Transcript 1. Maatalousalueiden luonnonmukainen kunnossapito ja hoito

Maatalousalueiden uomien
luonnonmukainen kunnossapito ja hoito
Tiia Rautio
Käsiteltävät aiheet
 Valuma-alue
• Tulvasuojelu
• Monivaikutteisten kosteikkojen
perustaminen
• Suojakaistat
• Suojavyöhykkeet
 Uoma
• Tulvatasanne – alivesiuoma
• Luiskien loiventaminen ja toispuoleinen
kaivu
• Pohjakynnykset
• Uoman mutkittelun pienimuotoinen
lisääminen
• Kasvillisuuden niitto
• Lietekuopat ja -taskut
• Luonnonmukainen eroosiosuojaus
• Kalaston huomioiminen
• Luonnonmukaisten
peruskuivatushankkeiden rahoitus
• Uomien kunnossapito ja hoito
Maatalouden ympäristö- ja
vesiensuojelutoimet sijoittuvat


Valuma-alueelle → aineiden liikkeellelähtö tai
Uomaan → ainepitoisuuksien alentaminen ja

Valuma-alueen ja uoman väliin → aineiden
kulkeutuminen
fyysiset olosuhteet
Tulvat
 Luonnonmukaisten uomien

perkaus on aiheuttanut
tulvien lisääntymistä
virtavesien alajuoksuilla
Ilmastonmuutoksen
ennustetaan aiheuttavan
sääolojen äärevöitymistä
→ rankkasateiden ja
tulvavirtaamien
lisääntyminen
Henrik Kettunen
Luonnonmukainen tulvasuojelu
 Luonnonmukaisen tulvasuojelun tavoitteena on löytää ympäristölle



