Transcript Tschernij, KEHRAristeily tilinteko helmikuu2012

KANRA
KEHRA
Rysäpyynnin kehitystyö 2002 - 2012
Retrospektiinen ”tekninen” läpileikkaus
Entä mitä jatkossa?
Vesa Tschernij
Iconex Oy
lähtökohdista tuloksiin
Tänään keskitytään:
1. Tarkastelemaan KANRA-KEHRA rysäkehitystyön
lähtökohtia ja itse prosessia
2. Yksittäisiä poimintoja keskeisistä tuloksista
3. ”Tekijöiden” ja oheisryhmien arvioon työn tuloksista
sekä siitä mitä mahdollisesti on jäänyt tekemättä?
Yksityiskohtaiset tulokset on koostettu hankekokonaisuuden aikana
tuotettuihin raportteihin (löytyvät netistä)
1
Rysäkehitystyön lähtökohta ja evoluutio
saaristomeri
lähtökohta
tarvittiin selvitys
kiteyttämään päämäärä!
Pyyntitekninen
selvitys 2002-03
kysymys!
Oliko syy selvityksen tarpeeseen
todellakin hylje vai yleisen (yhteisen)
päämäärän puuttuminen kalastuselinkeinon harjoittajien keskuudessa!
2002-03
KANRA
selkämeri
lähtökohta
pyynnin kehittämisessä todellinen
tarve hylkeen aiheuttamien vahinkojen
vuoksi!
oli kysymys kalastuksen säilymisestä!
saaristomeri
Pyyntitekninen
selvitys
Pohjarysäpyynti korvaamaan
selkävesien vaikeutuvaa
kuhan välivesiverkkopyyntiä
(syynä hylkeet)
2002-03
KANRA
2004
Tuoda ponttoonirysät Suomeen
sekä edistää niiden jatkokehitystä
oman maan erityistarpeisiin
selkämeri
Lohen ja siian rysäpyynnin
jatkon varmistaminen
huolimatta lisääntyvästä
hyljepopulaatiosta
Pyyntitekninen
selvitys
2002-03
KANRA
2004
-
2009
Rysäkehitystyön
loppuraportti 2009
Tuoda ponttoonirysät Suomeen
sekä edistää niiden jatkokehitystä
oman maan erityistarpeisiin
KANRA
2
Rysäkehitystyön tiivistetyt tulokset
lopputulos 2009
saaristomeri
PU-pohjarysä (nykyversio)
- aluksi moninaisia rakeentellisia ongelmia
- parhaimmillaan vain täydentävä pyydys
- merkitys kokonaisuuden kannalta kyseenalainen
- hyviä rysäpaikkoja rajallisesti (vain sisäsaaristossa)
- pohjapyyntirysä vaatii vankan osaamisen
selkämeri
PU-rysä
- elinehto (siian pyynnissä vielä kysymysmerkki)
- on odotetusti mullistanut koko kalastusmuodon
- saalis huippulaatuista/työmäärä vähentynyt
- tuottajahinnassa selvää nousupainetta
saaristomeri
– mitä 2009 jälkeen?
PU-pohjarysä (nykyversio)
- pyyntitekniikan lisäkehittäminen ilman laajempaa
kiinnostusta kyseenalaista
- selektivisyyden lisääminen tarpeellista
selkämeri – mitä 2009 jälkeen?
PU-rysä
- hyljevarmuuden lisäämistarve suuri
- siian selektion kehittäminen toivottavaa
Selektio ja
hylkeen
kestävyys
Pyyntitekninen
selvitys
2002-03
2010 – 11
KANRA
2004
-
2009
KEHRA
Rysäpyynnin kehittäminen;
loppuraportti 2009
Tuoda ponttoonirysät Suomeen
sekä edistää niiden jatkokehitystä
oman maan erityistarpeisiin
Vedenalaiskuvaus kehitystyön edellytys!
saaristomeri
-
– kuvausten onnistuminen
kuvausten ajoittaminen helppoa
työskentelyolosuhteet otollisempia
hankaluutena samea vesi
kuvauslaitteiston toimintavarmuus välttävä!
selkämeri – kuvausten onnistuminen
-
kuvausten ajoittamisen ennakointi vaikeaa
työskentelyolosuhteet erittäin vaativat
hankaluutena kuvattavan tilanteen rajaaminen
kuvauslaitteiston toiminta ala-arvoinen!
