Transcript CEPT-lupa, tarkastus, aseman turvallisuus, taajuusalueiden eroja

K-moduuli
Luento 6: CEPT-lupa, tarkastus, aseman
turvallisuus, taajuusalueiden eroja
Marko Saarela OH2LRD
[email protected]
Lähdeaineistona käytetty
OH6FME materiaalit www.sral.fi
OH3NOB-materiaalit www.sral.fi
www.sral.fi/koulutus -materiaaleja
Kerhojen materiaaleja
Kiitokset materiaalin laatijoille!
K-MODUULIN KÄSITELTÄVÄT ASIAT
KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUA
OPISKELUUN JA TUTKINTOHIN LIITTYEN
Yhteyksien pitäminen ulkomailla
Jotta myös ulkomailla liikuttaessa radioamatöörit
voisivat liikennöidä keskenään, monet maat ovat
liittyneet ns. CEPT-sopimukseen (CEPT TR-61/01 )
CEPT-sopimuksen mukaan kotimaassaan
radioamatööriluvan omaava henkilö saa pitää myös
vieraassa maassa yhteyksiä ilman erikseen anottavaa
lupaa.
Kohdemaassa työskenneltäessä tulee aina noudattaa
ko. maan telehallinnon määräyksiä.
Lupa EI oikeuta pysyvän aseman perustamiseen ja on
voimassa vain niissä CEPT-maissa, jossa on voimassa
CEPT TR-61/01 sopimus
Yhteyksien pitäminen ulkomailla
Esim. Norja kuuluu CEPT-maihin ja norjalaisten
amatöörien maatunnus on LA. Mikäli ajan Norjassa
autolla, tunnukseni on LA / OH2LRD / M
Noudatettaessa CEPT-suositusta kohdemaassa,
kutsumerkin jälkeen ei tarvitse liittää mitään
lisämerkkejä, mutta niitä voi käyttää tarpeen mukaan
(esimerkiksi /M)
CEPT-lupa oikeuttaa kaikkien radioamatööreille
sallittujen taajuusalueiden käyttöön kyseisessä maassa.
Matkustettaessa CEPT-järjestelmän ulkopuoleiseen
maahan tulee anoa vastavuoroisuuslupa kyseisen
maan telehallinnolta
Häiriöistä
Radioamatööriasemaa ei saa käyttää häiritsemistarkoituksessa
(ehdoton kielto)
Jos radioamatööriaseman lähetyksestä aiheutuu haitallisia häiriöitä
jollekin turvallisuusviestinnälle (vaikka kuinka mitättömiä), lähetys
on aina keskeytettävä!
Tieto häiriöistä voi tulla esim. puhelimitse
Radioamatöörimääräyksissä annetaan ohjeet häiriötilanteiden
varalta.
Radioamatöörimääräysten mukaisessa häiriötilanteessa on
kysymys radioamatööriaseman muulle radioviestinnälle
aiheuttamista häiriöistä (eli painopisteessä ei siis ole
radioamatöörien väliset häiriötilanteet radiotaajuuksilla…)
Jos radioamatööriaseman lähetykset aiheuttavat häiriöitä muulle
radioviestinnälle sen normaalilla kuuluvuusalueella, korjauskeinoja
ovat häiriön poistaminen tai häiriön rajoittaminen.
Häiriöistä
Radioamatöörimääräysten mukaisessa häiriötilanteessa
radioamatöörillä voi olla tiettyjä velvollisuuksia.
Häiriötilanteeseen liittyvän radioamatöörin
velvollisuutena on kaikissa tapauksissa neuvotella
häiriytyvän vastaanottimen haltijan kanssa.
Radiolain mukaisessa häiriötilanteessa mainitaan
erikseen tapaus, jossa häiriytyminen johtuu häiriytyvän
vastaanottimen teknisistä ominaisuuksista
Radioamatöörin asiana ei ole häiriön poistaminen, jos
muun liikenteen vastaanotin häiriytyy puutteellisen
häiriönsietokyvyn vuoksi.
Vastaanottimen haltijan asiana voi olla poistaa häiriö
radiolain mukaisessa häiriötilanteessa.