parempi vaihtoehto tulvapenkereisiin ja perkauksiin perustuvalle
tulvasuojelulle
Tulvasuojelussa valuma-aluetta tarkastellaan kokonaisuutena
→ pysyviä tuloksia ei saada keskittymällä ainoastaan yhden
uoman paikallisiin ongelmiin
Tulvavesille pyritään löytämään varastoitumismahdollisuuksia
tulvivan uoman valuma-alueelta → tulvavesiä voidaan palauttaa
esim. suoalueille tai viljelykäytöstä poistuneille peltoalueille
Uomien perkaamista voidaan välttää tekemällä tulvaherkille
alueille erillisiä tulvauomia → jos perkauksia kuitenkin pitää tehdä,
ne tulisi toteuttaa luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen
Liisa Laitinen
Tiia Rautio
Monivaikutteiset kosteikot
 Monivaikutteisten kosteikkojen perustamisen
tarkoituksena on:
• Edistää vesiensuojelua maatalouden kuormittamilla
vesistöalueilla, palauttaa kuivatuksen tai muiden toimien myötä
vähentyneitä kosteita elinympäristöjä ja olemassa olevien
kosteikkoympäristöjen monimuotoisuutta
 Kosteikot pidättävät ravinteita
 Kosteikoiden avulla voidaan vähentää veden
sameutta sekä tasata virtaaman vaihteluita
Liisa Laitinen
Kosteikkojen perustaminen
 Kosteikkoympäristöjä perustamalla tai ennallistamalla
• Parannetaan lintujen elinolosuhteita
• Edistetään riista-, kala- ja raputaloutta
• Hoidetaan maaseutumaisemaa
 Kosteikot vähentävät ravinnevalumia ja vanhoille tulvaalueille palautettavat kosteikot vähentävät myös
alapuolisen vesistön tulvahaittoja
 Tulvakauden suuret vesimassat voivat aiheuttaa
vesiensuojelukosteikkojen mitoitusongelmia
 Kylmä sää ei suosi puhdistusprosesseja, mutta kesäkaudella kosteikot ovat toimivia
Auri Sarvilinna
Suojakaistat
 Suojakaista on pellolle
purojen ja muiden
vesistöjen varsille sekä
talousvesikaivojen
ympärille perustettava,
vähintään 3m leveä
monivuotisen
kasvillisuuden peittämä
yhtenäinen alue
• Suojakaistan alueella ei
käytetä lannoitteita eikä
kasvinsuojeluaineita
Tiia Rautio
Tiia Rautio
Tiia Rautio
Piennar
 Pellolle purojen ja muiden vesistöjen varsille
jätettävä vähintään 1m levyinen monivuotisen
kasvillisuuden peittämä yhtenäinen alue
• Ei lannoiteta eikä käsitellä kasvinsuojeluaineilla
 Pientareen, suojakaistan ja suojavyöhykkeen
leveys mitataan pellon ja luiskan taitteesta
Suojavyöhykkeet
 Pellolle valtaojan tai vesistön varteen perustettava,
vähintään 15 m leveä monivuotisen kasvillisuuden
peittämä hoidettu alue
•
ei lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita
 Erityisesti jyrkille, eroosioherkille rantapelloille sekä
tulvanalaisille, vaikeasti viljeltäville peltoalueille, joilta
pääsee helposti ravinteita vesistöihin
 Voidaan perustaa myös pohjavesialueella olevalle pellolle
 Hoidetaan suunnitelmallisesti niittämällä tai laiduntamalla
Tiia Rautio
Suojavyöhykkeiden hyödyt
 Suojavyöhykkeiden ja –kaistojen tarkoituksena
on vähentää maa-aineksen, ravinteiden ja
muiden haitallisten aineiden kulkeutumista
pelloilta vesistöihin ja pohjavesiin
• lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta
• muodostavat ekologisia käytäviä
• tarjoavat suojapaikkoja ja ravintoa eliöstölle
Luontainen
suojavyöhyke
 Suojavyöhykkeisiin ja -kaistoihin
liittyy vesistön varressa ns.
luontainen suojavyöhyke → pellon
ja vesistön välissä oleva rantaluiska
tai alue, jolla kasvaa luontaista
rantakasvillisuutta
 Suojavyöhyke estää rantaa
syöpymiseltä ja mahdollinen puusto
varjostaa aluetta → vähentää
veden lämpenemistä ja liiallista
vesikasvillisuuden kasvua
Liisa Laitinen
Luonnonmukaiset
peruskuivatuskäytännöt
 Uoman linjaus, poikkileikkaus sekä pohjan ja
rantojen rakenne sovitetaan vallitseviin
virtaama- ja maaperäolosuhteisiin
• Rantojen rakenteessa tulee ottaa huomioon myös puron
ympäristö ja vallitseva kasvillisuus
Luonnonmukaiset
peruskuivatuskäytännöt
 Tavoitteena on:
• Vähentää liettymistä,
syöpymistä ja
umpeenkasvua
• Monipuolistaa maisemaa
• Lisätä eliöstön
kulkumahdollisuuksia
• Lisätä vesistöjen
virkistyskäyttömahdollisuuksia
• Vähentää uomien
kunnossapitokustannuksia
Henrik Kettunen
Luonnonmukainen peruskuivatus
 Selvitetään riittääkö vedenjohtokyvyn parantamiseen uoman tai
sen penkkojen puuston/pensaiden poisto
• Jos kasvillisuus niitetään, uoman pohjaan ei tarvitse koskea → vältetään
vedenlaatuongelmat
 Vältetään kaivamista ja mutkien oikaisemista → kaivu

