanaan sammuu, jolloin talous suistuu lamaan, kunnes uusi
innovaatio saa taas aikaan uuden taloudellisen kasvun.
•
Merkittäviä murroskohtia ovat olleet mm. höyrykone (1780-luvulla), rautatiet
(1840-luvulla), sähkö ja polttomoottori sekä kemianteollisuus (1890-luvulla),
transistoriteknologia, viihde-elektroniikka, radio ja tv (1950-luvulla) sekä
mikrotietokoneiden laajamittainen käyttö, tietoverkot, ohjelmat (1990-luvulla).
•
Viime vuosina on puhuttu Kondratieffin kuudennesta aallosta (2010 – 2050),
jonka merkittävin ero viidenteen on se, että raaka-aineiden ja energian hinnat
ovat nousussa, eikä nykyisellä teknologialla voida enää laskea niiden hintaa.
•
Kilpailukyvyn keskiöön ovat nousemassa niukkuuden teknologiat, joilla
tuotetaan ratkaisuja ihmiskunnan suuriin ongelmiin ja hyvinvointiin.
Arjen ja työelämän
muutostrendejä?
Ubinetti
•
Tulevaisuuden pakkaukset tunnistavat kuka niitä käyttää ja valmistavat
käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä; esimerkiksi käyttöohjeita, diagnooseja
yms. Ne voivat myös puhua. Pakkausta koskemalla saa suoraa kuvaa
sodista, lehmistä, avaruusasemasta, kalastajasta…
•
Älytalot tuottavat energiansa ja tarkkailevat veden ja sisäilman laatua,
energian kulutusta ja jopa asukkaiden terveyttä. Myös design on virtuaalinen:
tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Perheen
jäsenet voivat asua eri puolilla maailmaa, mutta syödä silti illallisen ”yhdessä”
ruokailuhuoneen seinän kokoisten näyttöjen avulla.
•
Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat
keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Esimerkiksi jääkaappi tietää mikä
on loppu tai pilaantunutta ja kertoo lähikaupan tarjoukset. Vaatteet,
huonekalut, jääkaappi ja asunnon rakenteet seuraavat terveyttä ja ohjeistavat
terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, lääkitykseen tms. Käytön jälkeen
pakkaus neuvoo myös kierrätyksessä.
•
Seinässä on sormen mentävä reikä, joka korvaa terveyskeskuksen: se
diagnosoi, kirjoittaa reseptit tai/ja kirjoittaa tarvittaessa lähetteet eteenpäin.
•
Koko komeutta ohjaa Lifebook (elämänhallinnan kalenteri) ja
henkilökohtainen virtuaalikonsultti Erik sen selaimena. Erik auttaa kaikessa
mitä ihminen tarvitsee.
Blogalisaatio
•
Viime vuosikymmenien aikana on tapahtunut teknologinen murros, joka
muutti perinpohjaisesti median ja viestinnän. Nyt tämä murros on
saavuttamassa muun talouden: media ja viestintä eivät ole enää jokin
erillinen toimiala, vaan rakenne ja toimintaympäristö, jossa kaikki muu
tapahtuu.
•
Käynnissä on blogalisaatio, jossa viestintä ensin virtualisoitui ja
yhteisöllistyi sosiaaliseksi mediaksi. Seuraavaksi sosiaalinen media on
arkipäiväistymässä ja muovautumassa tuotantorakenteeksi: collaboration,
co-production, hybriditalous…
•
Jo vuonna 2030 suurin osa suomalaisista työskentelee jossakin portaalissa
(sosiaalisen median kautta toimivissa kansainvälisissä verkostoissa).
Silloin emme enää julkaise ja kustanna lehtiä ja kirjoja - vaan yrityksiä:
”Nokioita, Pöyryjä, Stora Ensoja ja Metsoja”.
•
Tulevaisuuden yritykset muistuttavat sosiaalista mediaa: itseorganisoituvia,
uniikkeja ratkaisuja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin.
Tulevaisuuden koulu
ja työpaikka?
http://schoolofeverything.com/
•
What do you teach? We're always looking for great teachers. Share your
specialist subject - start advertising with us for free and find new students.
•
School of Everything is here so you can organise your education however
you please.
– Locations: Learn anywhere. It doesn't matter where you are, you can
find a teacher near you. See what you can learn on your doorstep.
Here are our top cities.
– Lessons: There are loads of one-to-one lessons up for grabs and
many first lessons have a sweet 50% off, just look out for the juicy
green apple.