Häiriöistä
Radioamatöörin velvollisuutena on häiriötilanteessa neuvotella
häiriöiden poistamisesta tai rajoittamisesta häiriytyvän
vastaanottimen haltijan kanssa ja lisäksi avustamaan tarvittavissa
toimenpiteissä.
Häiriötilanteessa Viestintävirasto voi joissakin tapauksissa tehdä
ehdotuksen osapuolille (tarkoituksena on auttaa osapuolia
sopimaan asioista. )
Häiriötilanteessa Viestintävirasto voi joissakin tapauksissa
ehdottaa myös toimenpiteitä häiriön poistamiseksi.
Ellei vähäistä suuremman häiriön häiriötilanteessa voida sopia
asiasta osapuolten kesken, Viestintävirasto ratkaisee asian.
Viestintävirasto voi antaa erityismääräyksiä
radioamatöörimääräysten lisäksi häiriöiden välttämiseksi.
Radioamatööriaseman tarkastus
Radioamatöörin on suostuttava radioamatööriasemansa
tarkastukseen milloin tahansa Viestintäviraston määräämä
tarkastaja sitä pyytää (Laki radiotaajuuksista ja telelaitteista
(1015/2001) 31 $ 1 mom)
Radioamatööriaseman mahdollista tarkastusta varten riittää, kun esittää
radioamatööriluvan ja radioaseman käyttäjän pätevyystodistuksen.
Esimerkiksi käytät kaverisi radioasemaa hänen ollessa lomalla
Espanjassa. Radioamatööriaseman tarkastuksen sattuessa sinun pitää
esittää kaverisi radioamatöörilupa tarkastajalle JA oma pätevyystodistus
Radioamatööriaseman tarkastajaa ei voi määrätä muu viranomainen kuin
Viestintävirasto.
Radioamatööriaseman tarkastuksessa ilmenevistä puutteista voi saada
huomautuksia Viestintäviraston tarkastajalta. Koskee myös tehdastekoisia
laitteita.
Radioamatööriaseman tarkastaja voi velvoittaa radioamatööriä
ryhtymään toimenpiteisiin esimerkiksi häirötilanteissa (EI peritä
pikasakkoja tms.)
Taajuusalueista
1810 - 1850 kHz (160 m)
”top band” = yöaikaisia DX-yhteyksiä, päiväsaikaan
vaimentunut
3500 - 3800 kHz (80 m)
päiväaikaan kotimaa, yöaikana DX-kaukoyhteyksiä
7000 - 7100 kHz (40 m)
päiväaikaan kotimaa, yöaikana kaukoyhteyksiä,
yhteydet ”skippaavat” pidemmälle kuin 80m
Taajuusalueista
10100 - 10150 kHz (30 m)
Digimodeja ja CW:tä, ei puhetta
14000 - 14350 kHz (20 m)
Päivä- ja yöaikaan kaukoyhteyksiä
18068 - 18168 kHz (17 m)
Päivä- ja yöaikaan kaukoyhteyksiä
Taajuusalueista
21000 - 21450 kHz (15 m)
Auringonpilkkumaksimissa kaukoyhteyksiä, bandi toimii
erityisesti päiväsaikaan eurooppa, yöllä kauko-DX
24890 - 24990 kHz (12 m)
Auringonpilkkumaksimissa kaukoyhteyksiä, bandi toimii
erityisesti päiväsaikaan
28000 - 29700 kHz (10 m)
Edellyttää auringonpilkkumaksimia, ”jänniä” avauksia
Taajuusalueista
50 - 52 MHz ( 6 m)
Sporaadinen E
Troposfääriavaukset
Aurora
Mahdollisuus avauksissa pitää yhteyksiä jenkkeihin jne
144 - 146 MHz ( 2 m)
Sporaadinen E
Troposfääriavaukset
Aurora, meteorisironta, satelliitit, APRS, EME
432 - 435 MHz ( 70 cm)
Troposfääriavaukset
Aurora, meteorisironta, satelliitit, EME
Etenemistavat spektriin nähden
Bandi
Taajuusalue
Pääasialliset etenemismuodot