toteutetaan mahdollisimman luonnonmukaisella tavalla
Vedenjohtokykyä lisätään avartamalla uomaa kesävedenpinnan
yläpuolelta → pohja voidaan jättää koskematta
• Jos vesirajan alapuolinen kaivu on välttämätöntä, pinnanleveytenä käytetään
luonnontilaista vastaavaa kesäaikaisen vedenpinnan leveyttä
 Kaivettavat uomaosuudet tehdään vaihteleviksi
 Kasvillisuus palautetaan kaivetuille alueille mahdollisimman
nopeasti → eroosiohaittojen ehkäisy
Luontaisen elpymiskehityksen
hyödyntäminen kunnossapidossa
 Eroosio ja umpeenkasvu ovat peratun puron
elpymiskehitystä kohti tasapainotilaa
 Sortuvat penkat ja kasvillisuus muodostavat sopivissa
olosuhteissa luontaisen tulvatasanteen, jonka keskelle
syntyy mutkitteleva alivesiuoma
 Suoristetun uoman elpymiskehitystä voidaan
nopeuttaa suisteiden ja virranohjainten avulla
 Eroosion kautta voidaan monipuolistaa uomalinjausta
ja eliöstön elinolosuhteita alueilla, jotka eivät kärsi
mittavista kuivatusongelmista
Tulvatasanne – alivesiuoma
 Tulvatasanne on uoman yhteydessä oleva tasanne,
joka on veden peittämä vain suurten virtaamien
aikana
 Alivesiuoma on tulvatasanteen keskellä kulkeva
uoma tai leveän uoman osa, johon vesi keskittyy
vähällä virtaamalla
 Tulvatasanne – alivesiuoma -rakenteella tarkoitetaan
vedenjohtokyvyn parantamista kaivamalla uoma
poikkileikkaukseltaan monitasoiseksi
Tulvatasanne – alivesiuoma
 Uoma kaivetaan ns. kaksoisprofiilina
• Alivirtaamia varten on kapea uoma → kapeassa
alivesiuomassa virtaa vettä kuivinakin kausina
• Tulvatilanteita varten uomalla tulisi olla riittävän laajaksi
mitoitettu tulvatasanne, johon tulva voi nousta
→ kaivamalla toteutettuna vanha uoma jää tulvatasanteeksi
 Tulvatasanteen sijaan voidaan rakentaa myös tulva-alue
• Uoman tulviminen tulva-alueelle hidastaa virtausta ja lisää
vesistön vesitilavuutta → kiintoaine laskeutuu
Uoman poikkileikkaus tulvatasanteen kohdalta
Liisa Laitinen
Jukka Jormola
Alivesiuoman kunnossapito
 Uoma voidaan puhdistaa joko kaivamalla tai
niittämällä uoman mutkittelua seuraten
→ edellytyksenä kaivamiselle on se, että
uoman pohja on vesikasvillisuuden sitoma,
jolloin virtausuoma ei täyty kaivun jälkeen
• Virtausuoma tarkoittaa virtauksen voimasta puhtaana
pysyvää yhtä tai useampaa vierekkäistä uoman virtausreittiä
→ virtausuoma voi muodostua luonnontilaiseen uomaan tai
leveäksi kaivettuun, vesikasvillisuuden tukkimaan uomaan
Alivesiuoman kunnossapito
 Puhdistamisen tavoitteena on
•
•
•
•
Välttää koko uoman kaivamisen tarve
Tasata uoman virtausvaihteluita
Vähentää kiintoaineen määrää ja
Parantaa eliöstön liikkumismahdollisuuksia
turvaamalla veden virtaaminen myös kuivimpaan
aikaan
Liisa Laitinen
Tulvatasanne – alivesiuoma -rakenteen hyödyt
 Vedenjohtokyky paranee
 Luiskan kaivaminen useampaan osaan parantaa sen



kestävyyttä
Alivesiuoman jatkuva virtaus vähentää uoman liettymis- ja
umpeenkasvuongelmia
Tulvavirtaamilla tulvatasanteen kasvillisuus pidättää veden
mukana kulkevaa kiintoainetta ja ravinteita
Menetelmä soveltuu erityisen hyvin uomiin, joiden perkauksesta
on kulunut aikaa ja joiden elpymiskehitys on lähtenyt hyvin
käytiin tai alueille, joissa hienojakoinen maaperä aiheuttaa
ongelmia luiskien pysyvyydelle
Luiskien loiventaminen ja toispuoleinen kaivu
 Toispuoleisessa kaivussa uoman vedenjohtokykyä
parannetaan perkaamalla vain toinen uoman luiskista
→ vastakkainen luiska ja sille kehittynyt kasvillisuus
jätetään kokonaan ennalleen
 Uoman sortumisherkkyyttä vähentää luiskan
porrastaminen tulvatasanne-alivesiuoma -tyyppiseksi
 Toimenpiteellä parannetaan uoman vedenjohtokykyä
monimuotoisuuden säilyttäminen huomioiden
Uoman poikkileikkaus
Jyrkänne
Syvänneura
Pohjakynnykset
 Kiintoaineen pysäyttämiseen uomassa voidaan käyttää