– Subjects: Learn everything. From Political Science to Paper Hat
Making with more subjects added every day. What will you learn
next?
Vai ehkä sittenkin tämä?
•
•
•
•
•
Peukkujohtaminen
Koneiden
johtaminen
Kone johtajana
Ammattijohtajat
(isännöitsijätoimistojen
tapaan)
Onnellisuuden
johtaminen
•Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian (TVA) Tutu 1
-kurssi 10.11.2011
Elämysyhteiskunta
…
100.0
80.0
5.3
12.4
7.3
19.6
4.9
3.4
14.7
5.5
28.7
2.9
6.4
12.9
10.2
60.0
8.6
59.2
28.7
46.0
40.0
Terveys
Huonekalut ja
tarvikkeet
Vaatteet ja jalkineet
Liikenne
Sekalaiset tarvikkeet
ja palvelut
Asuminen ja energia
Ruoka ja juoma
20.0
16.0
0.0
1900
1913
1925
1938
1950
1964
1975
1990
1998
2002
Vinnari 2006
• Nykyisellä X-sukupolvella menivät työ- ja vapaa-aika sekaisin: työt
seurasivat kotiin. Myös seuraavalla Y-sukupolvella työ- ja vapaa-aika
sekoittuvat: hauskanpito siirtyy työelämään…
• Mediayhteiskunnan turhat julkkikset: K70-kerholaiset ja lapselliset 30kymppiset syövät rinnat paljaina TosiTV:ssä kilpaa matoja…
Vai sittenkin
Masennusyhteiskunta?
Tulevaisuuden
tuotteet
Markku Wilenius/Allianz 2009
Hyvinvoinnin
tulevaisuuskuvia
Hyvinvoinnin mittarit
• Parin viime vuosikymmenen aikana on kehitetty erilaisia malleja
ja laskelmia, jotka huomioisivat hyvinvoinnin ja kestävän
kehityksen paremmin kuin pelkkä BKT.
• Tällaisia malleja ovat muun muassa aidon kehityksen mittari
(GPI, Genuine Progress Index) ja kestävän taloudellisen
kehityksen mittari (ISEW, Index of Sustainable Economic
Development).
• Näissä malleissa lähtökohtana ollutta bruttokansantuotetta on
korjattu vähentämällä kansantuotteen kasvusta pahoinvointiilmiöitä, kuten esimerkiksi rikollisuudesta johtuvat kustannukset:
bruttokansantuotteessa myös rikotun ikkunan korjaaminen
kasvattaa BKT:tta.
Milloin meistä tuli
pahoinvointiyhteiskunta?
•
GPI- mittari kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo 1970-luvun puolessa välissä ja on
edelleen alempana kuin silloin. Samaan aikaan USA:n bruttokansantuote on
kuitenkin noussut yli puolella.
•
Tilastokeskuksen laskelmien mukaan hyvinvoinnin ja talouskasvun kehitykset
erkanivat Suomessa toisistaan 1990-luvun laman myötä: kun BKT kääntyi jo 1990luvun alkupuolella takaisin nousevalle kehitysuralleen, jäivät ISEW- ja GPI-mittarit
alhaiselle tasolleen.
•
ISEW-laskelmien mukaan Suomen kestävä taloudellinen hyvinvointi oli huipussaan
vuonna 1983. Vuonna 2000 se oli vain noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan
aikaan Suomen bruttokansantuote oli kuitenkin kasvanut noin puolella.
•
Vaikka Suomi on edelleenkin suhteessa muihin maihin pienten tuloerojen ja pienen
köyhyyden maa, niin tilanne on nopeasti muuttumassa. Muun muassa Eurostatin ja
OECD:n tutkimusten mukaan Suomi on ollut 2000-luvulla myös maa, jossa köyhyys
ja eriarvoisuus ovat kasvaneet muita Euroopan maita nopeammin.
Eriarvoistuminen
•
Tuloeroja kuvaava gini-indeksi kääntyi nousuun 1990-luvun puolivälissä
nousten sotien jälkeiseen huippuunsa vuonna 2006. OECD tasolla
tarkasteltuna taloudellisen eriarvoisuuden kasvu oli Suomessa
huippuluokkaa.
•
Vuosina 1990 – 2006 suurituloisimman prosentin reaaliset tulot
kaksinkertaistuivat (kasvua 121,9 %), kun taas alin prosentti sai tyytyä
ainoastaan vajan prosentin vuosivauhtiin.