VLF
3-30 kHz
Pinta-aalto, ionosfääri
LF
30-300 kHz
Pinta-aalto, ionosfääri
MF
300-3000 kHz
Pinta-aalto, ionosfääri (E-kerros)
HF
3-30 MHz
Ionosfääri (E, F1, F2, Es)
VHF
30-300 MHz
Troposfääri, Es, meteorisironta, aurora
UHF
300-3000 MHz Troposfääri
SHF
3-30 GHz
Troposfääri
(mukailtu kirjasta Radio Propagation Principles and Practice)
Aurinko
Säteilee sähkömagneettista säteilyä ja hiukkasia
Auringonpilkut ja säteilytaso
auringonpilkkuluku (ei pilkkujen lkm)  auringonpilkkujakso
nro. 24 (7 ... 17 vuotta, 11 vuotta)
aurinkovuo F10.7 (kohinatason tarkkailua)
Auringon aktiivisuus vaikuttaa HF-etenemiseen
Auringon oma pyörähdysaika ~27 päivää
Säteily ionisoi ionosfäärin atomeja ja molekyylejä 
”heijastuspinta” radioaalloille
Auringonpilkkuluku
Ilmakehä
F2-kerros
F1-kerros
E-kerros
D-kerros
http://www.kowoma.de/en/gps/index.htm
Ionosfäärin D-kerros
alin, 55 – 90 km korkeudella
vain päiväsaikaan
vaimentaa, heijastaa ainoastaan VLFalueella
voi päästää läpi 7 MHz ja 10 Mhz
signaaleja korkealla lähtökulmalla, >10MHz
helpottaa
yöaikana ei ole estämässä 1.8MHz ja
3.5MHz liikennettä
Ionosfäärin E-kerros
keskimmäinen, 90- 150 km
tämäkin vain päivällä
voi heijastaa hieman vaimentaen, hyppy
maksimissaan ~2000 km
mielenkiintoinen muiden ilmiöidensä
vuoksi (sporadinen E, aurora, meteorit -
Ionosfäärin F-kerros
Tärkein pitkän etäisyyden HFetenemiselle
Valoisana aikana jakautunut F1- ja F2kerroksiin, n. 300 km ja 400 km
korkeudella
F2 näistä tärkeämpi, ei koskaan täysin
poissa
korkein ionisaatiotaso kaikista kerroksista
yksi hyppy melkein 4000 km
Eteneminen ionosfäärissä, hypyt
yksi tai useampi hyppy, heijastuminen
maasta tai eri kerroksista
lähtökulma pieni pitkille hypyille
skippi ja kuollut alue
MUF
Greyline, ”hämärän raja”
long path, yhteydet ”pitkän kautta”
Auringon häiriöt
Auringon häiriöt (geomagneettiset ja
ionosfääriset myrskyt)
flaret  SID (röntgen), PCA (protonit)
CMEt
A-indeksi (0-400), K-indeksi (0-9) indikoivat
avaruussäätilaa, magneettikentän
häiriöisyys
• nouseva K/Kp  huonontuva HF-keli,
parantuva aurorakeli
Troposfäärieteneminen
VHF, UHF ja mikroaallot
Avaruusaaltona edetessä heijastukset
vaimentavat
Troposfäärieteneminen, kanavoituminen
erilämpöisistä kerroksista (VHF, UHF
DX)
Troposfäärisiroutuminen: siroaminen
vesi- tai lumisateesta, sumusta, pilvistä
ja pölystä = gigahertsitaajuuksilla…
Maanpinta-aalto
Maanpinnan myötä etenevä
aaltorintama, yltää horisontin taakse
Riippuu maan johtavuudesta ja
muodosta
vesi ja kostea maa hyviä, kuiva maa huono
tasainen pinta parempi
Koskee lähinnä matalia taajuuksia (LF ja
MF)
Vertikaalipolarisoiduille signaaleille
Muita etenemismuotoja
Aurora
EME
Meteoriyhteydet
Sporadinen E
Satelliitit
Aurora
CMEn jälkeen navoilta virtaa
ionosfääriin elektroneja  ionisoi Ekerrosta
28 – 423 MHz
K-indeksi > 5  auroraa ilmassa
Epätasainen ja liikkuva ”heijastuspinta”
