Transcript Ideoita RLS-harjoitteluun - Riihimäen seudun terveyskeskus

Suujumppailta
Riihimäen seudun terveyskeskus /
Puheterapia
Suujumppaillan rakenne


Suun motoriikka ja suujumppa
Äänneharjoittelu





L
S
R
Yleistä harjoittelemisesta
Yleistä äänteiden vakiinnuttamisesta
Suun motoriikka

Puheliikkeisiin tarvitaan monenlaisia suun
alueen liikkeitä


Isot suun motoriikan vaikeudet




Huulet, posket, kieli, pehmeä suulaki
Syöminen
Kuolaaminen
Puheliikkeiden tuottamisen vaikeus
Lievät


Konsonanttiyhtymät
Vaikeat äänteet
Ennen suujumppaa

Kielijänne
Suujumppaa

Hyödyt ja tavoitteet




Suun alueen, etenkin kielen, liikkeiden
tietoisuuden kehittyminen
Oikeiden liikemallien löytyminen
äänteiden tuottoon, ”kuivaharjoittelu”
Kielen ja leuan liikkeiden eriytyminen
Suun alueen lihasten vahvistuminen
Kielen liikkeet
(käytä peiliä apuna)






Kuppi (D, L, R)
Kello
Sammakko
Hissi
Heiluri
Vili Virtahepo
NÄMÄ 3
ERIYTTÄVÄT
KIELEN JA
LEUAN LIIKKEITÄ
Harjoitteluvinkkejä suujumppaan





Pelissä ennen omaa vuoroa
suujumppaliikkeen tekeminen
Ennen hampaiden pesua hassuttelu
Aamujumppa
Purkka- tai pastillijumppa
Kylvyssä, saunassa, autossa,
hiihtohississä – mikä sopii teidän
perheelle?
Kuulonvarainen erottelu




Lapsi ei kuule omasta puheestaan, ettei
sano äännettä oikein > siksi tarvitaan
kuuloaistin herkistämistä
1. Lapsi kuuntelee, sanooko aikuinen
sanan oikein vai väärin (pavvo/pallo)
2. Lapsi kuuntelee, kuuluuko sanassa
L/S/R
Vasta näiden jälkeen lapsi voi alkaa
monitoroida omaa puhettaan
L-äänne




L-äänne tuotetaan nostamalla kieli
leveänä ja litteänä hammasvallille
yläetuhampaiden taakse.
Samassa paikassa ääntyy N, D, R.
Usein kielen liike puuttuu tai on liian
takana
Usein seurausta kielen ja leuan
eriytymättömyydestä
L-äänteen harjoittelu


Kielen ja leuan liikkeen eriytys
Kielen nosto hammasvallille



LLLAAA
AALLL
Kun L-äänne onnistuu tavuissa, sitä
harjoitellaan sanan alkuun



Seuraavaksi helpoin LL sanan keskellä
L yksittäisenä sanan keskellä
Vaikeinta on tuottaa L toisen konsonantin
vieressä (esim. silmä, pulkka)
Harjoitteluvinkkejä

Paikan etsiminen


Huulien vakauttaminen



Kädet poskilla
”Huulet jäätyivät”
Leuan vakauttaminen


Laitetaan hunajaa tms. hammasvallille ja lapsi
nuolee sen pois
sormi/pastilli/purkka/hammasharjan varsi
hampaiden väliin ja kieli liikkuu ylös ja alas
L sanan alussa

”Pudotetaan” sanoja, kieli putoaa ylähampaiden
takaa alas, voidaan samalla pudottaa kortteja
lattialle.
S-äänne


S-äänne tuotetaan siten, että kieli on
yläetuhampaiden takana hampaat kiinni
ja suupielet leveänä
Etsitään ensin erilaisilla mielikuvilla
sihinää


Käärme, vihainen kissa, löylynheitto, vessan
vetäminen
Lapsi kuuntelee aikuisen puheesta,
kuuluuko sanassa sihinää
(pidennä sihinää tarvittaessa: sssiili)
S-äänteen harjoittelu

Etsitään oikeaa ääntymäpaikkaa


S-äänteen yhdistäminen vokaaliin




”Irvistys”, suu on leveänä ja hampaat näkyvät,
kieli on piilossa
AAASSS (käsi liukuu apuna)
SSSAAA
Tarvittaessa aluksi erillisinä, mutta lähekkäin,
vähitellen aletaan liukua
Joskus S löytyy apuäänteen avulla

TSS, KSS, PSS, DSS
S-äänteen harjoittelu



S sanan lopussa on usein helpoin
S alussa
S keskellä


Yksittäisenä/tuplana
S toisen konsonantin kanssa

Pitsa, juusto, oksa, poski
Harjoitteluvinkkejä





Käärmeleikki
Pomppiminen lammikkoon
Lentokoneleikki
Pallottelu
S-sanat kirjasta, muistipelistä,
junior alias-pelistä
R-äänne