•
1960-luvulta lähtien jatkuvasti vähentynyt suhteellinen köyhyys kääntyi
jälleen nousuun 1990-luvun puolivälissä, ja vuonna 2004 köyhien määrä oli
ylittänyt jo 500 000 ihmisen rajan (11 %).
•
Suomalaisen hyvinvointivaltion suurimmat haasteet 2010-luvulla liittyvät
rahoituspohjan kestävyyteen ja taloudellisen kehityksen asettamiin
raameihin. Keskeisimmät kysymykset liittyvät siihen, miten suhtaudutaan
eriarvoistumiseen – ja miten turvataan terveydenhuolto sekä vanhusten,
lasten, nuorten ja sairaiden tarvitsemat sote-palvelut.
Työelämän trendejä
Työelämän trendejä 1
• Teollisuudesta tietotyöhön – ja tietotyöstä luovaan luokkaan:
Teollisuusyhteiskunnassa keskeinen kilpailukykytekijä oli energiatehokkuus - tietoyhteiskunnassa informaatiotehokkuus. Suunnittelun,
tutkimuksen ja kehittämisen merkitys kasvoi. Kaikista yrityksistä on
tullut asiantuntijaorganisaatioita. Luova talous korostaa tiedon lyhyttä
ikää ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä: innovaatioympäristöt,
oppivat organisaatiot – ja luovuuden yhteisöllisyys.
• Etätyöstä mobiiliin ja hajautettuun työhön: Etätyön visio ei
toteutunut. Sen sijaan mobiili ja hajautettu työ lisääntyivät: teknologia
vapautti työntekijän työpöydästä ja toimistosta maailmalle. Rinnalla
kehittyi digitalisointi: esimerkiksi sähköiset lomakkeet yms.
yksinkertaiset e-palvelut. Uusimpana ilmiönä Sapit, Rondot, Travelit
yms. talous- ja projektihallinnan ohjelmat…
• Työvoimapulasta työperäiseen maahanmuuttoon – ja siitä
yhdessä yössä suurtyöttömyyden uhkaan. Taustalla mm.
ikääntyminen, nuorten ikäluokkien pienentyminen, lamat,
maahanmuutto – sekä hyvinvoinnin kasvu: kaikki työ ei enää kelpaa.
Samaan aikaan työvoimapulaa sekä työttömyyttä.
Työelämän trendejä 2
• Kiinailmiö ja globalisaatio: länsimaissa joukkoirtisanomisia
sekä palveluvaltaistumista teollisen työn siirtyessä Aasiaan.
Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys kasvavat. Tytäryhtiötalous,
luonnonvaratalous ja pörssitalous: kaikkien maiden proletaarit,
ostakaa osakkeita… palkasta tulokseen…
• Tuottavuusohjelmat ja tehokkuuden maksimointi: lamat,
kiinailmiö ja valtioiden välinen verokilpailu ovat tiukentaneet
rahahanoja. Kehittämisen ja uuden teknologian tavoitteena
on yleensä työn vähentäminen ja rahan säästäminen…
• Verkostoyhteiskunnasta vuorovaikutusyhteiskuntaan:
työyhteisön, yhteistyöverkostojen ja verkostojohtamisen merkitys
on kasvanut. Yhtä laivaa tekee lähes 1000 yritystä.
Liiketoiminnan keskiössä on brändin omistaja…
Työelämän trendejä 3
• Virtuaalisten verkostojen yhteisöllistyminen: Tuotteita
suunnitellaan, tuotetaan ja käytetään yhteisöllisesti. Syntyy uusia
käyttökulttuureja. Asiakasuskollisuus on fanittamista ja tykkäämistä.
Tunteet ja halut korostuvat. Seuraavaksi yhteisöllistyvät koneet:
tehtaat, varastot, kaupat, autot, pakkaukset jne. kommunikoivat
keskenään ja toimivat itsenäisesti…
• Työuupumus ja työterveys: Taustalla mm. ikääntyminen ja ainaisen
uusiutumisen tarve sekä tehokkuuden kasvu. Organisaatioita on
pitkään kehitetty vähentämällä ja karsimalla. Näkyy toiminnassa – ja
sielunmaisemassa. Motivaatio, innostus, ammattiylpeys ja työn
ilo ovat kadonneet…
• Arvokeskustelu: työnantajan sitoutuminen työntekijään – ja
työntekijän sitoutuminen työnantajaan: haasteena luottamus
työelämässä. Työnantajien ja –tekijöiden moraali ja vastuu.
Mediassa keskustelua elämän tarkoituksesta – lomarahat vaihdetaan
vapaa-aikaan. Työn merkitys elämänsisältönä vähenee…