 signaalilaatu huononee, VHF/UHFalueella pitää käyttää CW:tä (A =
aurora) tai digimodeja (WSJT)
VHF/UHF DX
EME eli kuuyhteydet
Earth-Moon-Earth
50 MHz – 10 GHz
Haasteita: vapaan tilan vaimennus, ½° kohde,
Doppler-siirtymä, Faraday-kääntyminen, epätasainen
heijastuspinta…
Vaatimuksia: herkkä vähäkohinainen vastaanotin,
tarpeeksi lähetystehoa, tarkka suuntaus, hyvä
antenni
Pari pitkää yagia, sata wattia ja
digimodemahdollisuus 144 MHz:lla (jos vasta-asema
”superasema”
Meteorisirontayhteydet
Meteori aiheuttaa ionisoituneen vanan
palaessaan ilmakehässä E-kerroksessa
 riittää hyvin lyhyeen qsoon
Hyvin nopea CW tai nykyään digimodet
paloittain koottu
50 MHz, 144 MHz (28 ... 432 MHz)
800 ... 2300 km
WSJT-ilmaisohjelma
Sporadinen E eli ”Es”
Ionisaatiotaso nousee epätavallisen
korkeaksi E-kerroksessa
Esiintyy 28, 50 ja korkeintaan 144 MHz
Useimmiten esiintyy kesäkuukausina,
ehtoolla tai aamulla
jopa 2000 km hyppyjä
”Es-pilvi”, joka voi hävitä äkillisesti ja
liikkua
Satelliittiyhteydet
Toistinasemia kiertoradalla
useimmiten transponderiasemia: vastaanottavat
yhden taajuusköntän ja lähettävät sen
sellaisenaan toisella taajuusalueella
VHF, UHF
AMSAT-organisaatio
Suomessa AMSAT-OH
Pitkä perinne satelliittitekniikassa ja -yhteyksissä
Käsikapullakin saa satelliitteja kuuluviin
Amatööriaseman turvallisuudesta
Radioamatööriasema on rakennettava niin, ettei sen
käyttäjille aiheudu minkäänlaista vaaraa.
Lähettimen suurjännitteiset eivät voi olla
rakenteeltaan avoimia.
Radioamatöörilaite on rakennettava siten, ettei
ulkopuolinen pääse vahingossa koskettamaan
suurjännitteisiä osia
Lähetinantennina ei voi käyttää yleistä sähköverkkoa.
Lähettimen verkkojohtoon on tarvittaessa laitettava sopivia
piirejä, joilla suurtaajuuden (RF) pääsy sähköverkkoon estyy.
Vastaanottimen antennina saa käyttää esim. käytöstä
poistettua piikkilanka-aitaa.
Antennimastoon tulee tarvittaessa asentaa
suurjännitteestä varoittava kilpi.
Aseman turvallisuudesta
Antenni
Antennin suurtaajuussäteily ei saa vaarantaa lähistöllä asuvia
ihmisiä.
Antenniin tai sen syöttöjohtoon ei saa johtaa verkkojännitettä.
Antenniin ei saa johtaa vaarallisia tasajännitteitä.
Lanka-antennin tulee olla vetolujuudeltaan riittävä.
Antenni on sijoitettava siten, ettei sen suurjännitteisiin osiin pääse
vahingossa koskettamaan.
Antenniin saa johtaa vaaratonta tasajännitettä, jota käytetään
esim. mastoreleen ohjaamiseen.
Antenniin EI VOI johtaa pientaajuista vaihtojännitettä (esim 50 Hz
230 V), jota käytetään esim. antenniroottorin pyörittämiseen.
Radioamatööriaseman tulee teknisesti täyttää Turvatekniikan
keskuksen antamat sähköturvallisuusmääräykset niiltä osin, kun
ne koskevat myös radioamatöörilaitteita.
Transceiverin ominaisuuksista…
VFO
AF GAIN
MIC GAIN
PROC
AGC, AGC-F
IF Shift
ATT
NB
NR
CLAR
METER – PO – ALC
SQL (SQUELCH)
TUNER (TUNE)
MOX
SPLIT
Kysymyksiä?