Kuvausajankohta ja kuhasaaliin ajoittuminen Saaristomerellä yhteneväiset
kuvausjakso merkitty sinisellä viivalla
15.6
Kuha&ahvensaalis
14.0
Yksikkösaalis kg/vrk
2009
(vap.kuha<37cm)
Kuha
Ahven
Muut
Kuha<37cm
12.0
10.0
8.0
n. 620 kg + (280)
6.0
4.0
2.0
2010
Yksikkösaalis kg/vrk
35.0
25.0
20.0
22/7/
15/7/
8/7/
1/7/
24/6/
17/6/
10/6/
3/6/
27/5/
20/5/
13/5/
Yksikkösaalis 6.8 vrk:en jaksoissa
Kuha
Ahven
Muut
Kuha<37cm
30.0
6/5/
29/4/
22/4/
15/4/
8/4/
0.0
n. 440 kg + (332)
15.0
10.0
5.0
28/6/
21/6/
14/6/
7/6/
31/5/
24/5/
17/5/
10/5/
3/5/
26/4/
Yksikkösaalis 4.8 vrk:en jaksoissa
90.0
80.0
70.0
60.0
50.0
40.0
30.0
20.0
10.0
0.0
Yksikkösaalis 4.3 vrk:en jaksoissa
28/6/
21/6/
14/6/
7/6/
31/5/
24/5/
17/5/
10/5/
3/5/
Kuha
Ahven
Muut
Kuha<37cm
26/4/
2011
Yksikkösaalis kg/vrk
19/4/
0.0
n. 690 kg + (445)
Kuvausajankohta ja lohisaalishuippu Selkämerellä harvoin kohdakkain
kuvausjakso merkitty sinisellä viivalla
2010
2011
(260 – 1500 kg/rysä)
(470 – 1600 kg/rysä)
2009
15.6
15.6
EJ-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011
EPU-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010
20
16
14
60
800
600
400
20
200
4
19-05
23-05
28-05
02-06
08-06
13-06
18-06
22-06
28-06
01-08
17-07
14-07
10-07
06-07
30-06
24-06
21-06
0
17-06
0
0
12-05
50
2
15-06
0
100
6
17-05
10
8
08-06
30
150
10
02-06
40
12
26-05
50
HS ponttonirysän lohisaalis (kg/koenta) kuvausjaksolla 2009
200
kuvausjakso
22-05
Myyty lohisaalis kg/koenta
15.6
250
Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
18
1000
Kumulatiivinen saalis kg
(450 – 1300 kg/rysä)
1200
Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
70
Kumulatiivinen saalis kg
80
11-07
180
160
EJ-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010
250
40
200
30
150
20
100
10
500
400
60
300
40
200
20
100
50
12-06
17-06
20-06
29-06
02-07
04-07
0
06-07
24-07
10-06
19-07
06-06
15-07
01-06
11-07
26-05
06-07
0
0
21-05
01-07
0
Kumulatiivinen saalis kg
50
600
80
27-06
06-05
08-05
10-05
12-05
14-05
16-05
18-05
20-05
22-05
24-05
26-05
28-05
30-05
01-06
03-06
05-06
07-06
09-06
11-06
13-06
15-06
17-06
19-06
21-06
23-06
25-06
27-06
29-06
01-07
03-07
05-07
07-07
09-07
11-07
13-07
15-07
17-07
19-07
21-07
23-07
25-07
0
300
kuvausjakso
03-06
20
350
60
22-06
Myyty saalis kg/koenta
40
700
Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
100
400
70
60
120
450
19-06
80
HS-Kaksoisrysän NW koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011
500
Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
13-06
80
06-06
90
100
Myyty saalis kg/koenta
120
Kumulatiivinen saalis kg
myyty lohisaalis kg/koenta
140
RV ponttonirysän lohisaalis (kg/koenta) kuvausjaksolla 2009
RS-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010
0
11-07
kuvausjakso
800
400
300
40
200
100
1000
700
100
600
80
500
60
400
300
40
200
20
100
0
01-06
06-06
12-06
19-06
24-06
01-07
08-07
16-07
29-07
SV-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011
450
20
0
0
07-05
14-05
20-05
26-05
01-06
06-06
12-06
19-06
24-06
01-07
08-07
16-07
29-07
150
20
100
10
50
0
0
13-07
200
200
30
04-07
400
40
250
40
21-06
600
60
300
50
16-06
800
80
350
60
14-06
100
kuvausjakso
06-06
1000
400
70
04-06
120
Kumulatiivinen saalis kg
1200
Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
31-05
1400
Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
Myyty saalis kg/koenta
160
80
Kumulatiivinen saalis kg
90
HS-kaksoisponttonirysän S-pesän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010
140
Kumulatiivinen saalis kg
26-07
21-07
17-07
13-07
08-07
04-07
23-06
29-06
10-07
26-05
26-06
20-05
0
20-05
29-07
14-05
100
0
0
07-05
Myyty saalis kg/koenta
27-07
25-07
23-07
21-07
19-07
17-07
15-07
13-07
11-07
09-07
07-07
05-07
03-07
01-07
29-06
27-06
25-06
23-06
21-06
19-06
17-06
15-06
13-06
0
200
10
50
0
300
20
22-06
100
10
400
19-06
150
30
16-06
20
500
40
12-06
200
08-06
250
600
50
04-06
30
700
60
02-06
300
31-05
350
40
29-05
10
kuvausjakso
19-05
20
70
16-05
30
80
400
25-05
Myyty saalis kg/koenta
40
800
450
Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
Myyty saalis kg/koenta
50
50
90
500
Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
Kumulatiivinen saalis kg
60
21-06
SV 2-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011
HS-kaksoisponttonirysän N-pesän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010
60
28-05
AU ponttonirysän lohisaalis (kg/koenta) kuvausjaksolla 2009
70
16-06
03-06
0
10-06
0
06-06
0
09-06
09-07
07-07
05-07
03-07
01-07
29-06
27-06
25-06
23-06
21-06
19-06
17-06
15-06
13-06
11-06
09-06
07-06
05-06
03-06
900
120
(yksikkösaalis muunnettu kuuden päivän jaksoista kahden päivän jaksoihin)
11-06
01-06
30-05
Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
16-05 23-05 27-05 31-05 04-06 08-06 12-06 16-06 22-06 28-06 30-06 03-07 07-07 10-07 14-07 18-07
myyty lohisaalis kg/koenta
28-05
26-05
24-05
22-05
20-05
18-05
140
500
60
20
16-05
160
600
Myyty saalis kg/koenta
50
80
700
Kumulatiivinen saalis kg
Myyty saalis kg/koenta
100
HS-Kaksoisrysän SE koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011
800
Lohi (kg/koenta)
Lohi (kumul.saalis)
100
150
14-05
myyty lohisaalis kg/koenta
120
200
Kumulatiivinen saalis kg
250
KEHRA
2
Rysäkehitystyön tiivistetyt tulokset
KEHRA
Saaristomeri
tulokset 2011
saaristomeri
1
2
4
3
5
Vuonna 2011 käytetty kevyt ritilä. Vihreä väri osoittautui 2010 kokeissa parhaimmaksi värivaihtoehdoksi.
Lopputesteissä 2011 samaa
ritilää testattiin kalapesässä
viidessä eri kohtaa.
KEHRA kehitti PU-pohjarysän selektiivisyyttä kolmessa
vaiheessa
tulokset 2011
saaristomeri
PU-pohjarysän selektio
- kehityksessä 3 tekijää: rakenne, koko, väri
- merkittävin tekijä ritilän rakenne
- mitä kevyempi rakenne sen parempi selektio
- ritilän paikan vaikutus jäi epäselväksi
- ritilän värillä vaikutusta tukevissa ritilöissä
(vaaleampi ritilä takasi paremman selektion)
Kuvaa 2011 testeistä! Ritilät vetivät puoleensa niin
suuria kuin pienempiäkin kuhia.
tulokset 2011
saaristomeri – kehitetty selektio lähes ”täydellinen”
300
Selektio käytössä
Selektio käytössä
Kuhasaalis kg/koenta
250
Kuha < 37
13 vrk
200
Myyty kuha
150
n. 890kg
100
50
myyty saalis 170kg
30/06
25/06
20/06
15/06
10/06
05/06
31/05
26/05
21/05
16/05
11/05
06/05
0
(1) Ritilän läpi paenneiden pikkukuhien arvioitu kokonaispaino lähes 890 kg
(2) Olettaen pikkukuhien keskipainoksi 300 g voidaan arvioida noin
2970 kuhan uineen vapauteen 13 vrk aikana (=290 kuhaa/vrk)!