R-äänne vaatii kielen liikkeiltä tarkkuutta,
napakkutta ja rentoutta
Kuulonvarainen erottelu:
kuuluuko sanassa ”rrr”?
Katsotaan R:n tai D:n paikka



Kieli jumiin ja puhallus kielen ”läpi”
D-äänne ja kielen kuppi tärkeä
Kielen ja leuan liikkeiden eriytyneisyys
R-äänteen harjoittelu

D-äänteen kautta kohti napakkaa kielen
liikettä ja oikeaa ääntymäpaikka


D-tavut ”hokemina” eli drilleinä (den-den,
dn-dn-dn)


Tarvittaessa N apuna oikean paikan
löytämisessä
Toistoja toistoja
Huom! D on pehmeä ja napakka ja kieli
pysyy piilossa

Vrt. T
R-äänteen harjoittelu


D-drilleissä hampaat pidetään vähän
erillään, huulet ja hampaat
mahdollisimman liikkumatta, vain kieli
pomppii!
Tavujen vokaaleja voi vaihdella, voi myös
kokeilla muita konsonantteja kaverina



Pada pada
Kada kada
Padatti, tadatti
Harjoitteluvinkkejä

Liikuntaleikit








Trampoliini
Ruutuhyppy
Naruhyppely
Autoleikki
Pallottelu
Laulaminen D-tavuilla
Automatkat
Selällään pötköttely+vauhditus
R-äänteen harjoittelu

D-kieli



Helppoja


Kun D sujuu
Sanotaan sanoihin R-äänteen paikalle D
R/D sanan alussa ja tavun alussa
 Daha, makkada
Vaikeita, mutta tehokkaita

R/D ja toinen konsonantti
 Podkkana, podtti
 Aluksi apuvokaali: podokkana, podotti
Harjoitteluvinkkejä




Alias-peli/muistipeli D-kielellä
Sovitaan joku tilanne, jossa kaikki
puhuvat D-kieltä
Sanotaan loruja ja lauluja D-kielellä
Drillien tapaan toistellen leikeissä ja
liikkuessa
R-äänteen harjoittelu

Pikku-R eli tärytön R-äänne




Kieli on hammasvallilla ja sormi
hampaiden välissä
Tehdään pientä surinaa (mehiläiskieli)
Huom! Ei sihinää!
Voi käyttää D:n tapaan sanoissa

rrrapu

drrapu
R-äänteen harjoittelu

Täryn saamista helpottavat joskus

Ajatus auton käynnistyksestä


D-kielisanat



Den den den drn
Podkkana, podkkana, podkkana
Makuuasento
Sähköhammasharjasta saatu
”tärytuntuma”
R-äänteen harjoittelu

Täryn vakiinnuttaminen





Vahvistetaan ja automatisoidaan
Aluksi saattaa olla apua D:n käyttämisestä
tukena
Tavuissa
Sanoissa
 R alussa (DRAHA)
 Sanan keskellä, mutta tavun alussa (ORAVA)
 Sanan keskellä, mutta tavun lopussa (KIRJE)
 Harjoitellaan rauhassa vaikeita (HI-DR-VI)
Lauseissa ja loruissa RRAPU RRYÖMII
Yleistä harjoittelusta



Pieni hetki kerrallaan (5-10min)
Lapsen kehuminen pienestäkin
onnistumisesta, kannustus
Säännöllisyys: joka päivä,
5 päivää viikossa


Osaksi päivärutiinia: mikä aika teille paras?
Harjoittelutavat lapsen mukaan



Leikinomaisesti tai pelin lomassa
Liikkuen, laulaen
Palkinto
Yleistä harjoittelusta



Aikuinen ohjaa harjoittelua
Peilin tuki
Motivointi



Oma hetki äidin tai isän kanssa
Tarrataulu, rasti ruutuun,
motivaatiopurkki
Välitavoitteet
Yleisesti vakiinnuttamisesta



Äänteen löydyttyä tarvitaan usein
vielä harjoittelua, jotta äänne tulisi
puheeseen
Harjoitustuokiot
Muistuttaminen




Sovitaan yhdessä tietty aika
Merkki
Koko aikaa ei korjata
Tiedostamisen vaiheet
Tiedostamisen vaiheet



1. Kun vanhempi muistuttaa, niin
lapsi huomaa, ettei käyttänyt uutta
äännettä >korjaa itse
2. Lapsi huomaa itse, ettei
käyttänyt uutta äännettä >korjaa
3. Lapsi huomaa itse, kun on
aloittamassa sanaa, että siihen
pitää sanoa uusi äänne
Miten autamme lasta parhaiten?
Puheterapiaa kaksi kertaa syksyllä
Miten autamme lasta parhaiten?
Puheterapiaa kaksi kertaa syksyllä
Kotiharjoittelu kolme kertaa viikossa
Miten autamme lasta parhaiten?
Puheterapiaa kaksi kertaa syksyllä
Kotiharjoittelu kolme kertaa viikossa
Päiväkodissa kerran viikossa suujumppaa