pohjakynnyksiä → matalia, pohjapatomaisia, yleensä
kiviaineksesta tehtyjä rakenteita, joka muistuttavat pientä
luonnonkoskea tai virtapaikkaa
Vähentävät eroosiota
Toiminta perustuu kynnyksen yläpuolisen veden korkeuden
nousemiseen → virtaus hidastuu ja kiintoaineelle jää aikaa
vajota pohjaan
Toiminta tehostuu, kun pohjakynnyksiä rakennetaan useita
peräkkäin
• Uomien kunnossapidon yhteydessä voimakkaasti syöpyneessä uomassa
kynnysten yläpuolelle kerääntynyt kiintoaine kannattaa poistaa
Lasse Järvenpää
Pohjakynnysten hyödyt
 Uoman liettyminen ja perkaustarve vähenevät
→ vedenlaatu paranee
 Uoman monimuotoisuus paranee
→ pohjakynnykset tarjoavat eliöstölle
suojapaikkoja ja kiinnittymis-alustoja
 Parantavat luonnonmukaisesti toteutettuina
kalaston elinolosuhteita
Uoman mutkittelun
pienimuotoinen
lisääminen
 Mutkittelua lisäämällä
uoman pituus kasvaa, mikä
lisää veden viipymää ja
uoman luontaista
puhdistumiskykyä
→ eroosio- ja
umpeenkasvuongelmat
vähenevät
Tiia Rautio
Uoman mutkittelun pienimuotoinen
lisääminen
 Uomaan voidaan asettaa suisteita
→ virtauksen ohjaaminen haluttuun suuntaan
• Jos uoman alkuperäinen mutkittelu halutaan palauttaa
laajamittaisemmin, apuvälineenä voivat toimia vanhat kartat,
ilmakuvat ja perkaussuunnitelmat
 Maisema monipuolistuu
 Ekologinen monimuotoisuus lisääntyy
Juha Salonen, SKES ry
Virtausuoman niitto ja penkkojen raivaus
 Umpeenkasvaneiden uomien tilaa voidaan
usein parantaa poistamalla kasvillisuutta
uomasta tai sen penkoilta
 Pienissä uomissa kasvillisuutta voidaan
niittää rannalta käsin tai uomassa
kahlaamalla
 Leikattu kasvimassa on tärkeää kerätä pois
uomasta tai sen penkoilta
Virtausuoman niitto
 Uomien umpeenkasvu voidaan ehkäistä tarvittaessa
vuosittain tapahtuvalla virtausuoman niitolla
→ tarkoituksena avata kasvillisuuden sekaan kapea
uoma, jonne virtaus ohjautuu
• Ajan myötä virtausuomasta voi muodostua alivesiuoma
→ jatkuva virtaus estää sitä kasvamasta umpeen
 Auki niitetyn virtausuoman reunoilla olevasta
kasvillisuudesta voi muodostua tulvatasanteet
→ ylivirtaamien mukanaan tuoma kiintoaines sitoutuu
kasvillisuuden joukkoon
Virtausuoman
niitto
 Virtausuoman niitto sopii
esimerkiksi leveäksi
syöpyneen ja virtaamaan
nähden liian matalaksi
liettyneeseen ja umpeenkasvavan uoman
kunnostukseen
 Jos kasvillisuus niitetään,
uoman pohjaan ei tarvitse
koskea → vältetään
vedenlaatuongelmat
Harri Aulaskari
Liisa Laitinen
Penkkojen raivaus
 Veteen asti ulottuva runsas pajukko on tarpeen raivata ajoittain