(3) 750 g kasvettuaan nämä 2970 kuhaa painavat 2,2 tonnia (=13 x 170 kg saalis)
KEHRA
Selkämeri
tulokset 2011
selkämeri
?
?
Koekalastuksissa on vertailtu 2 eri esteverkon toimintaa.
Molemmat estävät hylkeen kulun mutta peruskysymys
oli kumpi verkko (A vai B) vaikuttaa vähiten lohiin?
Lisäksi koekalastuksissa yritettiin kehittää pyydys/pyyntitapa minkä ansiosta lohien pyydyksen suojaamattomassa osassa viettämä aika lyhenisi!
tulokset 2011
selkämeri
Kuvausten tuloksena kehitettiin erityinen lukuarvo
joka kertoo miten monta kertaa lohi keskimäärin
kävi kääntämässä verkolla ennen kuin se ui sen läpi!
?
A
?
Lohien käyttäytymistä kuvattiin kohdassa A – tarkoituksena selvittää oliko lohien suunnanvalinta yksioikoinen!
tulokset 2011
selkämeri
Esteverkkojen toiminta
Välipesä
Etunielu
Esteverkko
A
B
Vuosi 2009
1
3,4
Vuosi 2010
0,7
8,5
Vuosi 2011
puuttuu
4,0
37,0
(lukuarvot: x yritystä/pyydetty lohi)
tulokset 2011
selkämeri
Kuvaukset 2010 ja 2011 epäonnistuivat!
- kameran kohdistus ja suuntaus hakusessa!
- ongelmana kuvattavan kohteen ”suuruus”
Saalis
2010
2011
470 kg
625 kg
Saalis
2010 1200 kg
2011 905 kg
Lohet kääntyvät tulosuuntaan!
Tilinteko
Selektio ja
hylkeen
kestävyys
Pyyntitekninen
selvitys
2002-03
2010 – 11
KANRA
2004
-
2009
KEHRA
2012
Rysäpyynnin kehittäminen;
loppuraportti 2009
Tuoda ponttoonirysät Suomeen
sekä edistää niiden jatkokehitystä
oman maan erityistarpeisiin
2014
Entä mitä sitten?
3
Mitä sanovat tekijät työnsä tuloksista?
Saaristomerellä kuhat
ovat hylkeiden kyöräämänä vaan siirtyneet
pois seliltä mistä minä
niitä ennen kalastin verkolla. Nyt muut saavat
nauttia samasta kun minä
olen pakotettu pyytämään
rysillä!
KANRA- KEHRA hankkeilla
on ollut valtaisa alaa yhdistävä vaikutus! Risteilykin
on tästä hyvä osoitus. Täällä
on nyt jopa järvikalastajia!
Hyvä pyydyshän se on mutta
tuskinpa mullistaa Saaristomeren kalastuksen. Rysä on liian
paikkaansidottu pyydys sekä
aivan liian kallis!
2002-03
2010 – 11
KANRA
2004
-
2009
KEHRA
2012
Lohenkalastus olisi ilman PUrysää nyt kuollut ja kuopattu!
Se olis varmaan saanut urheilukalastajat haltioihinsa!
Ei alhainen hinta ole meille enää
mikään ongelma. Sen saa melkein
minkä tohtii pyytää! Kiitos hyvän
laadun!
PU-rysä on muuttanut lohen
pyynnin. Lohen laatu on aivan
mahtava!
Ei me tarvita suurempia kalamääriä
vaan joustavammat kalastusajat.
Me voitais jopa lisätä kannattavuutta
selvästi jos voisimme pyytää saman
määrän pidemmällä aikavälillä!
2014
Entä mitä sitten?
Pyydyskehitys on ollut hylkeen
vuoksi välttämätöntä! Osittain
se on tuonut ohessa sitten tuottavuutta parantavia piirteitä kalastukseen. Työsarkaa on kuitenkin vielä rutkasti. Kannattavuus
paranee vain tuotteistamisella
ja markkinoinnin kehittämisellä!