tulvimisongelmien välttämiseksi
Pajukko voi hidastaa puron virtamaa ja siihen tarttunut virran
mukana kulkeutuva aines voi muodostaa patomaisia esteitä
Penkkojen runsas pajukasvusto voidaan raivata pois
moottorisahalla, mutta juurakot on hyvä jättää paikoilleen sitomaan
maa-ainesta ja suojaamaan eroosiolta
Penkkojen ruohovartinen kasvillisuus sitoo luiskaa ja suojaa mm.
eroosiolta → säästettävä
Yksittäiset puut tai puuryhmät kannattaa myös säästää
→ elävöittävät maisemaa, varjostavat uomaa ja tarjoavat
eläimistölle suojapaikkoja ja ravintoa
Lietekuopat ja -taskut
 Jos kunnostustarve johtuu lähinnä purossa
kulkeutuvasta aineksesta, kunnostusmenetelmänä voi olla lietteen ja hiekan poisto
ja sen liikkumisen estäminen tekemällä
lietekuoppia tai -taskuja
 Uomaan kaivetut syvennykset, jotka ovat
tilavuudeltaan 1-5 m³ ja syvyydeltään yleensä 11,5 metriä uoman pohjaa alempana
Liisa Laitinen
Lietekuopat ja -taskut
 Keräävät ja pysäyttävät uoman kiintoainetta
• Toimintaa voidaan tehostaa kaivamalla kuoppia
useita peräkkäin tai rakentamalla niiden yhteyteen
pohjakynnyksiä
• Kaivetaan sellaiselle uoman osuudelle, jossa veden
virtaus on hidasta ja josta käsin se on koneellisesti
puhdistettavissa
Luonnonmukaiset eroosionsuojaustoimenpiteet
 pohjakynnysten rakentaminen → hidastaa virtausta, vähentää uoman
syöpymistä ja luiskien sortumista, pidättää uomassa kulkevaa kiintoainetta ja luo
suojapaikkoja uoman eliöstölle
 Suisteiden rakentaminen → ohjaa virtausta haluttuun suuntaan, luo
suojapaikkoja eliöstölle, puusta toteutettuna lisää puuaineksen määrää uomassa
• Kivi- ja moreeniaineksen käyttö → suojaa voimakkaasti syöpyviä luiskia
eroosiolta
• Pajuaineksen käyttö → suojaa ja sitoo syöpyvää luiskaa, joskus kuitenkin
eroosiosuojaksi laitettua pajuainesta joudutaan raivaamaan pois penkoilta
• Puiden ja pensaiden istutus → juuristo sitoo luiskaa, elävöittää maisemaa,
varjostaa uomaa, luo suojapaikkoja, elinympäristöjä ja ravintoa eliöille
• Kasvillisuuspaakkujen siirto → suojaa syöpyvää maaperää kaivuun jälkeen
• Kylväminen → nopeasti kasvavat heinälajit sitovat juurillaan maata
Juha Salonen, SKES ry
Juha Salonen, SKES ry
Juha Salonen, SKES ry
Suisteet -kuva
Juha Salonen, SKES ry
Kalaston huomioiminen perkaushankkeessa
 Pienissäkin maatalousalueen puroissa voi olla
elinvoimainen kalakanta
 Kalasto selvitettävä ennen toimenpiteitä → esim. TEkeskuksen kalatalousyksikkö
 Kalojen lisääntymis- ja elinolosuhteita voidaan
parantaa esim. tekemällä kutusoraikkoja, rakentamalla
uomaan suojapaikkoja kivi- ja puuainesta lisäämällä
sekä kaivamalla uomaan virtaamaltaan vaihtelevia
alueita → eivät oikein toteutettuina heikennä
vedenjohtokykyä
Liisa Laitinen
Liisa Laitinen
Liisa Laitinen
Liisa Laitinen
Luonnonmukaisen
peruskuivatushankkeen rahoitus
 Valtion rahoitustuki kuivatushankkeille
( 50/70 %)
• Edellyttää ympäristönsuojeluun ja hoitoon liittyvien
seikkojen huomioimista
• Harkinnanvaraisiin ympäristönhoitotoimenpiteisiin
voidaan hakea täysimääräistä avustusta (100 % -tuki)
 Ympäristötuki ja sen erityistuet
Uomien kunnossapito ja hoito
 Maatalousalueiden purojen luonnonmukaisiin
kunnossapitokäytäntöihin kuuluu tarvittaessa
uomien hoito
•
•
•
•
Umpeenkasvun ennaltaehkäisy niitoilla
Penkan kasvillisuuden poisto
Suojavyöhykkeen ja -kaistan laidunnus
Monivaikutteisten kosteikkojen ja lietekuoppien tyhjennys